1001. "kyl mää täs nyt olen simmottena jalkuimen 

sairaana mut en mää juur terve ol" (jalkuimen 

sairaana eli sairastan jalkeillaan).

1002. "kyllä se kipiä on mutta ei se makoolla vie oo, 

eileenki se oli vie jalakunehilla" (kipiä=oireileva, 

makuulla=sairas).

1003. "mullon niin kova jalakahiki, että jalakuumep 

pitäh pestä joka ehtoo" (jalkojen puhtaana 

pitäminen).

1004. "ne kenkät on semmoset pohtimet, ne hiaroo 

vallaj jalkumekkin sukista sokaks" (hierovat kengät, 

sukkien ja jalkojen syöjät).

1005. "ne oli hyviv vaaralliset jalkuneet" (liukkaat 

pieksut, vrt. vanhemmat karvakengät).

1006. "älä nim mahrottoman suuria jalkuneita pirä, 

nehän louhii jalkas" (hyvät neuvot).

1007. "lähetäämpäs vähä tässä jalakuuttelemmaa 

ihteemmö" (terveellinen elämä, liikettä ja lepoa).

1008. "jos mää tällai jalkuvilla pysyn ni mum 

mennee aikanin siinä ko mää jottain nyrsyyn" 

(jalkeilla pysyminen).

1009. "mutta joka on jalo hermoista se on jalo joka 

kohthan eikä tule päävikhan kiusoista" (hermoista 

jalo, ei tule päävikaan, vrt. hermostuneen elämän 

lisäämät pääviat).

1010. "mie menev vähä jalotteleh, ku nii paikat 

kangistuu" (paikat kangistava istuminen).

1011. "pittää vähän jaloittelliissa" (jaloittelun 

tärkeydestä).

1012. "myö puottii siihe jiähä molemmat ja hiä ku 

jamistautu minnuu kii ni mie olin painuu jiän al 

mieki" (jäistä selvinneitä).

1013. "min tul kova jano, kun söil liika pal suolaist" 

(suolan vaikutuksia).

1014. "söen suolasta, nii koko päevä oli semmonen 

janon siepperä" (siepperä eli tunne, suolan käytön

vieraudesta).

1015. "mikä kauhia tuata poikaa niij janottaa" 

(tautien oireita).

1016. "kyllä se nuorra janottaa, ku vanhaks tulloo 

sei janotav vaekka syöp suolaistakkii" (kasvuun 

kuuluva janotus).

1017. "vaem minua janottaa jotta kieltä kuivvoo" 

(kesään kuuluva janotus).

1018. "kakkarat on siitysii, ku syöt nii koko päivän 

janottaa, ei uo nälkä" (siitysii eli riittoisia, 

näläntunteen vievät ruuat).

1019. "älä lua sitä santakuapan syrjää niin jyrkäks, 

se voi jakoo sun pääläs" (vieraat santakuopat, 

vieraat vaarat).

1020. "tuosta noapurista se kuuluu aena semmone 

jarminki" (jarminki eli riitely, omituinen vieraiden 

lähellä asuminen).

1021. "humalaiset alakovat jarmahkoijja" 

(vieraat humalaiset, kaupungissa asuminen

=jatkuvaa häiriötilaa).

1022. "pätö asian pieltä ne kehtoovatkin jarmakoija" 

(jarmakoija eli riidellä).

1023. "jarruuta, ettet kaaja" (hiihtomäessä).

1024. "jaruttiit sil kepil hoaroi välis jos ol iso mäki" 

(kepillä eli sauvalla).

1025. "jarruta vähä jalallas ettei mennä nurin" 

(kaatumisen vältteleminen).

1026. "kun miä vaan kerkiään niin kyl miä lählen" 

(oma eli hidas elämä).

1027. "humalapäessään niille vakituiseen 

julumuutta jaahaa" (juoppo isä, uhkailee 

perhettään, oikean isän vastakohta).

1028. "em meinans saar henkkiän takkaa 

ku men niin kamal jaahontomu kurkkun" 

(jauhon tomu, vieraat myllyt).

1029. "annas nym minä vähäj jelpin, ettes ihan 

ittees tärvele" (tärvele eli pilaa).

1030. "voikkos sä vähä jelppiä minua, että pistetään 

noi tukit yhles tohon kuarmaan" (yhessä nostaminen, 

vähentää selkävammoja).

1031. "aevan selekää pakottaa, kum minnoon 

niij jäntistik koko päevän könköttänyp pottumaalla" 

(liian pitkään kestävät työt).

1032. "ei semmosella venehen kelekkanalla ole 

ieti lähtiä tuommosehen möyräkkähän" (oman

veneilyn luonteesta, myrskyssä liikkuminen

=veen vastaista, tuulen vastaista).

1033. "mie pistin polttiaisia maträssin alle" 

(vieraat maträssit, vieraat lutikat, vrt. vanhemmat 

havuista laaditut makuusijat).

1034. "ei piä nutkuttoa jos nuljahtoa" (nutkuttaa 

eli väännellä sormia).

1035. "ovi on toas selekosen selällään niin onko se 

ihmej jos se paleloo" (lämmön varjeleminen).

1036. "oli se sillon johakkoo, ei vijattomat 

immeesetkääs suanna ollar raahassa" (kapinan 

aikana, vieraat vallat=vieraat kapinat).

1037. "etelässä päen kuuluttaan jo johakoetavan" 

(johakoitavan eli mellakoitavan, kiihkoilun 

tulosuunnasta).

1038. "jommosennih hyvä syönti ja liikuntaej 

jonnillaenen" (vanhuksella).

1039. "oom mää olluj jonkullaisesa, täsä käpötellyj 

joka päivä ylähällä" (päivä kerrallaan eläminen, 

vahvistuu vaikeuksien aikaan).

1040. "alako johottooj jalakoja" (pitkän 

kävelymatkan jälkeen).

1041. "minä olin ennen lihava, vuan minä oon vähä 

joilistunna" (joilistunna eli laihtunut, vrt. talvisin 

laihtuvat eläimet).

1042. "aiva kolloohan se kyll om mutta joinkis 

se ain on ittens elättäny" (kolloohan eli hulluhan).

1043. "se ol joinki myrkylist" (pellavan tomu, 

vieraat kuidut).

1044. "niin kauvva mine ei hent sin anna, ku me 

joinkui voi hoitta" (hoitaa miestäni, joka olisi 

viety vanhainkotiin).

1045. "varmahan oli harvat joll oli keuhkotauti" 

(harvinaiset taudit, oma asutus=suojaa 

kulkutaudeilta).

1046. "mun sisareni oli sensorttinen että jota 

pakasempi sen helepompi hengittää" (helpompi 

hengittää pakkasella, vrt. kostea kesäilma).

1047. "ei luulisik kelläät teköväm minnekkääm 

mielen lähteäj joka on niim pimmeä ettei neä ei 

ohtaasa isköveä" (pimeässä liikkumisesta).

1048. "mee ny tarkasti trapuus, jottei vain 

satu jotakaa haaveria" (vieraat raput, 

vieraat haaverit).

1049. "immeisem pitäs ollaj jokaruokainen" 

(vrt. moniruokainen, kaikki syötäväksi 

kelpaava ei ole hyväksi).

1050. "minä uim pitkiä jotkoja ja olin tosi sukkela" 

(uimalla kunnossa pysyneet).

1051. "poikanem mie oliv vielä joksiki" 

(nuoruusvuosien muisteleminen, 

elinvoiman lähde).

1052. "täytyy heittiäs saali hartijoillek kun tuul 

on niij joleat" (joleat eli koleaa).

1053. "vatta jolisie, kun en os syönny" 

(omat kellot).

1054. "kaikki on oltu nuaria ja nättiä, vanhetessa 

jokkainen jolistuu" (elämän kaari).

1055. "sitä vanahemmuuvven näkkyy jolistuvan" 

(kuihtuvan, laihtuvan, vrt. vanhat puut).

1056. "tokko myö lähetään ku ilima on niij jolistunna" 

(paikoilleen ohjaavat syysilmat).

1057. "pitkälti minä kävellä jolokkasin" (pitkälle 

ohjaavat kevätilmat).

1058. "jokku ne oon niin käryksiä ette niilä tullee 

aina jollonki pirisemisen tarvetta" (pirisemisen 

eli valittamisen).

1059. "ei se pitän kiiret, hitahaisest kävi jolluttel, 

jäi seisuhkih väliil" (hidastelua oudoksutaan, 

yhden oma=toisen outoa).

1060. "kylömä jolomastelloo" (kylmä eli 

pakkanen).

1061. "ei ihmine soa olla nii jolpakka" 

(tyly, yksitotinen).

1062. "se o tuo Antti nii laiska joka paikkaa 

et kävelöökii nii jolopottelemala" (oma 

leppoisuus, vieras laiskuus).

1063. "se vast jomo miun mieltäin" (jomo 

mieltäni, huolien voimasta).

1064. "eijou ko ramu ruumis jälel, joka kohtua 

jomostelloo" (väärän työnteon seurauksista).

1065. "ei se mun jalakani vallan oo parantunu, 

siin on aina semmosta pientä jomotesta" 

(parantuminen=valhetta, helpottaminen=totta).

1066. "sillon sitä tekköö jo mieli vokistak kun 

jomottamalla paleloo" (paleltumisen asteita).

1067. "mikä sun mieltäs jomottaa ku oot 

niin myrskyysen näköönen" (läheisistä 

huolehtiminen).

1068. "sittä kun kasttuuhik, sittä jomottaa 

jalakapohjjoo kun om märkä sukka" (märillä 

jaloilla kävelemisestä).

1069. "kylymä ves jomoittaa" (ääripäiden 

vältteleminen).

1070. "jomoittaahaj jeä jos sem peällä istuu" 

(jomottaa ihoa, oma oppiminen=luonnossa 

oppimista).

1071. "siellä vielä oekein käsiselekiä jompasoo" 

(omat lämpömittarit).

1072. "harvaan jomppii tavallisesti" (sydän, 

tavallisen tunteminen).

1073. "siinä käy sellainen jonka ettei siinä voi 

nukkuva" (jonka eli veto, nukkumapaikan

tärkeydestä).

1074. "jonnehii meijän ois mäntävä saitta 

pitämään" (sateen pitäminen, vrt. sateessa 

raatavat palkkaorjat).

1075. "käet oj jonottunhe" (jonottunhe eli 

kohmettuneet).

1076. "ulkona oli niin kylmä että tahto jonottua" 

(talven kylmimmät päivät, vrt. tuuliset 

pakkaspäivät).

1077. "otappas tästä hyvvää puolukkamehua, 

se jorkasee" (omat piristeet).

1078. "taas Jaskaa joro vaivaa, ku ei lähtis puita noutaan" 

(joro eli laiskuus, vrt. joron jälillä).

1079. "aston paitti ja putosin sinne jorpakkaan ja 

tämmöses reirah minä ny oon" (astuin paitsi 

eli sivuun, rannalta=vaikea astua sivuun).

1080. "lankesin kaivon kanthen" (vieraat kaivot, 

vieraat vammat).

1081. "se um mitem millonni, joskus on ylläällä, 

joskus vuoteessa" (huonokuntoisten elämää).

1082. "silloon Salttu jotenki huilahti siältä" 

(kuorman päältä maahan, kuorma=yrittää 

kuljettaa enemmän kuin tarvitsee).

1083. "jotkottaa kun tattarileipä mahassa" 

(vieraat jauhot, vieraat vaivat).

1084. "paap pian verkot ylös notta kerkiät joukkoho" 

(vieras hoputtaminen, omat joukot).

1085. "jotta vastamäkkiin kun nousen 

kipakammastin niin tahttoo puhuttoom minusta 

vähäl liikkoo" (puhuttaa eli hengästyttää).

1086. "vanhemmat aiv varoittivat, ei saa mennäs 

suahooj juamaan, siäl on niit jouhimatoi, 

ja jos niit menee vattaan, niv voi kualla" 

(vanhemmilta saadut neuvot).

1087. "kuljetaanpas joukeestaan, ettei kaaluta" 

(joukeestaan eli rauhallisesti, vrt. jouko).

1088. "minust eij oo ennää mihinkäät työhön, 

täälläpä häntä vaen kävelläj jorraelen" 

(elämän kaari).

1089. "pitteä oekei joukeittaa kävellä" 

(joukeittaa eli kiirehtimättä).

1090. "vatta jouruaa" (aika syödä).

1091. "jouttaahan kojottook" (kojottaa eli 

pakottaa, pienet kivut=kuuluvat elämään).

1092. "aivan sillä on semmosta joutavaa yskää" 

(tupakoivalla tytöllä, oikeat ja joutavat yskät,

vrt. itse aiheutetut).

1093. "terveös alako mulla vähän joutavoija" 

(vrt. joutavoida=parantaa taikomalla, 

jouduttaa jotain).

1094. "kyllähän se nys saa olla aivaj jouteelta" 

(ukki jouteella, vrt. jouteella olevat lapset,

elämän kaari).

1095. "tuletko joutuven sieltä katolta puotat ihtes" 

(lasten opastaminen).

1096. "hirs puotaj juhmahti rakennuksem peältä" 

(vieraat hirret, vieraat vaarat).

1097. "mie juhruvav vaa, ei minull om mihkäh kiireht" 

(elämän oikein ymmärtäneet).

1098. "se om minum mieltäj juilostelluk" (huolet

=henkisiä vaivoja, pitkittyessään yhtä vaarallisia 

kuin ruumiilliset).

1099. "kävellä jumpruttaa sen ison vattans kans" 

(liikaa ruokaa, liian vähän liikettä).

1100. "siihen suattaa mies jumssahttoo vyöttäisijjääm 

myötek" (kosteikkoon, upottavat kohdat).

1101. "puukko juoksaht tuohoj jänteessee" 

(peukalo jäi vialliseksi, vieraiden työkalujen 

vammauttamat).

1102. "minä heittäyvvyin sittä kahvij juomattomaks" 

(vieraat piristeet, sopivat harvoille).

1103. "se aatteloo ja juomii stä asiata, muisteloo" 

(muistoissa eläminen, yleisempää vanhoilla).

1104. "toeset pahenoo juonimaa" (vanhaksi 

tullessaan, ihmisluonteen muuttumisesta, 

tekeminen=pitää tolkuissaan).

1105. "se pyykk o huanostem pest ko o niim 

pali juanttei" (juonteita eli likajuovia, 

vaatteiden puhtaudesta huolehtiminen).

1106. "likase juantte juaksi pitki sääri vaa" 

(likaisuutta oudoksutaan, tiedetään johtavan 

ihovaivoihin).

1107. "kaho kun on likaine pinta, iha on hik 

juormakkeissoa" (pinta=iho, juormakkeissoa

=juovissaan).

1108. "ku mull on kaffe juonti ni vastkyntist" 

(vastenkyntistä eli mielistä, kahvia hylkivät).

1109. "mistee siu vihat juontaa" (vihassa 

vellomista ihmetellään, katkeruus=menneessä

elämistä).

1110. "ei sillä ollut toisesa käresä sormia ollenkaa, 

oli palelluttanus sormens" (pakkasen voimista, 

ihmisiä voimakkaampi olento).

1111. "juapoottelivat ja tuli riita, toinel löi puukoolla" 

(vieraat juopot, vieraat puukot).

1112. "ossoesitpas kerra unneottoo ikävät asiat, 

etkä aena juorrittas ja juorrittas niistä" 

(oudoksutut ikävistä asioista puhujat, 

vrt. "uutiset").

1113. "mull on ollu ain nii helppo rinta juasta" 

(helppo rinta juosta, en hengästy vähästä, 

juokseminen=tekee hyvää keuhkoille).

1114. "kyllä se juotatti kovast" (helle, 

juomisen aikaa).

1115. "ei tyätä tarttih tehlän niir riimiskalla vaaj 

juateellisesti" (juateellisesti eli maltillisesti,

oman ja vieraan työn erosta).

1116. "ekkös sinä helkkarij juato siittä korjaa luitas" 

(juoppojen piinaamat kylät, vrt. kaupungit).

1117. "juovuspäil läks järvellej ja sinnej jäi kans" 

(vieras viina, omat järvet, eivät sovi yhteen).

1118. "hiljalleen kävelläj juppaelloo" 

(luonnenimi Hilja).

1119. "Jussi menny jo niin kärryksi että se jurisee 

joka asiihen" (kärryksi=kärttyisäksi, vaivojen 

voimasta, muuttavat luonnetta).

1120. "istuu piä riipuksissa jurrillaa eikä puhum 

mitiä" (huolien oireita).

1121. "puukko jurskahti polovem päälle aeval luuhun asti" 

(vieraat rautapuukot).

1122. "mänhä täs jutelles aikua" (juttutuokiot, 

keventävät mieltä).

1123. "mun on niin kylmä, aiva hamphat suus lotajaa" 

(kylmyyden oireita).

1124. "alettaaj jutjaellas sitä asijjoo, jospa se viimme 

selevijjöö" (jutjaellas eli selvitellä, selvittämättömät 

asiat=painavat mieltä).

1125. "se ol jutkaus kun rautahanko män läp jalan" 

(vieraat rautahangot).

1126. "oeken kulokkun jutkaht" (lihapalan 

nielaistessani, pureskelun tärkeydestä).

1127. "no kum minä siihej jutkahim persielleni lätkähi" 

(jäätyneelle tielle).

1128. "ne jutkas siulles semmose hiekkasäkij jotta 

kantoos sie et jaksa" (kokonaisia sukupolvia

vammauttanut toisilla työn teettäminen).

1129. "mäellaskussa tul sellaenej jutku jotta 

kelekka jysäht puuhuj ja ketarat poekki" (suoraan 

laskemisen seurauksista).

1130. "voe kun se ilikeesti jutrahti" (naula

jalkapohjaan).

1131. "tuo om paha juttu ko mää oon niim muistamaton" 

(muistamattomuus, vaikeuttaa elämää).

1132. "en viittinyt ruveta sen kansa jutturoimhaan" 

(jutturoimhaan eli nahistelemaan).

1133. "juuhka tässä huonhessa käypi" (juuhka eli 

viima).

1134. "juulastaa jalakoja on niin hatara laattiasta 

tämä huone, ei kärsi olla sukkasilhan" (kylmät 

lankkulattiat, vrt. kodan kolmikerroksinen lattia).

1135. "nytteijj oum minum mahan kurissa, 

votkeltaa niij juukelisti" (mahan kuunteleminen).

1136. "eikä niitä juumottanum milloonkaa" (hampaita, 

hammasvaivat=yhteydessä ruokavalioon).

1137. "se ol sit sattuma jos ny juur joku, kesi sijaltas 

poik men" (sattuma, jos joku meni lääkäriin, 

luotto puuttuu).

1138. "katso vaa ettet säre varpai nii on juurikas maa" 

(eteensä katsominen).

1139. "se on nii juurtunnut toh tyäh, että aina se nyyrää, 

mu ei siint mitäh lähle" (työhönsä juurtuneet).

1140. "Kaisalla ne on niih heikot sisukset, 

että maitoki aivaj juustointuu sem mahassa" 

(maitotuotteita hylkivät).

1141. "voi juuti sentään ku kismittää kaik asja" 

(kaikki kismittää, huonot päivät, parempi

nukkua yön yli).

1142. "tuo hopusti särvintä mie juutun" (juutun 

eli tukehdun, kuivana syömisestä).

1143. "mikä nys sel leeväm palan kulokkuun juututti" 

(ruoka ja juoma).

1144. "ei syömätä ooj jykevä" (jykevä eli vahva).

1145. "nii jykkee, ei sitä jaksan nostoo" (ei jaksa 

nostaa=ei ole tarkoitettu nostettavaksi, 

vrt. omituiset koneet).

1146. "tietäähä sen ku putosi semmoselta jylyhyltä 

alas, ei siinä hyvästi käy" (jylhyjen eli jyrkänteiden 

vältteleminen).

1147. "minä jylliinnyyj ja venytin kaulani" 

(jylliinnyin eli kimpaannuin, äärimmäisten

tunteiden vältteleminen).

1148. "saeppoon kansap pesij ja jylttäsi vaen ei se lähe" 

(maali käsistä, vieraat kemikaalit).

1149. "et siä noij jyrkäst kohrast pääs ylös" 

(jyrkkien kohtien kiertäminen).

1150. "se oli juur siinnä jyrkän alla semmonen 

monttu ja siinnä mä lensin" (jyrkät ja montut, 

välteltäviä paikkoja).

1151. "älä men sin jyrkäl, putuat" (lasten perään 

katsominen).

1152. "jyrkäntest on kauhia mennä" (vaistot

varoittavat vaaroista, kannattaa kuunnella).

1153. "siinähän se pihan seuvvussa on ripsehtinnä 

koko talaven eikähän siitä oukkaak jyskytöihin enee" 

(iän mukaan tekeminen).

1154. "ne jyskäs nii, ettei olluk korvillista" (naapurit, 

oma asutus=harva-asutusta).

1155. "kun sitä painolttaaj jysähttää tanterreen kyllä 

se hyvän tärräyksen anttaa" (vammoja tuottavat 

täräykset).

1156. "enemmähä autos jytkäytteä" (kuin junassa, 

autojen myöhäisestä alkuperästä).

1157. "hietajyväin men kenkähäin ja hankas jalan 

rikki" (hieta eli hiekkajyvä).

1158. "paam maetoa jeähykkeeks, poltat suus" 

(polttamisen varominen).

1159. "jopa kerkis jähmistelläp pahampuoleisestik" 

(pakkasen voimasta).

1160. "sormet on ihlaj jähmistyksis, kun ulkon on 

niin kylmä" (kylmälle arat paikat).

1161. "käteni oj jäiskoippurassa" (koppurassa 

eli kohmeessa).

1162. "älä pulottelej jäispuikkoja ettei puttoop 

päähäs" (lasten opastaminen järkevään

elämään).

1163. "ja pyys terveöttääj jälleen" (pyysi haltijoilta 

terveyttä, vrt. vuodeksi kerrallaan).

1164. "nälkä kahtoo jälellee" (katsoo jälkeensä, 

aiheuttaa jälkitauteja).

1165. "jäe aena lopputaipalella jälemmäv vaen 

sieltä se tuleskeli omin aekosa" (vanhus jälkeen

muista, iän mukaan liikkuminen).

1166. "siihen ottaa sitte kylymävvihat jäläkehempäinki" 

(paleltuneeseen kohtaan, näkyy ihossa pitkään).

1167. "niistähän ne oun hyvistä juoksuista suanunna 

minnäen nämä jäläkmuistit" (juoksuista jälkimuistit, 

kivut jalkoihin).

1168. "mie muutan kuivat jälkineet jalkaan, 

kun nämä kastu ulkon sattees" (jalkojen terveydestä 

huolehtiminen).

1169. "syönnij jälistä se pahimmin tahtoo jäläviä" 

(syömisen jälkeen alkavat vaivat, aika vaihtaa 

ruokavaliota).

1170. "se jälävää nuo marjavellit" (jälvää eli närästää, 

marja vai velli).

1171. "huus niin kauhia jämiäll äänel, et mää oikken 

pelkkäsi" (vrt. kovia ääniä pelkäävät eläimet).

1172. "sellast jämineä meä en kehant kuunnella" 

(jäminää eli riitelyä, oman elämän vastakohtaa).

1173. "kauanhan istuinkin kun paikat vallan jämisty" 

(jämisty eli jäykistyi).

1174. "lähäretähän nyv vähä kävelöhö, 

aiva jämppääntyy kuk koko päivän yhyres paikas 

istuu" (terve elämä=liikettä ja lepoa, vrt. porojen 

käyttäytyminen).

1175. "sain aika jämpsyn kum putosin katolta" 

(vieraat katot, vieraat jämpsyt).

1176. "jalat kun tempas alta nin mie sain aika 

jämpsäyksen jiätikkään" (jämpsäyksen eli täräyksen, 

vammojen aiheuttajia).

1177. "eihän sitä lapsena olis ihaj jämptisti istunu, 

sitä olis vähä hurvaillukki" (lasten istumaan 

pakottaminen, elämän vastaista).

1178. "aevan selekää pakottaa, kum minnoon niij 

jäntistik koko päevän könköttänyp" (selkävaivojen 

syitä).

1179. "kyllä nii jämääntyy ku hetken tuos kovalla 

penkillä istuun" (istumisen vaikutuksista,

ihminen=luotu liikkeeseen).

1180. "a häntä rupes jänistämmiä, ko ei hirvint 

hypätä sielt kalliin piält uimua" (jänistäminen

ja hirvittäminen, kehon tapoja varoittaa 

vaaroista).

1181. "tarttis lihhaa kummir runsaammin syärä 

ennenko pyssyy paikat jänneenä" (jänneenä eli 

jäntevänä, vrt. pelkällä poronlihalla talven yli 

eläneet).

1182. "aiva jänehettyy käret vaikk eij ollut tämäm 

piree matka" (talvivaatteiden iästä, karvattomien 

apinoiden ikä pohjoisessa, vrt. tarut karvaisista

lumimiehistä).

1183. "kyllä mie sain semmosen jäneksenpalavan, 

kuhaan se ei vain päättys keuhkokuuhmeesseen" 

(jäniksenpalavan eli vilun tunteen).

1184. "siinä tarttis ollap perhana hyvät sapuskak 

ko raskasta tyätä tekkee kyl se pittää paikat jänkeenä" 

(kulutuksen mukaan syöminen).

1185. "myöhästä se on sitter ruveta panemaaj 

jänkkäöksee, kup paha oj jo tulleellee" (vieras 

jälkiviisaus, oma tekemiseen keskittyminen).

1186. "älä siin iankaikkisest jänkyt, ei simmost 

kukka viit kuulustel" (vääränlainen puhe, 

terveydelle haitallista).

1187. "ennen jänkytettihin pihkapallua" 

(jänkytettiin eli pureskeltiin, omat 

hammastahnat).

1188. "pyykij jäläkeej jäökisti tuota jännettä, 

että siinä minä eis toas kookistlli ennenko 

se nuortui" (nuortui eli palautui, jänteitä 

jäykistävät työt).

1189. "jännesty niin kaikki jäsenet ettei saaj 

jalakojahal liikkehelle" (jännesty eli jäykistyi, 

liikaa liikettä vai liian vähän).

1190. "em minä häntä tahtont jänniäj ja hänem 

mieltääl loukata" (jänniä eli huolestuttaa, 

loukkaamisen vältteleminen).

1191. "ihmiset oli niij jänttiä, ne käveli pitkiä matkoja" 

(jänteviä, reippaita, teknologinen kehitys

=ruumiillista taantumusta).

1192. "antaa hänen yksinnään jäntytä sammaa asiaa" 

(jäntytä eli jankata, oma ja vieras puhe).

1193. "väänsimäs sitä kiveä, ei jänähtänykhän" 

(omat kivet, vieraat kivien vääntäjät).

1194. "kovasta työstä se tullee selkä poikki, ja tullee 

se joskus itteänsäkki ettei pääse jänähtämhänkhän" 

(pakottamisesta lähtöisin olevat kovat työt, 

raataa=tehdä peltotöitä).

1195. "kulokoo jäpertää minkä vanhola jalollaa piäsöö" 

(vrt. nuorilla).

1196. "köpölöks om mänt jo Mattikii, niihä se käyp 

nii jäpittämäl" (vrt. lasten liikkuminen,

elämän kaari).

1197. "kyllä istumatyössä niin jäppiintyy, että selekä 

on niin kun yhtä luuta" (istuminen=luonnollista, 

pitkään istuminen=luonnotonta).

1198. "älä siinä seiso jäpitä kylmässä, sillä palelemaan 

siinä rupii" (liikkeessä pysyminen).

1199. "tulloo jäppitauti ku seisoo kauva yhessä kohi 

pakkasella" (omat taudit, omin sanoin nimettyjä, 

vrt. jäpittää).

1200. "poikoa rupes jäppä puistamaa kun se rauhassa 

seisoo pakkasessa" (jäppitaudin oireita).

1201. "älä siinä jäppäsissä seiso" (kylmässä 

jäpittämisestä).

1202. "me pirttiin, ettet saa jäppätautia" 

(lämpimänä pysytteleminen).

1203. "elä seiso kylymissäs siinä yhessä kohi ruppea 

jäppätauti vaivoamaa" (liikkeessä pysyminen).

1204. "miähet koittaa kiärittää suurta kivee pois 

pellolta, ne on jäpiny sen kansa jo kauvan aikaa" 

(peltotöiden luonnottomuudesta).

1205. "turha on olla mokoma asja tähe nii 

jäppämäisisseä" (jännittyneenä, turhasta 

huolehtimisesta).

1206. "hää pölästy, jot oikee jäpsääht" 

(pelästymisen voimasta).

1207. "oikie jäpsähin ko hiä nii äkkiistiä tul" 

(ihminen=luotu pelästymään äkkinäisiä asioita,

vrt. helposti säikkyvät eläimet).

1208. "alaset olliit paijjas järiää, jot pistel kinttui" 

(järiää eli karkeaa kangasta, mieleisten vaatteiden 

löytäminen).

1209. "eihä tuo nyt järe suur tuo säkki olt mut 

en vua jaksant kantua" (voimien mukaan 

kantaminen).

1210. "jären terveempi sitä näkkyy olevam mitä 

tiukemmala on" (terveempi mitä tiukemmalla, 

vrt. sairaaksi tekevä helppo elämä).

1211. "järin vahvemppii immeiset ol ennen" 

(vieras edistys=oman taantumusta).

1212. "toi meijä isäntäkin kyl hää ain jerise jolle 

mee oll aja aikan koto mutte mees siit mittä velit" 

(toisten työhön pakottaneet isännät, 

vrt. työvoimatoimistot).

1213. "se tekköö kyllä työtä järittää sitä mukovaam 

myöten" (tekee työtä voimiensa mukaan,

vrt. omituinen "työviikko").

1214. "kyl mnää stä vähä murhettun ole stä asia 

mut eikost se mahrs siit ajan kans järjesty"

(aika parantaa).

1215. "mee ole sit nii jerjetöine" (etten hidastanut 

menoa, loukattuani jalkani kahdesti).

1216. "kyl se niij järjetöint asjaa on" (sotiminen, 

vrt. väkivaltaa välttelevät eläimet).

1217. "ei järjetöm mukula kans nii huamaak 

koska auto tullee" (vieraat autot, omat lapset,

eivät sovi yhteen).

1218. "järjettömät tulee taah" (järjettömät eli 

linja-autot, autojen myöhäisestä alkuperästä).

1219. "sillaila mää stää ittekseni järkeilin" 

(itsekseen järkeily).

1220. "saesim miettie aevan yltäkyllin, 

järkeillä aekalaella" (järkeilyä vaativat asiat, 

vrt. pieleen menneet).

1221. "arvasinham mie järkennään, jot se mies 

ei olt selvännä" (humalaisten eli epäselvien 

vältteleminen).

1222. "se ov viäl nii hyväs järjes" (vanhus, 

järjellä pärjää pitkälle).

1223. "järki lissääntyy sitä mukkaa ko vähän 

vanhentuu" (vanhetessa järkiintyminen, 

helpottaa elämää).

1224. "nym moon kut toinen ihiminen kum mä 

otij järijen käteheni" (ottaa järki käteen, 

vrt. tunteella eläjät).

1225. "ihlahhan se oj järjelt pois, ku nyt tollasen tek" 

(järjeltä pois, toisen tappanut mies).

1226. "huaskoo järkijäese turhan taotta" 

(haaskaa järkeään, liiasta ajattelemisesta).

1227. "no eihän tämä oon niij järem päällek käöpä asia" 

(järjen päälle käyvät asiat, vrt. luonnottomat).

1228. "jos mie olisin niin ollu että kaikile ollu 

kaikeksi ja jokhaiselle mielennouvakheksi,

järjeltä mi olisin tullu pois" (liiasta toisten 

miellyttämisestä).

1229. "no se asiahan on aiva järkihim menövä" 

(järkeen menevät asiat).

1230. "no nyt minä pääsin tämäj järkeen" 

(pääsin järkeen, ymmärsin).

1231. "tuohtuu niin kovasti että järeltään on" 

(järjen vievät voimakkaat tunteet, 

vrt. lasten elämä).

1232. "se joutu ni kehnuo järkie" (kehnoon 

järkeen, tilaan).

1233. "se rehkii niij järki" (järki eli liikaa, 

järkevä tekeminen).

1234. "ei se muuta teekkään kun aivan järkiänsä juaa" 

(päihteiden luonteesta, muu elämä katoaa).

1235. "ei sitä järkijääv voi uutta ostaa" (ostamisen 

vieraasta alkuperästä, vrt. voimaa antava

itse tekeminen).

1236. "oliko se semmonen sekajärkinev vaim 

mikä s oli ison aikaa" (hukkuneen pojan äiti,

mieltä heiluttavat tapahtumat).

1237. "yksjärkiin ihmiin on nii järij järevä, 

nii totuvelliin" (yksjärkinen eli tasainen).

1238. "sill on hyvä hoksinki se on aeka kerkeäjärkinen" 

(kerkeäjärkinen eli nokkela, omia hyveitä).

1239. "toine ko pääs Viipurii ni se kuol järkinnää" 

(kaupunkien vahingollisesta luonteesta, 

täynnänsä vaaroja).

1240. "a mie sanon järkiniä ihtein irt siint porukast" 

(porukoista irti sanoutuminen).

1241. "joka järkiruokkoa syöpi ja ruoka 

vasttaotuu, se on kunnossa" (ruoka vastautuu, 

tehoaa, voimistaa).

1242. "miu pit olla ain järkkies" (järkkies eli 

liikkeessä, järkevyys=liikkeen tuoma keveys,

järjen selkeys).

1243. "siu piteä käyväj järkkeä, seä et soaj joute olla" 

(käyvä järkkeä, pysyä liikkeessä).

1244. "mie oli nii järkkynt ko sain kuulla sen 

tapaukse, jot purskahi itkuu iha paikal" (oudolta 

tuntuva pahasta kertominen).

1245. "ei sem miehem mieli palijoj järkyv" (oma 

tasaisuus, vieraat pahaan turtuneet).

1246. "tommoset tapaukset järkyttee ihan miältä 

sylänjuuria myäle" (oudolta tuntuva vieraiden 

asioista järkyttyminen).

1247. "ee stä järkytäm mikkää" (oudolta 

tuntuva järkkymättömyys).

1248. "kyl meä omast mielestäi olin nii varma 

et meä en nii järkähtänt" (omasta kiinni

pitäminen, toisille periksi antaminen=johtaa 

toisten elämän elämiseen).

1249. "o se nii issepäine mies, jot ko tappaa mite 

tuumata, ni ei se siint järkähä, vaik sano hänel 

huppaa tai hyvvää" (liika itsepäisyys, 

sopii vain erakoille).

1250. "niin se järkäötti mielen, että min olin kum 

pökerryksissä kauvvon aekaa" (hukkumisesta 

kuultuani, oman vai vieraan).

1251. "kyllä minä pelläästyn kun siittä kalliosta 

lähti aika järkäle" (vaarallisten paikkojen 

vältteleminen).

1252. "koetti repijäj ja järrätä" (vierasta 

alkuperää olevat koirat, omat kotieläimet

=kodin lähelle tulevia metsän eläimiä).

1253. "ruuh vuas ja men järvem pohja, 

meinasik kaik hukku" (uimataidon myöhäisestä 

alkuperästä, ihminen=maaeläin).

1254. "en ooj järvelä paljo käynt ensinkkää, 

ei jaksa ennee" (voimia kysyvä elon saaminen,

kuuluu nuoremmille).

1255. "luiskahlin järveh" (rantakiveltä).

1256. "kyl siin om paha ollak ku se järryyttää" 

(kuorma-autossa, autojen ja teiden myöhäisestä

alkuperästä).

1257. "ee sillä karvajjuur järrää, vaekka mitä sattus" 

(ei säikähdä mistään, elämän turruttamat).

1258. "ei me saanu ei yht jeseneke liikatetuks" 

(hikoilun ja kylmettymisen jälkeen, 

oma liikkuminen=ei johda hikoiluun).

1259. "tuppaa väsymys, menenkin leväyttämään 

jokaista jäsent" (väsymyksen poistava 

leväyttäminen).

1260. "se on nim paljo laiskannahkee ihminen 

nettei se saa äkkiä sanaa jäsenilleej jos tarttis lähtee" 

(vieras laiskuus, oma leppoisuus).

1261. "terviet ihmisethä myö olloa, meil o täyvet 

jäsenet" (täydet jäsenet, voimme liikkua).

1262. "sitä ku joit, se alko hermottoa jäsenii" 

(kalja, tehdä jäseniä hervottomaksi, 

vrt. humalassa itsensä kolhineet).

1263. "katkijjaa vaehka mikä jäse ku se paeskoo 

hympsystä" (hyppyristä hyppäävällä, 

urheilulajien vieraasta alkuperästä).

1264. "meni olokapäästä jäsem pois paikoltaav, 

van Elijaksej Jussi pani sem paikollee"

(nurin menneen luistelijan olkapään, 

outo liike=aiheuttaa vammoja).

1265. "tätä ensimäistä jäsentä myöten on luuhip 

poes sormesta" (vrt. kirveet, sirkkelit).

1266. "jos mentäis taas välil joka jäsenän päälle" 

(joka jäsenen päälle, lepäämään).

1267. "makailen tässä joka jäseenem päällä 

ol luannikkaampi olla" (luonnikkaat asennot).

1268. "jos sille anto liika palion nii se kuoli leipää, 

se meni sillej jäsenee" (leipään kuolevat porot, 

ei tee hyvää ihmisillekään).

1269. "seon ihan jäseneen käypee työtä" 

(jäseneen käypää, omaa vai vierasta).

1270. "laskee jäsehneessee" (voiman, 

syömisen tarkoituksesta).

1271. "kyl käi imeläst ko iskin kyynäspään 

pöyvä kolkkaa, se sattu iha jäsenee" (jäseniin 

sattuva neliskulmainen rakentaminen).

1272. "se sana sattu iha jäsenee" (sattuvat 

sanat, vrt. harkitseva puhe).

1273. "mua rouhas selästä ja piti lähtä 

jäsenkorijarille" (äkkinäiset / väärät liikkeet, 

selkävammojen aiheuttajia).

1274. "jäsempakotost ov välist nois harteis 

ja jalois ja käsis" (yksitoikkoisesta työstä 

tulevat vaivat, luonnollinen työ=liikkuvaa, 

vaihtelevaa).

1275. "uhrata jäsenvetensä" (työlle, 

omituinen toisille työn tekeminen).

1276. "minunnii ol jäsevvika varpaassa, 

kun kolome varvasta särkyi kalareessulla" 

(omista töistä saatuja vaivoja).

1277. "nuilla rieskolla jestileivillä oun ollu 

monta päivee, tuntuu niin onoheelta" 

(onoheelta eli vastenmieliseltä, leivänsyönnin 

todelliset vaikutukset, näkyvät vasta pelkkää 

leipää syötäessä).

1278. "ei sil ollu järje jässy" (järjettömät, 

vaaraksi itselleen ja muille).

1279. "kyl se oo jäsykäs paikoistas ja vahv kans" 

(jäsykäs eli jäntevä, omien hyveiden 

ihaileminen).

1280. "tämä kun kivveen jäsähti" (kaatuessa 

sormi).

1281. "piä jäsähti lattiiseen" (pää lattiaan).

1282. "se puotaj jäsäht selällee" (putosi selälleen).

1283. "jäsähti peä kenttään" (kaatumiset ja putoamiset, 

vammojen aiheuttajia).

1284. "jalkani on nij jässäännyksisänsä ko mä oon 

koko päivänn olluj jalkani päällä" (päivä=liikkeen 

aikaa).

1285. "olin niin sukkelav väsynyj ja oikeej jalkanij 

jässäänty" (matkan jälkeen, jalkoja koettelevat 

omat matkat).

1286. "on paikkani ihan jäsääntyny, kun oon koko 

päivän istunu" (liiasta istumisesta).

1287. "puhuu jäsähyttelee harvaksien, ei piläk kiirettä" 

(oma eli kiireetön puhe).

1288. "se oekeej jätistellii, ku sill ol niin kylömä" 

(jännitti itseään, kylmästä selviytymisen 

keinoja).

1289. "mitä sie pusapaitasillais tänne tulit, nyt saat 

siin jätissä tälläses pyrys" (talven yllättämät).

1290. "siel ol nii kylmä, jot kaikilt jätisiit leuat" 

(omat lämpömittarit).

1291. "jätisytteä sisukset sekasi kovapyöräsis kärrilöis" 

(kärryjen myöhäisestä alkuperästä, pyörä=vieras

keksintö).

1292. "se uli koko jätkkäys ku minä kaavum pitkim 

pittuuttani" (kaatumisista oppiminen).

1293. "putos jätkäht katom pieltä ales ja taitto kätesä" 

(vieraat katot, vrt. maanläheiset kodat).

1294. "pakko se uj jättäötäj jäläkeen kuv voemat 

alakaa loppua" (voimien mukaan liikkuminen, 

vrt. omituinen pakolla tekeminen).

1295. "jätetä siihe se tyä" (oman työnteon 

luonteesta, hetkeä elävää).

1296. "jätäis sikses koko touhu" (vieraiden 

touhujen sikseen jättäminen).

1297. "älkäähä työ suotta jätätäikö jälkee, 

eksyttä viel" (yhessä liikkuminen).

1298. "sitte kun se tulloo jäöhäksi ja tasaseksi 

pakkaseksi niin se katovaa saeraos pois" (sairaudet 

karkottava pakkanen, talvi=ystävä).

1299. "kyl minä jäyhählin, kum ma kuulin, 

että meilän poika ol jeänny auton ale koulust tullessaa" 

(vieraat skoulut, vieraat automobiilit).

1300. "oikie syvämein jäyhäht ko hiä leuhaht 

etehein nii äkkiistiä" (pelästymisen 

vältteleminen).

1301. "kaik syvämei jäyhääht" (pelästyessä).

1302. "minnuu ihan jäyhäätti, ko sellane suur 

mies tul tuppaa" (vieraiden varominen).

1303. "jalat jäykettöä" (jäykistää, istuminen).

1304. "siell on niin kylymä että aivaahan tuolla tahtoo 

tönköttyäj ja jäöketä" (talven kylmimmät päivät, 

vrt. tuuliset pakkaspäivät).

1305. "vähä aikaa ku istuu ni on oikei jäykiä" 

(istumisen jäykistämät, vrt. maassa istuvat

apinat, vaihtavat paikkaa usein).

1306. "a ko jalkaa nii jäykistyttää ko on kauva 

istunt" (lyhyt istuminen=luonnollista, 

kauan istuminen=luonnotonta).

1307. "paraniihhan tuo vaim palijo se haava 

jäökistytti sormia" (haavoista jäykistyvät 

nivelet, vrt. jäykkäkouristus).

1308. "pittää muistaaj jäökistyttää ittesäj ja 

luontosak kun on oikeen kova pusapaikka eessä" 

(luonnottomilta tuntuvat rekimatkat).

1309. "jalat oj jäökistynnä öylöisestä kävelystä" 

(omaa liikkumista, terveet jalat palautuvat 

nopeasti).

1310. "ei se kumma ooj jos ne jäökistyy" 

(lihakset jäykistyy, työtä tehdessä, 

vrt. työpäivää seurannut lepopäivä).

1311. "pittää lähteä ettei kerkeä kontottua ja 

jäykistyä yhthen paikhan" (liikkeessä 

pysytteleminen).

1312. "ikä luonnoj jäykistää" (iän vaikutuksista, 

aikuinen=ei pärjäisi lapsen luonteella).

1313. "kum minä jäökistän luontoni" (koviin 

hetkiin varautuminen).

1314. "eihä ne hepenet paljo lämmintä suojanneet, 

siit olliit vilu kans jäykkeissää ja panha se vähä 

hytisemmääki" (hepenet=ohuet kesävaatteet).

1315. "ei miust tänäpäin mihikiä ou mänijiä, 

nii ilkiist selkäin jäykkilöip" (selkää jäykkii,

kehon tapoja pakottaa lepoon).

1316. "ne oli ennenvanahaset ihmiset jäökkie" 

(lujia terveydeltään).

1317. "minä olin niin jäökkä ihminen vielä kaheksalla 

kymmenellä" (terveet 80-vuotiaat, vrt. tutkimukset 

pidentyneestä eliniästä, vrt. terveestä eliniästä).

1318. "haukutah kompurakintuks vaikkei oliskah 

vikaa, ja jos siit vähä oliskih jäykäkäs" (oloa 

pahentava haukkuminen).

1319. "kovat kenkäkamurat jäönee jalakoja" 

(jäynää eli painaa).

1320. "vieraat immeist ne aina jäyryväät minnuu" 

(jäyryää eli kiusaa, omituinen vieraiden keskellä 

eläminen).

1321. "suru jäysteä sylänt" (surun voimasta, 

heikentää terveyttä, vrt. päivässä läheisen 

kuoleman unohtavat eläimet).

1322. "aena jäötää vuaj jäötää sitä syväntä, 

ee satum mikkäär ruoka mieltä myöte" 

(syväntä eli vatsaa, omien ruokien

löytäminen).

1323. "läks jäytämään paikalle, kun otin 

isommat vuatteet pois" (jäytämään eli 

paleltamaan).

1324. "se on terve ämmä, niinko jää" (terve 

kuin jää, talvi=terveys).

1325. "kyllä sinä oot niin kuj jääs notta 

pistä nyt töpinäksi" (lasten terveydestä 

huolehtiminen).

1326. "se ajo jäihi ja heone jäi ja kual sinne" 

(vieraat rekiajelut).

1327. "nuapuri mies putos jiähä" (veen 

ottamat).

1328. "ei huolis männä päätä kaute jäihin" 

(jäillä liikkuminen, vaatii jään tuntemusta).

1329. "siälä oli koval lipoosta, kun tiä oli jäätiköllä" 

(vieraat kärrytiet).

1330. "kaatu ja löi takaraivonsaj jeetikköön" 

(leuka rintaan, kädellä vastaan).

1331. "sää jäärytät ittes siä" (läheisten 

terveydestä huolehtiminen).

1332. "oli jääryttännyp poskes" (poika, lasten 

perään katsominen).

1333. "katto ettet jäärytä ittiäs" (hyvät neuvot).

1334. "sillonham minä jeävytin kasvoni leokapielet 

ja kasvopeät" (kovalla pakkasella).

1335. "paam maetoa jeähykkeeks, poltat suus" 

(polttavat ruuat, ei löydy luonnosta).

1336. "menet ulos vähilä vaatheila, jähytät ittesti" 

(jäähtymisen vältteleminen).

1337. "ei saaj jähryttää ittiänsä, tuloo pian yskää" 

(jäähtymisen seurauksia).

1338. "jähytti ihtesä, sen alaruumiin" (jäähtymiselle 

arat kohdat).

1339. "sinä jähytit jalakasi" (jäähytit eli 

palellutit).

1340. "älä vain saunan jäläkehen jähytä ihtiäs" 

(vilvoitus hyvää, jäähytys pahaa).

1341. "veri jähty, ko nii vilutta" (veren jäähtyminen, 

paleltumisen vaiheita).

1342. "täss eij oo aekaa jähytyksiin kun on näläkä 

että näkyä haettaa" (näköä haittaava nälkä, 

omia kiirehtimisen syitä).

1343. "Vieno seun herkkä jähtymää" (kylmälle 

arat ihmiset, vrt. tulen ystävät).

1344. "lämmiteltii itsennä, siit mäntii makkaamaa" 

(puulämmityksen aikaa).

1345. "kyl ne toho tiäl stä santta truiskiva, 

mut koht se o jäl jääliskä peitos" (vieraat tiet,

vieraat sannan truiskijat, pilaa kaupunkien

hengitysilman).

1346. "kuistintrapu ova nii jääliskäise, et saa 

kattu ete katkas kintujas" (vieraat kuistit, 

vieraat traput).

1347. "varo ettet meej jäärrakkoon" (jäiden 

vaaroista).

1348. "elä määj jeärreonalles se murtuu" 

(jäiden tunteminen).

1349. "son liukasta, ko sato jääriithen" 

(aika lyhentää askelta).

1350. "koita noussa siihe jiäriutal, ni mie auta 

siut siint ylös" (yhessä liikkuneet eli jäistä 

selviytyneet).

1351. "kartanoi on yhtenä jäätikkönä" 

(kartano eli pihamaa, vaarallisimmat paikat

=ihmisten luomia).

1352. "mun pieksuni pohojat on niin lipooset, 

jottei ne yhtää salavata jäätikköösellä tiellä"

(kesä ja talvikengät).

1353. "ei taho yhtää pysyvä ny pystösä ku tuli 

tuommone jäätikkökeli" (jäätikkökelit, 

lyhyitä aikoja).

1354. "vanahat kalossit luisti niin sillom minä 

mäsähin siihen jeätikkääseen" (kalossit, 

vrt. karvakengät).

1355. "älä men, jäärythän siä siäl pakkases" 

(liian kylmät päivät).

1356. "se oes pitännä poes ottoos se jiättäys" 

(jäättäys suksen pohjista, kulkuvälineistä 

huolehtiminen).

1357. "kylläpä se rek nyt rupes ryystämää, 

pittää roapia jeätäys pois jalaksista" 

(reen jalaksista).

1358. "taitaa jäätääj jo varpaita" (omat 

lämpömittarit).

1359. "lähin tellain yli menemhän ja 

luiskahij jäävethen" (tellain eli pitkospuiden, 

ihmisten luomaa=onnettomuuksia 

aiheuttavaa).

1360. "siäls se mene jököttä vaikk o tommone ilm" 

(ilmoja vastaan eläminen, ilmanhaltijan 

uhmaamista).

1361. "älä hyvä ihminen siinä ärrötä yhessä kohti, 

sinähän jönistyt siihen" (jönistyt eli kangistut).

1362. "tuo minum persieni on nii kovasti 

kouraantunu paljosta istumisesta, että pitää 

lähteä vähän jölököttelemään" (kouraantunu 

eli puutunut).

1363. "sitä ko tulloo tähä ikkeä ni se alkoa 

jöykkäillä vähä joka puolelt" (jöykkäillä eli 

kivistellä).

1364. "ekkaas isosta mäjestä kumminkoo 

arvannul laskee" (vaistot varoittavat, 

vrt. omituinen vaistoja vastaan tekeminen, 

"urheilulajit").

1365. "aja varovasti, tossa on paha kaajanne" 

(kaajanne eli kaato).

1366. "mikäpä ne kaateet nähänee pimiässä 

kiertää" (pimeässä liikkumisesta, 

johtaa onnettomuuksiin).

1367. "älä aja kaatheshen" (reellä, 

vrt. tie=rekiura).

1368. "no miten sie nyt sellain koavut" 

(kaatumisen ihmetteleminen).

1369. "see liukastus ja kaatus konttis poik" 

(konttis eli jalkansa, eläimillä kuolemaan 

johtava vamma).

1370. "kaatus kylkensäj ja meni kylkiluita 

murteesee" (kaatumisen voimasta, 

välteltävä asia).

1371. "hiilukse syrjeä koatu kulmase et siint 

vuos verta nii julmast" (tyttö, kaatui rautaisen

uunin syrjään, vieras rakentaminen).

1372. "se on surkia ko kaatuu ihtensäv vaivaseks" 

(vaivaseksi kaatuminen).

1373. "en mie oo ees kaahaintkaa iltamii männöö 

senjälkee, ko jalkain katkes" (humalassa 

jalkansa katkaisseet).

1374. "minä olen ihan kuittiin väsynny ja 

näännyksis, kun sai kaahata pitkin mettää" 

(omat väsyt).

1375. "tarttikos sit sil tapaa kaahata" (kaahata 

eli juoksennella).

1376. "mihkäs siä nyt mennä kaahaat" 

(kaahaamisen ihmetteleminen, 

johtaa vahinkoihin).

1377. "mihin tuo nyt kaahistaa tuohon laihin" 

(oudoksutut kaahailijat, oman eli hitaan

elämän vastakohtaa).

1378. "onha mummo kaahistant lähtemää mut 

ei siint taija mittää tulla" (vanhusten elämää).

1379. "kylhä mie oo jo hyvi hupa mut ko mie 

oikei kaahistai, ni kyl mie teile viel kävele" 

(kävelyistä haaveilevat vanhukset, 

kävele kun vielä voit).

1380. "et sie sen kaahkiammaks tule vaik söist 

kui hyyvvää" (syömisen tarkoituksesta, 

pitää kehoa toiminnassa).

1381. "ootha sie viel aika kaahkijas kunnos" 

(kaahkijas eli hyvässä, terveyden 

ihaileminen).

1382. "se om palijo turvallisempi ko on käppi 

kahalailla" (keppi eli sauva, hiihdettäessä, 

vrt. yhen sauvan kanssa hiihtäneet).

1383. "miul män eile sahajauhoo silmää ja se 

kahnuaa siel vieläkii" (vieraat sahat, 

vieraat vaivat).

1384. "koettoahan se siinä vielä männäk 

koahotellak kuv voaj jaksas" (vanhus, 

menemään tottuneet).

1385. "no mitäs siinä taasen juoshan ja 

kaahotethan, säriettä kampheet ja tärväättä ittenä" 

(lasten opastaminen omille tavoille).

1386. "aeka laella koajussani sitä minnäi vielä 

oon ollunna" (kaajussani eli voimissani).

1387. "kattos nym, meniköös tonnes silmäär roska 

vai mikä siällä nin kaakertaa" (silmien terveydestä 

huolehtiminen).

1388. "ihan koakertaa rinnassa mokoma väkövä 

sikurves" (väkevä sokerivesi, sokerin syömisen 

vieraudesta).

1389. "a sieko eilise päivää kaalelttuol märäs messäs" 

(kahlailit märässä metsässä, jokaisella työllä 

aikansa).

1390. "se sai siitä sellasen kaaman, jot ei tiijä 

millo siit selkiää ennallie" (kaaman eli kammon, 

pelästymisen voimasta).

1391. "vielä se Välmuam Pekka on sev verran 

kuamenessaaj jotta jaksaa nuapurissa käyvvä" 

(kaamenessaan eli voimissaan).

1392. "minä en ou nyt kuamenessan" (oman 

voinnin tunteminen).

1393. "tullaan tullaaj jos kaamenessa ollaan" 

(voimien mukaan liikkuminen).

1394. "ekkö sinä kaamoa kulukija pimijässä" 

(kaamoa eli kammoa, vrt. kaamos).

1395. "mää olin aika viakas sillon nuarempana, 

em mää nykkäm mikkään kankia ole" 

(nuoruuden muisteleminen).

1396. "ei mius nuorempan mittää vikkoi olt" 

(viaton aika).

1397. "kuaputappas minum piätän, silsa or 

ruvenna niin kutkuttammaan" (kutkuttamaan 

päänahkaa, aika pestä).

1398. "kaaputas vähä miu selkäjäi ko sitä nii 

syyhyttää" (syyhyttää eli kutittaa).

1399. "mei mummo ei kaarittant millokaa, 

vaikk ois olt kui läsivä" (kaarittant=valittanut, 

läsivä=sairas).

1400. "pirä ny kii siit oven karmist, ettes kaaru 

sen kipjää jalkas kans" (vaivojen kanssa 

eläminen).

1401. "meä ole niuha olt ikäi, silhä meä tällaine 

koasku ole" (niuha ruuille, vrt. allerginen, 

koasku=kuiva ja laiha).

1402. "kum päästäsiin kunnialla sen kaateekon sivu" 

(kaltevan kohdan).

1403. "älkää tehkö vallan korkeita kuormia ko se tiä 

on nin kaateista" (hyvät neuvot).

1404. "kaljamella saen niim pahan koatija että selekän 

ol katketa" (kaljamella=kirkkaalla jäällä, koatija

=kaaduin pahasti).

1405. "toisinahan sai hirviän kaajon" (suksimäessä, 

kaatui pahasti).

1406. "me ole nin kompelo ja kaattuvaine" (kömpelö 

ja kaatuvainen, itsen tunteminen).

1407. "se Maija viijelätoista lähti sivakoila käyhmään 

Ylikaihnuusseen, ja pyörty methään, s oli tuiskunu 

tien, ja kaotti sen ja kuoli sinne, viikkoa jälkhiin löytty" 

(tuiskussa liikkumisesta).

1408. "ei ruokakan kajetuk kun on aina kulum piellä" 

(kajetu eli lihota).

1409. "kun seä neät minkä kahaka nin älä luotav 

väkeheis, painelep pois" (kahakoiden vältteleminen, 

vieraat kylät=vieraat kylätappelut).

1410. "kahakka se oli miekii nuoren, mut ei enniä 

jaksa tehä sitä ei tätä" (kahakka eli reipas,

oma kahakointi=reippautta).

1411. "minä en tahtonna jeähät tuon hullun kansak 

kahelleen taestelemmaa" (hullujen vältteleminen).

1412. "tiäs hänest, hän o semmonen kahkantun" 

(arvaamattomat kahjot).

1413. "minulla on ollus sen verran voemoa kun 

oon tarvinnukki, oon käönyk kahistik kun en ooj 

jaksanna kerralla" (voimien mukaan tekeminen).

1414. "tul semmone yskän kahja ku kengät kastuvat 

tuolla mehässä käyvvessä" (jalkojen kuivana 

pitäminen).

1415. "ei paa kunnollisest piällee siitte rykii kahjovaa" 

(terveydellä leikkimisestä).

1416. "minu om pitänny eleäk kahjuta näev vanhaks" 

(pitänyt elää, nuoret saavat elää, vanhojen pitää 

elää).

1417. "se on minuu toistakymment vuatta vanhempi, 

ja miä olen ollu jo nii kahkale et" (vuosista ja 

terveydestä laskettu ikä).

1418. "kaahloit vees polviaa myöte" (veen ystävät,

vrt. vettä vierastavat).

1419. "kun lähti hiihteleem poes niin sittehän se 

vähän kahmetutti" (kahmetutti kostuneita 

vaatteita, hikoilun vältteleminen).

1420. "pistäöttiin tallool lämmittelleen kun alako 

tuntuav vilunkarmakalta" (lämpimänä 

pysytteleminen).

1421. "vahva kahmuhan seun vaikkon vanha" 

(vahvat vanhukset).

1422. "minulla kuumana käet kahuvvaa, 

ei minnuo palele" (käsiä kuumottaa, 

paleltumisen oireita).

1423. "sinnep piti kantoa evästä va ei siellä kahvea 

juotuna, niityllä siihe aekaan" (kahvinjuonnin 

myöhäisestä alkuperästä).

1424. "veto se kaik hylympää on tollel luusärylle" 

(vedon vältteleminen).

1425. "ota lujasti kiinni siihen kairespuuhun, 

notta et vain putua" (hyvät neuvot).

1426. "minä kaihe pahoja miehiä" (pahojen 

miesten kaihtaminen, vrt. vieraiden

asuttamat kylät).

1427. "se kaehtii niin toesie immeesie" 

(kadehtii, oma elämä=omaan tekemiseen 

keskittymistä).

1428. "a millo mie vua hänet tappuan, ni koht

hiä alkua miul kaikerrella niit vaivojua" 

(kaikerrella eli valittaa vaivoja, vierasta

käytöstä).

1429. "kun tuo savu niin silimijä kaikertaa, 

jottei taho nähä mittäi" (savu kaikertaa silmiä,

vrt. yleisemmät silmävaivat).

1430. "kaiketeskin täst ny sentäs viäl selvitä" 

(hyväksi kääntäminen).

1431. "mnää tlii vähä hilja, mut pare kaiket hiljankin 

konei lainkka" (hiljaa hyvä tulee).

1432. "kaiketit täsä tupehtuu ko on niin kuuma" 

(kuumat päivät).

1433. "kyllä kaet se om parrei, että jättää tuon 

kahavij juonnin poes" (vrt. vatsaa ärsyttävän 

aineen).

1434. "kaikitekkin sull on päälläs niim paljo 

vaatetta ettei heti kylymä tu" (läheisistä 

huolehtiminen).

1435. "minnuu ei viety vanhoin kottii, vaik mie 

olen kaikkii vanha" (vieraat vanhainkodit,

oma vanhuksista huolehtiminen).

1436. "se olkii kaikkinee vaivane, se ois saantkii 

nukuttaa" (vrt. pelkästään terveitä yksilöitä 

sisältävät eläinyhteisöt).

1437. "sain minä kuatuissan semmosen kaikosen 

jotta muista vielä huomennai" (kipumuisti).

1438. "kaopuntilaene astuak kaekuttaa kun naolan 

nennee" (oudoksutut kaupunkilaiset).

1439. "älä sinä aina kailota vaan pijä kerrankin 

kitas kiini" (kailottamisen vieraudesta,

häiritsee toisten oloa).

1440. "on niin kovin yksinäist, kun ei ol suunkaimaa" 

(suunkaimaa eli puhekumppania, ihminen

=laumaeläin).

1441. "ota vaan poika ryyppy äläkä siinä kainostele" 

(vieras viina, oma yhessä istuminen).

1442. "no jo minä sik kainosin että päiväin sen 

käsvarrer rakoille om polttannuk kun se nin äilehti" 

(päivän polttamat, vähän kerrallaan nautittava 

huume).

1443. "se o semmoesta kaenovihhoo, että se ollaj 

jupottaa äessää eikä virkam mittää" (kainovihaa 

eli salavihaa, vrt. kauna, oudoksuttu pitkävihaisuus).

1444. "ei nää nykyst nuoret ennää kaipo vanhoikaa, 

vaa pittäät sitä ommaa metelijää kaike yötä" 

(ongelmanuoret, vrt. vieraaseen elämään

pakotetut).

1445. "paras ois vähä kaippua semmosta huonuva 

seuraa" (kaippua eli kaihtaa).

1446. "eijoo senkään pääsä kaikki kairat kotona" 

(henkiset ongelmat, liian kovan tai helpon elämän 

seurauksia).

1447. "kun tällä halolla mössäytän sinnuu piäkairoon, 

nin loppuu lähentelys" (humalassa lähentelevät 

miehet, omat ihmissuhteet=syntyvät itsestään, 

tai ovat syntymättä).

1448. "pittää lähtee kävellä kaeskuttelemmaan 

kun on jalat nin keppeenä" (kävelyn ystävät).

1449. "kuinka sust on tullu tuollaanen kaistapää 

vaikka vanahempas oli oikeet ihimisiä" (kaistapäät 

ja ihmiset, kumpaan joukkoon kuulut).

1450. "se on niin kovin huonosyömänen, sen tähe 

se pysyy niin laihana kaisturana" (huonosyömänen, 

vrt. ruoka-allerginen).

1451. "tytöt kaittoit juopuneita poikii" (kaihtoivat 

juopuneita poikia, vrt. pojat juopuneita tyttöjä, 

"edistys").

1452. "ne kaivoo kontiltansa, se ei käynys selijäm päälle" 

(oikea työasento).

1453. "mun nim pali selksolmujan kaiva" (kaivaa 

selkäsolmuja eli nikamia, väärän työn uhrit).

1454. "kyllä minun syväntän kaevo ku aoto män iha 

nenän eistä" (luonnottomalla nopeudella liikkuvat 

autot, elämän vastaisia).

1455. "ei soata ollar riitelemätäk kauvan, 

pittää joku koukku kaevoa aena lähimäesestä" 

(oudoksutut riitelijät, vrt. omaa pahaa oloaan

toisiin ottavat).

1456. "min en kaepaak kahaveja enkä tunnet tupakin 

tuskaa" (oma kantaa).

1457. "minua jäi vähän kaivelemhan yksi juttu" 

(kaivelemaan jääneet jutut, parempi selvittää).

1458. "kajaut etusormes poik kirvel" (vieraat 

kirveet, vieraat sormipuolet).

1459. "nii kauvaanhaan siä siin ärhentelet, 

kun kajahrutan päin kuanuas" (uhkaamisen

tarkoitus=välttää väkivaltaa, vrt. toisiaan 

uhkaavat eläimet).

1460. "tavallisest ei juna rohina kuulu mut 

kajakkual ilmal kuuluu nii selväst" (vieraat junat,

omat asuinpaikat=äänettömiä).

1461. "niihä se ol yhtee aekaa nii iänetönniv 

vaekka se on niin kajakkaiänine" (äänetön, 

masentunut ihminen, kun voimat eivät riitä 

puhumiseen, metsä auttaa, kysy neuvoa 

puilta).

1462. "ei kajetu vaikka syö millä viisii" (kajetu 

eli liho, mieheni, vrt. liikkuu paljon).

1463. "kakase poes vaen, ettei jää hampaan kolloon" 

(asioista puhuminen).

1464. "kakista, kakista vaa, kyl se tulluo ulos 

sielt kulkust" (pureskelun tärkeydestä).

1465. "kul lepevvää, se on terves sillom männäk 

kakittammaan" (levosta menoon).

1466. "miten sää noim palijahin kaulol lähet" 

(talveen pukeutuminen).

1467. "ei sitä niin hengen kaulan jäläkhin kannata 

tehhä työtä että näännyttää ittensä" (työhulluuden

vieraasta alkuperästä).

1468. "kakskynnessä tuummattaa" (kaksikynnessä 

eli yhessä).

1469. "oikeen kaksikynnessä ne sinne lähti" 

(yhessä liikkuminen).

1470. "se on kakssarvine akka tuo, puhhuu yhtä 

yhe eessä, toesta toese eessä" (kaksisarvinen,

vrt. naamainen).

1471. "vaikka se lie keromassa, kun se niitä 

kesäynnehejä ahavenija niin nieli" (keromassa

=oksentamassa, kesäynnehejä=härskiintyneitä).

1472. "jäläkipoltto siitä tulee kauhia jos vaan 

kylymettyy" (kylmettyy eli paleltuu).

1473. "heä ei näht mihi heä männyö, muuta ko 

soutoa jähteä" (soutaa sakeassa sumussa, 

ilmaa vastaan elämistä).

1474. "kuarrata sieltä salame oekeelta puolelta 

ettet mäne siellä sullaa" (sulien eli sulakohtien 

vältteleminen).

1475. "jos ei järki sara, nil lähretään sitte" 

(järki eli kovasti).

1476. "jokai sanaan sem pitää manata" 

(manata eli kiroilla, oman eli pehmeän kielen

vastakohtaa).

1477. "ee niitä muistak kaekkii jälellempäem 

männeitä asijoeta hoastella" (ihmismieli

=luotu unohtamaan ikävät eli tarpeettomat 

asiat).

1478. "etta kyllä se on ollu hyviäki vuosia sitte 

jäliistäkäsin" (ihmismieli=luotu muistamaan

hyvät eli tarpeelliset asiat).

1479. "älkää viitsikö minnuu uotella, kerkiinhä 

mie jälestpäikii" (oma eli kiireetön elämä).

1480. "kyl sil poika paral on olt monta kertaa 

jäniksen palava talvpakkasil" (paleltumista

sivusta seuranneet).

1481. "poejilleppas taesi tullaj jäniksempalava, 

piampa ne sieltä pirttiij juoksivat" (jäniksen 

palava eli kylmä, talven lapset).

1482. "se ei voa oikei paksuu jeähä tum milloikoa" 

(salmi, vesistöjen tunteminen).

1483. "ku kaeke kessee om paljai jalo kyllähä se 

jalaka kuarnettuu" (kaarnettuu eli tulee 

paksunahkaiseksi, ihmiskeho=mukautuu

ympäristöön).

1484. "nää talvitiät on täälä niin kaateisia että 

niisä om moni poika kuarmansa halvot lukenu" 

(vieraat reet, vieraat kuormat).

1485. "voi jämälä kun mä peljästyyn tuata Tuppua" 

(pelästymisen vältteleminen).

1486. "jallat kibevyttih, vezi söi jallad" (märillä 

kengillä kävelemisestä).

1487. "suappai syöy jalgoa" (hyvien

jalkineiden löytäminen).

1488. "syöndeä myö ei pidäz laihtuo, om mitahto 

huoli hänelleh" (huolista laihtuminen,

henkisten ongelmien oireita).

1489. "pidäz ittsie säilytteä, ei torah mennä" 

(torailun vieraudesta, oma elämä=itsen 

säilyttämistä).

1490. "jeä rudzahtih, kai säbjähytti käveltez" 

(jää varoittaa).

1491. "mie en säpsähä kahta tyhjeä" (tyhjää

pelkäävät).

1492. "kun kylmät i särizet" (täriset, väriset,

kehon tapoja varoittaa).

1493. "viluz ittsie särizyttäy, pidäy lämmäh peästä" 

(itsen kuunteleminen).

1494. "ei pie ahkoallakseh doudavoa, on do 

suuremboa" (ahkoallakseh=huolehtia, 

doudavoa=joutavia).

1495. "älä suonitelle minuz ymbäri" (oman

tilan puolustaminen).

1496. "vatts on suotolleh, ei ylen täyzi" (suotolleh

=kohtuu täynnä, vrt. väsyttävä ylen syöminen).

1497. "roadakkoa suottozelleh, älgeä kiirehtikkeä" 

(kiirehtimisen vieraudesta).

1498. "pidäs suottoizelles syvvä, ei väheä eig äijeä" 

(suottoselleen syöminen, oma elämä=keskitien 

kulkemista).

1499. "surehi ni midä elä, kussai peä pyssys pyzynöö, 

ga pyzykkäh, koadunoo, ga sis sai eletty" (surutta 

pään kaatumiseen asti, hyvät neuvot).

1500. "surematoi tulii kudai tulou, ei pie hädäilläkseh" 

(tulee kuta tulee, ei hätäillä).

1501. "suremattah sano" (huoletta, epäröimättä, 

vapaa puhe=luo huolettoman ilmapiirin).

1502. "ei huoli surkutella" (surkutella eli 

valittaa).

1503. "se surkutteloo, kel om paha mieli" (oikeus 

pahaan mieleen, tulee jokaiselle joskus).

1504. "surmulaud on selläz, hoikal deäl lähtet kui" 

(hoikalla jäällä kulkemisesta, surma

=tapaturmainen kuolema).

1505. "surmanalain on nengoizel tuulel ajandu venehel" 

(kova tuuli, surman aikaa).

1506. "ei pie surta tyhjeä" (surra tyhjää).

1507. "pidäs survahtoakseh kodvaizekse huogavuo" 

(huoahtaa kotvaseksi).

1508. "hiilavoa join, kai suunlagi paloi" 

(hiilavan eli kuuman juomisesta, luonnotonta, 

vrt. parantamiseen käyttäminen).

1509. "sulaz mielez on" (sulassa mielessä, 

hyvillä mielin).

1510. "sula vattsa, ei voi vihoa pideä" (vihan 

pitämisestä, ei sovi omaan vatsaan).

1511. "hyvä viesti mielen sulai, peäzi vattsa aloilleh" 

(huolehtimisen luonnottomuudesta, 

vrt. huolettomat eläimet).

1512. "stitskahtih nenä ukseh, huolettah astuhez" 

(löin nenän oveen, huolettomuus ja

huolimattomuus).

1513. "räkel sustuttau, ei himoittaz roadoa" 

(räkel=helteellä, sustuttau=uuvuttaa,

vrt. helteessä raatavat palkkaorjat).

1514. "kyllä se sukkelah pareni" (sukkelah 

eli nopeasti, terveyden merkkejä).

1515. "jalga srinkahtih, pahoim pollin" (jalka 

luiskahti, kävelyyn keskittyminen).

1516. "srongahtih dalgu öntästyhyy" (nyrjähti, 

kompastuessani).

1517. "srongahtih jalgu polvez" (vammoille 

arat polvet ja nilkat, liikkuvat osat).

1518. "astuu kirmieste" (kirmiesti eli ketterästi, 

vrt. kirmata).

1519. "peä seinäs stajahtih, en huolessah olluh 

pimiez" (pimeässä liikkumisesta).

1520. "sanal sordoa toizen selälleh" (sanalla 

sortamista oudoksutaan).

1521. "sanal sorrad, polgemizeh pagized" 

(vieras sanalla sortaminen, vieras toisten 

alas polkeminen).

1522. "kivie nostahes sorruin nenälleh" 

(vieraat peltotyöt).

1523. "ei ole suruh sordunutta, eigä abieh 

alendunutta" (liiasta suremisesta, 

vrt. kovat elinolot).

1524. "suonet soudoa, assud vai peälittsi väes" 

(suonet soutaa eli sykkii, astut päällitse

väestä eli voimistasi).

1525. "gu voidu syöd äijän, ga sogened" 

(liiasta voin syömisestä).

1526. "vähäl soval on lähtennyh matkal, vilul aigoa" 

(vähällä sovalla, ohuissa vaatteissa).

1527. "opi suahustella edgo voi" (voi hyvin,

oireiden tunnistaminen).

1528. "no sitä siitä virotettih ta soatih se 

kuitenki henkih" (virotettih eli elvytettiin, 

omat ensihoitajat).

1529. "ei ollum mitänä tautie, ka teäl olemma 

kaikki tauvit soanun" (tauteja levittävät kylät,

oma asuminen=harva-asutusta).

1530. "no ku hypimmä soamma vähä lämpimän" 

(lämpimänä pysytteleminen).

1531. "äjj on zoaharin syömättömii mejjän" 

(sokerin syömättömät).

1532. "zuaharis hambahat hapatah" (hapattaa 

hampaat).

1533. "mi tsuuto teil on, olettako työ kipiet vaim 

mi teilä on" (kipeänä olo=outoa, poikkeavaa).

1534. "pollin da niveles slinkahtiiheze" 

(vammoille arat nivelet).

1535. "dalgu koskih kiveh, slingai bokkah" 

(lensin kyljelleni).

1536. "slingavui dalgu, veäristyi" (jalka lipesi, 

nyrjähti).

1537. "dallan slongahutti, pahah kohtah puutui 

polgie" (pahojen kohtien vältteleminen).

1538. "kirvehen jalgas slonkaskoitti" 

(kirveiden vammauttamat).

1539. "peäzet kui, sit tule" (oman elämän 

luonteesta, kiireetöntä).

1540. "langiendua kivistää, ku kerran langein" 

(lankesin eli kaaduin, kerta riittää).

1541. "piha oli lipie ta mie lankesin, nin ynnäh 

tuli mitys sinisömä jalkah" (sinisömä eli 

mustelma, vähällä päässeet).

1542. "huulet sinistyy viluz" (aika hakeutua 

lämpimään).

1543. "sinne tänne kävelöy, ni kus hyvä ei ole hänel" 

(ole hyvä olla, liikkeessä pysyminen).

1544. "sizuksed on hudrat, ei kaikkie syömizie kessä" 

(hutrat sisukset, vrt. ruoka-allergiat).

1545. "mie notskie en talu, mie silleh olen" 

(en tahdo silmälaseja, olen ilman, 

vrt. lukemaan pakottaminen).

1546. "elä tule miun silmih" (oman tilan 

puolustaminen).

1547. "em mie ana silmähammasta ottua pois" 

(silmä eli kulmahammasta, omituinen terveiden 

hampaiden pois ottaminen).

1548. "kui silmähambahan nyhteät, nägö pahenoo" 

(jokaisella toimenpiteellä seurauksensa, 

yksi käynti muuttuu kolmeksi).

1549. "jalka tarttu kiven koloh, läksi sijoiltah" 

(vaaralliset kivikot).

1550. "miula niin om musta siänala, en rubie itkemäh" 

(musta sydänala, itkun vältteleminen).

1551. "en voi olla suomelaizien keskez, 

kai itketyttäy syväinidimed" (kovaluonteisina 

pidetyt suomalaiset).

1552. "siännyttäy kun tuo tuatto juopi" (isän 

juominen suututtaa).

1553. "syväinsuoni kuni soittau, sini on hyvä 

eleä itsel" (sydänsuoni soittaa, verenkierron 

ja hyvän olon yhteydestä).

1554. "siegavuin toiziz, yöksyin" (siekavuin 

eli erkanin, vrt. siekailla).

1555. "sydämensuuruutta pideä, ei tule syömäh" 

(ruokahalun vievät sydänsurut, 

vrt. henkinen sairaus).

1556. "sydämensuuruos sanoi paukkai, 

ei vallinnus sanoi" (sanoi suutuksissaan, 

valinnut sanojaan, vrt. tunteella elävät 

lapset).

1557. "piälitsi katsoa on ristikanzu hyvä, 

a sydämets et tijjä" (päälle päin hyvät ristityt, 

teeskentelijöiden uskonto).

1558. "piälits on valgei, sydämitsi mustu" 

(päältä valkea, sydämestä musta, 

vrt. päältä musta, sydämestä valkea).

1559. "sydämikäz on, hänel sano hyveä libo 

pahoa, hänel menöy hyväkse" (sydämikäs 

eli hyväntahtoinen, vrt. hyväntahtoista 

teeskentelevä).

1560. "vai olet laihu, selgyrangu kui tunduu" 

(laihuuden oudoksuminen).

1561. "kyllä mie join yhöstä kohasta, suolda, 

kuj janotti" (puhtaat silmähetteet, vrt. eläinten 

juomapaikat).

1562. "sennägöni assa i miula oli" (asia 

kerrallaan).

1563. "sentäh on hardiet rujonna" (kantamisen 

tähden).

1564. "aziet segoi meil, pidäz duurin dällin sellitteä" 

(selvittää asiat, vrt. sotkuja lisäävä 

puhumattomuus).

1565. "älä seguo minun seikkoih, itse tiddäm" 

(itse tiedän, itse=itsen paras tuntija).

1566. "voit sellitteä omal silmäl, mi netse ollou" 

(omaan silmään uskominen).

1567. "selgii yöm moattuu" (toipuu, vahvistuu, 

uni=parantaja).

1568. "selgevyndäh päi on azied" (asioiden 

selkeneminen).

1569. "juojien kerahmoh elä mäne" (hyvät 

neuvot).

1570. "selgy da vattsu puutui alalleh, 

ku mielespiettävälleh miehel puutui" (vaivat 

helpottivat kun pääsi mieleiselle miehelle, 

tunteiden voimasta).

1571. "selläm menetid, netsen ku roavoid" 

(raatamisen seurauksista, johtaa selän 

menetykseen).

1572. "ei se ukko paha oliz, ga dovarizad 

on pahad" (pahat toverit).

1573. "mingo vuozi, sengö tämä issunda 

miul jygenöy" (istunta jykenee eli vaikenee,

terveyttä vievät vuodet).

1574. "mingo vuozi, sengo jalgu minul jygenöy" 

(jalka jykenee).

1575. "seikalleh matkatah" (seikalleh eli 

joukossa, vrt. seikkailu).

1576. "seikkavuksiz on aziet" (seikkavuksissa 

eli sekaannuksissa, parempi selvittää).

1577. "opi seizattuo, ongo syvä randu" 

(opi seisahtumaan, katsominen ennen 

tekemistä).

1578. "elä ole kägrälläh, nouze seizoallah" 

(väärien asentojen vältteleminen).

1579. "polvinivel heitti seizondan" 

(liikkuvat eli kuluvat osat, vrt. niveliään 

säästävät eläimet).

1580. "seizonuosta vejestä vigahizen" (vikahisen 

eli vaivan, seisovasta vedestä).

1581. "dallan satatin da kulman satatin" 

(kaatumisesta, jalan ja silmäkulman).

1582. "sana ei luuda katkua da äijäldi satattau" 

(satuttavat sanat).

1583. "paginal älä satata, sano livvumbah" 

(livvumbah eli sävyisämmin).

1584. "vierahan kuasah elä sadietse" (älä 

lähde vieraan puuroille, vrt. koulut, 

työpaikat).

1585. "illenjeädy myö astuu, ei varoa upponendoa" 

(varo uppoamista, illenjää=musta jää).

1586. "elä vain livessy, sattauvut" (livessy 

eli kaadu liukkaalla).

1587. "jalga kiveh sattavui" (omat sattumiset, 

luonnollisista asioista).

1588. "veittsi on käiz g ei pie sattavua" 

(vieraat sattumiset, luonnottomista 

asioista).

1589. "älä sattavu, hillembäh kävele" 

(kävele hiljempaa, vrt. juokseminen).

1590. "alah pakuin, satoimmos" (pakuin 

eli putosin, satutin itseni).

1591. "älä sattai sil sanal, älä pahaks pane" 

(älä satuta sanalla, oikea puhe).

1592. "hiän itsen sattuatsi, katokselda langei" 

(katoilla kiipeilemisestä).

1593. "stoikku dalgas sauhkahtih niittähez" 

(vieraat viikatteet, vieraat vammat).

1594. "ennen rahvaz elettis savoin vuozin, 

a nygöi kuuskymmen rodineh, ga jo pidäy 

savakkoizel pätsil nosta" (ennen elettiin 

sadoin vuosin, nyt kävellään kepin kanssa 

kuusikymppisenä).

1595. "sarvekkah ollah kälyd, ei sovit yksil 

yösioil" (sarvekkah eli vihoissaan, 

vieraat suurperheet).

1596. "jalga sazuvui, sazu kazvoi nivelen välih, 

ku sattoih, ei soanuh järgieh hieruo, rammaks 

mäni" (sasu eli rusto kasvoi nivelen väliin, 

jalkavammojen vakavuudesta).

1597. "midä heil sanailemist ollou, ainoz menöy 

ristah" (sanat ristiin, väärät ihmissuhteet, 

huonontavat terveyttä).

1598. "sanailendu heitteä pidäy, eiga livutah 

vie enembäl kiistämäh" (sanailun vieraudesta,

johtaa kiistelyyn).

1599. "joga kerdoa sanoitteleh konzu midägi, 

ainoz etsiy hoppuu" (etsii hoppua eli riitaa,

paheksuen=vierasta käytöstä).

1600. "moin on se kohtu salnoi, yöksyttelöö" 

(yöksyttelöö eli eksyttää, ympäristön 

tunteminen).

1601. "ei varannus satandoa ni kylmändeä" 

(kylmään veteen hypännyt, oudoksuttu

uhkarohkeus).

1602. "ei sua kehtata eliä sinne sai" (liian 

vanhaksi elämisestä).

1603. "huomenizel päiväl puoleh päiväs sai 

vuotettih murginattah" (vakavaksi vetävä 

murkinan puute).

1604. "nälgy zaimi" (saimi eli tavoitti, 

nälän vältteleminen).

1605. "söi rebiendäs säh" (luonnollista vai 

luonnotonta, vrt. ähkyyn itsensä syövät

petoeläimet).

1606. "rebiendäs säh itköy" (liikaa itkemistä 

oudoksutaan).

1607. "vilu zaimi, pätsil pidäy mennä" 

(saimi eli tavoitti).

1608. "sagie vattsa, ei lähe ni mil" (sakea 

=kova, lähe=pehmene).

1609. "en syönyh täyttä vattsoa, palazen 

vai zakusin" (väsyttävä täyden vatsan 

syöminen).

1610. "zakussie pidäs palane enne lähtendiä" 

(vrt. aamupala, välipala).

1611. "röjjähtis sordui sellälleh, livestyi astuhez" 

(kaatui selälleen).

1612. "miel on röksälleh, et tie ittsie omoa" 

(mieli röksällään, tiedä omaa itseä, 

vrt. itse=varjosielu).

1613. "astuu röntistäy pahah loaduh" (pahaan 

laatuun astuminen, johtaa selkävaivoihin).

1614. "suos rönties, tsud en uponnuh" 

(upottavat suot, lieneekö tarkoitettu ihmisten

liikkumiseen).

1615. "tsuajuo palvua röbäytetäh" (ryystetään 

palavaa teetä).

1616. "röpöstäy särbäy rokkoa, hyvin on 

nälgävynnyh" (nälkä, mausteista paras).

1617. "do astuu rözöttäy tyttöine, ei viluu pie" 

(pidä vilua, pakkasen uhmaamista

oudoksutaan).

1618. "älä nengozel rötsäl lähte mettsäh, 

läbihäi kastut" (kastumisen vältteleminen,

tiedetään johtavan tauteihin).

1619. "rötöstäy koalau suoz" (kahlaa suossa, 

oudoksuen).

1620. "voasan duoduu röykähyttäy" 

(röyhtäyttää kaljan juotua, elimistö hylkii 

myrkkyjä).

1621. "minuu röykähyttäy, en tie mindäh" 

(miksi röyhtäyttää, kaikkeen syy).

1622. "kivie kun nossin, niin siinä sivut röynäsi" 

(sivut eli kyljet, alaselän oireita).

1623. "ryndähii röyskähyttäy, näivöiriepoi 

ei andai toizel" (naurisruoka röyhtäyttää,

närästys=oire väärästä ruuasta).

1624. "rindoa röyskähyttelöö, muigie vezi nouzoo" 

(muikea eli hapan vesi nousee suuhun, 

ylöspäin oireilevat vatsavaivat).

1625. "rändzäl kastuttau, tuled illal, tiput ku 

ryögäleh" (rännässä tekemisestä, vie voimat).

1626. "aziet ollah ryöhälläh, huonolla puolella" 

(terveyden heikentymisestä).

1627. "ryöpsähti itkömäh miun olkapäillä, 

siitä apie löyty meilä molommilla" (surujen

jakaminen, vrt. puille kertominen).

1628. "igä rähmistytti hänen" (iän oireita, 

tavoittaa jokaisen).

1629. "hänen ker älä vastukavai pagize, 

terväh rähyn nostaa" (rähisijöistä 

varottaminen).

1630. "igenih andoi akku suuttuhuu" (antoi 

ikenille eli löi kasvoihin, vieraana pidettyä 

käyttäytymistä).

1631. "hätken istuhuu hyvä on rynnistelläkseh" 

(suoristaa selkää, vrt. ryntäät).

1632. "suolasta lohkuo kun syöt siidä ryndähie 

kyvettää" (kyvettää eli närästää, suolan 

lisäämisen vieraudesta).

1633. "rynnäz ryndähäh oldih, ga torevutt ei" 

(torevuttu eli tapeltu).

1634. "minä hänen rynnästytin, käzin ku tuli" 

(kävi käsiksi, itsen puolustaminen).

1635. "kai rynnästyin syvvez, pala tartui keroih" 

(rynnästyin=olin tukehtua, keroih=kurkkuun).

1636. "astuu hillah vahn ukkoine" (iän 

mukaan liikkuminen).

1637. "ryyppävyksen otin, en äjjeä duonnuh" 

(ryyppy kerrallaan).

1638. "dalgu rutkahtih, pimiez astuin alemba" 

(pimeässä astumisesta).

1639. "jallan rutkahutti, livessyin" (livessyin 

eli liukastuin).

1640. "enzimäi rutosti soudaa, a sid do hengi 

pillii pani" (henki pani pilliä, soutaessa, 

omat kuntotestit).

1641. "ei pie rutostoa" (rutostoa eli kiirehtää, 

johtaa vahinkoihin).

1642. "nissad rutskahtih" (äkkinäiset liikkeet, 

vammojen aiheuttajia).

1643. "käin rutskai murdi, humalaz langeni" 

(humalassa langenneet).

1644. "syömäh ruvetessa ne oli keäp pestävä" 

(käsien peseminen, vrt. luonnolliselta tuntuva 

lumella peseminen).

1645. "ei pie ruveta hupsun ker kiistämäh" 

(hupsun eli hullun).

1646. "kandoa rykität, rubioo huahituttamah" 

(kantaminen, rupeaa huohottamaan, 

elimistö varoittaa).

1647. "älä juutu kalarruodih" (juutu eli tukehdu).

1648. "kalan katso ruodii, älä syö sellittämätä" 

(kalojen ruotiminen).

1649. "ruodah lökästyin, tsud en kuolluh" 

(lökästyin, olin tukehtua).

1650. "älä mene rubitaloih, a gu tartuu rubi itseh" 

(rupi eli rokkotalojen vältteleminen, 

vrt. koulujen).

1651. "ruma on tirpamah viluu dai lämmeä" 

(ruma=kova, tirpamah=kestämään).

1652. "nenga istut pitkäh, muurehtuttaa rungan, 

sid on vaigei itsel" (pitkään istumisesta,

muurehtuttaa rungon, vrt. luonnottomat

skoulut).

1653. "myö emmä ruohkin sinne männä" 

(rohjenneet, vaarallisten paikkojen 

vältteleminen).

1654. "yksittiän ei ruohkittu ni gribah käyvä" 

(käydä sieneen, yhessä tekeminen).

1655. "nyt kul lankesin rautanoaklah, tuolla pihalla, 

rautani ruosmenoakla" (vieraat rautanaulat).

1656. "huolet itsen harmendaa" (huolehtimisen 

seurauksista, tulevassa elämistä, hetkessä 

elämisen vastakohtaa).

1657. "hiän söi i rodih terveh" (söi ja tervehtyi, 

oikea ruoka=vahvistaa, väärä ruoka=heikentää).

1658. "mie itsen itsettömäks raihnain" 

(raadoin itsen itsettömäksi).

1659. "ruhoks olem mennyh roadoloim pereä" 

(vieras toisille raataminen, vieraat nuorena

raihnastuneet).

1660. "kudoan ku voinnou, ga roadau" (raataa 

voinnin mukaan, oman tekemisen luonteesta).

1661. "kaikkie rugehin elättää" (kaikkia ruis 

elättääkään, vrt. metsä).

1662. "andau se ahtas kengy rokod jalgah" 

(rakot jalkaan).

1663. "kävelöö helkytteä hyvä miez, sid ei 

kandu ribize" (kanta ripise eli laahaa, 

terveyden mittoja).

1664. "dallan roanoitti, vikattehel leikkavui" 

(vieraat viikatteet, raana=haava).

1665. "vie yhty roadelustu pidäv vahnan täh" 

(raataa yhtä raatoa, vanhuudesta huolimatta).

1666. "roadoväez ei ole vie, kuustostu vuott on" 

(raatoväessä eli voimissa , ei voi tehdä 

aikuisten töitä).

1667. "roatskaihez duomah, vein vaivu tobj oli" 

(veen vaivu eli kova jano, vrt. vaipua).

1668. "en ole roihakkuo pohjua, huigie varuan" 

(huigie eli häpeää, oma elämä ei aiheuta 

häpeää).

1669. "roimavui moah, sordui öntästyhyy" 

(sordui=kaatui, öntästyhyy=kompastuttuaan).

1670. "kur roitovalla vihmalla matkoot, ei ole 

kuivoo paikkoo muuvalla kuin seänalan kohassa" 

(vihmalla matkaamisesta).

1671. "ei pie riuhtuo nenga, pidäv vagavah roadoa" 

(riuhtomisen vältteleminen).

1672. "ei pie rippuo rien tagana ku ajetah" 

(riippua reen takana, vieraalta tuntuva

eläimillä ajattaminen).

1673. "livestyi ripsahtih diädy vaste" (jäällä 

livenneet, vrt. jäisiä kohtia välttelevät porot).

1674. "astuu ripsuttau kebjieh" (oikein astuminen, 

yhteydessä selän terveyteen).

1675. "särvinäst ei pie iskie" (särvinästä eli lonkkaa, 

yhteydessä selkään).

1676. "kandau rikittäy higes säh" (kantaa hikeen 

saakka, paheksuen).

1677. "käzi rikkovunnuh on, leikkavui" (omat ja 

vieraat haavat, omat=luonnosta tulleita).

1678. "lugiessa rikko silmät" (vrt. omituiset 

silmälasit, oma lukeminen=loitsujen lukemista 

eli lausumista).

1679. "mielen rikoi itselleh" (henkisten vaivojen 

luonteesta, itse itseään pahentavia).

1680. "et kuivua sobii, rikotaheze" (kuivaa vaatteita, 

rikot itsesi, vilustut).

1681. "peä rikoh äjjän duumam peräz" (liika 

tuumailu rikkoo pään, oma elämä=yksinkertaista, 

asia kerrallaan).

1682. "astuu vahnembahine vagavah" 

(vagavah eli vakaasti, iän mukaan

liikkuminen).

1683. "rinnettä mie nouzin ylähäksi" 

(omaa liikkumista, vrt. omituinen 

treenaaminen).

1684. "rinnettä myöte pidäy hiihtää kosah" 

(kosah eli viistoon, vrt. elämän vastainen

suoraan laskeminen).

1685. "rihvakus kel on, kel nivel andau, 

ga terväh duoksou roado" (nivelten mukaan

raataminen, vrt. rivakka).

1686. "täm aigu, nuoraigu, meidy riiboau, 

kävelzyttäy" (nuoruus riivaa, kävelyttää, 

vietin tarkoituksena lisääntyminen).

1687. "nogeh hieroi silmät, kai riiviköittsi 

sormiloil" (silmiin koskemista paheksutaan,

vrt. tulehdukset).

1688. "riehi selgäh, kalarruota kulkkuh tarttu" 

(ruotoiset kalat, linnut ja eläimet syövät

kalaa).

1689. "nagrad rebied, doga sanaizez nagramaz oled" 

(liikaa nauramista ihmetellään, hulluuden 

oireita).

1690. "elä lähe hänen regyöh, koadoa häi siun" 

(vieraaseen rekeen lähtemisestä, 

vrt. autoon).

1691. "jo o pöttsö täyzi, röyssättää" (pötsin 

kuunteleminen, helpottaa elämää).

1692. "syödyöh röystäyttäu" (röyhtäyttää,

vai ylensyötyä). 

1693. "remutah muskad viinan duoduu" 

(vieras viina, vieraat miehet).

1694. "hyvällä mielin repsau" (liikkuu iloisesti, 

hyvä mieli=terveyden antajia).

1695. "käzii repsuttav viluu" (heiluttaa käsiä 

pakkasessa).

1696. "astuin astuin ku jeä reuskahti, mie sinne mänin" 

(jää varoittaa, kannattaa kuunnella).

1697. "nagrau rehoindeleh, aivin on hyvä mieli" 

(aina hyvä mieli, oudoksuttua käytöstä).

1698. "kai rauhu nygöizeks, a iellist ei soa tietä" 

(eellistä eli tulevaa, ei saa tietää, oma elämä

=hetkessä elämistä).

1699. "rauh on olla täz meil" (omat 

asuinpaikat lisäävät rauhaa, vieraat asuinpaikat 

häiritsevät rauhaa).

1700. "rauhas olen suannuh eliä" (oman 

elämän luonteesta).

1701. "älä mene hänen luo, anna häi rauhoittuu 

yksinäh" (kiivaiden vältteleminen).

1702. "ylen om pahatabane, ei soa sobie hänen ker" 

(pahatapaisten vältteleminen).

1703. "jallat ku raukkavuttih, g ei ni hellistä enämbi 

matkaz ollez" (jalat tottuivat pitkällä matkalla, 

vrt. olla helisemässä).

1704. "työndyhyh käed raukkavutah, hotkotah 

roatez" (kädet tottuvat työn tekoon, ihmiskeho

=luotu sopeutumaan ympäristöön).

1705. "olin terveh lähtiessä, vaim matalla vatsasta 

rapasi" (vatsa meni sekaisin, omien ruokien 

löytäminen).

1706. "raboau sizukset" (vilja vai maito,

jokainen hylkii jotakin).

1707. "vai yhten sanaizen yykähtimmöz dai 

seändyi rapsahtih" (suuttui yhestä sanasta, 

vieraina pidettyjä piirteitä).

1708. "razvua kylläzel ristikanzal" (kylläiset eli 

lihavat ristityt, toisten työstä eläneet).

1709. "kai sivud ratskahti, jygiedä kui nossin" 

(nostamisesta saadut vammat).

1710. "naba nälgeä ratskau" (kehon tapoja 

ilmoittaa ruuan tarpeesta).

1711. "deä radzoilov astujez" (vrt. heikkoja jäitä 

karttavat eläimet).

1712. "rammat rattsahin ajakua" (ratsastamisen 

vieraasta alkuperästä, pidetty heikkouden 

merkkinä, vrt. autot).

1713. "olgaa hillemba, älgää ramiskaa" (kotirauhan 

vaaliminen).

1714. "niin oli lomeikko, jotta rampauvuin kerrassa" 

(ryteikkö, kivikko).

1715. "katso sid on rapakko, älä astu sih" 

(vaaralliset kohdat).

1716. "rainivoks soatoin itsen sidä roandoa" 

(rainivoks=raihnaiseksi, roandoa=peltotyötä, 

sanakin lainaa).

1717. "ylen on korgei mägirasku, jallat katkoau" 

(jalat katkovat mäet, varoen kuljettavia 

paikkoja).

1718. "roadau ragaittsou, tolkuta menöy" (tekee 

työtä tolkutta, huolimattomasti).

1719. "ragaindalleh roadau, ei katso midä, kiirehtäy" 

(ei katso, kiirehtii).

1720. "älä nengozel rötsäl lähte mettsäh, läbihäi kastut" 

(rötsäl eli rännällä, kastumisen vältteleminen).

1721. "ei voi astuo, jallat satatat, razeikko on ylen" 

(raseikko eli tiheikkö, ihmisille, eläimille ja 

puille kuuluvat kohdat).

1722. nenetsit pitävät kataa (isoäiti) perheen

parantajana (ehtinyt hoitaa monenlaista

vaivaa elämänsä aikana).

1723. hantit pitävät itsensä puhtaana pitämistä

tärkeänä parantamisen muotona (ennalta

ehkäisevä ajattelu).

1724. nenetsit kutsuvat tervettä sanalla jedesii

(sairaus=jedie).

1725. nenetsit kutsuvat terveyttä sanoilla

senz naewa.

1726. nenetsit kutsuvat elämää sanalla jil

(vrt. ji=henki).

1727. nenetsit kutsuvat juoksemista sanalla surmbas

(vrt. surma=tapaturmainen kuolema).

1728. selkupit kutsuvat terveyttä / hyvää sanalla

muskitil (vrt. muska).

1729. selkupit kutsuvat terveyttä / hyvää sanalla

kutikitil (sairas=kuti, kutintiy, vrt. kutittaa).

1730. "verdy käis tsorahtih, käin leikkai"

(käsiä leikkaavat veitset).

1731. "se min eläy, vai tsomenou" (somenee

vanhetessaan, vrt. elänyt terveesti).

1732. "laps veitsen sormeh tsohkai" (veitsien 

vaaroista).

1733. "kirvehel tsoksai dalgah, dallan leikkai" 

(kirveiden aiheuttamaa kärsimystä,

luonnottoman teräviä).

1734. "niin on tsirttsu syömäh jotta ei ni mitä syö"

(tsirttsu eli nirso, vrt. ruokia hylkivä).

1735. "mättähältä hyppäsin ta tsiihosin" 

(tsiihosin eli lipesin).

1736. "sormen ku tsahahutin stoikkah, 

se meni luus säh" (luuhun saakka,

vieraat viikatteet). 

1737. "selälleh tsaikahtih pordahiz lähtiez"

(vieraat portaat).

1738. "jos toruandah vai doitiu dielo, 

mie poiz lähen" (toruandah eli tappeluun,

vrt. torua). 

1739. "toppoa on veziz, ei soa duvva nämii"

(toppoa eli roskia, juomaveen puhtaudesta).

1740. "kun näin jotta tora tulou, ta miepä 

juoksomah pois koko paikasta" (tora eli 

tappelu).

1741. "elä ehki sie mäne toanne torahmoh" 

(torahmoh eli tappelemaan, väkivallan 

vältteleminen).

1742. "toraizilleh ollah, ei sobuh eletä" 

(vieras torailu, oma sopu).

1743. "torasta pidäy puata" (paeta sodasta, 

tappamaan pakottamisen vieraudesta).

1744. "toril viedih meäm poigu, viego kodih 

peässöy" (vieraisiin sotiin viedyt pojat, 

"asevelvollisuus").

1745. "elä kutsu Lemmingäistä, heän on 

kaikittsi toraza" (toraisten ihmisten 

vältteleminen).

1746. "humaloissah toratah" (vieraat 

torajuomat). 

1747. "igäin ailas puutui, sih loppih minul 

toravo" (tappelusta elinikäinen vaiva).

1748. "toravus heitettih, ku tuli poliitsie 

pihal" (vieraat torailijat, vieraat poliitsit).

1749. "sie nenil sanoil torevutat toizen"

(suututat sanoilla, sovittelijat

=omat poliitsit).

1750. "torav on pagizemah, ei ni kedä pahal 

mielie soata" (torava=reipas, hauska,

vrt. vastakohtia tarkoittavat sanat).

1751. "pään iskin dääh, kodvan en voinuh 

toibua" (kaatumaan oppiminen).

1752. "duomah ku libuu, sid aivin juou"

(päihteiden voimasta).

1753. "en ole ikänäh mie käynyn tohturissa"

(oma terveys, vieraat tohturit).

1754. "ainahan sitä olemma tullut toimeh"

(myönteinen ajattelu, kantaa pitkälle).

1755. "meilä toaetah askelet, hillakkazin männäh"

(toaetah eli tihenee, vanhuksilla).

1756. "hyö puututah vanan taakse, kui täz meile 

päästä" (vanan eli railon, jäillä liikkumisen 

vaaroista).

1757. "älä tule minum peäl, ole tajemba minuz"

(oman tilan puolustaminen, vrt. iholle 

tunkevat humalaiset).

1758. "ed milma lyö, tazoam mie ned lyönnät 

siullez" (tasaan eli kostan lyömiset, 

kostaminen=tasoihin pääsemistä).

1759. "ku elää izon igih, emon vardeh valuu, 

yhkäin tilaz nouzoo, voivottain vuodehel"

(vaivojen lisääntymisestä).

1760. "ei pijä tietäytyö ennen aikoa" 

(liian nopeasta oppimisesta, vrt. oppimaan 

pakottavat skoulut, syynä moniin henkisiin 

vaivoihin).

1761. "pidää tijjustaa, kui siä eletäh"

(ennen vieraaseen paikkaan muuttamista).

1762. "vezipordahalda langei vedeh, da sidä tiedä 

hävih" (pikkusisko, vesi vienyt monta lasta).

1763. "tervehyön rikkoo viinan juonda"

(kuka myy kansalle viinaa, mikä saa juomaan, 

ei ainakaan oma elämä).

1764. "tervehys on kuldua dai hobieda parembi"

(oma terveys, vieras mammona).

1765. "tervehyttä parembua ni midä e ule"

(terveyden arvostuksesta).

1766. "liigu roado hänel tervehyön rikoi"

(työhulluuden vieraudesta).

1767. "nuori terve syötyöh, vanha yön levättyöh"

(syöminen ja lepo).

1768. "ei ollum mitänä tautie, ka teäl olemma 

kaikki tauvit soanun" (vieraat kylät, vieraat 

kulkutaudit).

1769. "myö ku oldih pienenä, taudia ei olluh 

ni midä" (tautien myöhäisestä alkuperästä, 

vrt. vieras asuminen, vieraat skoulut).

1770. "vikse rovun taudi, vai mi olloh" 

(sukuvika, ei pidä maidosta, vrt. hylkii lehmän 

maitoa).

1771. "humalas savajau, käzin tarteleh konzu keh" 

(käsiksi käyvät humalaiset).

1772. "käzim miuh tartui" (käsin käymisen

vieraudesta).

1773. "en puutu pudroloih, engä tartu talkkunoih"

(viljaruokien myöhäisestä alkuperästä).

1774. "riehi, riehi selgäh, kalarruota kulkkuh tarttu"

(riehi eli lyö, vrt. riihi).

1775. "pidäs tervehytty tarkastoa, ei pidäs pahoi 

kävellä" (tarkastaa eli varjella, oikein 

käveleminen).

1776. "tabavu miuh, ann ed langene" (tartu, 

kaadu).

1777. "k ei olis sordunus pordahiz" (vieraat portaat, 

vieraat vammat).

1778. "langei katokselda, tappaadu" (vieraat 

katot, omat uhrit).

1779. "tuas on kuuluu besodas ken ollou tapettu" 

(vieraat iltamat, vieraat humalaiset, 

vieras väkivaltaperinne).

1780. "minul sizu ei anna tappaa ni kedä"

(väkivaltaa inhoava sisu, vrt. sisin).

1781. "häi rubei minuh käzin tulemah, ga tanahutin"

(itsen puolustus).

1782. "aja hillembä, ei muga tanauta" (reellä 

hurjastelijat, vrt. autoilla).

1783. "selgiä myöt takkua" (selkää myöten 

taakkaa, voimien mukaan kantaminen).

1784. "takku jygenöö vanhate" (taakka,

jykenee eli tulee painavammaksi).

1785. "jallat tsurahtih libiel, langenim perzielleh"

(tsurahtih eli luiskahti, vrt. tsurata=laskea 

mäkeä).

1786. "pieneltä termäseltä laskie tsurahutti ta 

siinä lankei" (laskemisen vaaroista).

1787. "eihäi nengozel tuutsal sua ni tsurata" 

(tuiskulla, laskea mäkeä, huono näkyvyys).

1788. "deäl on paha astuo, tsurajau dalgu"

(tsurajau eli luiskahtelee).

1789. "konza on notkie, siid vattsa tsurizoo"

(notkea eli löysä vatsa, äänien katoaminen

=ummetuksen oireita).

1790. "tsäikähtih jeädä vaz langeni"

(jäällä liikkumisesta, askelten lyhentäminen).

1791. "itsen tuhoi duondal, kai elod joi" 

(joi ja tuhosi itsensä, vrt. liika vauraus,

johtaa vääriin päätöksiin).

1792. "tuikkahuu kävelöy dygiel jallal, kovah polgou"

(oikein käveleminen).

1793. "sorruin tuilahtimmos pitkälleh, öntästyin"

(öntästyin eli kompastuin).

1794. "viruu tuipottau pitkälleh, huogavuv väzynyh"

(huogavuu eli huoahtaa).

1795. "tuliliipoit kai läpähtäs silmiz" (tuliliipoit 

eli perhosia, kipinöi silmissä).

1796. "muga nostin, kai tuliliipoit silmiz lähti"

(hermovaivojen oireita). 

1797. "kui tuliliipoihud punaldas silmiz, koz väis 

peälitsi nostad" (nostat voimiesi päälitse,

vrt. selän hermoradat).

1798. "kannoin, kai tuliliipukkazet silmiz lähti"

(vrt. kannoin väärin, kannoin liikaa,

kehon tapoja varoittaa).

1799. "muga nostin, ga tuliiliipukkazet silmiz lähti"

(väärä kantaminen ja nostaminen, 

seläntappajat).

1800. "piha oli lipie ta mie lankesin, nin ynnäh tuli 

mitys sinisömä jalkah" (sinisömä eli mustelma).

1801. "vieg on täyves tunnos" (täydessä 

tunnossa).

1802. "ongo häi tervehyzilleh, hyväs tunnos"

(hyvässä tunnossa).

1803. "vie olizin tävves tolkuz, ga tundo hävii"

(tolkku ja tunto).

1804. "tunnon otti hänes, ei tunne ni kedä"

(tunto=kyky tunnistaa, vrt. muisti).

1805. "hyväl tundui muate piästä" 

(tekemisestä lepoon).

1806. "istuossa jallat tupehutah" (puutuvat, 

ihminen=luotu liikkeeseen).

1807. "syvves tupehtui, pala puutui kulkuh"

(puutui eli juuttui).

1808. "tupehtuskendelin ga vetty join, 

pala ielleh meni siid" (olin tukehtua, 

juotavan lähellä pitäminen). 

1809. "eihäm meilä ollul leäkärie, akkoih 

piti turvautuo vanhoih" (vieraat lääkärit, 

omat vanhat).

1810. "midä tuskoattos tyhjeä" (tuskailette

tyhjää).

1811. "ei pie tuskatakseh, tervehenn ollah 

da i tullah" (terveyteen uskominen).

1812. "tyhjän tähe tusittelet" (tapojen 

vastaista).

1813. "heän on tuskeudun mium peälä"

(tuskeutunut päälleni, vrt. vihastunut).

1814. "pehmievattsane hot tuskeuduu ni terväh 

lauhtuu" (pehmeävatsainen eli herkkä).

1815. "väzyhyy tuuhitat, ku duokset tozieh"

(tuuhitat eli läähätät, juosta tosissaan).

1816. "tyhjyz on, e ole ni midä ni kuz"

(liian tyhjää, toinen ääripää).

1817. "ku vain kovas työs oled i vanhenet, 

sid jo rujovud" (vanhenet ja rujovut, 

kovat eli vieraat työt).

1818. "ylen työlässyttäy miuda kogo puuha, 

mie dätän sen silläh" (työläät eli vieraat 

puuhat, vrt. liian pitkät).

1819. "ei pidäs työnytellä lapsii besodah" 

(besodah eli iltamiin, vrt. baariin, 

moni jää sille tielle).

1820. "elä lähe tämämmoizella purrulla" 

(pyryllä, ilmojen mukaan liikkuminen).

1821. "tänpiänä mie säilyin, en ruadan"

(säilyin raatamiselta).

1822. "seizou niin täperällä jotta se mänöy veteh"

(täpärällä eli reunalla).

1823. "peän tärskäi seinäh pimiez" (pimeässä

liikkumisesta).

1824. "kirvehel tärskäi polveh, ni kävellä ei voi"

(kirveiden vammauttamat).

1825. "elgyä ni konza valakkua ihan täydeh, 

kobrat paletah" (valako astiaa täyteen, 

kiehuva vesi).

1826. "ei pie tävveks mennä veneheh"

(täydellä painolla).

1827. "aiga olet täydymätöi, ainos oled vajaalleh"

(täydymätöi eli tyytymätön, aina vajaalla,

jotain puuttuu). 

1828. "vielä muissan täyveldäh" (täysi muisti, 

terve pää).

1829. "tönkähtih dalgu kynnykseh, kai kynzi liikui"

(kynsiä murtavat kynnykset).

1830. "mänöö töyhöttää, minne olloo kiireh"

(oudoksutut kiirehtijät).

1831. "sidä uhkevuttah i kuoli, koskiloiz yksin 

venehtä ajoi" (vrt. uhka-rohkea).

1832. "uhkie miez on, ei se jeä ni kus" (jää 

kestään, vrt. jäädä jälkeen, ylpeyden vuoksi 

kuolleet).

1833. "uuhkie ei pelgiä midäi" (pelkää mitään,

vrt. kovan elämän karaisema).

1834. "uhkuhista vettä ku join, ga ryvittämäh rubei"

(sohjoista vettä, vrt. uhkujää).

1835. "uhkukasta vettä juo, siid rygimin on kui antti"

(on kuin antti, vrt. varma).

1836. "uhma roatamah" (raataa uhmalla,

vrt. terveyttä uhmaten).

1837. "hatara ovi, uho käypi rakoloista" (uho eli 

viima, vrt. kylmästä valittavat nykyihmiset).

1838. "elä uiti, vuota milma" (uiti=mene pois, 

yhessä liikkuminen).

1839. "elä tsopottele ukrijas, katso puhaltuu" 

(puristele mustapäitä, turpoaa).

1840. "ugri pidäy pudzerdoa da puhata" 

(pusertaa ja puhdistaa, vrt. ugrit

=mustahiuksiset).

1841. "lähten ullos kävelemäh" (kävelyt,

terveyden lähteitä).

1842. "umbipeittoh kattavuin" (lämpimänä 

pysytteleminen).

1843. "älä tule suremata, k ed uppuo deäl"

(surematta eli varomatta, jäillä liikkumisesta).

1844. "urhaz ei huoli ni midä" (huoli mitään, 

vrt. pelkää).

1845. "älä urhastelle liijakse, ole vagavemba"

(urhastele liikaa, ole liian huoleton).

1846. "se urhoi ei ni midä varoa" (liika urheus, 

vaarallista terveydelle).

1847. "urhissu vastah, elä heity tyyneks"

(urhistu vastaan, pidä puolesi).

1848. "netsen sanondan täh pidäv urhastoakseh, 

ei pie abevuo" (pidä apeutua, pahoista sanoista).

1849. "uroago olet, kai ussot, ken midä sanoo" 

(hulluko olet, uskot kaiken).

1850. "ei pie uskuo kaikkie" (omilla aivoilla 

ajatteleminen, omilla silmillä näkeminen).

1851. "sidä mie en usso vie täl syönnäl"

(tällä syönnällä).

1852. "heitä hänen uskondu, kielastelov ainoz" 

(vieraisiin uskomisesta, kielasteloo

=valehtelee).

1853. "urostelin händy, ga paham mielem 

piendän heitti" (urostelin eli tyynnyttelin, 

vakaus ja tyyneys=urosten piirteitä).

1854. "urostelle, älä pahoa mieldy pie" 

(pahan mielen vältteleminen).

1855. "igäväz urossu, elä igövöitse" (urostu 

ikävästä).

1856. "itki, itki, da jälgimäi urostui" (urostui 

eli tyyntyi).

1857. "ei uskallettu lähtie, kun vezi vuahtozi tuulessa"

(ilmojen mukaan eläminen).

1858. "itkettelehez igävissäh, ei ole kedä igävän 

uskojoadu" (lohduttajaa, vrt. uskottua).

1859. "uskovui minuh, em minä muanita händy"

(maanita, vrt. petä).

1860. "ku sanoin, ga utris se terväh eäre" 

(utris eli häipyi, suorat sanat).

1861. "paremb on jiändä ku uuvunda" (jäändä 

eli pysähtyminen, hiljaa hyvä tulee).

1862. "uvvus poroi, söin ga" (uupumus katosi, 

syömisen voimasta).

1863. "ollouko niistä sanoista apuo vai ei"

(auttavat sanat).

1864. "nenga istut pitkäh, muurehtuttaa 

rungan, sid on vaigei itsel" (istuminen 

murentaa rungon, luonnonoloissa elävillä 

ihmisillä ei ole tuoleja).

1865. "vaij jo sitä nakrettih" (nauru 

parantaa).

1866. "elä vai langie" (lankeamisen

vältteleminen, voi aiheuttaa pysyviä 

vammoja).

1867. "se kuv vaipu kum matkasi ta päivä paisto" 

(vaipu eli väsyi, hellepäivät).

1868. "vaivistuttau räkel seäl" (räkel eli

helteellä, r=l, vrt. läkähtyä).

1869. "syömättäh vaivitsemmoz" (vaivumme, 

väsymme).

1870. "kun niin pitälti tuli astuo niin rupesi 

vaivuttamah" (omat matkat).

1871. "oigein vaivuttau i nälässyttäy matalla"

(jalan tehtyjä).

1872. "lebäyvy ku vaivuttau" (vaivuttaa eli 

väsyttää, hyvät neuvot).

1873. "pidiä ruveta maguamah, do vaivuttau"

(itsen kuunteleminen).

1874. "vaivuttoa, pideä istovuo" (hetkeksi 

istuminen, palauttaa voimat).

1875. "sanal satatteled, sano vagavembah"

(sanalla satuttamisen vieraudesta,

vakaa puhe).

1876. "elä vaketa, tirpa, eihäi vaketus hoivenna"

(vaketus=valitus, hoivenna=auta,

käy kuulijan hermoille).

1877. "talvella juoksima siit avannoilla 

valautumah" (valautumah eli 

kastautumaan).

1878. "se jeäveillä valautu" (jäävedellä,

80-vuotias mummo).

1879. "kui pezeydymä siidä valauduma" 

(peseytymistä seuraava valautuminen,

vrt. veen valaminen).

1880. "valauduossa oli roveh viskaimena"

(tuohirove).

1881. "pidäis valauduo, puhtahembi tulis"

(puhtaana pysyminen).

1882. "muga pöllästyi, kai valgeni"

(valgeni eli kalpeni, pelästyminen

=välteltävä asia).

1883. "eräz neidin on ku kuvih valettu, 

moine hyvä kattsuo" (hyvä katsoa, 

ihmisten katsomisesta saatu ilo).

1884. "minulla on oma valda, kunne katson 

sinne mänen" (oma valta eli vapaus, 

oman elämän luonteesta).

1885. "sanua on valdu jogahizel" (sanan 

valta, oman elämän aineksia).

1886. "eli vanhas sai" (vanhaksi saakka,

mistä alkaa).

1887. "vanhua nuoreks et luaji" (vanhenemisesta, 

yksisuuntainen tie).

1888. "vältteä miul, vanhoil päivil" (vrt. vähällä 

pärjäävät lapset, elämän kaari).

1889. "vähiz vähäizin vahnaneskendelet, itse et tijjä"

(vanhenet, vähä vähältä).

1890. "tämä vuozi äijän vanhandi" (vuosi

vai vaivat).

1891. "huoled vanhandau" (huolet 

vanhentaa).

1892. "vanhanaiguzed rahvas ne oldih 

tervehed da lujat" (terveet ja lujat, vrt. viljaa 

syömättömät).

1893. "häi on yhten dytys, ei ni vanhane" 

(yhten jytys, ikinuori).

1894. "vanhaten luuloiz löydyi" (löytyi luissa,

alkoi vaivata, vanha vamma).

1895. "vanhaten näit hupsenet" (vrt. hupsut

lapset, elämän kaari).

1896. "vanhate silmät hudretah, ei nävy"

(silmien hutreneminen).

1897. "vanhaten ei äijeä roaduo pie"

(pidä raataa liikaa).

1898. "igä ku puuttuu eliä ga i vanhenet"

(vanhenet, iän elettyäsi).

1899. "älä sie händy vie vanhoita, hoz om peä harmai"

(sano vanhaksi, ikä=miltä tuntuu).

1900. "ylen on hän vangui" (vangui eli vahva, 

vrt. vankka).

1901. "hod on kibei, ei piä sentäh vangua"

(helppo sanoa terveenä).

1902. "yöl lähtied älgeä matkah, vanoikaz on deä"

(vanoikas eli railokas, yöllä liikkumisesta). 

1903. "varavoin on vatsaz pimielöis käveltez"

(varavoin=pelko, huoli, vrt. varoa).

1904. "därven varaz eletäh" (pyynnistä 

ja keräilystä elänyt suomi, 50 000 tervettä 

ja vahvaa ihmistä, vrt. 5 000 000 sairasta 

ja heikkoa).

1905. "azie on varattava, emmo tiijä kui se peättyö"

(varattava eli tuntematon).

1906. "palenzujj on ylen, vilun varattsu"

(vilulle arat, vrt. tulen ystävät).

1907. "juoppo on se mies, naisen pitäy olla varuillah"

(juopot miehet, vrt. naiset).

1908. "käil vastaldin, en sordunnuh" (otin kädellä 

vastaan, kaatumaan oppiminen).

1909. "käelleh langeni, käzi vastavui" (kädellä 

vastaan ottaminen).

1910. "myö vastah sanommo, emmo heity heile"

(heity eli anna periksi, oman pään pitäminen, 

tärkeää vieraiden hallitsemassa maassa).

1911. "miun sanat sammui, en tiedänyh ni midä vassata"

(oma herkkyys, vieraat kovikset).

1912. "omaz itsez vastoam minä, toizez en vastoa"

(omasta itsestä vastaaminen).

1913. "omassah eiz vastai" (omasta eestä

vastaaminen, vrt. omista teoista).

1914. "tänäpäi dielod lähti vastim menemäh" 

(dielod eli asiat, vastaiset päivät, 

parempi nukkua yön yli).

1915. "oled vassuksenna miul" (vastuksena,

vaikeutat elämääni).

1916. "yöksyndän varai, ei lähtennyh vastyöh" 

(varoo eksymistä).

1917. "minul piiraan syödyy vattsaa bullistaa"

(kuori vai täytteet).

1918. "hyö ajeltih tävves vauhtis, da ojah kaavuttih"

(reellä, luonnottoman liikkumisen alkua).

1919. "voi veikkone ku jiä ridizöy" (jää 

varoittaa, kannattaa kuunnella).

1920. "ei andan ittsiedäh nenäs veillä"

(vetää nenästä, kaupoissa, monen omaisuus 

huijattu pois).

1921. "minuo duumad vedelöö sinn i tänne"

(tuumat eli ajatukset).

1922. "duumad vedelöv ittsie, et tijjä ni kunne lähtie"

(liikaa vaihtoehtoja, oma elämä=yksinkertaista).

1923. "duumaitsuttau tämä dielo, kulles se vedelöy"

(tuumaitsuttaa, pistää ajattelemaan).

1924. "paha vastavus tul, ei dielo vedellyh"

(vastavus=vastus, dielo=asia).

1925. "viinan duvves päivän veätti" (veätti 

eli menetti päivän).

1926. "nälgä vendovutti" (teki veltoksi,

syömisen tarkoituksesta).

1927. "verevä on kattsuo se neidini" (terve, 

punakka, ihmisiä katsomalla parantuminen).

1928. "lihoi da verevöityi hyväl syömizel"

(syömällä parantuminen).

1929. "ku söin kaloa, heitti vattsa veziessyksen"

(vatsaa kovettavat ruuat).

1930. "pideä kaloa paistoa, vatsan veziesteä"

(vatsan terveydestä huolehtiminen,

vrt. kalaa hylkivät).

1931. "veziputtsih ei pidäs peälleh kattsuo ni kel, 

kuvahaine nägyy" (itsensä katsomisen 

myöhäisestä alkuperästä, voi johtaa itserakkauteen 

/ itseinhoon, molempi pahempi).

1932. "maidohine syömine vatsan vezistäy"

(vrt. maitoa hylkivät).

1933. "huolet hoikaks vetää, kaihot muida kaijemmaks"

(huolet ja kaihot).

1934. "vetlakoitui kui sai syyvä" (ilostui, 

alkoi puhua).

1935. "syödyö vedristyi matkah" (vetristyi matkaan, 

ruuasta saatu voima).

1936. "siäriluu katkezi hirrev vevossa" 

(vieraat työt, vieraat vammat).

1937. "elä miun rinnal vedävy" (rinnalle

eli lähelle, oman tilan puolustaminen).

1938. "veäräl silmäl katsoi minuh" (väärät 

katseet, ahdistavia).

1939. "olenko olluv veärä siulas" (väärä sinulle, 

toisten huomioon ottaminen).

1940. "viäreä sanoa ei sanonnuh ni kelle"

(oikea puhe).

1941. "tuas mäni leibämuru viäräh kerozeh"

(kerozeh eli kurkkuun).

1942. "lähtiel pid olla viehkat" (viehkat

eli merkkihavut, avannolla, estämässä 

putoamista).

1943. "yhtä hyviv vielä tervehempöä lasta tuli 

kun teälä" (terveempää lasta, kuin kylissä, 

oma ja vieras asutus).

1944. "minä olen ku vieraz perehez, minuu 

ei suvajja ni ken" (perhe tuntuu vieraalta, 

parempi etsiä uusi, tai opetella elämään 

yksin).

1944. "minä viinaz vieravun iäre" (iäre 

eli pois).

1945. "dabakaz vieravui" (tupakasta,

riippuvaisuus=vapauden vastakohtaa).

1946. "virumah vieretti kaikem perehen" 

(tarttuvat taudit, monet vierasta 

alkuperää).

1947. "miä vierin aivozeh maata" (aikaisin

maata, vrt. väsyn mukaan).

1948. "ikäv on yksin öitä muata, pimijöitä 

vietätellä" (parempi yksin kuin väärässä 

seurassa).

1949. "vietteä hyveä el aigoa" (hyvää 

elinaikaa, koostuu eri aineksista

eri ihmisillä).

1950. "vihoa pitäy" (oudoksuen).

1951. "hänen ke meilä vihua ni konza ei ole keskenäh"

(vihaton elämä).

1952. "älä piä vihaa minuu kohtah" (vihan 

pitämisestä).

1953. "vihoa pietäh toine toizen peällä"

(oudoksutut vihaajat).

1954. "mie siula tämän vihan tazoan"

(vihan tasaaminen, kostaminen=tasoihin 

pääsemistä).

1955. "heän mäni vihoa tazoamah" (tasaamaan

eli kostamaan).

1956. "vihoa kantav toizen peällä" (kantaa 

vihaa, vrt. kanne).

1957. "sill ov vanhoa vihoa" (vanhat vihat).

1958. "mie ev vihua" (vihattomat).

1959. "vihattomuz on kaikis paraz eläjez" 

(paras tapa elää).

1960. "elä händä vihoita" (vihoita eli suututa, 

äärimmäisten tunteiden vältteleminen).

1961. "kuv vihmalla matkoot, ei ole kuivoo paikkoo 

muuvalla kuin seänalan kohassa" (vihmalla 

eli sateella matkaamisesta).

1962. "tule tänne tyyneh, älä istu viimas"

(istu viimassa, vrt. seiso).

1963. "istuokseh pidäy tuulen viimattsimeh"

(viimaiseen kohtaan, paheksuen).

1964. "poltandoa ei heitä hos kui äjjäl rygii, 

viimezel kuoloo" (heitä eli lopeta,

tupakan poltantaa).

1965. "käil viippai minuu, pyrritti yhtez matkah"

(vieraisiin luottamisesta).

1966. "käen vijoitin" (helposti vioittuvat 

kädet ja jalat, kovassa käytössä).

1967. "vilun hengi kävyö perttih" (vilun

henki pirttiin, kesällä hyvä, talvella huono).

1968. "viluu ikkun andau typpimätöi"

(typpimätön eli tilkitsemätön).

1969. "hengi viluu pölizöy pertiz" (hengitys 

näkyy, liian kylmää ihmisasumiseen).

1970. "kävelit vilus, ga rygimizen sait"

(kävelit vilussa, vrt. hikisenä, vähissä 

vaatteissa).

1971. "päivän vilus olet, da ehtäu räkkeh tulet"

(räkkeh eli kuumeeseen).

1972. "mie juov viluo vettä" (vrt. kuumaa, 

vaivan / vuodenajan mukaan).

1973. "tuo miula vilua vettä duua" 

(juotavaksi, kesäkuumat).

1974. "minuu kai ryvähytti vilun vien juoduu"

(ryvähytti, vrt. kuuman, molempia

käytetty parantamiseen).

1975. "vilu raudah elä sormie pane, nahka tarttuu"

(raudan luonnottomuudesta).

1976. "jalgoi vilustoa" (paleltaa).

1977. "dalgoi vilustau, pidäy duosta" (liikkeessä 

pysyminen).

1978. "ku vedeh menöy, ga sid vilustah"

(uiminen=kuuluu kesään).

1979. "mieli se kaikkie vibrahtazih, a vanhate 

perze sanou, ole lautsaz" (ole lautsas eli

paikallaan, hidastamisen aika).

1980. "älä ole ni huolessah kaikkii virkelmyksii" 

(huolestu toisten puheista).

1981. "kaikkii virkelyksii ei pie varata" (varata 

eli pelätä, vrt. tahallaan toisia pelottelevat).

1982. "virmie mieli, virmie kieli" (virmie 

eli virkeä).

1983. "päiväpuahtiessa virutaittsimmo"

(loikoilimme, parantava voima).

1984. "viufkain käil sen, hylgäin nevvondan" 

(vieraiden neuvoihin uskomisesta).

1985. "humalaz vuahtah pagizou, korviz kuunnell 

ei sua" (humalaisten puhe, ei kuulu omaan 

elämään).

1986. "vanha voappuo hillah" (vaappuu hiljaa,

elämän kaari).

1987. "vähil voatteil pihal lähti" (ilmojen 

mukaan pukeutuminen).

1988. "kuin et voinuiz suudie meidä hyvin, 

niin meildä pideli peä leikata yheldä" (suudie

=tuomita, oma oikeuslaitos,  ei ota lahjuksia 

/ ruoki murhamiehiä / palauta paatuneita 

rikollisia kansan keskuuteen).

1989. "kuiv voijah niin i eletäh" (voinnin 

mukaan eläminen).

1990. "viel on voimissah" (voimat,

terveyden merkkejä).

1991. "pahaa mield olemmo voimattomad" 

(tunteiden voimasta).

1992. "voimattomus tulou terväh, ga hillah lähtöy"

(voimattomus=sairaus, terväh=nopeasti).

1993. "mis sen tijjäd, voimatundu hot huomei tulgah"

(voimattomuus, voi tulla huomenna, terveistä 

päivistä iloitseminen).

1994. "se kävelöy polvi polvel, kandu kannal"

(periytyvä vaiva).

1995. "hänen ukko otettih voinal" (voinal 

eli sotaan, "asevelvollisuus" eli puolestaan

murhaamaan pakottaminen, tappanut enemmän 

ihmisiä kuin mikään tauti).

1996. "hyväz voindaz on" (hyvässä voinnassa, 

voinnin tiedusteleminen).

1997. "kudakui on voibani tervehyöm puoles"

(kutakuin voipanen, terveyden asteita).

1998. "en voita nostoa, muuz nostazin, ga väg 

ei anna" (väki eli voima, turha repiä selkää).

1999. "voivaz eläi" (voivassa eli terveenä).

2000. "heitä voivotandu" (turhasta 

voivottelusta).

2001. "hyväl syöndäl da jout ollez vorvened"

(vorvened eli virkistyt).

2002. "padah pandavoa ei ole" (huonolla

syönnällä heikkenet).

2003. "sogieda vedelöö pualikasta"

(vetää sokeaa palikasta, läheisten

auttaminen).

2004. "em mie juo maiduo" (maitoa hylkivät, 

sekoittaa vatsan).

2005. "koiruraskoi en suvaitse, ni kaziloi en 

suvaittsiz ga niittä ed vältä taloin eläjes"

(koiria ja kissoja hylkivät).

2006. "minuu äl enämbi vuota tänne" 

(vierailta tuntuvista asioista 

kieltäytyminen / niiden lopettaminen).

2007. "en voinuh vuolas nousta, 

engä haigija havattsuo" (haikeus eli suru, 

vie toimintakyvyn).

2008. "elä tervehen uvvel vuvvel" (terveyden

toivottaminen).

2009. "elä mäne katolla, katso väinäyvyt sieltä"

(putoat ja satutat itsesi, vrt. väinänen).

2010. "ei pie ylev väkev nostoa" (nostaa

liian painavaa).

2011. "tule väikse nostamah" (yhessä 

nostaminen).

2012. "tuan sanan täh pidäv itkie"

(täh eli tähden, satuttavat sanat).

2013. "ei pidäs sanuo pahoa sanoa, välitteä pidäz"

(välitteä=hillitä, malttaa mielensä).

2014. "se on hyvä, se ei midä lai pahoa ni kelle"

(hyvät ja pahat ihmiset, vrt. keskitien

kulkijat).

2015. "tiel olet, välity eäreh" (tien

antaminen, pitäisi tulla luonnostaan).

2016. "taembatsi mengöä, välleä andakkoa"

(antakaa väljää, vrt. tauteja levittävät

väkijoukot).

2017. "heiz välity eäreh" (huonosta seurasta, 

vienyt monta).

2018. "sivottih väntsittih humalniekku" 

(sidottiin humalainen puuhun, oma ratkaisu 

vieraaseen ongelmaan).

2019. "aziet jos vängäh mänöö, ei hyvä tule"

(vängäh eli väärään, vrt. vängätä).

2020. "mie koko päiväv värisin, mie niim pölässyin"

(pelästymisen voimasta, ihmistä luotu 

elämään pelossa).

2021. "en voi ni lekahuttoa enämbi, muga väzytteä"

(lekahuttoa eli liikuttaa, luonnoton väsymys,

tautien oireita).

2022. "kannoin väsyksih asti, rytkeäm muah" 

(väsyksissä tekemisestä, johtaa virheisiin

ja tapaturmiin).

2023. "väzyksis säh roadoi" (säh eli saakka).

2024. "häi on äjjäl väzyksis, anna magaa"

(työstä palautuminen).

2025. "endized väzyksed vanhate kuulutah"

(kuulutah eli tunnutaan).

2026. "väzyteksen heitti" (heitti eli lopetti, 

väsy kerrallaan).

2027. "jogo i juhkahit muate, jogo väzyit"

(hoito väsymykseen).

2028. "elä lähe Oleksin völkkih, vet juomah mänöy 

ta toruamah" (vältellyt venäläiset, karjalaisten 

vastakohtia).

2029. "mie en silma huoli völkkih" (hyvän 

eli omanlaisen seuran valitseminen).

2030. "haudah pollin vörskähytin, rutskahtih jalga"

(haudah eli kuoppaan).

2031. "heitä yksinäh pullistelus, vuota tulen toizeks"

(yhessä nostaminen).

2031. "el ykähä enämbi" (suun soittamisen 

vieraudesta).

2032. "kyllä siinä tervehys mänöy, kun ikäh 

jykeitä takkoja kantoa voalitah" (taakkojen 

kantaminen, tunnettu selän tappaja).

2033. "toizen yllytekseh meni" (paheksuen, 

väärille teille yllyttäjät).

2034. "ei pie yllyttiä toruamah" (toraamaan

eli tappelemaan).

2035. "käzin tulemah yrrästih" (käsin eli päälle, 

humalaisten asuttamat kylät).

2036. "vie pidäs kieldiä, a hyö vai yllytetäh"

(vieras yhteiskunta=yllyttää vieraaseen, 

monet väsyneempiä 20 vuotiaana kuin 

50 vuotiaana, elettyään 15 vuotta vierasta 

elämää).

2037. "ei ni ken yllytännyh, itse meni"

(itse meni, itse tekeminen ja toisilla

teettäminen).

2038. "oigiemielin ei lähe ni kenen yldyh"

(ei lähde yltyyn, oma elämä=kumpuaa 

omista päätöksistä).

2039. "tazamielin ei lähte jogahizen yldyh"

(tasamielisyys).

2040. "kaikkien yldylöi ei pidäs kattsuo"

(vrt. niiden jotka toivovat hyvää,

seuran valitsemisesta).

2041. "midä heän miusta ymbäri pyöriy"

(oman tilan puolustaminen).

2042. "pitky muzikku vastah tuli da minuu 

yskäh tahtoi ottaa, a toizet ni midä ei nähty" 

(humalaiset miehet, häirinneet naisten elämää 

satoja vuosia).

2043. "sylin da yskin ottazin vai tuliz"

(neidon, vai eli jos tulisi, omien ja vieraiden 

miesten erosta).

2044. "en tiiä lähenkö ynnäh" (ynnäh eli 

ollenkaan, oma eli harkitseva elämä).

2045. "älä nengostu suurdu yskää ota"

(yskää eli sylillistä).

2046. "moizen takan selgäh otti jygien, 

kai ähkähtih nostaes" (jygien eli painavan, 

kantamalla selkänsä tuhonneet).

2047. "öntästyi ähkähtih, kai otsalleh meni"

(kompastui otsalleen).

2048. "pordahis sorruin, pimei oli moine"

(vieraat portaat).

2049. "ei pie siun niin äijiä ruatua" (raatamalla 

terveytensä pilanneet).

2050. "äjjin ku syöd, tereämbi lopeh, vähembi 

syöd ga hätkembi kestäy" (oikein syöminen).

2051. "äjjäl juondal ittsiedäh rikoi" 

(vrt. juomista edeltäneet ajat, kaikkeen syynsä, 

juominen häviää poistamalla syyt).

2052. "ken dubakkoa polttau sidä enimäl ryvitteä"

(vrt. tupakoimista nuoriin tartuttavat skoulut, 

kaikkeen syynsä).

2053. "älä ole ägei" (äkäinen, vahvojen tunteiden

vältteleminen).

2054. "äglästytti juututti, kai syväinjuuret liikuttih"

(juututti eli tukehdutti, väärään kurkkuun

meneminen).

2055. "elgäh ni äglästäkkäh" (hotkiko ruokaa,

johtaa tukehtumiseen).

2056. "elä sie äpäsi yksinäs noin suurija kivijä"

(äpäsi eli raahaa, hyvät neuvot).

2057. "void i istuo ärjötteä, on i jouduo"

(joutua eli joutoaikaa, oma eli kiireetön

elämä).

2058. "äyhkä elä, rikas äyhkäen elääbi" 

(äyhkäen eli räyhäten, vrt. rikkaiden tapoja 

omaksuneet köyhät, "edistys").

2059. "mahan täyven kun söin kai öhkän"

(vrt. liian täyteen).

2060. "äijäl ei voi, kai öhkeä" (valittaa kivusta,

vrt. vatsavaivat).

2061. "kiveh öinästih" (kompastui,

vrt. oinas).

2062. "öinästyi otsalleh" (kipu opettaa, 

liha muistaa).

2063. "nuori mänöö kebiekkäli eigä öntästeleh 

kivilöih" (öntasteleh eli kompastele).

2064. "öntästelehez vanhu, jalgoa ei voi ni miz nostoa"

(jalkojen huononeminen).

2065. "öntästyksem pidi, a kumalleh ei peässyh, 

tabai" (tapasi eli otti vastaan kädellä, 

vrt. mennä kumoon).

2066. "eäni örizöö, kylmin" (vilustuin,

omat örisijät).

2067. "kai eänd örizyttäy, tuuli kylmi, kaglal ei 

olluh ni midä" (kaulan suojaaminen).

2068. mordvalaiset kutsuvat terveyttä sanoilla 

sumbra ci (ci=päivä, päivän lapset).

2069. mordvalaiset kutsuvat vahvaa sanalla viyev.

2070. udmurtit pyytävät terveyttä lähteiltä 

(uhriksi puihin ripustettuja kankaita).

2071. marit kutsuvat terveyttä sanoilla taza 

ja tazalyk (terve, vahva, järkevä, kokonainen).

2072. marit kutsuvat kehoa sanalla kap 

(koko, ryhti, vrt. kappa).

2073. udmurtit kutsuvat terveyttä sanalla tazalyk 

(vrt. tasainen, lykky).

2074. udmurtit kutsuvat kehoa sanoilla  mugor 

ja vyltyr.

2075. unkarilaiset kutsuvat terveyttä sanalla 

egezseg.

2076. ersalaiset kutsuvat terveyttä sanalla 

shumbratsi. 

2077. ersalaiset kutsuvat kehoa sanalla tela 

(vrt. teloa itsensä).

2078. moksalaiset kutsuvat terveyttä sanoilla 

tazashi ja shumbrashi.

2079. moksalaiset kutsuvat kehoa sanoilla inäka, 

kanda, lekonä, mator ja ponga.

2080. saamelaiset kutsuvat terveyttä sanoilla tiervas 

(terveys), tiervasvuota (terveys), tiorvan (terveenä) 

ja tiorvvsanja (terveesti).

2081. saamelaiset kutsuvat pahalta tuntumista

sanalla unohistid (vrt. unohtaa).