UNI

Unta pidetään elävänä olentona ja suurena parantajana (osaa parantaa 

monenlaisia vaivoja päänsärystä pahaan mieleen, haavoista nivelkipuihin).

Unen uskotaan saapuvan metsästä koppelon tai perhosen hahmossa ja 

vartioivan nukkuvaa ihmistä (ihmisen toisen pääsielun (itsen) lähdettyä 

öisille matkoilleen).

Unen aikaa pidetään pyhänä (häiritsemistä vältellään, "nukkua täysi uni").

Unettomuuden uskotaan johtavan heikentymiseen ja lopulta kuolemaan 

(monien tautien oire).

Unien maailmaa pidetään menneen, nykyisen ja tulevan kohtauspaikkana.

Unimaailman sekava luonne vaikeuttaa unien tulkitsemista (ristiriidat 

tietoisen mielen kanssa, unien jämähtäminen tiettyyn elämän vaiheeseen).

1.  "unessa mikä o huonoo se o eloks" (unien 

nurinkurisuudesta).

2.  "soisin sulle sorjat päivät unta ehtoista yöllä" 

(hyvän unen toivottaminen).

3.  "un tottee nähhää, sinnet tänne arvellaa" 

(unen toteen näkeminen).

4.  "täsä katellaan eilisillä silimillä" (yön yli 

valvoneilla).

5.  "jok ei ymmärrä ehtoosim maatem mennän 

ni ei se tiä aamusti ylös nousta" (unen vakiosta 

määrästä).

6.  "mie lojahan tähä ruuvvan iellisil" (ruuan 

eellisille, vrt. jälkeisille, ruokalepo).

7.  "ne pojat on semmosie oamuntorkkuja että ne 

ei oon nähnä aoringonnousuo millonkaa"

(aamu-uniset ihmiset).

8.  "johan sitä passaa assiituva syömään iltasta 

ja siittä muata" (iltasen jälkeen maaten).

9.  "näkkööhän tuon että hauvin unta se nukkuu 

kun nauraahi" (nukkuu hauen unta, 
vrt. koiran).

10.  "tää haokotus on sem merkki että meijjä aeka 

ol lähtee yöpuulle" (yöpuu=makuupaikka,
vrt. puiden oksilla nukkuvat apinat).

11.  "jo tul toine haikotus, pitteä lähtie makkoamoa" 

(unta edeltävät haukotukset).

12.  "heä hävitti unneese, unneet männiit metsää" 

(lapsen unet, menivät metsään, vrt. metsästä 

saapuva unilintu).

13.  "kuka unija uskoo hoamuja tavottaa" 

(haamujen maailma).

14.  "se uneksi, se näkkö midä ikkä hyvvä unda" 

(hyvät unet).

15.  "kats kui hä nukku syvvä unne" (syvä uni).

16.  "midä tämä uni tittä" (mitä tietää,

unien tulkitseminen).

17.  "miä näim mamoin unessan" (läheisten 

näkeminen unissa, mamoin=äidin).

18.  "pitkin aikoim peräst ne tullit kätte, uned" 

(tulivat käteen, toteutuivat).

19.  "unilintu lendä" (yöperhonen).

20.  "unilintu ko lentijä sisse ni pittä männä nukkuma" 

(unenhaltijan hahmoja).

21.  "hä on ilda unnin" (iltauniset).

22.  "nyd vast se uni tuli kätte" (tuli käteen, 

toteutui).

23.  "miä surest unest hyppäizin yllä" (suuresta 

eli sikeästä unesta).

24.  "mamoi nägi kuida unez" (näki kuun unessa, 

väkevä enne).

25.  "ain tumaiz, näin kynzvaret pani polviloim pälle" 

(kyynärvarret, unien tulkitsija).

26.  "ihmine kuolo, a kala nukku" (sanonta).

27.  "keskell ötä avahtusin yllällä ko näin ni pahha unta" 

(pahat unet).

28.  "sid mamois kolo" (emosi kuolee, jos tapat 

yöperhosen, lasten opastaminen omille tavoille).

29.  "unilindu" (kaaliperhonen, valkoiset perhoset).

30.  "miul on hyvä uni" (hyvä eli sikeä).

31.  "on ni unekaz jed ei ko haikottello" (haukottelee, 

unenhaltija saapunut).

32.  "aigazeh jalgavuin, sid ev voinnuh enämbi nukkua" 

(unenhaltija poistunut).

33.  "uni jamoo silmie umbeh" (unen voimista, 

jamoo=liittää, yhistää).

34.  "unem magoan tävven" (täysi uni).

35.  "hukan ku unis tappau, sid roih itkunkeräine 

elaigu" (hukan tappaminen, huono enne, 

pyhinä pidettyjä toteemieläimiä, vrt. enetsin susi

=same, sami, vrt. saamelaiset).

36.  "ildauneh uinuimmo" (uinuimmo eli 

nukahdimme).

37.  "ilduni om parembi ku huondezuni" (sanoo 

iltauninen, huondez=aamu).

38.  "min olen ildunine, huondeksiz en voi muata" 

(huondeksiz eli aamulla).

39.  "vihmaksizel ilmal nukuttoa enembäi" 

(sateella, nukuttavat ilmat).

40.  "ilmessä" (valveilla, vrt. ilma, ilmoilla, 

tämä ilma=näkyvä maailma).

41.  "se oli ilminäne tozi" (valveilla nähty asia).

42.  "unizgo näid vai ilmizin" (unissa vai ilmisillä).

43.  "ihan ilmizin, tävves tunnos näin sen" 

(ilmisin nähdyt asiat, vrt. ilmiliekki).

44.  "en uniz nähnyh, ilmizin näin" (ilmisin 

nähtyä pidetään todempana).

45.  "kui ilmizin näin, da uniz näin" (ilmisin 

ja unissa, molemmissa).

46.  "midä sie unis höpötät" (unissa höpöttäjät,

vrt. unenhaltijan suosikit).

47.  "uuzi kodi erähäl on hyövyndäkse, a toizel 

on kuoliekse" (unista ennustaminen).

48.  "joko sie uinoit.. enkä oikein uinonnut, 

vähäsen vain hurmehuin" (uinoit=nukahdit, 

hurmehuin=olin horroksessa, puoliunessa).

49.  "huondezuni om magiembi ildundu" 

(sanoo aamu-uninen).

50.  "hoi unoine udrupeä, kui minä sinuu lyylitännen" 

(unenhaltijan puhuttelemista).

51.  "haikoine suudu hoaroitteloo, unoine silmii 

ummisteloo" (haikoinen ja unoinen,
unenhaltijan nimiä).

52.  "havattsiuvuin liiga aivoin, vönyttäyvyin 

uuvestah moata" (heräsin liian aikaisin, 
täyven unen makaaminen).

53.  "magoamaz havaitsuin, en uinota voinnuh enämbi" 

(havaitsuin=havahduin, uinota=nukkua).

54.  "unimieles habriu" (hapuilee, hoipertelee).

55.  "miuh tartu haikahus" (haukotuksen 

tarttuminen).

56.  "haikkopa suullani tulou, unen kierre kielelläni" 

(unen lukuja).

57.  "haikoi suuda hoarottoa, unoi silmie ummistoa" 

(haikoi ja unoi).

58.  "haikko lendää suusta suuh" (lentävä olento).

59.  "haikottelou kun uni tulou" (unen tulon enne).

60.  "haikoittaa, maada pidää ruveta" (haukotukset

=unenhaltijan saapuminen).

61.  "unda näköy da iänehesseh pakajau" (puhuu 

ääneen, unissaan).

62.  "ehtunen ku magoan, g ei ole uni" (nukuta 

yöllä, jos makaan ehtoolla).

63.  "elä nukkujan aigah pagize" (pagize eli puhu,

nukkumarauha).

64.  "halkoja illalla vähäni pantih ta moata köllöteltih" 

(makoilun aika).

65.  "unen ku näin, juuri kädeh andoi" (antoi käteen, 

toteutui).

66.  "unen käppyräz on, kävelöö silmät tupelleh" 

(unen käppyrässä, vrt. pöpperössä).

67.  "oigiel ajjal nouzemmo, emmo kuutastelei" 

(kuutastele eli liiku kuun aikaan).

68.  "kuuvittau miula silmie jo, moate himottau" 

(kuuvittau eli ummistaa silmiä, kuun kieltä).

69.  "nouskoa pois, jo päivä kuussottau" (päivän 

mukaan nouseminen).

70.  "kurtsistui mies, kesken undu nostatettih" 

(kesken unta nostamisesta, vrt. kammottavat 
herätyskellot).

71.  "magoau kuorzuu" (kuorsaa).

72.  "mie näin kyllä viime talvena, kevättalvella unen, 

sen kuollehen unen" (kuolemasta kertovat unet, 

vrt. unimaailman nurinkurisuus).

73.  "silmäd on kukkarolleh magoandoa" (kukkarolleh 

eli turvoksissa).

74.  "uni on kelle kuigi" (kelle kuikin, jokaisella 

omanlainen).

75.  "tämä pertti unda korotuttoa, ei anna ni moata" 

(korotuttaa unta, pertti=pirtti).

76.  "undu korot kaikkie, pitkän yön ku magoat talvel" 

(korotti unta, pitkä talviyö, talvi=yön aikaa

=unen aikaa).

77.  "magoau koravuttau, j on uinunnu" 

(koravuttau eli kuorsaa).

78.  "ei piä kolista, anna toizet maatah" (unen 

pyhittäminen).

79.  "unen hourehuksis kuapsahteloo" (unen

hourehuksissa, puoliunessa).

80.  "miks sie riehkined rengasta, uni pöllästyy 

da kipsahattos" (uni pelästyy, kovaa ääntä).

81.  "kipsuttoa kebiezekkäli, stob ei uni häkkyiz magoajal" 

(astuu kevyesti, jottei uni häkkyisi).

82.  "kesken undu havaitsui" (havahtui).

83.  "häi nossatti, g en voinuh kuonduo" (kuonduo 

eli herätä, vrt. kuontua=toipua, parantua).

84.  saamelaiset kutsuvat painajaista sanalla deattan 

(uskotaan istuvan nukkujan rinnan päällä eläimen 

tai linnun hahmossa ja häiritsevän unta).

85.  saamelaiset kutsuvat heräämistä sanalla ruekxe.

86.  saamelaiset kutsuvat unien näkemistä sanalla 

nager.

87.  saamelaiset kutsuvat kuorsaamista sanalla korse.

88.  saamelaiset kutsuvat nukkumista sanalla vuedte 

(vuenne=levätä, vrt. vuode, vuota).

89.  saamelaiset kutsuvat haukottelemista sanalla 

ammse (vrt. suu ammollaan).

90.  "unen nägijä on häi ylen" (unen näkijät, 

vrt. muistajat).

91.  "ku ei hyveä unda näytä liikutetah toizeh tilah" 

(pirttiä, kota-asumisen kaikuja).

92.  "hyveä undu näytti tän yön" (hyvät unet).

93.  "magoannan jällelhäin on nuurakka" (nuurakka 

eli nuutunut).

94.  "nuvistah pajistah hienoizeh, unen valdoi pajistah" 

(puhuu unissaan, unen vallassa).

95.  "nuoristus tuloo yöm moattuu, kebjenöö luud" 

(unen voimasta, nuorentaa, keventää).

96.  "unimieliz nugizoo" (uneksii).

97.  "myö myöhä nouziimma, sidä emmä i nuku" 

(myöhään nouseminen, häiritsee iltaunta).

98.  "nivelie oijennad magoannal jällel" 

(nivelien ojentaminen).

99.  "jos ei vielä magoa, niin vönyy" (venyä 

pitkäkseen).

100.  "unisilmiz möllisteleh" (unisilmät).

101.  "muatez mögähtih, midä undu nähnöy" 

(mökähti unissaan, vrt. mökistä).

102.  "mögäjäv unimieliz" (unimielissä).

103.  "arbua, mih nets uni menöy" (mihin uni 

menee, mitä tarkoittaa).

104.  "edgo sinä arboa minun undu, mih se menöy" 

(unien arpojat).

105.  "unem murendi" (murensi eli keskeytti).

106.  "moata ruvetah" (makuuaika).

107.  "nouz eäre nygöi, menöö uni vattsah" 

(menee vatsaan, liian pitkään nukkuessa).

108.  "koiranunda magoau" (vrt. hauenunta).

109.  "magai peän selgieks" (unen voimista, 

selkeyttää pään).

110.  "jogo makaid vatsan tävven, nouz eäre" 

(täyven vatsan makaaminen).

111.  "noussah hyvällä mielin" (hyvillä mielin 

nouseminen, vrt. pahoilla mielin kouluun / 

toisten töihin nousijat).

112.  "uni on kelle kuigi, kelle migi on hyväkse" 

(kelle mikin hyväksi, unen luonteesta).

113.  "manoil on lapsi, ei ole jallaz" (manoilla 

eli nukkuu, vrt. manala=unimaailma,

vrt. saamen manno=kuu).

114.  "maguajua ei pie syömäh nostattua, 

pidää vain pielusta korjata" (pielusta eli tyynyä, 

unen pyhyydestä).

115.  "magoaldi lebävyksen" (lepäyksen, 

päiväunet).

116.  "kaks yödy magait, ga lähti endized uned" 

(entiset unet, univelka).

117.  "uni läylendeä itsen" (läylentää eli väsyttää, 

tekee raukeaksi).

118.  "hambahan lähtendy, libo kuolou libo miehel 

mänöy" (unessa nähty hampaanlähtö).

119.  "veren lähtemine, veresty paginoa" (unessa 

nähty verenvuoto, uutta puhuttavaa).

120.  "hoi, unoine udrupeä, kui minä sinuu lyylitännen" 

(lyylitän=muistan, palvon, unenhaltijaa).

121.  "haikoi suudu hoaroitteloo, unoine silmii ummisteloo" 

(suu ja silmät, haltijoiden voimista).

122.  "magoamatt olen ollut, kai on silmäd lupalleh" 

(lupalleh eli lupsallaan).

123.  "silmäd on luipalleh magoannan jällel" 

(luipallaan, puoliummessa).

124.  "kävelöy silmäd luipalleh, muannuh ei yöz" 

(maannut ei, nukkui huonosti).

125.  "kattsou luipottau, uni ei ole vie häikennyh hänez" 

(häikennyh eli lähtenyt, elävä olento).

126.  "särgi da muu kala on lumempanoks" 

(unessa nähty).

127.  "lotkistui pitkälles, sih uinoi" (uinoi eli nukahti).

128.  "uksen lomsahutti, uni häkyi" (uksen=oven,

häkyi=hävisi).

129.  "magavaijan kaiken loimutti kävellä, ei soanuh uinota" 

(käveli makuuaikana, unen pyhyydestä).

130.  "ken se tulis niinkun yöllä viereh, ni sehän se heilä 

mieheksi loatiutuis" (mies joka tuli viereen unessa, 

enneunet).

131.  "havattsiuvuin liiga aivoin" (havattsiuvuin

=heräsin, aivoin=aikaisin).

132.  "murginan syödyi pidäy lebävyz muata" 

(lepävys eli ruokalepo).

133.  "laskih muata" (laskea maata, maata

=olla maata vasten).

134.  "uni miula laskih, antakkoa miula vähäni venähtöä" 

(uni laski, alkoi väsyttää).

135.  "uni laskiihez moine, ga pideä moate ruveta" 

(unen laskeutuminen).

136.  "illal uni laskih" (unen aika).

137.  "laskeldui muate" (laskeutua maaten).

138. "päiväized om pilvizat, aigaized on unezat" 

(unettavat pilvipäivät, unen ja ilmojen 

yhteydestä).

139. "unda emmo piinannuh, unem magaimmo 

peäs sai" (makasimme unen päähän saakka,

unen keskeyttäminen=unen piinaamista, 

vrt. terveyden).

140. "moate ku rubied, pane dabakkukkaro pieluksih, 

sit hyveä und ozuttau" (osoittaa hyvää unta, 

kun panet taikakalun tyynyn alle).

141. "laps mäni piälittsi unes" (päällitse unesta, 

uni meni ohi).

142. "kiukoam periltä etsittih unta lapsella" 

(unen etsiminen).

143. "ni mie havattseuvuin siitä siih ta milma 

varautti jottei hyvä peri" (havahduin pahaan uneen, 

huono enne).

144. "uneh paugai, rubei nukuttamah" (paukaa 

uneen, kuka).

145. "kogo yöz ei undu silmäl pannuh" (unettomuus

=häiriötila, johtuu jostain).

146. "uni itsem parandau" (unen voimista, 

vrt. itse=varjosielu).

147. "magoau kylläl dai pakkuu uni" (kylläl=kylliksi, 

pakkuu=häviää).

148. "uni painostau" (vrt. painajainen).

149. "painaja moates tuloo, ukkovarbahie lekuttoa" 

(painaja=painajainen, lekuttoa=liikuttaa).

150. "painai ku tuli, sit ku littsai, hengähteäkseh en voinnuh" 

(litsaa eli painaa, painajaisen voimista).

151. "hoz ukkovarbahii ku oliz lekuttoa, sit painaj 

olguoz" (painajan liikkeistä, saapuu paikalle

ukkovarpaiden liikkuessa).

152. "painajani tuli, vähis hengih jätti, en voinuh 

ni varvasta lekahuttoa" (jätti vähiin henkiin, 

pelästyneeksi).

153. "painajaine peäl istuu" (istuu nukkuvan 

päällä).

154. "paineliene ni joga paikam painau, ni kätty 

ed voi lekahuttoa" (painajaisen voimista, 

lekahuttoa=liikuttaa).

155. "uni painistau" (painavat unet).

156. "painajaini painau" (hyvät ja vahingolliset 

unenhaltijat).

157. "miula haldie paino tänä yönä" (haltija

painoi, yöllä ilmestyvät haltijat).

158. "uni silmät painoi" (silmien 

painuminen).

159. "uni painoi muata" (unen voimista).

160. "magoav unen, sid yöl ei magoa" 

(päivällä nukkuminen, vie yöunet).

161. "mies makoau, osa valvou" (osa eli 

suojelushenki, vrt. sukulaiskansojen

metsästä saapuvat unilinnut).

162. "yhtenn yön vellel ozuttih uniz oza" 

(osoitettiin unissa osa, enneunet).

163. "jogahizella oma i oza on" (jokaisella 

oma osa, vrt. onni, kohtalo, suojelushenki).

164. "maguat unet i onnet" (unet ja onnet,

sanonta).

165. "heiny hengästyksekse, olg ohkastuksekse" 

(unissa nähdyt, ohkastus=huohotus, 

vrt. heinätyöt).

166. "unez ozuttau, ilmizin roih" (unessa 

osoitettu, käy toteen ilmisillä).

167. "nivelie oijennad magoannan jällel" 

(nivelien ojentaminen, vrt. eläinten

käytös).

168. "minuul viä pidäv uni sanua" (unien 

sanominen, vrt. sanoa ääneen).

169. "unimieliz on, pidzulleh on silmäd" 

(puoliummessa, sirrillään).

170. "keänä mukki sellälleh, uni magoa tävvelleh" 

(mukki eli kuperkeikka, unitaikoja).

171. "miksebo se ollou" (uni, mitä tietää).

172. "uni poroi" (lähti pois, pakeni).

173. "unem porotti" (porotti eli karkotti, 

vrt. taudin porottaminen).

174. "siitä vasemej jalkapohjan alta ruhka löyvettih, 

se sukkahas pantih ta sanottih jotta siitä näyttäytyy 

unie" (enneunta toivottaessa, ruhka=roska).

175. "magoau oigimalleh, vatsalleh libo sellälleh" 

(oigimalleh=suorassa, vrt. kyljellään).

176. "sellälleh briilottoa, oigieh juuri soikottau" 

(makaa selällään, oigieh=suorassa).

177. "unipeä proiji, ga eibo ni uinot enämbi" 

(unipää meni ohi, unen pää).

178. "ga nägi unen, ku tuli hänem pihah seittsemem 

pedrua ylen laihua" (seitsemän laihaa peuraa, 

vrt. seitsemän laihaa vuotta, oma ympäristö

=omat unet).

179. "unimielis hambahii puroo kidzahutteloo" 

(kidzahutteloo eli narskuttaa).

180. "unem pöpperö" (pöpperö eli puoliuni, 

puoliksi unien maailmassa, vrt. pöpi).

181. "tukka mäni pörhälleh yön moates" 

(meni pörhölleen).

182. "pörhälleh on tukad maguandan jällel" 

(pystyssä, takuilla).

183. "heittäkkää börbötändy, anna toizet maatah" 

(makuuajan pyhittäminen).

184. "pötkähä pitkälleh, heitä lekunda" 

(lekunda eli liikkuminen, liikkeen ajasta 

levon aikaan).

185. "vetää kaloja" (nukkuu, torkkuu).

186. "em minä saanu koko yönä nukutuksi, 

vähä aamuyöstä olin, sellaases kalankuoletoksis" 

(kalankuoletoksissa, kalojen uneen 

vertaaminen).

187. "ka sehäl läks uneta iänetäk kalappiimmaan" 

(unetta äänettä, mitään sanomatta).

188. "tuo ukko se uamusilla varraen tulla 

kampittaa tuppaan ja kesken unijaan joukot 

ylös ajjaa" (kesken unia ylös ajaneet "isännät", 

palkkatyön alkuperää).

189. "täsä olem pörröpään kans" (vasta 

heränneenä, hiukset sukimatta).

190. "jos unissaal löytie kanampesän se tietie orpoja" 

(unien tulkintoja).

191. "naemauneks ne aena sen kangasunen näk" 

(kangasunen, kankaan kutomisesta kertovan).

192. "mitä ne aena kapisoo ettee peäsen nukkumaan" 

(unen häiritsemistä paheksutaan).

193. "ei tullut makkuusta mittääk kun ol kylömän 

karappa" (liian kylmää nukkumiseen, 
vrt. lämmintä).

194. "vanahana karkovaa uni" (uni karkaa,

vrt. lasten uni, elämän kaari).

195. "älä mee sitä karhohon" (karhohon eli 

häiritsemään, nukkuvaa).

196. "karhununta" (sikeää unta, vrt. hauen 

/ koiran uni).

197. "kyl uni karisoo silmiist, ku peset kylmääl 

vee eel silmäis" (uni karisee silmistä,

inhoaa kylmää).

198. "mie kuopsahi ylliä ja karistin unet silmistäin" 

(unien karistaminen).

199. "karkutti unen" (nukkuvaa häiritessään).

200. "älä häntä karkota, anna hänem maata" 

(karkota häntä, vrt. unenhaltijaa, uskotaan
suojelevan nukkuvia).

201. "a, nii karkkosiit unnein, jottei nukuta" 

(unien karkaaminen).

202. "mie ko karkkahuisi unestai ni koko yön en 

ennää unta saant" (karkasin unestani,
vrt. unien maasta).

203. "kylmää veel ku, pessöö silmää, ni kyl uni 

karkkohuu" (unen karkottamista, vrt. haltijan 

kaltoin kohtelemista).

204. "jos vaan karmaastit toisen eläintä kattoo, 

nii sit rupie ajaam painajai" (uskomus).

205. "minä yöllä säekäen sitä rymäkkee, 

että uinnii karpastu koko yöks" (uni karpastui, 

kaikkosi).

206. "jos sattuu käsi olleen karsaasa kun nukkuu, 

nii tuntee kuinka se on tolovana, eikä tahop päästät 

toitillee" (tolovana=turtana, toitillee=ennalleen).

207. "purrak karskauttaa tuotuossaih hammasta 

nukkuissaan" (karskuttaa hampaitaan).

208. "oekein eäneen karskuttaa" (hampaita 

unissaan).

209. "korsatak karruuttaa" (nukkumisen 

ääniä).

210. "uni om makia ku mesi" (makeat unet).

211. "kasaun" (univelka).

212. "kaskottellee kauam maanu, haukottellee 

harvon saanu" (kaskottelee eli venyttelee).

213. "sillon se uni pettää jos on kasounta" 

(kasounta eli univelkaa).

214. "eiköhän heitetäp pois puhuminej ja lähetää 

kahtomaa unija" (kahtomaan unia, oma tv).

215. "nukuttin koko yä oikken kauniste" (hyvistä 

unista kiittäminen).

216. "mitähän se kauntaa, kun näjin yällä niin 

pahoja unia" (kauntaa eli tietää).

217. "kum minä sain kyllikseim moata, nim min olin 

niin kelekkiä poika sitt oamula" (kelkkiä eli virkeä, 

hyvästä yöstä hyvään päivään).

218. "se nukkuok kellisti koko päevän" (pitkän 

matkan jälkeen, uni=palauttava voima).

219. "ukko vieressä kelloeloo, ei annam minun nukkua" 

(yhessä nukkumisen ongelmia, helpompi selvittää 

isoissa taloissa).

220. "minä oon niin keppeästir ruvenna nukkumaa" 

(herätessäni joka ääneen).

221. "keriiten ne unet kerälle ja viskatkoo sängym 

perälle" (unet kerälle ja sängyn perälle, 

lankoihin vertaaminen).

222. "oesitko unta nähnä taekka entistä kerranna" 

(kerrannut entistä, entisestä kertovat unet, 

vrt. kertomus).

223. "keseunine" (kesken unia herännyt).

224. "minä menin niin että kessahti unneen" 

(uneen meneminen).

225. "talavella nukutaan, kesäyönä levähetään" 

(unen tarpeen muuttumisesta).

226. "eiköhää jo lähretä ketsallee" (ketsallee 

eli makuulleen).

227. "rupes ketsalleen niin kyllä un tul paekalla" 

(makuulle käyminen=unen kutsumista, 
vrt. omituiset iltarukoukset).

228. "ketununia näköö, kuuloo kaikki, ja om 

muka unessa" (näkee ketununia, vrt. hauen,

karhun, pyhiä eläimiä).

229. "min oon nii keveäunine että jos vaekka kissa 

kävelee lattialla minä kuule sen" (keveäuniset,

helposti heräävät).

230. "mie astuin varpaillan hyvin kepykäisee" 

(unen pyhyydestä).

231. "jos mikä hävijeä, siit köyhtyy toas, jos minkä 

ninku vievät" (köyhtyy, jos jokin häviää unessa).

232. "silemiä jammoip niin kiij jotta" (jamoo 

kiinni silmiä, uni=oma kello).

233. "menin taas koittaan että jos sais unempäähän kii" 

(unen päähän kiinni, vrt. päästä, vrt. unen 

nukkuminen päästä päähän).

234. "hää ol unissaa juopavinnaa kylömee vettä" 

(juovinaan kylmää vettä, mitä tietää).

235. "olin niin unej juavuksis" (juovuksissa, 

puoliunessa).

236. "Matti on niin kovin sikeeuninen miäs, 

että sitä täytyy juutia hyvän aikaa ennenku se herää" 

(sikeäuniset, unenhaltijan suosikkeja).

237. "se nukkuu vain jäneksen unia" (jäniksen 

unia, kevyttä puoliunta).

238. "jänikseunta ku vähä otteli" (herätessäni 

aamuyöstä).

239. "makas niiv visust ete jäsentäs järkäättänny" 

(visusti, vrt. sikeästi).

240. "sie älä järköttele minnuu" (vrt. järkyttyä, 

toisten uneen puuttumisen myöhäisestä eli vieraasta 

alkuperästä).

241. "oikasta joka jäsenelle" (vrt. oikaista 

selälleen).

242. "mut nym mee mennääv vähäks aikaj joka 

jäsenem päälle" (joka jäsenen päälle, 

liikkeestä lepoon).

243. "hiis ollen siinä ol hepakassa, joka sem 

paenaesen ol laettanna, se puisti ja jättyytti stä"

(veenhaltija jätyytti, painajaisen laittajaa).

244. "niitä tuallaasia unia, ne jotakin aina kaavaaloo" 

(kaavaaloo eli tietää, enneunet).

245. "mitä se minulle unissa aena koavaeloo" 

(näyttäytyy).

246. "se näkköö pahoja unija ja kuavoo" (kuavoo 

eli hourailee).

247. "sitä se koavehti minulle unessa" (koavehti 

eli tiesi, vrt. kaavi).

248. "uni jotahis soattaa koavekssuo" 

(enteillä, vrt. kaava).

249. "ei sitä kaikkanoo nukuta, vaikkei viimeyön 

makkuustakkaa tullu mittää" (huonosti 

nukutut yöt).

250. "mienen tiijjä mite se miul se uni kaikkois" 

(kaikkois eli tarkoittaisi).

251. "ku nousoo seisallee kyllä se un kaekkonoo" 

(kaekkonoo eli kaikkoaa).

252. "kun elävän näkee unissaan niin se on toisen 

ihmisen kaino" (ihmisen kaino, vrt. unisielu,
varjosielu, nukkuessa liikkuvat sielut).

253. "ei yö silimeä kaeva" (yö silmää kaiva,

uni ei tule, yö=unen aikaa).

254. "nyt pitää muata kajauttua ruokalepoja" 

(vrt. syömisen jälkeen makaavat eläimet, 
omat tavat=luonnosta).

255. "kun kajjeeller rupevvaa se nukkuu aikasak" 

(kaijeelle eli ruokalevolle).

256. "seun semmone virkee kakatti, ettei sitä uni petä" 

(uni petä, vrt. tavoita).

257. "syvä uni" (vrt. karhun uni).

258. "syviz ajateksiz en voi ni yölöiz moata" 

(ajatukset ja tunteet, häiritsevät unta).

259. "syväh uneh uinoi" (uinoi eli nukahti).

260. "unimielis hyppäin" (hyppäsin ylös, 

säikähdin).

261. "moatah sumpah" (sumpah eli sikeästi, 

uni=tulee ulkona olleille, ihmistä ei ole
luotu elämään sisätiloissa).

262. "sulaz unez on, hyvin uinonnuh" (sulassa 

unessa, uinoa=nukahtaa).

263. "sulaz unes havaitsui" (havaitsui eli heräsi).

264. "sulava uni" (hyvä, miellyttävä).

265. "mie haikostelietsen senentäh, sto tahon muata" 

(haukottelen, tahdon maata).

266. "sustutti moizekse magoamattah" (sustutti 

eli uuvutti, valvominen heikentää).

267. "uinoi sukahti" (torkahti).

268. "se zora uni pidäz muata" (zora uni, 

aamuruskon aikainen).

269. "magoaa soikottoa" (pitkin pituuttaan).

270. "soilahtoa pitkälleh, huogavumah" (soilahtoa

=keikahtaa, huogavumah=huoahtamaan,

vrt. luonnenimi soili).

271. "nukkuu smutkau, uni roih" (smutkau

=nuokahtelee, roih=tulee).

272. "en suannuh uinotukse illal" (uinotukse 

eli nukutuksi, vrt. uinahtaa).

273. "sitkie on uni siul, ku ed nouze terväh" 

(sitkeä uni, vrt. sikeä, terväh=nopeasti).

274. "sitkei uni oli minul, en havaitsunnuh ajjalleh" 

(havaitsunnuh eli herännyt).

275. "silmäd on kai luimalleh, mäne moate" 

(silmät luimallaan, unen tulon enteitä).

276. "sikeh uinuou" (nukkuu sikeästi).

277. "undu sigevyi" (sikevyi unta).

278. "peä kai sigevyi, uni on" (pää sikeytyi, 

unen voimista).

279. "no sitä ov vaikie nossattoa kun se on niin sikie 

makoamah" (nossattoa eli herättää).

280. "sigied unda magain" (sikeää unta).

281. "iltayöstä sikieh uinosi" (uinosi eli nukahti, 

vrt. uinuttaa).

282. "no se makoau sikieh kun hako" (sikeään 

kuin hako).

283. "sikieseh ni uinosin, en ajatellut enämpi koko asieta" 

(unen voimista, poistaa huolet ja murheet).

284. "sigi uneh uinoi" (uneen uinoi, vrt. sietä

=syntyä, lisääntyä).

285. "magoau siirättäy" (nukkuu sikeästi,

vrt. luonnenimi siiri).

286. "jallaz olin hätken, a uni zaberih" (uni 

saavutti, elävä olento).

287. "huondeksel uniloi sanelimma" (unien 

saneleminen, huondeksel=aamulla).

288. "kudai uniz ozuttih da se se oligi" (kuten

unissa osoitti, kävi todeksi).

289. "uni zaimi" (saimi eli tavoitti).

290. "silmäd umbeh rävähtih undu" (unen 

tulon enteitä).

291. "nivelii ojjendin" (aamutoimia).

292. "minä näin händy unis" (mitähän 

tietää).

293. "kulkku vai roatskahteleh moatez, dygieh magoau" 

(kuorsaa, makaa jykiään).

294. "ittseni roatskahtukseh havaitsuin" (havahduin,

omaan kuorsaukseeni).

295. "niir riukasi jäzeniä" (raukaisi).

296. "moata riuvottau" (nukkuu sikeästi).

297. "magai riuvahtelih" (torkahteli).

298. "niin vaivuin, sto ässen riuvuin" (vaivuin=väsyin, 

riuvuin=nukahdin).

299. "riuvahtih uinoi, terväh magai" (nukahti 

nopeasti).

300. "uinoi ripsahtih" (vrt. luonnenimi ripsa).

301. "unissa reäsittäy pahoja, yhtäläistä havattseuvut" 

(rääsittää pahoja, heräilet yhtenään).

302. "männ yönä milma reäsittäjä kiusai" 

(rääsittäjä eli painajainen).

303. "muata vieri da uinoi repsahtih ylen terväh" 

(vieri maaten, nukahti nopeasti).

304. "unipa se uuhella ajau, kiekkosarvella kehuu, 

remulla rekettelöy" (unen lukuja).

305. "yöm magaim rauhas tervehyäz" (yön 

makaaminen, vrt. kuun ajan).

306. "tuli raukie, rupesin pitäkseh ta siihi i uinosin" 

(pitäkseen käyminen, unen kutsumista).

307. nenetsit kutsuvat kerrottuja unia sanoilla 

yudero´ma (y=j).

308. hantit kertovat vahingollisista unista 

toisilleen (etenkin jos uni toistuu tai jollekin 

läheiselle tapahtuu pahaa).

309. hantit vastaavat enneuniin tekemällä 

taikoja ja sitomalla puihin uhrilahjoja 

(vedetään unessa nähdyn ihmisen vaatteet
onton puun läpi).

310. nenetsit kutsuvat nukkumista sanoilla
chonbim ja honsx.

311. nenetsit kutsuvat unen näkemistä sanoilla 

niema ja njema.

312. nganasanit kutsuvat unen näkemistä sanoilla 

tytjä ja dydjea (tyt-jä, yhdyssanoja).

313. nenetsit kutsuvat nukkumista sanalla honosj.

314. nganasanit kutsuvat nukkumista sanalla
kundasa (vrt. kunta=unien maa, kunto).

315. nenetsit kutsuvat nukkumista / nukkumaan
menemistä sanoilla konasy, konyosy, xona ja xonyo 

(vrt. konahtaa).

316. enetsit kutsuvat nukkumista / nukkumaan
menemistä sanoilla kodas, kodis, kodae ja kodue 

(vrt. kota).

317. nenetsit kutsuvat unta sanoilla nyenwa 

ja nyema (vrt. Ny-ema, haltijanimet).

318. enetsit kutsuvat unta sanoilla noma ja ema

(oma=ema?, luojahenki Nom alkujaan

naispuolinen(?) unenhaltija, vrt. noma=jänis).

319. nganasanit kutsuvat unta sanoilla nambu

ja namba.

320. nenetsit kutsuvat levähtämistä sanalla nila
(nilana=levätä, nilh=lepo).

321. nenetsit kutsuvat nukkumaan menemistä
sanalla xona (xonara=nukahtaa, xonyo=nukkua, 

vrt. koinia, koisia).

322. nenetsit kutsuvat makaamista / makuulle
menemistä sanoilla josyeptasy, yusyibta ja yusyeda 

(y=j, vrt. jussi).

323. enetsit kutsuvat makaamista / makuulle

menemistä sanoilla mostis ja mostes.

324. nganasanit kutsuvat makaamista / makuulle
menemistä sanoilla badotie ja badotae

(vrt. patto, vattoo).

325. nganasanit kutsuvat makaamista / makuulle
menemistä sanalla tondiaici (vrt. tontti).

326. nenetsit kutsuvat nukkumista sanalla 

nema (vrt. Ne-ema).

327. nenetsit kutsuvat unta / unen näkemistä
sanalla judae (vrt. jutta).

328. nenetsit kutsuvat väsymistä sanalla peda
(vrt. enetsin peda=kannus).

329. nenetsit kutsuvat nukahtamista sanalla

xonaras (vrt. konna).

330. nenetsit kutsuvat nukkumista sanalla xonos

(x=k tai h).

331. nenetsit kutsuvat heräämistä sanalla sidos

(vrt. sitoa lapsi, siita).

332. enetsit kutsuvat nukkumista sanalla kodi
(vrt. koti, kota).

333. enetsit kutsuvat unta sanalla du (d=j tai t,

vrt. volgalaisten ju=taikavoima).

334. enetsit kutsuvat unien selittämistä sanoilla 

dud tasladda.

335. enetsit kutsuvat unessa ilmestymistä sanoilla 

duknid odidad.

336. enetsit kutsuvat heräämistä sanalla närtij 

(myös pysähtyä, vrt. pysähtyä unessa).

337. enetsit kutsuvat nukahtamista sanalla koddi.

338. selkupit kutsuvat haukottelemista sanalla
onnimpiko (vrt. onni=unen haltija).

339. selkupit kutsuvat nukkumista sanalla kontiko

(vrt. kontio).

339. selkupit kutsuvat kuorsaamista sanalla
rikimpiko (vrt. riki).

340. selkupit kutsuvat unen näkemistä sanalla
kutaeptiko (vrt. tehdä kutaa).

341. selkupit kutsuvat heräämistä sanalla sitiko.

342. "unen tsihmu" (pöpperö).

343. "silmät on tsihmakat" (uniset, tihruiset).

344. "unen tsihmeräz olen" (sihmerässä).

345. "tsihmeräd on silmäd magavon dällel"
(tsihmeräd eli tihrussa).

346. "uni tsahlottau silmii, ei soa ni avoi pideä"
(painaa kiinni silmiä, unen voimasta).

347. "hyveä toivotin itselleni unda myö" 

(hyvän toivottaminen itselle, vrt. itse=yksi 

sieluista, unissa liikkuva varjosielu).

348. "pahoa toivottoa tämä uni" (toivottaa 
eli tietää).

349. "uni ei hyveä toivotannuh mennyd yön, 
vai mene tiddä uniloi, doga yödy näid"
(tiedä unista, joka yö eri unet).

350. "unen tohmero selgiöö" (tohmero eli 

pöpperö).

351. "tohmeroitui peä, hätkem magain"
(unen voimasta, hidastaa järjen juoksua).

352. "unen tohm on, ei soa ni silmii avoi pideä"
(unen tohma, vrt. tohmajärvi).

353. "mie vai toandoi vähäzen nukahtelimmos, 
ga heitti haikossuksen" (heitti eli lopetti).

354. "unis tiettelih moamo" (näyttäytyi äiti,

vrt. tietää=tietää uni tai enne).

355. "hiän uinuo tereväh" (nukahtaa nopeasti, 

uinahtaa).

356. "mie illasta en tereväh uinuo" (tereväh 

eli nopeasti, vrt. nukut päivällä / menet makuulle 

liian aikaisin).

357. "teretäh paginad, uni painau do" (puheet
vähenevät, uni painaa).

358. "ei lopu unet muaten eigä työt tehen"
(sanonta).

359. "uni tabai" (tapasi eli saavutti, 

elävä olento).

360. "tsuunitti uniz minul, toivod olin omal moal"
(olin omalla maalla).

361. "unis kodih tsuunivuin, majehtu keitin kattilan"
(omat unet, kertovat omista asioista).

362. "unis tsuudivui toatto, toivod olin koiz" 
(tsuudivui eli näyttäytyi, isä).

363. "uniz ni ilmizin ei ole mostu tsuuduo"
(tsuuduo eli kummaa, uni ja ilmi).

364. "uni tsällävyi, keskustui" (häiriintyi, 

keskeytyi).

365. "tuolloi täz undu nägi" (tuolloin tästä, 
tulevasta vai menneestä tästä).

366. "tuurissuksiz om peä" (pörröksissä, 

vrt. tuuri, tuure).

367. "uni sanoo, minuu ken vieruinnoo, minä peän 

tuuristutan" (uni eli unenhaltija).

368. "myö arbailemmo tämänyöllized unuod"
(arpailemme unet).

369. "täyzi magoanda" (vrt. uni).

370. "uni magoa tävvelleh" (täyvelleen, täysi uni).

371. "unen töberö" (vrt. pöpperö).

372. "unen töpperö" (töpperö).

373. "unen töbräkkä" (uninen olotila, 

vrt. kesken unia herätetty).

374. "uinuoli da järilleh havaitsui" (havaitsui 

eli havahtui, heräsi).

375. "uinoilov vai, ei pitkähez magoa" 

(uinuilee, torkahtelee).

376. "ilta yöstä sikieh uinosi" (uinosi eli 

nukahti).

377. "äjjäl ku ruat, terväzeh uinuot" (raadat 

kovasti, nukahdat nopeasti).

378. "uinoi muata" (uinahti).

379. "äijäl uinotuttau, pidäy moata ruveta"
(uinotuttaa eli väsyttää).

380. "kesken uinuomist oli, nostatimmo" 

(kesken unien, tapojen vastaista).

381. "uni tuli gu silmii ummisteloo" (unen 

tulon enteitä).

382. "umbiuneh uinoi" (uinoi eli nukahti).

383. "umbiunez magoaa" (umpiunessa,
unen vaiheita).

384. "mennyd yön unehizie sano" (sanoi 

unehisia, vrt. kertoi, näki).

385. "uneksiu muatessah, huudau" (uneksii,
huutaa unissaan).

386. "unda voiji nähä ilmain uneksimattah"
(unet ja uneksinnat).

387. "häi doga yödy uneksii" (uneksii,

puhuu unissaan).

388. "pidäv unenarboajal luo kävvä, häin tiedäy, 

mih menöv uni" (unen arpojat eli uniin

erikoistuneet noidat).

389. "hänen unennäendöi en usso engo kuundele"
(unien luonteesta, henkilökohtaisia).

390. "unennäindän saneli g emmo voinnuh arvata 

ni mih päi" (mihin päin uni osoitti).

391. "ylen on unennägijä" (unen näkijät).

392. "unennägyö sanelou" (sanelee, toistaa
unessa nähtyä).

393. "tämä on unenozuttaja sija, ylen on unen 

korotuttaja" (unen osoittaja, unta korottava).

394. "unempohmella on" (pohmella eli 
pöpperössä).

395. "unempohmellu on, vie pideli moata vähäine"
(unen mukaan makaaminen).

396. "unensolmi rodih, kesken aigoa nostatettih"
(rodih eli syntyi, vrt. solmu).

397. "unentiedäj akku" (unitietäjät).

398. "unentoris haikostelieteh vie" (toris eli 

toreissaan, vrt. tokkurassa).

399. "tänäpiänä unettau vähäzeldi" (unettavat 

päivät, vrt. sateiset).

400. "unettomuttah aigazeh nouzoo" (vrt. lapset 

ja vanhat, elämän kaari).

401. "minuo unevutti" (unetti).

402. "miul on hyvä uni" (hyvä eli sikeä).

403. "viel ollah silmät unen keralla" (unen 

keralla, vrt. haltijan).

404. "uni painostau" (vrt. painajainen).

405. "luja uni" (vrt. hyvä, sikeä).

406. "herkkä uni" (herkkäuniset).

407. "hiän vielä tahto unda jatkua" (tahtoo

jatkaa unta, vrt. pakolla herättäminen).

408. "miula uni tuli ylen" (tuli ylen,
vrt. kävi toteen).

409. "unen hourehuksis kävelöö" (unen

hourehuksissa, vrt. houria=olla unen ja

ilmen välillä).

410. "ei lopu unet muaten eigä työt tehen"
(sanonta).

411. "tulebo uni uksen tuakse" (unen 
kutsumista, uksi=ovi).

412. "ku tuulenviimah lähted, sid uni lähtöy"
(unen karkottajat).

413. "uni painav äjjäl, nukututtau"
(painaa äijällä, väsyttää).

414. "uniz ni eäniz en tiijä" (unissa tai 

äänissä, vrt. unimaailma=äänetön).

415. "uniz n ilmiz en ole mostu kuulluh"
(ilmiz eli valveilla).

416. "unillah on" (nukahtamaisillaan).

417. "silmät on unilleh" (uniset, vrt. haltijan 

saapuminen).

418. "unissah oli, ei jallaz" (jallaz eli jalkeilla).

419. "pahoo unta reäsitti" (pahat unet, 
vrt. painajaiset).

420. "mimbo se uni tiedeä" (mitä tietää,
enneunet).

421. "uniloih uskoo häi ainos" (uskoo uniin).

422. "uni andau kädeh" (antaa käteen, 
toteutuu).

423. "huondeksel uniloi sanelimma" (huondeksel
eli aamulla, unien saneleminen).

424. "ylen hyviä undu näin" (hyvät unet,
mieleiset).

425. "akku arbailoo uned" (unien arpojat,

vrt. uni-akka).

426. "mikse se uni mennöh" (miksi uni

menee, mitä tarkoittaa).

427. "mih se uni menöy" (mihin uni 

menee, vrt. käy todeksi).

428. "se on unihuavo hyvä" (unihaavo,
vrt. haaveilla, vrt. unikeko).

429. "unekaz on ylen" (unekas, nukahtaa 

nopeasti, nukkuu pitkään).

430. "kum päivä on korennon korkevuolla nin 

silloij jo unikevotki noussah makoamasta" 

(unikeot, pitkään nukkuvat).

431. "olet hyvä unikego" (vrt. haavo).

432. "unikevom peäz ed langene, magavol ajjam 

menetänned, ei keguo rodei" (lankene eli putoa, 

unikeon päästä, menetät makausajan, 

ei synny kekoa).

433. "se on katso unikuha" (unikuha,
vrt. kuha-kala, unenhaltijan hahmoja).

434. "unimieled om moized, en voi ni peädy 

pystöi pideä" (pitää päätä pystyssä, 

unen voimista).

435. "unimielissäh kävelöy" (kävelee
unissaan).

436. "unimielis hambahii puroo" (puree 

hammasta).

437. "häi nägi sinum poigoa uniz" (näki 

poikaasi unissa, mitä tarkoittaa).

438. "anna tulov unoi uinottamah"
(unoi eli unenhaltija).

439. "uninävöz näin, mih mennöö" (mihin 

menee, mennä=tulevaa).

440. "uninägyö en sannuh, se tottu sanoin"
(unet ja todet).

441. "unnuttan on siun, jottet enämpi virkuu"
(unnuttan eli nukuttanut, vrt. luonnenimi 

unu).

442. "minuu unnuttau" (väsyttää).

443. "unnutti mugalen, ga pidi moate ruveta"
(unnutti, vrt. uinutti).

444. "vanhal on lyhyöd unipeät" (lyhyet

unipäät, unen pää).

445. "uniza on, nossattoa om paha" 

(nostattaa paha, kesken unien).

446. "unisanoi sanele meil" (unisanoja,

unessa nähtyä).

447. "muistam minä unisanad" (unisanat,

unessa kuullut vai nukutussanat).

448. "unisilmii hierou" (unisia silmiä).

449. "unisilmiz möllistelöö" (vasta 

herännyt, luonnenimi mölli).

450. "unisullal silmie vedelöö" (nukuttaa, 
vrt. sulkaa käyttävä unenhaltija).

451. "lähti unisullat silmis, heitti nukutuksen"
(unisulat silmistä, heitti=lopetti).

452. "unisulgaine puutui, muata vähäine"
(unisulkainen, torkahdin hetkeksi).

453. "minuo unitutti" (nukutti).

454. "tule sie uniukko meilä, tuo sie unta tullessas"
(uniukko, vrt. akka).

455. "unnakot silmäd" (uniset, raukeat).

456. "unen unnakaz on silmät" (unen 

unnakassa, luonnenimi unna).

457. "tule unoi uksen tuakse, pienien lapsiem 

pieluksih" (unen kutsumista).

458. "hoi unoine udrupeä, kui minä sinuu 

lyylitännen" (unen lyylittämistä).

459. "haikoine suudu huaroitteloo, unoine silmii 

ummisteloo" (haikoine ja unoine).

460. "unnut kun et voi moata yöllä" (unnut eli 

väsyt).

461. "moa ilm on undunuh, kai moatah" (maailma 

untunut, kaikki makaavat).

462. "istui da i undui, moate pidäy panna" (panna 

maaten, maata vasten).

463. "pikkarazen unuom magain" (pikkaraisen 

unen).

464. "muate urjahti" (urjahti eli köllähti,

vrt. urjala).

465. "uni täyz urjotetah, vajoa ei nosta" (täysi uni, 

vajaa uni).

466. "uinoi utskahtih" (uinahti, kävi pitkälleen).

467. "uneh uubui" (uupua uneen).

468. "uni uubui, ei täydynyh kaikeks yödä" (uni uupui,

ei täytynyt).

469. "havattsiuvuin liiga aivoin, vönyttäyvyin uuvestah 

moata" (havattsiuvuin=heräsin, aivoin=aikaisin).

470. "vaiveudun olet, viere lebäydymäh" (vaiveudun

eli väsynyt, vrt. tulla viereen).

471. "istujez vaivistutti, pidäy muate viertä" (vieriä 

maaten, omat makuusijat).

472. "unen valdoi pajistah hienoizeh" (puhutaan, 

unen vallassa).

473. "se valveutu, ei olla unillah silmät" (valveutui, 

uni ja valve).

474. "illaz nukahtelin, siid kui uni valvevui, g en voinuh 

moata" (uni valvevui).

475. "valvoldin vähäizen, duumat peäz oli moized"
(duumat eli ajatukset, vrt. tunteet).

476. "heitä valvondu, viere muate" (vieri maaten,

yhessä makaaminen).

477. "kuta nukkunemma, kuta valvonemma"
(unen määrästä, vakio).

478. "kaiken yön valvoin, ei uni tulluh"
(unen hylkäämät).

479. "vasemella kylellä, oikie olkapeä peälläpäin"
(kävimme nukkumaan).

480. "vaski on vaivaks, hobie huoleks, jäittsä dengaks,
turkki turvaks" (unessa nähdyt, jäittsä=linnunmuna,
dengaks=rahaksi).

481. "vönyu vatsualleh" (venyy).

482. "magoau vatsalleh" (vatsallaan makaavat).

483. "uni vattsah meni" (alkoi nukuttaa).

484. "venyttiihes huogaudumah" (huokautumaan 

eli lepäämään, vrt. hukka).

485. "venytämmöz bokalleh" (kyljelleen).

486. "muata venyttih" (venyä maaten).

487. "pidäu venyttiättsie magiamah" (venyä 

makaamaan, vrt. makeat unet).

488. "vönyttäi kylgyzin" (kyljelleen).

489. "mie venyyvym moate vähäsekse aikoa"
(venyä maaten, vrt. venytellä).

490. "venyyvy miula reunah" (reunah eli viereen).

491. "myö venymmä selälläh" (venyä selälleen).

492. "jos ei vielä magoa, niin vönyy" (makaaminen 

ja venyminen).

493. "venyn kodvazen, väzytteä" (venyn eli 

levähdän).

494. "venyy kyllellä" (kyljellään).

495. "vönyin kyllin" (kylliksi).

496. "uni miula laskih, antakkoa vähäni venähtöä"
(uni laski).

497. "vez on uniz veseldyksekse, a toine sanou itkukse"
(unissa nähty vesi, vrt. vesselä).

498. "veiz olend on vesseläks uniz" (veessä olenta).

499. "minä viä näin tän yän unen" (mieleiset unet,
voimaa antavia).

500. "vieno uni" (kevyt).

501. "ylen vienozeh uinoi" (nukkuu kevyesti).

502. "vieno unini" (herkkäuninen).

503. "vienounine terväh havaittsuu" (herää 

helposti, luonnenimi vieno).

504. "silmäd umbeh viebrahtih, iesko vai uinuolin"
(uinuilin, unen saapuminen).

505. "vieretteäte moate" (vieri maaten,

viereen kutsuminen).

506. "pidäy kodvazeks vierrä tilal lebiämäh" 

(tilalle lepäämään, vrt. sijalle).

507. "ei pie unih vieruija" (vieruija eli 

luottaa, vrt. vierumäki).

508. "vihmaksizel ilmal nukuttoa enembäl"
(nukuttavat ilmat).

509. "mie näin kyllä viime talvena, kevättalvella unen"
(unen eli enneunen).

510. "illan virkku, uamun torkku" (unen 

määrästä).

511. "virvahtus puutui muata" (uinahdus, 
torkahdus, vrt. virvatuli).

512. "virvahuksem piin, ga ei uned lähtietty"
(unet lähdetty, vrt. väsymys).

513. "uni voittau händy, do nukkuu" (uni 

voittaa häntä).

514. "uni kaikiz vägevin" (kaikista väkevin,

ihmisiä vahvempi).

515. "vötkähtih pitkälleh" (vrt. makuulleen).

516. "yhteh aigah nostah" (yhteen aikaan

nouseminen).

517. "undago nähnöö, ygizöö" (uneksii).

518. "midähän unimielis ygäjää" (unimielissä).

519. "pitkä vittsa pihlajaini, ympäri kylän kävijä"
(mikä se on.. uni).

520. "se kun kuvahteleutu jottei antat yörauhoakana"
(kuvahteleutu, tuli uniin).

521. "yö uni om parembi päivä unda"
(yö ja päiväunet).

522. "yö uni om magiembi" (päiväunta).

523. "yö uni on vägevembi migu päivuni"
(vrt. makeampi).

524. "ähmäi halgo yssäm perttih, kai uni lähti"
(pudotti sylillisen halkoja, kovia ääniä
inhoava uni).

525. "äkkimäizellä sijalla ei sia uinota" 
(äkkimäisellä eli oudolla, uni=pitää tutuista 

paikoista).

526. "magain da sih älyh hörövyin" (hörövyin

hälyyn, vrt. höristellä).

527. "moizen älyn luadi" (hälyn, vrt. älytä).

528. "häi kogo yön unis ölizi" (ölisi eli hölisi).

529. "moate ötkähtih" (vrt. kävi maaten väärin,

koti=pyhä tila).

530. hantit pitävät unessa ylävirtaan uivaa 

hyvänä enteenä (alavirtaan huonona).

531. marit pitävät unia ihmisen ort-sielun 

matkoina (uskotaan palaavan ihmisen 

herätessä).

532. mordvalaiset kutsuvat unta sanalla on 

(onsto=unessa, nejems on=uneksia).

533. mordvalaiset kutsuvat nukkumista sanalla 

udoms (udoma tarka=nukkumapaikka).

534. mordvalaiset kutsuvat unta sanalla udoma 

(kornoma=kuorsata, puvtams, sirgozems

=herätä).

535. marit kutsuvat nukkumista sanoilla malash 

ja papash (vrt. malla, pappa).

536. marit kutsuvat unta sanalla omo (jyd omo

=yöuni, pits omo=syvä uni, ombel=puoliuni).

537. marit sanovat omesh uzynam (näin unen), 

omo tsynesh tolo (uni kävi toteen), omesh 

kontsash (ilmestyä unessa), omym kusarymash 

(unen tulkinta) ja tutlo omym uzash (näin hyvää 

unta).

538. udmurtit kutsuvat unta sanoilla um ja ujvöt 

(izyny, kölyny=nukkua, vötany=uneksia,

vrt. köllötellä).

539. unkarilaiset kutsuvat unta sanalla alom 

(almodik=nähdä unta, felalom=puoliuni,

vrt. al-om).

540. unkarilaiset kutsuvat nukkumista sanoilla 

alvas, alszik ja aludni.

541. unkarilaiset kutsuvat unien tulkitsijaa sanoilla 

alomfejtes ja alommagyarazat (vrt. alinen

=unien maailma).

542. ersalaiset kutsuvat unta sanoilla om ja udoma 

(udoms=nukkua, vrt. omat).

543. moksalaiset kutsuvat unta sanoilla om, udoma, 

om-häema ja om-häjke (vrt. hama, häikkyä).

544. moksalaiset kutsuvat unien tulkitsijaa sanoilla 

onts sharhkodi (onon shargkodemat=unen tulkinta).

545. moksalaiset kutsuvat nukkumista sanoilla abams, 

babams, kisnäms, udoms ja uttsems.

546. marit kutsuvat painajaista sanalla lavasa (hirvitys, 

jydym poshyrnash=nähdä painajaisia).

547. udmurtit kutsuvat painajaista sanoilla köshkemyt 

ujvöt ja kyshkyt ujvöt.

548. unkarilaiset kutsuvat painajaista sanoilla 

lidercnyomas ja remalom (alom=uni).

549. ersalaiset kutsuvat painajaista sanoilla tsopodavij 

ja berjan on.

550. moksalaiset kutsuvat painajaista sanoilla vet-araf.

551. virolaiset kutsuvat painajaista sanoilla painaja ja 

luupainaja.

552. saamelaisten uni / leposanastoon kuuluu nievdad, 

nievdam (uneksia, nähdä unta), nukkad, nuuham, 

nokka (torkkua, mennä nukkumaan, vrt. nuokahtaa), 

uaddaastallad (panna maata), kocceed, kosam (valvoa),

nohadid, nohhaad (nukahtaa), uaddid, uadam (nukkua, 

vrt. otavan nimet), earanid, earraan (havahtua, herätä,

vrt. äreä), viälanid, viällan (panna maata, vrt. vällyt), 

moranid, morraan (herätä), nohadistid (nukahtaa, 

nukkua), koccaattid, koccat (herättää), nohadittid 

(nukuttaa), semmud, semmuum, siämmoo (hourailla, 

kulkea, puhua unissaan, vrt. samota), cuvnud, cuvnuum, 

covnoo (herätä, tulla herätetyksi, c=tj, vrt. jouni), 

uadistud (tulla uneliaaksi, olla unelias), uainattah 

(näky, etiäinen, vrt. uinahtaa), seemi, seme (houretila, 

unenpöpperö, vrt. seimi), naverseemi (unenpöpperö), 

oijagas (horros, unenpöpperö), vuoinastus, vuoijastus 

(lepo), peinijas, peinijaa (painajainen), päinijas, 

päinijaa (painajainen), guttsedh, guhtseet, kohtsiet, 

kohtset, goccet, kocceed, koccjed, kozzjed, koccad, 

koce (valvoa, vrt. kohta, vrt. kodan nimet), niegedidh, 

niähkoo, niehkuo, niehko, niegadit, nievdad, niogeed, 

niyned, niekkad, neke (uni, nähdä unta, vrt. niekka, 

haltijanimet), nokkedidh, nohkadit, nohkiehtit, nohkkot, 

nokkat, nukkad, nokkad, nokked, noxked, nokke 

(torkkua, nukahtaa, vrt. nokkaunet), ooredh, oddeet, 

ooddiet, otet, oaddet, oaddid, vuedded, vietted, ode 

(nukkua, vrt. od-sielu, unisielu, vrt. atte, vrt. ottaa, 

oottaa, vrt. ot-ava), poktet, boktet, pohted, pokted, 

pokte (herättää, suomen puhde, vrt. pohtia), morres, 

morrsos (herkkäuninen), vuäddamaz, vuäddmaz 

(nukkunut, vrt. vuota, vuode), tieddinallsem 

(painajaismainen), teäddeei (painostava), lossad, 

losses (sikeä), nookkeei, nokki (torkkuva), nioggudeem 

(uneksin), nioggeei (uneksiva), vuädec (unelias), 

naaertem (uneton), naaeralmm (uni-ilma, unimaailma), 

mueikros, mueikker (uninen), koozzteei (valvottava), 

vuedded njääljes nakkrid (vaipua makeaan uneen),

nookkeed (nukahtaa, vaipua uneen), nioggeed 

(uneksia, nähdä unta, vrt. nikke), sueibbad, suaibbad 

(torkkua, vrt. suivaantua), nokkad (torkkua, nuokkua), 

naaerdoovvad (uninen), nookkeed, nokkeed (nukahtaa, 

vrt. ottaa nokoset), vuäddjed, vuädsted (nukahtaa,

vrt. vuottaa=odottaa, vrt. vatta, vatsa), vuedded, 

vuädsted (nukkua), vuäddted (nukuttaa), kocstoollad 

(heräillä), morrnoddad (heräillä, vrt. moro, mora), 

counnled, counnad (herättää, c=tj), mooreed (herättää), 

koccjed (herätä), morrned (herätä, havahtua), tääukted 

(havahtua, vrt. taukki), vuammsoottad (havahtua), 

cumrdoovvad (havahtua), kaajalnaaer (valveuni), 

koocci (valvoja, vrt. kossi, kössi), valvvi (valvoja), 

vuoppi (valvoja), koozzteei (valvottaja), nioggeei 

(uneksija, näkijä), vuädcosvuott (uneliaisuus), 

nioggos (unelma, vrt. niko), nioggummus (unen 

näkeminen), naaer (uni), naaer almm (uni-ilma, 

unien maa), naaernek (unikeko, uniniekka), 

naaerlieddi (unikukka, unikko), naaertähtt (uniluu), 

käss (uniroska), naaerniok (unissa näkijä), miolkkos 

(univesi), nookkeei (nukahtaja), nokki (nukkuja, 

torkkuja), peivvnaaer (päiväuni), vueddi (nukkuja), 

vueddempodd (nukkuma-aika), vueddemäigg 

(nukkuma-aika), vueddemsaajj (nukkumasija), 

mioggar (nukkumateltta, vrt. sääskien nimet), 

vuäddteei (nukuttaja), tieddi (painajainen) ja teäddi 

(painaja, vrt. tietty, tatti).

553. saamelaiset sanovat naaer lij mätkkoummu 

ooudast (uni käy matkamiehen edellä).

554. saamelaiset sanovat naaer väldd coolmid 

(uni painaa silmiä).