HEINÄT

Heiniä pidetään tärkeinä parantajien apulaisina.

Heiniltä saatua voimaa pidetään Maan emon antamana (parantajista 

vanhin).

Heiniin liittyvää tietoa voidaan jakaa vanhempaan ja myöhäisempään 

(kaksiosaiset nimet myöhäisiä).

Heinä-sanalle löytyy useita kotoperäisiä vastineita (ciri, ant (vrt. antti), 

korva, noko (vrt. nokkonen), pim, pori, urt (vrt. urva), tarna ja turun, 

ks. Nimijäiset: luontonimet).

Heinien nimet tuntuvat keskittyvän 20-30 heinän joukkoon (yhellä 

heinällä monta nimeä / tietynlaisia heiniä kutsuttiin yhteisellä nimellä).

Vanhimpina voidaan pitää yksiosaisia nimiä eli heinäsukujen nimiä 

(saamen boska=putki=väinönputki).

1.  "öksyheinäm pääl tallaa, ni öksyy" (eksymään saava 

heinä).

2.  "sil tapaa hankaamalla apilannupist erotettiin hankaajalla 

siämenet" (apilaista siemenet).

3.  "nypittiin ne apilanuput vaaj ja tehtiin apilapuuroo, 

jos hiukaj jaohoja joukkoon oli" (apilaista keitetyt puurot, 

omat jauhot pettu ja juurijauhoja).

4.  "se o iha ku pien apilas, se mikä metsäs kasvo" 

(ketunleipä).

5.  "enner ruvettiiv vasta sitte heinään ku apilas ol jo herennä 

kukkimasta" (heinien kukinnat, omia ajanmittoja).

6.  "on niin ankarasti polttaisia" (nokkosia).

7.  "ku keltakukka kävi puhkeemaa sillo alettii pyytää angeriahii" 

(kukkien puhkeaminen).

8.  "missä ankerias kasvaa kuivalla maalla siinä kulkee vessuon" 

(ankerias eli angervo, vesiheinät).

9.  "heihnään alethiin ko pellot päile tassainu ja angerias 

tuli kukile" (angervon kukinta).

10.  "ankermoihaa niit joka taloo otettii" (otettiin lattialle,

juhannuksena).

11.  "ankermahheinii ottivat ennej laattijoillen, ne on nii 

hyvähaisusii ne heinät" (haisuheinät).

12.  "angerva kuk kukki niin sillo otettiij ja ruvettii heinää" 

(kesän ajanmittoja).

13.  "tätä sannoit ampiaisekukaks, ampiaist ain pyrräsiit nois kukis" 

(ampiaisenkukaksi, niittykellukkaa).

14.  "niit on santtu ampijaisenkukiks kun ampijaiset mänee 

aina niihi" (hyönteisten mukaan nimeäminen).

15.  "kun tul hoava niih haettiim pihalta semmosia suuria 

hoavalehtijä ja niillä paenettiim kippeetä" (haavalehtiä 

eli piharatamoita).

16.  "sit kuttutaal lumkukkaseks kun se on niin korkie 

että aina näkyy lumen alta" (lumikukkaseksi, 

ketokaunokkia).

17.  "kukkasit tehtii pintelillöi, sellasist ku kestiit, etekii 

ruiskukist ja harakahattuloist" (pintelilöi eli seppeleitä, 

ruiskukista ja harakankelloista).

18.  "harakankelloiks vai variksenkelloiks vai kissankelloiksko 

ne niitä sanoovat" (kellojen nimiä).

19.  "harakankukass on keltai pampula keskel ja valkejat siivet 

lailois" (harakankukassa eli päivänkakkarassa).

20.  "myö tehtii harakakukist pintelit ja pantii ne päähee" 

(pintelit eli seppeleet).

21.  "vähä munt kertta rävitti mammal haporuaho ja hän keit 

niist puuro" (hapanruohoista eli suolaheinistä, omat puurot,

omista aineksista).

22.  "tuollane kolmihaarane ja nii hapa" (ketunleipä, 

happamat heinät).

23.  "keiteten enemmän kanervia" (vihreää laadittaessa).

24.  "hajuheinist saap nii hyvvää saijjuu" (saijjuu eli teetä).

25.  "kasvaa jo vissiin suvenihanaisii" (suvenihanaisii 

eli sinivuokkoja, odotettu näky).

26.  "haisuheinää otettihir rannalta kesällä, niitä kuivattihij 

ja pantihil lapehittujen vaattehijev väliin" (simake,

maarianheinä tai hajuheinä).

27.  "ne oli aika hahtuvia ne kaislan päät, ne sai äkkiä karttuun" 

(omat kuidut).

28.  "hy om mailman hyväm makkuist" (ruoholaukat).

29.  "tämä om variksem pökköi" (peltokorte, lintujen 

mukaan nimeäminen).

30.  "variksevvarpad" (riidenlieko).

31.  "sellä kanervita kazva sellä syrjyllä" (kanervia, 

syrjy=korkeampi maastonkohta, vrt. syrjä).

32.  "nistä keitätti tsajua, sokanervista" (tsajua=teetä, 

sokanervista=suopursuista).

33.  "panti koretta sekka" (kermaa sekaan, 

suolaheinäkeittoon).

34.  "sidä meil joti, tehti tsäjyä ku kovast köhimmä" 

(juotiin köhään, kylmänkukista keitettyä teetä).

35.  "sihe pantti vähäv verrän kadaja sisse ja janinkukkia 

ja tervakukkia ja kaikkia" (taikavihtaan, katajaa, 

metsämaitikkaa, puna-ailakkia ja muita kirjavia 

kukkia, vrt. jaani=juhannus).

36.  "jäniksenvyö" (jokin lieko).

37.  "jängärvöheinä" (mesiangervo).

38.  "jänöinheiny" (valkoapila).

39.  "jänöinhändä" (niittyvilla, omia kuituja).

40.  "jänöinkäbälä" (kissankäpälä, vrt. samojedin kissa

=kuiva, kastumista inhoava, vrt. kuivatut heinät).

41.  "jänöilleiby on syödävy, suolaine, kolme lehtytty" 

(jänönleipä eli ketunleipä, syötävät heinät).

42.  "dänöilleiby" (puna-apila).

43.  "jänöinorahad" (karhunsammal).

44.  "jänöimpäppä" (apila tai ketunleipä).

45.  "jänöivvyö" (katinlieko).

46.  "järvikanani" (pohjolanlumme, vrt. kana=valkoinen).

47.  "järvikiidzin, pitkäd, kui järied jouhed, järvem pohjaz" 

(jouhimainen järvikasvi).

48.  "järvikukoi" (iso ulpukka).

49.  "jätti" (ukonparta, vrt. jäkki).

50.  "jyrgyläine" (jouhivihvilä).

51.  "jussiheiny" (jäkki eli ukonparta, 

vrt. jussi=jänis).

52.  "jussikk on vaigieda niitteä, lyhyöt kovat heinät" 

(jussikko eli jussiheinää kasvava paikka).

53.  "juuriheiny" (valkoailakki).

54.  "yksis juurrotuksis" (kasvaa piharatamot).

55.  "seizottih juoleikossa" (juolavehniä 

kasvavassa paikassa).

56.  "juoliesheinä hyväh nurmeh kazvaa" 

(juoliesheinä eli juolavehnä).

57.  "juoliiheinu" (juolavehnä tai kastikka).

58.  "juoliisheinä kuziespezäl luona kazvaa" 

(kasvupaikkoja).

59.  "juomeikko" (juolisheiniä kasvava kohta).

60.  "juoruheinä" (vanamo).

61.  "jumbujuuri" (lumpeen juurakko).

62.  "jouhihein on hoikku, libei, kazvav vezikkölöil 

nurmil, ruozmepohjal" (jouhiheinä eli jouhivihvilä,

heinätietäjät).

63.  "jouhiheiny" (kapealehtinen palpakko, 

käytetty hiusten pesemiseen).

64.  "kerättih nämii heinii järviz, jouttsenii" 

(joutsenii eli lumpeita, kuivattu voiteisiin).

65.  "jokikakkaraini" (rentukka).

66.  "jokikorteh" (järvikorte).

67.  "jogisammal" (jokilevä).

68.  "jogisara on lattsu, suosara om pehmie vihvelön ker" 

(sarasukuja, vrt. vihviläine=vihvilä tai sara).

69.  "jogisara on leviembi suosaroa" (joki ja 

suosarat).

70.  "jogisara" (keltainen kurjenmiekka, 

nimien paikallisuudesta).

71.  "itsembartsoi" (suolaheinä, 

itsen syötävät heinät).

72.  "itsembutkez vespisselie laitah" (itsen 

eli karhunputkesta).

73.  "itsembutk on järiembi koirambutkie" 

(putkien nimiä).

74.  "imaldumanjuuri" (kallioimarre, 

käytetty vatsavaivoihin ja yskään).

75.  "nijjen imittsylöin ladvaz ottaa kimaleh metty" 

(imitsylöin eli apilaiden).

76.  "valgei imittsy, ruskei imittsy" (valko 

ja puna-apila).

77.  "piiskoim peähyöz on imitsyd" (pillikkeen 

päässä kukat, vrt. imettävät kukat).

78.  "ruskei imittsyheiny" (puna-apila, 

vrt. imi=emä).

79.  "imukukkane" (apilaan nimiä).

80.  "mezikukku" (puna-apila, käytetty 

naistenvaivoihin).

81.  "hörpikäs heiny" (haarakas).

82.  "härkinheinäz on hörppeä äijy" (hörppeä=haaroja, 

äijy=paljon).

83.  "ne on semmoset hörtsykkähät, valkiet lehet, 

kukka kesellä keltani" (kalevaisen kukat eli lumpeet).

84.  "heinäm piäz om moine valgei höyhtelö" 

(suoheinän päässä, omat kuidut).

85.  "höiheinä pädöö saroim poroitukseh" (saroim

=vatsamatojen, poroitukseh=karkotukseen).

86.  "hökäheinä" (ukon tulikukka).

87.  "ongo siula vielä hökänheinöä" (poltettu 

tupakkana).

88.  "härkinheiny" (peltohatikka).

89.  "härkinkorte" (kesäversoinen korte).

90.  "kondienhyöhky" (karhunputki, juuria kerätty 

ja syöty).

91.  "hyöhkyt on kontier ruuvat" (kontioilta opitut 

ruuat, vrt. itsenputki).

92.  "häkytysheineä keräimmö" (valkojuurinen 

heinä, käytetty parantamiseen).

93.  "hyyhky" (heinä josta tehty sosetta, 

vrt. karhunputki).

94.  "huodzu yhtemmoin on korttehen ker, a tolko 

huodzu on kuival moal da kova, hänen kobrah ku otat, 

se aivin vidzizöy ku hiiri" (huotsun kuvaus, 

kortesukuja).

95.  "käin huodzah" (keräämässä kangaskorteita).

96.  "huodzuheiny" (kangaskorte).

97.  "huobu kazvau niityle" (huobu eli odelma).

98.  "hukambutki" (karhunputki).

99.  "hukanroagettu työndeä" (hukanraaketta 

eli laukkaa).

100.  "hukantakku" (jäkki).

101.  "hukavvillua kazvau" (hukanvillaa eli jäkkiä,

vrt. hukkien syömää).

102.  "hukanvillaheinä" (jäkki).

103.  "huipukka" (ulpukka).

104.  "hormuheiny" (horma eli horsma).

105.  "sil rajakol on hyvä hormikko" (rajakol=aholla, 

hormikko=horsmikko).

106.  "miss on märgä paikka, ei hyvä, i miss om puhassettu, 

sielä kazvaa horsmua" (horsman kasvupaikkoja, 

pitää kuivasta ja valosta).

107.  "hivellykseh pannaa hivellysheinie, dai se siidä 

parenoo" (hivellykseh eli nyrjähdykseen).

108.  "tämä on heinä hivellykseh hyvä" (vanamo).

109.  "hiveldysheineä keitetäh da kriepitäh jalgah, 

sit hilveldys kohenou" (keitetään ja kääritään jalkaan, 

haude vanamoista).

110.  "hagolois peälitsi net hiveldysheinän nuogarehuod 

matkatah" (nuogarehuod eli rönsyt).

111.  "higiheiny reätsistyy moadu myö, suoniitul" 

(hikiheinä eli matara).

112.  "higiheinäl on valgei bobaine peäz, pehmei on, 

leikatez menöö käzi ku tervah, lehtyöd om pehmiet 

siippaized" (hikiheinän kuvaus, bobaine=kukka, 

vrt. imi).

113.  "hiirenheiny" (hiirenvirna).

114.  "hiirennäli on hyvä heiny, hyvän duuhun andau" 

(näli=virna, duuhun=tuoksun, hyvät heinät).

115.  "siinä on täyvet piiroat siinä hiirenpiiroassa" 

(hiirenpiiroassa eli virnassa).

116.  "hiirejjägälä" (hiirenosra).

117.  "jägälie togerrettih da segah hiirenkorvie keitettih" 

(keltaista laadittaessa, hiirenkorvia=koivun silmuja).

118.  "hiirenkukkaheiny" (aho-orvokki).

119.  "harakanheiny kagran heävyttäy" (harankanheinä 

eli kanankaali).

120.  "hevonkabieheinä pädöö akoil kuuhizie kohendoa" 

(kuukautisvaivoihin käytetty heinä).

121.  "madalani da pyözyrä, hevonkabiem moine, 

yksi lehti vai, pikkarani varbut, ei ole kukkoa" (kavion 

muotoinen kukaton heinä).

122.  "höyhenheiny" (voikukka, haituvien mukaan).

123.  "heboheiny" (pujo tai maruna).

124.  "hepokelta" (riidenlieko).

125.  "hebomadaro on sadasoarani, ei kuki, 

kui katkoat heinän, vai tömähteä kui mulda" 

(satahaarainen katinlieko).

126.  "hebomadarol langoa mujutetah" (mujutetah 

eli värjätään).

127.  "hernehheiny" (niittyhumala).

128.  "heldevysheiny" (tädyke, vrt.  heltyä).

129.  "ketsoi on heiny" (jäkin nimiä).

130.  "heinyleiby" (timoteista leivottu).

131.  "heinäbutki" (koiranputki).

132.  "heinärauda" (jokin kovaheinä, myös 

rauvankatkoaja).

133.  "hoikka da leviettävä ku veitsen terä, näbie da levie, 

se toittsi käen leikkoaa" (saraheinän kuvaus, 

näbie=terävä).

134.  "hauvinheinä" (hauenheinä eli rantaleinikki).

135.  "haugiheinä" (suokurjenjalka).

136.  "harakanheinä on sellaini madala heinä niittylöissä" 

(matalat heinät).

137.  "harakanvarba" (katinlieko).

138.  "harakkaheinä" (isokukkainen kanankaali).

139.  "harakkane" (päivänkakkara).

140.  "haisuheinie tuotih voaroist etähistä" (hyvältä 

tuoksuvia saraheiniä).

141.  "mavonhein on erikseh kui kirjavulehtiheiny" 

(saniainen ja maariankämmekkä).

142.  "imittsyheinä" (apila).

143.  "ambiaiskukka" (nurmiapila / ruusuruoho).

144.  "ankervaheinä" (ankerva eli angervo, 

poltettu yrttitupakan osana).

145.  "ankervo kun kukkiu, on heinä täysi" (heinä 

täysi, täydessä mitassa).

146.  "ailasheineä otetah, hauvotah pätsiz, ribuh pannah" 

(ailasheinää eli kurjenpolvea, pannaan riepuun 

eli laaditaan haude).

147.  "pissosheinä" (pistosheinä eli kurjenpolvi).

148.  "ajosheiny" (ajosheinä eli nahkajäkälä, 

käytetty ajosten parantamiseen).

149.  "majailehti" (nahkajäkälä).

150.  "ahokannarvolla" (mujutettiin vihreää, 

kannarvo=kanerva).

151.  "ahvenenheinä oli, korttehijen sejassa" 

(ahvenenlima, järvisätkin).

152.  "tsoajuheinän juuri on kökkyreä moista järiedä" 

(teeheinän juuri järeää eli paksua, kuisma, laukku, 

rätvänä, hanhikki, kultapiisku tai puna-apila, 

lehdistä keitettyä, erikseen keltainen ja musta 

tsoajuheinä).

153.  "kasteheiny jo kärvästäy" (kasteheiny=kastikka, 

kärvästäy=heilimöi).

154.  "kämmekkyheinäm pidäy kaivoa juured, pestä, 

kuivata, brihal syötteä, sit ottau mutsoikse" 

(kämmekkä, käytetty lemmentaikoihin).

155.  "käbäläheiny" (kissankäpälä tai siankärsämö).

156.  "kylmäkukku" (suovehka).

157.  "kuuzasheiny" (kuusiheinä).

158.  "kuuziheinä" (luhtakuusio).

159.  "joga heinäizem peäz vai lepettäy nenet kärpäized, 

piähyöd vai kudvettau tuulel" (kärpäized eli 

hedekukinnot).

160.  "kuzmanpaizeheinä" (kuisma, käytetty

parantamiseen).

161.  "kuzmoitinkukka" (peurankello).

162.  "kurenheinä" (karhunsammal / kurjenjalka).

163.  "kurrenkauhane" (kurjenkattila, kellokukka).

164.  "kurrenkukka" (peurankello).

165.  "kurenlumi" (kurjenlumi, horsman haituvat 

kukkineen).

166.  "kuberkeikkuheiny" (siankärsämö).

167.  "kuberkeikku" (koiranputki).

168.  "kuolienheinä" (saniainen).

169.  "kuolienkopra" (saniainen, kopra=koura).

170.  "kuolienkotta" (iso laukku, kotta=kenkä josta 

leikattu puolet pois).

171.  "kuoliezheiny" (sananjalka).

172.  "kuminavasta kerätäh tsoajuks talveks" 

(kuminaa, tsoajuks eli teeksi).

173.  "kuminaheiny" (kumina).

174.  "kuminoa tsoajuks keitetäh, ryvitykseh on hyvä" 

(ryvitykseh eli yskään).

175.  "kulkkuheinä" (kuisma, käytetty 

kurkkukipuihin).

176.  "kukoimmarjoa kuivatah da pietäh kulkkumuokkah" 

(kukoimmarjoa=ruusunmarjoja, muokkah

=tulehdukseen).

177.  "kulkkutaudiheiny" (kehräsaunio).

178.  "kuin on kaunis kullervonkukka, niin olgah kaunis 

neidone" (loihdittiin kullervoita sisältävällä taikavastalla 

kylvetettäessä).

179.  "kuivannorinheinä" (ketoneilikka, käytetty 

lehmänmaidon ehtymiseen).

180.  "ylen kuivaperäistä moada, ei kazva ni midä 

muuda kuin kannarvoa da dägälöä" (kannarvoa 

eli kanervaa, kuivasta pitävät heinät).

181.  "kukkuheiny" (käenkukka).

182.  "kukkaroheinä" (laukku / niittyvilla).

183.  "kukonheinä" (peurankello, vrt. kukko=metso).

184.  "kukonheltta" (huopaohdake / laukku).

185.  "kukommarja" (orjanruusu).

186.  "ned on kukoimmarjad, älä syö" (eläinten 

ja ihmisten syömät marjat).

187.  "kukoimpiidiene" (metsäruusu / 

orjanruusu).

188.  "kukoimpiidzoin helttoi kuivoammo da 

siid vai talvel keitämmö" (kuivaamme metsäruusun 

terälehtiä teeksi).

189.  "kukonpiidzoinkukas tsoaju lähtöö moine 

imeläni, ryvitykseh on ylen hyvä" (omat teet, 

parantavia).

190.  "kukoinruuzu" (kurjenjalka).

191.  "kukonvarbua ze kindazitta et katkuaga" 

(kukonvarpaa eli metsäruusun oksaa,
piikikkäitä).

192.  "riienheinä" (riidenlieko, käytetty 

riisitaudin hoitamiseen).

193.  "tavalline riienheinä" (riidenlieko).

194.  "griiziheiny" (niittyleinikki / katkera 

maksaruoho).

195.  "gronttsiheinä" (riidenlieko).

196.  "grossanheinä" (taskuruoho).

197.  "kovaheiny" (kärsämö).

198.  "tsoajuheinä" (tsoaju eli tee, 

vrt. juoma=suopursuista keitetty tee).

199.  "korbikanabrod om pitkembät kangaskanabroloi" 

(korpi ja kangaskanervat, kasvupaikan mukaan 

nimeäminen).

200.  "korteh kazvau vezikohtile" (veestä 

pitävät heinät).

201.  "märril niittuloil, lemilöile korteh kazvau" 

(kasvupaikkoja, lemi=vetinen suo).

202.  "kun oli mussaksi kuivettu korttehem peät, 

nin siitä osutettih meilä jotta tuoss ov Vetehisel lehmä 

syönyn" (uskomus, haltijoiden uskotaan elävän 

ihmisten kaltaista elämää).

203.  "kortehheiny" (järvikorte).

204.  "kortehheinä" (angervo).

205.  "korvaheinä" (korvajäkälä / poimulehti).

206.  "kondienhyyhky" (karhunputki).

207.  "kondienjussi" (ukonparta, vrt. jussi=heinä,

kuituheinä).

208.  "kondienkämmendy puhaldukseh otetah, 

libo mi on sattavunnuh" (puhaldukseh eli turvotukseen, 

kosteilla mailla kasvava suurilehtinen heinä).

209.  "kondienkäbälä" (rentukka, kontion

mukaan nimetyt heinät).

210.  "kondienmarjapuu" (konnanmarja).

211.  "viel on yksi loatu semmoista kun sanottih 

jotta kontientakku" (kontientakku eli kontionjussi

eli kontionvilla).

212.  "kondienvill on lyhyd järei heiny" (lyhyt 

ja paksu heinä).

213.  "kondienvillikkö" (kontionvillaa kasvava 

paikka).

214.  "kobraheinä" (oravanmarja, kobra=koura).

215.  "kankaheinöä kolissetah" (kolistetaan pehmeäksi 

kiveä vasten, paulakenkien pehmikkeenä käytetty 

saraheinä).

216.  "koiranheiny" (hierakka, juolukka tai kastikka).

217.  "kaisloa ta kortehta ta ruokuo, lummehta, 

ta koirankieltä" (nimetyt vesiheinät).

218.  "ne oli semmoset tsuihkulat heinät, niinkun koiran 

kieli konsanahki" (koiran kieltä muistuttava heinä, 

piharatamo, kielo, palpakko, hierakka tai vesitatar).

219.  "koirankieliheinä" (pitkälehtinen vesiheinä).

220.  "koiranbuten juurda otetah kuivoa" (koiranputken 

juurta, kuivumaan).

221.  "koirambutk om paizieh hyvä" (käytetty 

parantamiseen).

222.  "niittuloile kazvau koirambutket" (kasvupaikkoja, 

myös karhunputkesta).

223.  "koirantsuokoi" (koiranvärtsy, hierakka, 

tsuokoi=suoko).

224.  "koiranvanhusvezi" (nurmitädykkeistä 

keitetty vesi, käytetty koirantaudin eli riisitaudin 

hoitamiseen).

225.  "koiravvarba" (sinikuusama).

226.  "koiravvartsoi" (ahosuolaheinä).

227.  "lehmät koalavuttih vedeh tsuloloi syömäh" 

(kahlasivat veteen lumpeita syömään, tsulo

=sulo, vrt. suloinen).

228.  "kivenkiidzimie" (karvejäkäliä, kerättiin 

hauteeksi kiven vihoja parannettaessa).

229.  "kiviheinä, tsiipoikkahad, lattsuzet, hoikkazed 

ylen, kivez ymbäri, kives kiini, lieterannas" 

(haarakas ja litteä vesiheinä, kenties vesihilpi).

230.  "kiviheinä" (siankärsämö).

231.  "kiviheiny on kiveh kazvanuh kiini, merez, 

kui saraheiny, lyhyd" (lyhyt saran kaltainen 
vesiheinä).

232.  "kivilehti" (karvejäkälä).

233.  "kivimadaro" (karvejäkälä, käytetty 

värjäämiseen).

234.  "käbäläheinä" (kissankäpälä).

235.  "mie lähen kiten pois nuo vesiheinät nakrismoalta" 

(vieraat nauriit, omat vesiheinät, vesiheinä

=pihatähtimö).

236.  "saraheinät kuhajau, muaheinät kidzizöy" 

(sara ja maaheinät, äänen mukaan
jakaminen).

237.  "kirjavaheinä" (maariankämmekkä).

238.  "kirgiheinä" (kihokki).

239.  "kirovusheinä" (noidanlukko).

240.  "nijjen imittsylöin ladvas ottaa kimaleh metty" 

(imittsylöin eli apilaiden).

241.  "kimalehheiny" (niittykellukka).

242.  "kiimaheinä, libie da madala heinä" (kihokki, 

vrt. kirgiheinä).

243.  "jusikk on kiindee heiny" (jusikko eli 

jussiheinä).

244.  "kielheinä" (kielo).

245.  "keärmehenheinä" (kielo).

246.  "kieräh kazvav virnuheiny" (kieräh eli 

köynnökselle, virnat).

247.  "ketsoihein on lytsykkäine, kova" (ketsoiheinä, 

kankea ukonparta).

248.  "ketummarja" (oravanmarja).

249.  "keyhnä" (voikukan haiven).

250.  "vihveläini kazvau kezekkäh saraheinän kera" 

(vihveläini eli vihvilä, kezekkäh eli sekaisin 

kasvavat heinät).

251.  "kelloheiny" (jokin kello, kukan mukaan 

nimeäminen).

252.  "ennen käen kukuntoa keldoa kerätäh" 

(keldoa eli keltaliekoja).

253.  "keldu kuivatah, survotah, lämmäz vies pietäh, 

siid livotetah langad" (keltaista laadittaessa).

254.  "keltaheinäh painettih" (vrt. survottiin, 

liotettiin lankoja).

255.  "keltaheinät kovottih ennen kiän kukkumista" 

(kovottih eli koottiin, toukokuussa).

256.  "kelduheiny" (leinikki, syysmaitiainen, 

voikukka).

257.  "keldane buloi" (ulpukka, vrt. valkoinen).

258.  "keldataudiheinä" (kelta tai värisauramo, 

käytetty parantamiseen).

259.  "hukantakkuo niillä kentiköillä kazvau" 

(hukantakkua eli jäkkiä, kenttäheinät).

260.  "kenttiheiny" (kankea ukonparta).

261.  "kattilheiny" (kattilainen, kissankello).

262.  "kasteheiny hieno, pitky, peäs hienod jyväized, 

niitul, piendarez" (kasteheinä eli kastikka).

263.  "kastekorzi kazvav vyös sah daaz itselleh vägeväs 

kohtaz" (vyöhön saakka kasvavat heinät).

264.  "kassikkaini" (kastikka, rölli, nurmikka, lauha).

265.  "laukku on karkei" (laukku eli ruohosipuli).

266.  "tsuloi kanaine" (lumpeenkukka nupullaan).

267.  "kananheinä" (pihatatar).

268.  "kanabrikaz rajakko" (kanervikas aho).

269.  "kanarvo on soilla pitempi" (kanervien 

tuntijat).

270.  "kannarvo" (suokanerva, suopursu, suokukka, 

vaivero).

271.  "kanarvonkarvane" (karvane eli värinen, 

käytetty vihreän laatimiseen).

272.  "kankaheinä" (kengissä käytetty saraheinä).

273.  "kangahalla kazvau kannarvuo" (kangasheinät, 

kuivasta pitävät).

274.  "kangaskakkaraine" (nahkajäkälä, käytetty 

hiertymien hoitamiseen).

275.  "kangaskelda" (keltalieko).

276.  "kangaskukku" (kissankäpälä).

277.  "kalevaini oli valkie seämestä, a pulpukaini 

semmoni keltani" (kalevaini=lumme,
pulpukaini=ulpukka).

278.  "kalevaisempulpukka" (ulpukka).

279.  "on semmoset hörtsykkähät, valkiet lehet, 

kukka kesellä keltani" (lumpeella).

280.  "galganas tsoajuo keitimmö, lehtilöiz" 

(lehdistä, parantavaa teetä).

281.  "tsoajuheinän juurda, galganoa, vatsan 

kivissykseh keitetäh" (keitetään juurista teetä, 

vatsavaivoihin).

282.  "galganaheinä" (hanhikki tai rätvänä).

283.  "kalaheinä, valgied da sinizet kukat, haizou 

hyväldä, kazvau vein rannalla" (kalaheinä

=minttu tai peltominttu).

284.  "kalaheinä, kazvau jogirannois, pitkät järiet 

heinät" (kalaheinän kasvupaikkoja).

285.  "kalaheiny kuivattuu sovil laskoo ylen hyvän 

duuhun" (duuhun eli tuoksun, kuivattu vaatteiden 

sekaan).

286.  "kaisloa siel oli järvissä äijä" (järvikaislat).

287.  "kaizaluo kazvaa järvessä" (kaisalua eli kaislaa, 

vrt. kaisa).

288.  "kazluheiny" (kaisla, jouhivihvilä).

289.  "därvessä ollah ruuvikot, korttehikod i kazlikot" 

(vesiheinien sukuja).

290.  "järvessä kazvaa kakkarua" (kakkaraa eli 

ulpukoita).

291.  "kakkaraini" (päivänkakkara).

292.  saamelaiset kutsuvat tähtimöä nimellä iilask 

(rikkakasvi).

293.  saamelaiset kutsuvat niittyvillaa nimellä 

umolsyeini (villakasvi).

294.  saamelaiset kutsuvat mutasaraa nimellä 

cäcisyeini (vetisellä paikalla kasvava heinä).

295.  saamelaiset kutsuvat järviruokoa nimellä 

cäciruahu (uposlehti, vesiruoko, harsuheinä).

296.  saamelaiset kutsuvat vesisaraa nimellä 

kamuvsyeini (kenkäheinä).

297.  saamelaiset kutsuvat pajunalusheinää nimellä 

siedgavyelesyeini (käytetty kenkäheinänä).

298.  saamelaiset kutsuvat kenttäheinää nimellä 

kieddisyeini (käytetty kenkäheinänä).

299.  saamelaiset kutsuvat painanneheinää nimellä 

kuovdasyeini (käytetty kenkäheinänä, kasvaa 

heinärantaisissa järvissä).

300.  saamelaiset kutsuvat jääheinää nimellä jienasyeini 

(jäältä niitetty luhtaheinä).

301.  saamelaiset kutsuvat karvaheinää nimellä 

sieppasyeini (lyhyt ymmyrkäinen jänkäheinä).

302.  saamelaisten keräämiin heiniin kuuluu käskee 

(nokkonen), suoivuurääsi (haurasloikko), ulastoolas 

(suopursu), kievanjuolas (maitohorsma), piättarrääsi
(siankärsämö) ja puurramrääsi (väinönputki).

303.  saamelaiset käyttävät nokkosta parantamiseen 

ja värjäämiseen.

304.  saamelaiset käyttävät suopursua teehen, 

loisten karkottamiseen ja parantamiseen 

(iho, keuhkot).

305.  saamelaiset jauhavat maitohorsman juuria 

jauhoksi (omat jauhot).

306.  saamelaiset käyttävät siankärsämöä teehen 

ja parantamiseen (veren seisauttaja, keitettynä 

rinta ja vatsakipuihin).

307.  saamelaiset keräävät väinönputkea ruuaksi 

(puurramrääsi=puremaruoho, vrt. puuro).

308.  saamelaiset käyttävät väinönputken juuria 

parantamiseen (vilustumiseen, sisätauteihin).

309.  saamelaiset kutsuvat kortetta nimellä huassi 

(vrt. hassi, huotsu).

310.  saamelaiset kutsuvat lummetta nimin luubbask 

ja luobbask (myös ulpukka).

311.  saamelaiset kutsuvat raatetta nimellä muaskas.

312.  saamelaiset kutsuvat vitaa nimellä syevvi 

(puskosyevvi=ahvenvita).

313.  saamelaiset keräävät väinönputket (boska) 

alkukesästä (ennen kukkimista).

314.  saamelaiset käyttävät väinönputkea vatsavaivoihin, 

keripukkiin ja kihomatoihin.

315.  saamelaiset käyttävät nokkosta (käskee) 

parantamiseen ja värjäämiseen.

316.  saamelaiset kutsuvat haurasloikkoa nimellä 

suoivuurääsi.

317.  saamelaiset käyttävät suopursua (ulastoonas) 

ihottumien, nivelvaivojen ja loisien hoitoon.

318.  saamelaiset kutsuvat maitohorsmaa nimellä 

kievanjuolas.

319.  saamelaiset keittävät siankärsämöjä (piättarrääsi) 

rinta ja vatsavaivoihin.

320.  saamelaiset käyttävät väinönputkea vatsavaivoihin, 

sisätauteihin, yskään ja nuhaan (kuivattu juuri).

321.  saamelaiset pureskelevat väinönputken varsia 

keripukin ehkäisyyn (toisaalla kastettu
kalanmaksaöljyyn).

322.  saamelaiset keräävät väinönputken kukinnot 

ennen kukkimista (pilkotaan, paistetaan poronmaidossa, 

säilötään poron vatsalaukussa).

323.  saamelaiset käyttävät ruusujuurta keripukin 

ehkäisyyn (galbberuohtas=vasanruoho).

324.  saamelaiset käyttävät poimulehtiä (badverassi, 

vuolporassi) haavojen ja hiertymien hoitamiseen.

325.  saamelaiset käyttävät siankärsämöä 

(biehtarguhkka) parantamiseen (keitetään vedessä, 

juodaan keuhkovaivoihin, toisaalla laadittu voiteeksi).

326.  saamelaiset keräävät suolaheiniä (juopmu) 

talven varalle (keripukin ehkäisyyn).

327.  saamelaiset ovat käyttäneet parantamiseen yli 

120:tä kasvia (tärkeimpinä koivu ja väinönputki).

328.  saamelaiset kutsuvat kuivattua väinönputken 

juurta sanalla urtas (pureskeltu pitkillä matkoilla).

329.  saamelaiset käyttävät väinönputken lehtiä 

haavojen sitomiseen.

330.  saamelaiset polttavat väinönputken lehtiä  

putkesta laaditussa piipussa (voitu sekoittaa tupakkaan, 

uskottu karkottavan tauteja).

331.  saamelaiset käyttävät väinönputken siemeniä 

yskän hoitamiseen (kaikki putkesta saatu parantavaa, 

vrt. karhunputki, jumalaisten antamat heinät).

332.  "nybläheinä" (laukku).

333.  "nyblyheiny" (päivänkakkara, vrt. nyplätä).

334.  "nädzeä kazvoa" (nätsää eli pihatähtimöitä).

335.  "nädzäl om pikkaraized valgied bobad" (pienet 

valkeat kukat, pihatatar).

336.  "nädzäheinäz voidu puzerdettih" (voita eli 

voidetta).

337.  "kazlal on vai nupukkaine peähyöz" (kaislalla).

338.  "nurmihein on tihkei da lyhyd, a niittuhein om pitky" 

(nurmi ja niittyheinät).

339.  "nurmikukka" (niittyvilla).

340.  "nurmiohtoi" (ohdake).

341.  "nurmibulbukkaini" (rentukka).

342.  "nuuskukse dabakkoa jauhotah kalaheinän ker" 

(vieras tupakka, oma kalaheinä).

343.  "nuuskudabakkoa jauhottih, vähäine tuhkoa keskeh" 

(jauhettiin nuuskaa, tuhkasta ja kalaheinästä).

344.  "hagolois peälitsi net hiveldysheinän nuogarehuod 

matkatah" (hiveldysheinän=vanamon, nuogarehuod

=rönsyt).

345.  "nouko, valkie kukkoa kasvi" (nouko eli palpakko, 

omilta ja vierailta kuulostavat nimet).

346.  "nouvikor rajah verkot lasetah" (nouvikon rajaan, 

vesiheinistä pitävät kalat).

347.  "nukkapiäheinä" (niittyvilla).

348.  "norittsuheiniä toin moizen tukun" (noritsuheiniä 

eli pietaryrttejä, parantavaa haudetta varten).

349.  "norieheineä juotetah lehmäl, kudamaz on nori" 

(nori eli utaretulehdus).

350.  "nualeheiny" (palpakko tai heinävita).

351.  "nuale rois suovedeh da heinikköh" (rois

=kasvaa, syntyy).

352.  "noaleikko" (palpakkoa tai vitaa kasvava 

paikka).

353.  "noali, pitkä heinä, tsagoin levehys, ylem pehmie 

da lattsu, ei kukkoa veem pinnas, pitkälleh, puolen syldä, 

jovez, järves" (palpakon kuvaus, tsagoi=pikkusormi).

354.  "noaliheiny viem pindas sah kazvau, ei kukkoa, 

lehted ylen hienot kui suvastu roun, vien oal vihandu 

kistine, palaine menöö da kistine varrez" (suvastu=jouhia, 

vihandu=vihertävä, kistine=verso, tupsu).

355.  "nivelheiny" (vanamo tai ketoneilikka).

356.  "niittusara on lyhembi suosaroa, a yhten kajjuz" 

(sarasukuja, kajjuz=kapeus).

357.  "moasara" (niittysara).

358.  "nihkiheiny" (heinätähtimö tai imarre, 

käytetty parantamiseen, vrt. nihkeä).

359.  "ahvenheinä on semmoni kukkapeä puu, 

siinä ahvenet seisou päiväpaissossa" (ahvenheinä 

eli järvisätkin, vesiheinät=veen puita).

360.  "nauguo kerättih, kuivattih da sidä poltettih, 

pandih vedeh" (naukua eli palpakkoa, poltettu hiusten 

pesuun käytetyksi tuhkaksi, "jotta kasvaisivat pitkiksi").

361.  "nauguheiny om pyöryzy heiny suorannaz, 

nokku venyy nouskuks yläh päi, piend oksast on vardeh 

kazvanuh kui sybläizelleh" (naukun kuvaus).

362.  "nauvikko" (naukua kasvava paikka, 

vrt. nauvo).

363.  "narskuheinä" (peltoretikka tai poimulehti).

364.  "naiziempaganaheinä" (kihokki, käytetty 

silmävaivoihin).

365.  "griiziheiny mättähäizelleh kazvau" 

(riidenlieko).

366.  "myrkkyheinä, juuri järie kui tsakoi" 

(pikkusormen paksuinen juuri).

367.  "myrkkyheiny" (kihokki, leinikki).

368.  "muttsoheinä" (valkoailakki, vrt. mutso

=nuori vaimo).

369.  "muzikkaheinä" (päivänkakkara, käytetty 

miehen tiedustamiseen).

370.  "mulupiäheinä" (kissankäpälä).

371.  "mujuheinä" (keltalieko, muju=värjäys).

372.  "muahisheiny" (siankärsämö, vrt. maahinen

=ihottuma).

373.  "moakakkaraini" (rentukka).

374.  "moakakkaraizet" (piharatamot).

375.  "moakorteh" (kuivan maan korte).

376.  "suokorteh on lyhembi muakortehtu" (suo 

ja maakorteet, kasvupaikan mukaan nimeäminen).

377.  "moalehti" (nahkajäkälä).

378.  "mualehti" (piharatamo).

379.  "moaluppo on ägien da räken vedäjä" (maaluppo 

eli nahkajäkälä, käytetty tulehdusten hoitamiseen).

380.  "moabulbukkaini" (rentukka / kullero).

381.  "moasara on nurmirannois, levie, suosara 

on toizemmoini, kaidani" (sarasukuja).

382.  "no sielä kasvo saraheinöä, hienuoheinöä, 

vesiheinöä, moaheinöä" (heinäsukuja).

383.  "moaheinä kazvoa piendaril da puustil, 

a nurmiloiz on nurmiheinä" (maa ja
nurmiheinät).

384.  "saraheinät kuhajau, muaheinät kidzizöy" 

(äänestä tunnistaminen).

385.  "moaheineä zellakse kerätäh" (zellakse eli 

rohdoksi, vrt. voiteeksi).

386.  "miekkaheinä" (keltainen kurjenmiekka 

tai osmankäämi).

387.  "mielespiettäväkset tartuttih yhteh" 

(maariankämmekän juurimukuloista).

388.  "meriruogo on levei gu sormi, piäz on töppähyd" 

(meriruoko, ruo´ot ja kaislat).

389.  "mezipiiskoim piälöiz om metty" (mesipiiskun 

eli pillikkeen, mesiheinät).

390.  "kassikkane lähtöu metlaheinästä" (kaste 

varsiheinästä).

391.  "metsonheinä" (suovilla).

392.  "matoheinä" (saniainen, mato=kyy).

393.  "mavonheinä" (maariankämmekkä).

394.  "mavonheinä, sinini kukka, soaroikas heinä, 

varz on järie" (haarakas, järeä varsi).

395.  "mavonheiny vastuvirdah uidau jovez" 

(uskomus).

396.  "mado konz uidau, ga mavonheiny on suus hänel" 

(uskomus).

397.  "mavonheiny, se heiny k olis suaha, ga se äjjäs 

sijah pädöy voimattomoah" (pätee voimattomaan, 

käytetty parantamiseen).

398.  "kuolienheinä" (madonheinä).

399.  "mavontsuokoi" (hevonhierakka, vrt. tsuokoi

=suolaheinä).

400.  "mehiläzenkukka" (apila).

401.  "madarikon löyvin" (mataraa kasvavan 

paikan).

402.  "madarol on valgei kukku peäz, heinänkarvastu 

soarastu, saran loadustu" (heinänkarvaisia haaroja, 

saran laatuisia).

403.  "mataro" (hanhikki).

404.  "madaro om madal heiny muadu myö, ylem piened 

lehtyöd" (madaro eli keltalieko, maata myöten kasvavat 

heinät).

405.  "matehenheinä" (lahnaruoho).

406.  "matikanheinäl on suured lehed da pienet kirjavat 

kukkazet" (matikanheinällä eli ratamosarpiolla).

407.  "maliheinä" (maruna, koiranputki, 

vrt. malinen).

408.  "maidoheinä kazvau peldorannois, maido 

katkattuo putskahtoateh" (maitoa sisältävät

heinät).

409.  "maidoheinä" (maitikka, voikukka, keltano, 

keltto, piisku, kelta-apila, niittyleinikki).

410.  "maidone" (siankärsämö).

411.  "majoalehtie" (nahkajäkälä, käytetty ajoksien 

hoitamiseen).

412.  "löpöillehti" (piharatamo, löpöi=sammakko).

413.  "lötönheinä" (suovehka, löttö=sammakko).

414.  "lädzäheinä" (tähtimö).

415.  "oli oikein semmoista saraheineä pitkeä" 

(pitkät saraheinät).

416.  "lutikanheinä kazvoa suorandeil" (suorannoilla).

417.  "lutikkuheiny" (kihokki).

418.  "lutikkaheinä pannah pertin tsuppuloih, siid lutikat 

häviöö" (pertin=pirtin, tsuppuloih=nurkkiin).

419.  "luukkaheinä" (ruohosipuli, vrt. luukkanen).

420.  "luugriiziheiny" (talvikki, käytetty 

parantamiseen).

421.  "pöpöinvillikkö" (karhunvillaa kasvava paikka, 

pöpöi=karhun kiertonimiä, vrt. mansin pupi=haltija, 

henkiolento).

422.  "luupoi" (lumpeenlehti).

423.  "luupoizikko" (lumpeita kasvava paikka).

424.  "lummehta järvestä pantih" (lumpeenlehteä, 

tulehtuneeseen kohtaan).

425.  "ne lumpehet kasvo järvessä" (järvikasvit, 

Veen emon heiniä).

426.  "tuo lumbehie tullessas" (parantamiseen).

427.  "lumbehikko" (lumpeita tai ulpukoita kasvava 

paikka).

428.  "lumpukkaheinä" (rentukka).

429.  "lumpukkaini" (lumpeen tai ulpukan 

kukka).

430.  "luppoida pietäh päiväräkem mänennän täh 

pägiez rievun ker, anna räkki lähtis" (luppoida

=lumpeenlehtiä, räken=tulehtuneen kohdan).

431.  "nurmet luppoi vain kasvetah" (luppoi 

eli poimulehtiä).

432.  "luppaheinä on kuin hienuo lummehta" 

(luppaheinä eli rentukka).

433.  "luppozikko" (lumpeita kasvava paikka).

434.  "luzikkuheiny" (maariankämmekkä).

435.  "lodmusaral on tähkäine piäz, juurez on enämbi 

saroa" (sarasukuja, lodmu=notko, vrt. sara=saara

=haara).

436.  "luhtasara, kolme ta neljä heineä yhez juurez, 

peäs tähkäni, siemened on kolmetahozed" (sarojen 

kuvauksia, luhta=lätäkkö, rantaniitty).

437.  "luikku" (suovilla tai niittyvilla, omia kuituja).

438.  "lomuheiny" (pihatähtimö).

439.  "lima" (palpakko).

440.  "limeikkö" (vesiheinää kasvava paikka).

441.  "jäniksen lintsikkä" (ketunleipä).

442.  "piiskoihein on liinankarvaine, toin on härkinheiny" 

(piiskoihein=pillike, härkinheiny=peltohatikka).

443.  "ligaheinä" (pihatähtimö).

444.  "niitun nokiz on hapatuskohtiz ligaheineä" 

(niityn nokissa, kasvupaikkoja).

445.  "lembiheinä" (karhunsammal,

vrt. lempiharju, lemmenlampi).

446.  "lembiheiny" (maariankämmekkä).

447.  "no sielä kasvo saraheinöä ta hienuoheinöä" 

(hienot heinät, hieno=ohut).

448.  "lehmänkieli" (kielo tai oravanmarja).

449.  "lehmänkieliheiny" (kielo tai piharatamo).

450.  "lehtiheinäl on zoltoid bobad, lehted ei juuri 

krugloid" (keltaiset kukat, pyöreähköt lehdet).

451.  "kasezmualoile kazvau se lehtiheiny" 

(kasesmaille eli lehtomaille, lehtiheinä=helposti 

kuivuva leveälehtinen heinä).

452.  "latskuheinä" (nurmikohokki).

453.  "mäne tuo laukkaheinie liemeh" 

(ruohosipuleita, vrt. luukka).

454.  "laukkuheiny" (ruohosipuli).

455.  "lapataista kerätäh" (jään nostamaa 

kortetta, vrt. lappaa).

456.  "laksuheinie pidäy niitteä, hot postelih paned, 

pehmiemb om muata" (patjan sisään suoheiniä, 

laksu=notko, vetinen kohta).

457.  "lammasheinä on valgiepeäkukkaheinä 

kui nybläni kaunis" (päivänkakkara, valkea-pää

-kukka-heinä, vrt. sukulaiskansojen kuvaukselliset 

paikannimet).

458. "pilliheinä" (järviruoko).

459. "piiskoim peäz om pillibobad, suuh pannah, 

pimpitetäh" (piiskoin eli pillikkeen kukilla).

460. "piiskoinkukal pinaitetah, huulil pannah da 

näpil pietäh" (omat soittimet, luonnon luomia).

461. "pilliruogo" (järviruoko).

462. "eräs pinoiheiny kaunehesti soittau puhujez, 

onz on syväin" (pinoiheiny=pillike, puhujez=puhaltaessa, 

onz=ontto, soivat heinät).

463. "kukkaroheinäss ollah laukkuset, kun avauvutah, 

niin siemenet piratah" (kukkaroheinä=laukku tai 

niittyvilla, laukku-sanan alkuperää).

464. "piidiehäne pistäu" (ohdake tai orjanruusu).

465. "ta piitijäiset kasvo pellolla" (peltoheinät).

466. "piitieistä ta vesiheineä on lyyhtehet puolillah" 

(vesiheinää eli pihatähtimöitä).

467. "piidiene, pistäjä heinä moine" (pistäjät heinät).

468. "piidiäine, se pistäi on heinä" (ohdake).

469. "piidiäzih kazvetah kukommardat" (piidiäzih 

eli orjanruusuun).

470. "piidiesty pidäs tuvva ryvitykseh, havvotah umbipäih" 

(ruusunmarjoja ryvitykseen,  haudotaan umpipäin

=hengitetään höyryä).

471. "littsavu netsih piidituhjoh, tartud" (tartut 

piidituhjoon, ruusupensaaseen).

472. "kasken roattuu rannat piidivyy" (rannat=reunat, 

piidivyy=kasvaa ohdakkeita).

473. "piidzoi" (pillike).

474. "kukoimpiidzoim piikit tsökkie" (tsökkie eli tökkii, 

piikikkäät heinät).

475. "piiruaheinä" (kannusruoho, taskuruoho).

476. "piiroaheinä" (virna, piiroa=hernekasvin palko).

477. "piiskoi on tsoma, kellattavu sinittävien ker" 

(keltasiniset kukat, vrt. kirjopillike).

478. "piiskoil pinaitetah lapsed" (puhalletaan, 

vrt. pinoiheinä).

479. "piiskoihein on liinankarvaine, toin on härkinheiny" 

(liinankarvaine eli hampunvärinen).

480. "piiskoikohtis kimalehed lennelläh" (kimalaiset, 

pillikkeitä kasvavissa kohdissa).

481. "piiskoinkukal pinaitetah" (pinaitetah eli 

vihelletään).

482. "no siit oli toas rauvanheinä, pientarissa" 

(siankärsämö, piharatamo, jäkki,  sananjalka, 

pukinjuuri, kaisla).

483. "kazvetah piendarih suolaheinät" 

(piennarheinät).

484. "kerätäh pienarheinii, veitäh" (vetämällä 

kerääminen).

485. "pienarhein om parembi, vägevembi niittuheineä" 

(piennar ja niittyheinät, kasvupaikan mukaan 

nimeäminen).

486. "pihaheineä om monda loaduo" (pihaheinät, 

vrt. kenttä).

487. "pihkuheiny, kazvamah ku rubieu uudehes keveäl 

heiny" (pihkaheinä eli kevään ensimmäiset versot, 

vrt. pihkalehdet).

488. "peäskinhattu" (pääskynhattu eli kissankello).

489. "peäskynhattu" (keltakukkainen heinä).

490. "peätskyzenheinä" (keto-orvokki tai kello).

491. "piätsköinkukka" (orvokki).

492. "peätsközehheinä" (jokin kello, lintujen 

mukaan nimeäminen).

493. "poltelijaized ned om vaste" (nokkoset, 

puolustavat itseään).

494. "pedranheineä söimmö nälgävuozin" (peuranheinää 

eli poronjäkälää).

495. "pedranheiny" (jäkkärä).

496. "pedranheiny, suoloil kui sugahat kovat pitkäd" 

(jokin suoheinä, vrt. peurojen syömä).

497. "perttsyheinöä pandih voattein segah" (perttsyheinöä 

eli minttuja).

498. "peiponheinä" (korpikarhunsammal, 

peipot=maalintuja).

499. "pellompekka" (peltokorte).

500. "peldo uvalmuo kazvoa" (uvalmuo eli odelmaa).

501. "no sielä kasvo saraheinöä ta hienuoheinöä, 

vesiheinöä, moaheinöä, peltoheinöä" 

(heinäsukuja).

502. "piennarrandoih kazvau peldoheineä" 

(piennar ja peltoheinät).

503. "peldohtoidu ziilih vihmuvuvvel" (ohtoidu

=ohdakkeita, ziilih=sikiää, pouta ja vihmavuodet, 

vrt. kesävuosi).

504. "peldovirna" (peltovirvilä).

505. "peldovirn on pitky, kui ogahaine tarttuu ittseh" 

(itseen tarttuvat heinät).

506. "kelloheinä paukahtoateh" (kelloheinä, 

vrt. kellomainen kukka).

507. "paukkuheinä" (nurmikohokki, toisaalla 

jokin kellokukkainen heinä).

508. "barttsoi" (suolaheinä).

509. "bartsoiheiny" (bartsoi eli partso).

510. "padaheiny" (kelta-apila).

511. "barhattaheinä krobajau" (peltokaali).

512. "barhattaheinästä kuin littsiät niir rabajau 

vesma äijäldi" (rapajaa litistettäessä).

513. "palo hormoitui" (palo=kaski, hormoitui

=alkoi kasvaa horsmaa).

514. "paldari" (siankärsämö, käytetty tupakkana).

515. "paloheinä" (hevonhierakka).

516. "palderi" (palturitupakka eli kessu).

517. "paldertupakkoa mie oum polttant" (kessu

=amerikan intiaaneilta varastettuja heiniä, 

viljelty=varastettu jostain).

518. "pienet latsakkazet palgozet" (hiirenherneellä).

519. "paganaheinä" (kihokki, ketoneilikka, pikkulaukku, 

käytetty silmävaivoihin).

520. "akkoim paganheinä" (kihokki).

521. "muzikkoim paganheinät" (muzikkoim=miesten, 

savijäkkärä tai ketotuulenlento).

522. "paganheiny" (kihokki).

523. "paganusheinä" (jäkkärä, käytetty ihottumien 

hoitoon).

524. "paibeloheinä" (ruohokanukka).

525. "pahkaheinä" (kurjenjalka).

526. "ozaheinä" (neliapila, vrt. osa=onni, kohtalo,

suojelushenki).

527. "orasheinä" (juolavehnä).

528. "oravanhändäheinä" (korte).

529. "keskkohta on kui korteh, a tsiippazed on ylem 

pörhäkät" (oravanhäntäheinällä, tsiippazed=haarat, 

pörhäkät=pörheät).

530. "oravanhändyheiny kazvau saraheinän kele 

veziköl kohtal, agjain len siemenikäs koltsaine" 

(kasvupaikkoja, oravanhäntää muistuttava 

siemenikäs pää).

531. "ojaheiny" (ojien varsilla kasvavat

heinät).

532. "on nämä pistäjäd ohtahazet" (ohtahazet 

eli ohdakkeet).

533. "tupsupeäohtahaini" (voikukka).

534. "ohtahasheinä" (kellukka, vihvilä).

535. "ohtoi" (ohdake).

536. "tsökittämätöi ohtoi" (hevonhierakka, 

tsökittämätöi=pistelemätön).

537. "pissosheinä" (metsäkurjenpolvi, käytetty 

pistosten hoitoon).

538. "pisteliäd on ne barbat" (orjanruusun varvut).

539. "kum pulpukkaisien kaklat noussah pitällä, 

siitä vihmoja vuotettih" (ulpukoiden kaulat,
vesiheinien kasvusta ennustaminen).

540. "plakku" (nurmikohokki).

541. "plakkuheinä lotkahtau ottsoa vasse" 

(nurmikohokin kukat).

542. "ploukkajaista kasvo, sitä lapsena kerättih 

ta kun ottsah löimä nin se plomahti" (lasten 

keräämät heinät, omia leluja).

543. "platskuheinä" (kellokukka).

544. "buloim plesku" (lumpeenlehti).

545. "kägöinheinäm pleskaizet syvväs suolaized" 

(käenheinän lehdet, syödyt heinät).

546. "pleskamboba on ezmäi ummez, kui hoaruou, 

sid roih kanaine" (lumpeenkukkien
avautuminen, kesän ihmeitä).

547. "plitskukukku" (nurmikohokki).

548. "bogorooditsanheineä rygimizeh kerätäh" 

(ajuruohoa rykimiseen).

549. "kos talvel ryvittämäh rubiou, sid 

bohoroditsanheinän lehted da svetaizet tsoajuks
keitetäh da juvvah" (keitetään ryvitykseen, 

ajuruohon lehtiä ja kukkia).

550. "bohorottsaheinä kazvau peskulla, madalane, 

duuhu hyvä" (hyvätuoksuinen hiekkamaalla 

kasvava heinä, kangasajuruoho).

551. "polttai hein on siiloi" (siiloi eli nokkonen, 

paljon nimiä=pidetty tärkeänä, vrt. kuituna 

käyttäminen).

552. "siiloi om poltai" (polttavat heinät).

553. "polttajaini" (nokkosen nimiä).

554. "käzi polttavui siiloin nyhtäjez, rokkoloil paloi 

kätselgäin" (heinät=eläviä olentoja, puolustavat 

itseään).

555. "tsiiloi polttoa" (vrt. polttajainen).

556. "siiloi polti käin" (poltti käden, lieneekö 

tarkoitettu ihmisten käsiin).

557. "kellego miituz om boba heinäm peäz" 

(boba eli kukka).

558. "bobaheiny" (kukalliset heinät).

559. "valgei borkan" (lumpeenkukka).

560. "zoltoi borkan" (ulpukan kukka, 

zoltoi=keltainen).

561. "potsinheineä, pihois, piened lehet, pitkä varzi, 

ylem piened valgiet kukad lehenjuuris" (potsinheinää 

eli pihatatarta).

562. "potsinhein on nädzä" (potsinheinä eli nätsä,

pihatähtimö tai pihatatar).

563. "bulboi ezmäi ku boba roih, on tsuloi, sit pottsine" 

(vesiheinien nimistä, muuttuvat kukan avautuessa, 

bulboi=ulpukka, boba=kukka, roih=syntyy).

564. "poukkuheinä" (paukkuheinä).

565. "bratskuheinä, ku lyöd ni brätskähtää" 

(nurmikohokki).

566. "Hyrsyläs sanottih pretkoi, Ylälehes suoluheiny" 

(nimien paikallisuudesta).

567. "ezmäi tsuokoikse työndyy, sit pretkoikse venyy" 

(suokosta pretkoksi, suolaheinän nimiä).

568. "pretkoi on kaidu da pitky suoluheiny, 

ezmäi pretkoi, sit suoluheiny, mollembii syvväh" 

(pretkosta suolaheinäksi, versoilla omat nimet).

569. "dorogulehten bretkoi" (piharatamon 

kukkavana).

570. "bretkoi" (kortteen kevätverso).

571. "dorogulehteh kazvau bretku" (bretku 

eli kukkavana).

572. "puhallusheinä" (kallioimarre, huopaohdake, 

laukku, piharatamo, vrt. puhallus=turvotus).

573. "miss om märgä paikka, i miss om puhassettu, 

sielä kazvaa horsmua" (horsman kasvupaikkoja, 

puhassettu=raivattu metsää).

574. "bulkkuheinä" (laukku tai nurmitatar, 

vrt. pulkku=vesirakkula).

575. "buloi on ezmäi, kuni on ummez, ku hoaruou, 

sit kanaine" (buloista kanaiseksi, lumpeenkukka).

576. "valgiem buloin sydämez on ruspakko pottsine" 

(vaaleiden terälehtien sydämessä punertava kukka).

577. "buloi on ennen avavundoa bulbukkaine, avavuhuu 

pottsine" (pulpukkainen, vrt. ulpukkainen).

578. "buloizikko" (lumpeikko).

579. "enzimäi roih bulboi, sit pottsine libo kukoihud" 

(nimen muuttuminen kukan avautuessa, 

vrt. buloi=terälehti).

580. "lumpehet kasvo järvessä ta pulpukkoa" 

(järviheinät).

581. "jo on avavuttu egläzed bulbukat, jo on kanazenna" 

(ulpukoiden avautuminen).

582. "missä vettä burhuau, bulbukkoida nostau" 

(nostaa pulpukoita, veestä pitävät heinät).

583. "bulbukkaheinä" (kullero).

584. "kalevaini oli valkie seämestä a pulpukaini 

semmoni keltani" (kalevaini=lumme, pulpukaini

=ulpukka).

585. "ota miula lumpehesta pulpukkaini" 

(pulpukkaini eli kukka).

586. "miksigä kutsuttanou sidä heinöä, kuin on 

semmoini pieni bulbukkaini peässä" (omien nimien 

luonteesta, lempinimiä).

587. "bulu" (sainio, sauramo).

588. "buluheinä ku avavuu, ga roih pottsini" 

(ulpukan avautuminen).

589. "onhai ku virnuheiny punalduu itsez ymbäri" 

(punoutuvat heinät, virnaheinä=kiertotatar, 

matara tai virna).

590. "punel on virnuheiny" (punoutuva, 

köynnöksille kiertyvä).

591. "tolk olet hyvä virnuheiny, punottoz ymbäri" 

(punoudut ympärille kuin virnaheinä, 
heiniin vertaaminen).

592. "pura soissa nouzoo" (pura eli niittyvilla, 

omat kuidut).

593. "on nyt soilla puroa" (niittyvillaa).

594. "puraheinä" (niittyvilla, vrt. purra, puuro).

595. "huove purhistui kazvamah" (huove=oras, 

odelma, kehräsaunio).

596. "puroheinä" (suovilla / niittyvilla).

597. "purovilla" (suovilla, vrt. puro).

598. "burtsu heinie kazvau koirambutkiloim piäh" 

(kukkasarja, koiranputkien päähän).

599. "kondienvillu se, niittäzid, ga vai peäm pudahuttau" 

(kontionvilla eli jäkki, nyökkää päätään niitettäessä,

 omat villat).

600. "butkiheiny" (ukonputki, karhunputki).

601. "putska" (nuppu).

602. "suoloile kazvau puuhuheineä" (puuhuheinää 

eli untuvaheinää, suovillaa).

603. "tuuli kandelou puuhii" (valkoisia suovillan 

untuvia, vrt. puuhata).

604. "puubärttsöi" (hevonhierakka).

605. "pyynkoali" (pyynkaali eli kultapiisku).

606. "pyykuali" (huopaohdake).

607. "pyörzypiä boba" (pyöreäpäinen kukka, 

kullero).

608. "päivänkakkar" (vrt. kakara).

609. "päivämpyöröi" (päivänkakkara, pyöreitä 

molemmat).

610. "päppäräzillä sie kesses bulbukkoa" (lumpeen 

tai ulpukan kukka tai lehti).

611. "päppärälehti" (piharatamo). 

612. "bärtsöi" (ukon tulikukka, poltetut heinät).

613. "bärtsöiheiny" (suolaheinä).

614. "pöhöheinä" (poimulehti, vrt. pöhötys

=turvotus).

615. "böböläne logalla kazvau kukkane muone, 

valpahazellah, harmuane kukkane" (böböläne

=suovilla, logalla=niityllä, valpahazellah

=valkeana).

616. "pöpöinheinä" (maariankämmekkä, 

vrt. madonheinä).

617. "pöpöinheiny" (keltakukkainen heinä).

618. "pöpönhyyhky" (karhunputki, pöpö=haltija, 

henkiolento).

619. "pöpöinvilloa niitän" (jäkkiä tai suovillaa, 

omat villat).

620. "kukis pörhän loadi" (pörhän eli seppeleen).

621. "imittsylöiz laimmo pörhiä" (apilaista 

seppeleitä).

622. "börkkiheinä juuri on hotsoi hoikkani, peälitts 

on tsiipoikas, lehet kui kuuzenhavut" (börkkiheinä

=peltohatikka, tsiipoikas=haarakas, heinätietäjät

=osaavat kuvailla heiniä).

623. "kalaheinäthä hyvälle haisuot" (kalaheinät 

eli rantamintut).

624. "kyllä kalaheinä ja myntti o yks ja sama" 

(myntti eli minttu).

625. "kalaheinä" (suomyrtti, leinikki, ahvenvita, 

luhtavuohennokka, niittyhumala, kuisma, 

nurmitädyke, haarapalpakko tai ranta-alpi).

626. "hajua siitäek kalaheinämintusta otettii" 

(hajun vuoksi kerätyt heinät).

627. "kalakaija" (lumpeesta puhuttaessa, 

jolloin lumme-sanalla tarkoitettiin ulpukkaa).

628. "kalakaijankrassi" (kalalokin mukaan 

nimetty kukallinen heinä).

629. "kalasoskoheinä" (minttu).

630. "kyl mee vissii kalhitaa kaileetki, ku heinää 

ov vähä" (kaileet eli kaislat).

631. "kaljake" (siankärsämö, kaljaruoho).

632. "kaljaksenkukka" (kalja=ohut, pitkä).

633. "kaljakukkaist, laitettiin teä kukkain" 

(kaljakukkia eli siankärsämöjä, kaljan 

sekaan).

634. "taku kaljuja" (takun eli takkuheinän).

635. "meil kasvoi kalkanoi" (kalkanoi eli 

rätvänöitä).

636. "kalkankello on suuremp ymmärkäin kera" 

(ymmärkäin eli ympyrän keralla, vrt. rätvänän 

kukinto).

637. "siihen kasvo peähän semmonen kalakaro 

niinkun joku kukan tapanen" (rautakortteen 

päähän kalkaro, kukan tapainen).

638. "joka kaljoholvis kukosta" (kallioholvissa 

eli kolossa kukoistava heinä, kasvupaikkojen 

tunteminen).

639. "siin kasvaa kallijoimaret" (kallioimarteita).

640. "se o hirvee imelätä sen kallioimarteej juur" 

(imelää juuri, vrt. imarre).

641. "kalliojäkäläheinä" (isomaksaruoho).

642. "kalliokanerva" (kanerva / kallioimarre).

643. "kalliokielo" (kalliokielo / kallioimarre).

644. "kalliokimala" (kallioimarre).

645. "kaliokimalaiseksi" (sanottiin imarretta).

646. "kalliokukka" (keltamaksaruoho).

647. "kalliokyrtty" (kallioimarre, paljon 

nimiä=paljon käyttöä).

648. "kallijokäpälä" (kissankäpälä).

649. "kalliolaukka" (ruoholaukka eli 

ruohosipuli).

650. "lapsen myö imeksittii kallijomaksoi" 

(kallijomaksoi eli isomaksaruohoja).

651. "kalliomatara" (kalliokeltano, käytetty 

värjäämiseen).

652. "tual kallioholos kasva vuarentupakki" 

(vuarentupakki eli kallioimarretta, 
poltetut heinät).

653. "kallionimarretta kasvaa kallioitten kolloisa" 

(kallion imarretta, kasvupaikan mukaan 

nimeäminen).

654. "toiset kasvaa kallijolloukuis ja toiset arois 

ja kolmannet mettis" (kallio, aro ja metsäheinät).

655. "kalliommakkees on sittem makkee juuri" 

(kallionmakeessa eli imarteessa, vrt. make).

656. "kallionvehka" (kalliokielo).

657. "tos niit kallijovvieruss ahmaloheinii kasvaa" 

(kallijovvieruss=kallion vieressä, ahmaloheinii

=peltoemäkkejä, käytetty silmätulehdusten 

hoitoon).

658. "kallio-orvokki" (keto-orvokki).

659. "kalliopöllö" (isomaksaruoho).

660. "meillä oli niin tota kallioruahoo, tässä ei nouse 

enää" (vrt. maan muokkaaminen, karkottaa omat 

heinät, kallioruoho=keltamaksaruoho).

661. "kallijovehka" (isomaksaruoho).

662. "Raotavuorella kasvo ennen niim paljon 

kallioyrttiä ja niistäkös yskä läks kuv vuan niitä söe" 

(kallioyrttiä eli imarretta, käytetty yskään ja 

voiteisiin).

663. "kalmaheinä" (sananjalka).

664. "kalamajuur" (kalmojuuri tai kallioimarre, 

käytetty matojen karkottamiseen).

665. "kalamanjuurta se voikukanjuuren kaas keitti 

kolotuksenvoiteen" (kalmanjuurta ja voikukanjuurta, 

kolotusvoiteeseen).

666. "kalamajjuurta, em muista että täälä olis kasonnu, 

suuhum pikkusev veittellä panevat" (kalmajuurta 

suuhun, kurkkuvaivoja hoitaessaan).

667. "ruumisruahoja eli kalmanruahoja" (saniaisen 

nimiä, vrt. kuolleenkoura).

668. "kalmanruoho" (ketohanhikki).

669. "kalmarija" (iso vesiheinä jolla pitkät ja leveät 

lehdet, vrt. kalmojuuren lehdet).

670. "kalmaruahoo kasvo siellä" (haarakas 

lehtikasvi).

671. "kyllä minä kalmaruahoo puhuttavan kuuli" 

(kalmaruahoo eli maksaruohoa, puhuttu

=käytetty johonkin).

672. "kalmaruaho" (pihasaunio).

673. "kaikesorttist vilpäät ja hirventakku josta 

mererannoist ja mäesyrjist sillon kalpitti" (vilpäätä 

ja hirventakkua).

674. "ei koiruuho kalveas kasva, se tarttie pal aurinkoa" 

(koiruoho=mali, kalveas=varjossa, auringosta 

pitävät heinät).

675. "ja sitte semmonen kamelikukka sii oli" 

(kamelikukka eli saunio, vrt. kamomilla).

676. "lastev vattataulille ol kamelinkukka hyväks" 

(kamelinkukista keitetty tee, vatsaa kovettavat 

/ rauhoittavat heinät).

677. "kamelinkukkaheinää" (kerättiin ja kuivattiin, 

yskän hoitamiseen).

678. "kamelinkukkasist on apuu hampaimpakotoksillej 

ja köhille" (kamelinkukkasista eli saunioista).

679. "kamelinkukkainen" (ojakärsämö).

680. "kamelinsaijua" (kuivatuista saunioista 

keitettyä teetä).

681. "se on aeka kamilas, se kasvaa sieltä raajasta mullasta" 

(kamilas eli voimakas, ohdake mullan läpi).

682. "kamomillat luonnoheinnii vua olliit, sappitautiinki 

keittivät sitä vettä" (kamomillat eli sauniot).

683. "viiminen virutusvesi oli kamomillasta siilattu vesi" 

(tukan virutusvesi, siilattu saunioista).

684. "se vähä oikein kammottiki varsana nähäjäk 

ko sillä oli semmonen nimi" (kammotti nähdä,

lapsena, ruumiinlehti-nimistä heinää).

685. "kamokukka" (saunio).

686. "kamillaheinii keitettii jos vatta ol kipiä ja sitä 

juatettii" (kamillaheinii eli saunioita, keitettiin 

kipeään vatsaan).

687. "kamumillaheinästä tehhää teetä ja juuvvaan 

yskälliäkkeeks" (yskään ja vatsavaivoihin käytetty 

heinä).

688. "keitäppäs kamomillateetä ja juo sitä, se rintoosi 

laohuttaa, kun tuntuu paha yskä olovan" (lauhduttaa 

rintaa).

689. "kanaheinä se on se kappii lehti kum myö 

kanoillen syötettii" (kanaheinä eli pihatatar).

690. "kanalotti" (ruohokanukka).

691. "kanankaali" (lutukka).

692. "kanankrassi" (hanhikki, pihatatar, lutukka).

693. "siin teijän apajas kazvaaki kanankuoliaiset 

ain eismäiseks" (kanankuoliaiset eli rentukat, 

veestä pitävät heinät).

694. "kanannurmi" (pihatatar).

695. "nypittii kanaperseest lehtii, jos lehet ol parittai, 

joku assii ol totta, jos ei olt totta, lehet ei olleet parittai" 

(kanaperseest eli päivänkakkarasta, vrt. kana

=valkoinen).

696. "kanampoloviheinä" (pihatatar).

697. "kyl mnää muista et siäl on kanariskoiki" 

(kanariskoi eli sananjalkoja).

698. "nääs kanat tykkäs syärän niitä kanarruahol lehtiä" 

(kanaruohon eli pihatatarin).

699. "kanaruaho" (pihatähtimö tai pihatatar).

700. "kanarruoho" (ketohanhikki).

701. "kyl on paljo kanasilmii pitäis käyvä nappimaa" 

(kanasilmii eli valkovuokkoja, vrt. kana

=valkoinen).

702. "ennevanhua tehtii lehmilkii pintelit sarvii 

vaik kanansilmist" (pintelit eli seppeleet).

703. "kanasilmä" (saunakukka eli peltosaunio).

704. "kanansilmä" (niittyleinikki).

705. "kanansilmäkukkane" (valkovuokko, 

päivänkakkara tai saunakukka, valkokukkaisia 

ja keltaheteisiä heiniä).

706. "kanantattar" (pihatatar).

707. "niitun tööräl niit kananvarpai kasvaa" 

(kananvarpai eli kevätesikkoja).

708. "kananvarvas" (metsäalvejuuri).

709. "kanapumpula" (pohjanlumme).

710. "kanervoolla färiätes tuli sellaasta 

sammalveheriäästä" (sammaleenvihreää, 
omat värit).

711. "hain kanarvie ja niitä keitin, niillä me parattiin" 

(parannettiin punatautia, keitetyillä kanervilla).

712. "kanervavettä nuo ennen keitti, kuuma vesi 

kanervaim päälle" (keittivät parantavaa juomaa, 

kanervista eli suopursuista).

713. "kanarva" (kanerva, suopursu, suokukka, 

sananjalka, hiirenporras, kallioimarre).

714. "ei se ot tätä saniaista niij jota kansa sanoo 

kanervaks, vaan sitä punakukkasta, sillä tuli vihriäistä" 

(punakukkaisesta kanervasta, vihriäistä eli 

vihertävää väriä).

715. "ku vanha kanerva kukkii, se on ruunii ja 

korkiampaa sit pittää panna vanhaa siementä maaha, 

jos nuor kanerva kukkii, pittää panna uutta siementä" 

(kanerva eli sananjalka).

716. "kanaasenkukka" (lumpeenkukka, 

valkoiset kukat).

717. "kanelan kukostuksest katotti enne maelmas, 

mikä kylvyaika oli hyvä" (kanelan eli kanervan 

kukoistuksesta).

718. "kanela" (sananjalka).

719. "kanelavarp" (kanervan varpu).

720. "kanelavars kukosta" (kanerva kukoistaa, 

jokaisella heinällä aikansa).

721. "kyl elämek kanelavarssi ainaki metäs söivä 

ennenku ruoho keväl tul" (kanelan eli
kanervan varsia).

722. "kanelavars" (sananjalka).

723. "kanelinkual" (kanelinkaali eli pihasaunio).

724. "kanelinkukkaheinistä sua yskärrohtoo ja teetä" 

(kanelinkukkaheinistä eli saunioista).

725. "kanelinkukkasii on toi piha ihlan täyteh" 

(pihaheinät).

726. "kanermankukka" (kanerva / suopursu).

727. "jopa sull on kaoniita kanervankukkia" 

(kanervien ystävät, vrt. kanervikoilla asuvat).

728. "otin kanarvavvarpusia" (hauteeseen, 

maitoruven hoitoon).

729. "suonkanarvavettä" (kanervista tai suopursuista 

keitettyä vettä, käytetty vatsavaivoihin ja syöpäläisten 

torjuntaan).

730. "pestiin ne kanervaveellä" (kotieläimet).

731. "kanarvikkosara" (terävä ja pitkälehtinen sara, 

kanervikossa kasvava).

732. "kanarvikukka" (kanerva).

733. "tuol kankaral nyt takkusin sit jussintukkaa 

ittei näännyksih" (jussintukkaa eli jäkkiä,

vrt. takkuheinä).

734. "kerätkeehän lampaille kangasjäkälee" 

(kangasjäkälee eli kissankäpäliä).

735. "kangaskortteestahan ne teköö huosiimi" 

(huosiimi eli hankaimia).

736. "kangaskortteella hangataam puu silleeks" 

(omat työkalut).

737. "kangaskukka kasvaa keväkesäst" (kangaskukka 

eli kangasvuokko, hiekkamaista pitävät heinät).

738. "kangaskukka" (valkovuokko).

739. "monjaella kankaella oli kangaskukkija, se on 

väki pitkä ja kaksihoaraseksi kasvaa ja kaksi kukkoo 

tekköö" (kangastietäjät).

740. "kangaskumina" (heinätähtimö / pukinjuuri).

741. "kangaskylömänkukka" (kangasvuokko).

742. "kangasorvokki" (aho-orvokki).

743. "kangaspulpukka" (vaaleanpunainen 

kangaskukka).

744. "kankasruippo" (keltalieko).

745. "kangasrötky se kasvvaa aevam moam pinnatis, 

pitkiä versoja ottaa" (kangasrötky eli kangasajuruoho).

746. "kangasvuokko" (vrt. kanavuokko, 

valkokukkaiset ja keltaheteiset heinät).

747. "kankareheinä" (takkuheinä).

748. "kankisarakko on hyvim paksuo öökylätä 

ja niin kovaksi mennöö kun tikku" (kankisarakko, 

jokin sara).

749. "nurmikasheinä on kovvoo kankkua" 

(kovat heinät).

750. "kovvaa se on semmosta kankkuheinää, 

erittäinki ku se on iso pilli" (pilliheinät).

751. "kannokolla kasvo niih hyvveä lehtheineä" 

(kantoheinät).

752. "kannuheinä" (nurmikohokki).

753. "mustikasta jäe mikä liej jiänt kannukka 

hampaen kolloon" (kannukka eli kanta).

754. "lapsukaiset, menkää mäenrinteelle kanukoita 

syömään" (kanukoita eli ruohokanukan marjoja, 

pidetty pahan makuisina, vrt. parantavina).

755. "kannukkaisel lehed om punaset" 

(kannukkaisen eli lumpeen).

756. "kannusheinikko" (lahnanruohoja kasvava

kohta).

757. "kannusheinee syövät" (kalat, vitaa tai 

lahnanruohoa).

758. "kansheinä" (metsäkurjenpolvi, myös 

kansheinänkukka, vrt. kansa, kansi, kanssa).

759. "kansilehti" (poimulehti).

760. "punkkaheinä" (kastikka).

761. "se on semmosta se rautaviihviläs ov vähän 

sellasta kantellista ja se on niin karkia" (rautavihvilä, 

kantellista eli kantikasta).

762. "kapheinäks sanotaa tät ku elävijem pintaa tul 

sellaist kapii, nii keitettii vettä ja pestii" (kapheinäksi 

peurankelloa, käytetty kotieläinten pesemiseen).

763. "karvakortteesa on niiko karvoja karan ympärillä" 

(karan eli varren, kortesukuja).

764. "nää om menneevvuatisia karoja, jäänyp pystyy" 

(pystyyn kuivuneita heinänvarsia, vrt. karalahti).

765. "karaheinä" (mätästävä vesikasvi).

766. "kasvaa niittykarankois" (kuivissa niityissä, 

leskenlehti).

767. "likat ruukas laittaa ittellees hattui karpoorillehrist" 

(karpoori=kirjavapillike, valkopeippi, ohdake tai 

takiainen).

768. "rapakkomaisa se kasuaa enimmäksehen se 

karrapörri" (karrapörri eli karpoori).

769. "siin pihatoseinä vieres ol oikke aika karhe mukulaissi" 

(mukulaissi eli nokkosia, vrt. mukkula).

770. "karhjassi niis tahto ol" (ohdakkeita).

771. "tytöt jaaniyöl käytii vahtimas karhunkaatterii, 

karhunkaatteris kukkaa ei uo" (jaaniyöl=juhannusyönä, 

karhunkaatterii=sananjalkoja).

772. "karhunkaora" (metsälauha).

773. "karhunkello" (kurjenkello).

774. "karhunkukkavesi" (karhunkukka eli 

siankärsämö, keitetty yskään).

775. "karhunkumina" (vuohenputki).

776. "karhunkämmekkä" (ukontulikukka, 

poltetut heinät).

777. "karhunkämmen" (metsäkurjenpolvi).

778. "karhunkämmen" (kurjenjalka).

779. "karhukäpälä" (ketunleipä).

780. "karhunkäpälä" (poimulehti, kaikki karhuun 

liittyvä hyvää ja parantavaa).

781. "karhulleipä" (ketunleipä).

782. "karhu kielo" (isotalvikki).

783. "karhunmarja" (kalliokielo).

784. "karhummarja" (ruohokanukka).

785. "karhunotra" (jokin tatarheinä).

786. "karhumpettäjä" (jokin kukallinen heinä).

787. "tual alhal notkelmas kasva isossi ja korkjoi 

karhunputkelmi oikke pal" (karhunputkien 

kasvupaikkoja).

788. "karhunsammal" (lieko).

789. "karhuntupakki" (ukontulikukka).

790. "karhuvarppat" (karhunvarpaat eli 

keltalieot).

791. "sillon ku saro nätistäs, sillon karila katki" 

(karila eli jäkki).

792. "sitä niitetä karila tommot aamul kasten aika" 

(vieras niittäminen, oma aamukaste).

793. "kaulamättäisii niittui ja heinä oli aika karilaa" 

(mättäinä kasvavat heinät).

794. "karila" (peltokorte).

795. "karilahanparta" (korte).

796. "on ku karilahparta, mu ol lyhemmät vaa ne 

hapeneht, karilahparrass on suuret säteit" 

(järvi ja peltokorteen erosta).

797. "karilaheinä" (jäkki).

798. "karlamparta" (peltokorte).

799. "karilas" (jäkki / peltokorte).

800. "karilasheinä" (jäkki).

801. "karilasheinä" (lyhyt, sitkeä ja karkea 

heinä).

802. "karimparta" (pelto tai metsäkorte,

vrt. kari=haltijanimiä).

803. "alko kasuahmaan ohjaketta ja nukulasta" 

(ohjaketta=ohdaketta, nukulasta=nokkosta, 

vrt. mukulasta).

804. "ohjakkaise ovak karittunne" (ohdakkeet 

kuivuneet, vrt. karista).

805. "elukoille kyl annettii kun nee oli kipei 

karjantaurist" (tulikukkaa punatautiin, 
sairasteleva karja=kaukana kotoaan, 

vrt. terveemmiltä vaikuttavat porot).

806. "siihen tullee semmonem punanen tupsu 

ko se saa pitkäks kasota, karkee ohlake"
(ohdakkeen kukinnoksi).

807. "karnus" (lieko).

808. "karnuksejjuur" (lieon juuri, 

käytetty johonkin).

809. "onko sun niittus karraporrin kasvusa" 

(karraporri=kirjavapillike, valkopeippi, 
ohdake tai takiainen).

810. "me lapset puhuumma karrapörriääsistä 

ku lapsuuren aijan vanhat niin niitä nimittivät" 

(periytyvät nimet).

811. "karraheinä" (ohdake).

812. "kyllä tua karriaanen on vihiliäänen heinä, 

oikia pirunpiiska" (karriaanen=ohdake 
tai takiainen).

813. "kum piikkisie karrijaesie, kuivettuneita 

ohakkeita" (ohakkeisiin vertaaminen,
piikkiheinät).

814. "saviruahoj ja karrikka" (peltoheiniä).

815. "karrikka" (ohdake / takiainen).

816. "käytetään kaikkii niitä heinii missä ei ol 

karrinpartaa, peltokuusta, härkinheinää, 

ne käytetäh hevosille" (karrinparta=ohdake, 

härkinheinä=peltohatikka).

817. "karstaheinä" (niittyleinikki, käytetty 

karstan eli syyhyn hoitamiseen).

818. "karstakukkanen" (niittyleinikki).

819. "karstakukka" (voikukka, käytetty syyhyyn).

820. "niit ko otat niitä karstaheinii ja juotat, 

siint hylkäjää huiluumaast" (huiluumast eli 

pyörryttämästä, niittyleinikki=myrkyllinen 

eli parantamiseen käytetty heinä).

821. "kartanoheinä" (kehräsaunio, kartano

=piha, talo).

822. "kartanomaltta" (kylänurmikka).

823. "kartanomaltta" (pihasaunio).

824. "kartanomaltto" (pihatatar / konnanvihvilä).

825. "kartanomantu" (pihasaunio).

826. "kartanomatara" (jokin matala pihaheinä).

827. "kaartanonokkoonen" (isonokkonen).

828. "kartanonäijä" (kannusruoho).

829. "kartano orvokki" (poimulehti).

830. "kartanoruoho" (ketohanhikki).

831. "kartanoruoho" (pihatatar).

832. "kartanosaijju" (pihasaunio, kuivattu saijuksi 

eli teeksi).

833. "kartjane" (ohdake / karhiainen).

834. "karupää" (röyhyvihvilä).

835. "karupäätä on kans, siinä on nuppeja pääsä, 

se om mustaa kum mikäki" (karupään kuvaus).

836. "sitä om monellaista tuota rantaheinää, 

karupääheinää, saraheinää, koirantakkuva,
pukimpartaheinää" (heinien nimiä).

837. "karvaheinä" (kesäversoinen korte).

838. "karvaheinä" (niittyvilla).

839. "vetästää karvaheinän piä kämmene sissää" 

(karvaheinän eli niittynurmikan).

840. "sellaist karvaheinää vähä kasvo" (jotain 

matalaa heinää).

841. "karvakellukka" (niittykellukka).

842. "karvakortetta, pellovamaasa sitä kassoo välliin 

kamalasti" (karvakortetta eli peltokortetta).

843. "karvakorrike" (peltokorte).

844. "karvakukka" (kangasvuokko).

845. "karvalehti" (kuningasunikko, unikon pohjoisia 

sukuja).

846. "on siälä nevoolla jo niin palio päläviä, jotta saa 

karvapäitä lampahille haettua" (karvapäitä eli 

suovilloja).

847. "karvapää" (ruiskukka).

848. "mikäs karvapeä heinä se on tuo, onko se karvakorte" 

(heiniin kuuluvat kortteet).

849. "siälä notkossa oli jo sitä karvapääheinää" 

(suovillaa, odotettu näky).

850. "karvapääluhta on huonosyöntästä" (suovillaa

eli karvapäätä kasvava).

851. "karvapörri" (karheapillike).

852. "karvaruoho" (suovilla).

853. "karvasheinä" (keltano).

854. "karvasruoho" (koiruoho).

855. "karvavuakko" (kangasvuokko).

856. "karviainen" (kyläkarhiainen).

857. "koirankarvina" (koiranputki).

858. "ihmisenkarvina" (kumina).

859. "kasakanhattu" (musta-apila).

860. "kasakanpiiska" (ohdake).

861. "paljasjalon kasakkaheinää pelättih" 

(ohdake / karhiainen).

862. "semmoist vaan niittuheineä, kasesheiniä 

niitettii" (kasesheiniä, kaski vai lehto).

863. "s on semmosta monisolmusta pitkää se kahila" 

(kahila eli kaisla).

864. "kaesla on toenej ja ruoho se toenej jossa ol 

levveät lehet" (kaislat ja ruohot, vrt. ruo´ot).

865. "rytijä ja kaehloja" (kasvoi järvissä).

866. "kasilehti" (kastelehti, poimulehti).

867. "kasiruaho" (poimulehti, vrt. samojedin 

kasi=kuiva, vastakohtia tarkoittavat sanat).

868. "oli joka kasos kaunihim punasen kuka" 

(ohdake, kukalliset heinät).

869. "kasperheinä" (kattara).

870. "kassijainen" (jokin pitkä heinä, 

vrt. kassi=kaste).

871. "ompas siin kastarii" (kattaria).

872. "takku meni poikki herkästis sit" (takku 

eli jäkki, kasteen aikaan).

873. "kun on oikeem paksuu kastehkortta" 

(kastekortta eli lauhaheinää).

874. "kasteenkukkane" (poimulehti).

875. "kun kasthein ruppe tulemam pruuniks, 

nii heinaik on kesil" (kasteheinä=rölli, kääpiölauha, 

kastikka, lauha, nata tai nurmikka, pruuniks

=ruskeaksi).

876. "aamusil kasteheinä pumpukois o oikei sellaset 

veshelmet" (kasteheinä=poimulehden, pumpukois

=poimuissa).

877. "ku on helepeet nokassa, niin ne on kastehheiniä" 

(helpeelliset pitkät heinät).

878. "yheksäst erlaisest kukast tekkiit tytöt itsellie 

renkoa, ne olliit kasteheinii" (renkoa eli seppeleitä,

vrt. renkomäki).

879. "kastekainen" (punalatva).

880. "kastekainen" (nurmilauha).

881. "kastekukka" (kosteilla niityillä kasvava 

keltakukkainen heinä).

882. "kastellatvanurmikkoal latva mennee aeka 

pöyhkeäksi kun se peäsee täöteem malliin" 

(malliin eli mittaan, pöyhkeälatvaiset pitkät 

heinät).

883. "kastetlauha" (nurmilauha).

884. "kastellehlet on mataloi, niis seisoo ves aina satehel" 

(kastelehlet eli poimulehdet).

885. "sil on semmosset lehlet, et niis vaikka kasteppisara 

pysyy" (poimulehdellä, aamukasteen kerääjiä).

886. "siinnä oli harakahametta ja kastiaista" 

(harakanhametta eli harakankelloa).

887. "sitä oli kahta laija ketoheinää ja kastiaista, 

semmosta pitkää heinää" (pitkät ketoheinät).

888. "semmosta kauheen heikoo heinää kastiaista 

kastiheinää kasvaa" (kastiaista eli kastiheinää).

889. "kastikaisen näi vet, olko kukko vai kana" 

(veti sormilla, kastikaisen röyhystä eli kukinnosta).

890. "otettii kastikaisheinää ja verettii" (pitkä röyhy

=kukko, lyhyt röyhy=kana).

891. "se pit lyyvvä kastee aikan vanha kastikkaine, 

semmone jussikko" (jäkkiä kasvava heinikko, 

jussien eli jänisten lempipaikkoja).

892. "sitä on kahta laijii, hienoo kastikaista ja järiää 

kastikaista" (hienot ja järeät heinät).

893. "tuo suoheinä ei palellum mut kastikas ja nurmikas 

ni ne paleltuu" (kylmää kestävät ja kylmälle arat heinät, 

vrt. pohjoisen heinät ja tulokkaat).

894. "kauhiita pitkeä nurmii se kastikas ja kuivakasta" 

(kastikas pitkää nurmea, nurmi-sanan alkuperää).

895. "kastikasnurmi" (kastikka).

896. "ei sielä suolla kasva palijo muuta kun sielä on niin 

palijo niitä kastikasturppaita" (kasteheinämättäitä, 

vrt. turpa, turve).

897. "kassoo nim paksuu heinää tommost kastikeheinää" 

(kastikeheinää eli kasteheinää, vrt. ruokiin 

kerätyt heinät).

898. "kastikeruahosa om pitkä kara ja lehu nenäsä" 

(kara=varsi, lehu=röyhy, kukinto).

899. "se oli luonoheine, sanottin kastikka" (luonnonheinä 

eli kastikka, kastetta keräävät heinät).

900. "meil enempi kasvoi jussiheinää, jussikkaa, se on 

semmoista kuivaa kastikkaa" (jussiheinää eli jussikkaa 

eli kuivaa kastikkaa).

901. "meijjänniin niityllä kasvvaa angervvoo paljo" 

(niittyheinät).

902. "se kasvaa semmosem moskulan sissäänsä" 

(ulpukka).

903. "se koirarruoho kasvaa semmosen tähkämöisem 

piähä" (tähkän päähänsä).

904. "pyörtänöpöllöjä" (siankärsämöjä ja 

männyn vuosikasvaimia, laitettiin kipeän lapsen 

kylpyveteen).

905. "on se kummalline kasvu se humala" (puuhun 

kiertyvä humala, köynnöskasvit).

906. "se o samatyyline kasvu ku suokanarva" 

(koiranruoholla, koiranheinä, niittynurmikka, 

koiruoho tai koiranputki).

907. "siin on heikompikasuvisia ja kovempikasuvisia 

lehtiä" (piharatamossa).

908. "katavankuppi" (talvikki, puiden mukaan 

nimeäminen).

909. "katihhumala" (pihatatar).

910. "katinhäntä" (kukonkannus).

911. "katin kahila" (vetisissä ojissa kasvava kaislaa 

muistuttava heinä).

912. "katinkaol" (katinkaula eli kiertotatar).

913. "katinkello" (kissankello).

914. "katinkorva" (jokin matala heinä).

915. "mukula latovak katinkäpälist piäni kranseijakki 

ja puketei ja" (katin eli kissankäpälistä).

916. "katiliak" (leinikki).

917. "katillieka" (katinlieko).

918. "katilliavoja on kans sillai ko kassoo kans pitkim 

maata" (pitkin maata kasvavat heinät, liavo=lieko).

919. "sen tyvipuali oli katilliioolla kialottu" 

(salon tyvipuoli, katinlieoilla kiedottu, suvipyhien 

koristeluja).

920. "katinliina" (suokuopissa peitteenä kasvava 

ohut ja pieni heinä).

921. "katinnauris" (malva).

922. "katinnauris" (jokin ristikukkaiskasveihin 

kuuluva heinä).

923. "kyl koiruaholiämest saa katkerar ryypy" 

(koiruoholiemestä, koiruoho=mali, katkerat 

eli parantavat heinät).

924. "katkeraruoho" (vanamo).

925. "katko" (korte, vesiheinä).

926. "katko" (koiranputki).

927. "tielehen katko" (tielehen=piharatamon, 

katko=kukinto).

928. "sitä kasvaa kattaraa, kons on märkä syksy" 

(märästä pitävät heinät).

929. "kattara" (nurminata / juolavehnä).

930. "ei kait se kestänyk kauvankaa" (kuivua 

kortteiden).

931. "ne on semmosie kaohakkeita, karkeita" 

(nurmiheinät).

932. "venneestä niitettiin kahila syvistä paikon" 

(kahila eli kaislaa, karjan rehuksi, vesiheinät

=luotu kalojen ravinnoksi ja suojaksi).

933. "jos raakek kasuaa pitkän kaulan ni se tullee 

satheinen kesä" (raake eli raate, heinien kasvusta 

ennustaminen).

934. "kaunokki" (elokaunokki / ruiskaunokki).

935. "kauraheinä" (juolavehnä).

936. "kaoraheinä" (aurankukka).

937. "kaoraheinä" (ruiskattara).

938. "kaurakukka" (nurmikohokki).

939. "kauras kasvoi punaisii kukkii, niitä kutsuttii 

kaurakukka" (kaurakukiksi, aurankukkia, kauralla 

viljaa vanhempia merkityksiä).

940. "kaurakukka" (ketoneilikka).

941. "kaurakukka" (saunio).

942. "matalat keltaset sellaset kellot, sitä sanottii 

kaurakukiks" (keltaisia kellokukkia).

943. "kaorkukkane" (valkovuokko).

944. "kaurakukkanen" (nurmikohokki).

945. "kaurakukkain" (aurankukka).

946. "ne kaurakukkaset kasvaa kauran sejas 

ja välist ohraskii" (kauran seassa kasvavat kukat, 

peltoheinät=myöhäisiä tulokkaita).

947. "kaorankukkane" (voikukka).

948. "kaorankukkane" (pikkukäenrieska).

949. "kaurankukkanen" (valkovuokko, 

metsänkaura=omaa, pellonkaura=vierasta).

950. "sillo ruppe oleman kaorankylvöaik ko noit 

kaorankukkassi tlee pellote syrjihi" (kaorankukkassi 

eli leskenlehtiä, peltojen syrjiin).

951. "kaviaheinä" (leskenlehti).

952. "kaviokukkanen" (isotalvikki / ulpukka).

953. "se pittää raotaheinä käyvväs siihe piälle" 

(rautaheinä, haavan päälle).

954. "kehnonkesvars" (kehnonkäsivarsi 

eli osmankäämi, vrt. osmo=ahman ja karhun 

nimiä, yhenvärisiä).

955. "ne kehuvat et niist jotail lääkkei sit laittovat" 

(alvejuuren juurista, juuristaan tunnetut heinät).

956. "keisa" (myrkkykeiso).

957. "lehemä söi Pahallanevalla toisna kesänä 

keisamputkej juuria ja kuali" (keisonputken juuria, 

myrkylliset heinät).

958. "söi semmosta keisoo, joka järvessäkin on" 

(myrkkykeisoa).

959. "eihään nool aikooh enääh kasvan kun sellaast 

kelhää, melkeh sualaheinää vaa" (kelhää ja suolaheinää, 

kelhä=huonokasvuinen luonnonheinä).

960. "kelkareheinä" (suovehka).

961. "ne o sellaisia kelkikkäisiä" (kelkikkäisiä 

eli nivelikkäitä, jäsenheinät).

962. "teäv ver ain väliä ja siitt o toas kelkkä" 

(kelkkä eli solmukohta, heinässä).

963. "ne on sellaisia haprakoita ne varret, kelkkäisiä" 

(nivelikkäitä, kortteiden varret).

964. "kellane upuk" (upuk eli ulpukka, 

vrt. valkoinen).

965. "kyl kellaselommakon perunist tehtin porssi 

ku leikitti" (kellaselommakon=ulpukan, perunist

=nupuista, porssi=leikkiporsaita).

966. "keltai päivänkakkara" (keltasauramo).

967. "keltane vuohensilmä" (keltasauramo).

968. "keltain nappikukkain" (pietaryrtti).

969. "keltaine kuismaheinä" (ranta-alpi).

970. "keltanen apilas" (kelta-apila).

971. "keltaneh hiirehherne" (niittynätkelmä).

972. "keltaine porokello" (pikkukäenrieska).

973. "loonankukkasii on kaik ojanpohjaa ihan 

kellasenas" (lounaankukkasia eli kevätesikoita, 

ojakukat).

974. "kellakko" (keltakukkainen heinä).

975. "varhan keväl ol ojam parttal iham paksunas 

kellakukkassi" (kellakukkassi eli rentukoita, 

kevät, kesä ja syyskukat).

976. "maa oo nii laeh ko kellakukkast nii paljo kasva" 

(kellakukkast eli peltovalvattia).

977. "kellampainet" (kellanpaine eli keltalieko, 

painaa=värjätä).

978. "kerättii kellanpaineita" (kankaalta, 

lankojen painamiseen).

979. "se ov vähä kelleriäi se mätäkoisaheinä" 

(mätäkoisaheinä eli ranta-alpi).

980. "kellattavvii pienii kukkii niiku kielos" 

(oravanmarjassa).