EMÄ

Ihmiskeho eli emä kuuluu luomakunnan nimetyimpiin eli 

tärkeimpinä pidettyihin asioihin.

Emän jokaiselle osalle on haluttu antaa oma nimi.

Nimiä voidaan jakaa vanhempiin kotoperäisiin (luu=kantauralin luwe), 
nuorempiin kotoperäisiin (iho=kantapermin isa) ja naapurikansoilta 
omaksuttuihin sanoihin (kallo=skull).

Emän osien uskotaan olevan taianomaisessa yhteydessä toisiinsa 

(miksi hampaista, hiuksista ja kynsistä on pidetty niin tarkkaa 

huolta).

Yhden osan heikentymisen tiedetään vaikuttavan koko emään 

(voi antaa periksi heikentyneestä kohdasta).

1.  "mie kun kuavun ni armaskettu män rikki" 

(armaskettu eli iho).

2.  "kahok ku sattu oksa ruapasemmaan kättä, 

iham män armaskettu läjjää" (armaskettu 

eli rakas iho).

3.  "mie ko kuavun pimmiissä ni armasnahka 

män torvelle koko käsvarren pittuuvelta" 

(armas nahka).

4.  "päässä ruukaa olla aivot, sen ne tiesivät 

muttei muuta" (aivojen sijainnista).

5.  "ihmisellä kyllä aesti ov, van elläemillä ov vaenu" 

(aisti ja vainu).

6.  "männö väräkerukse, inmin köhhi" (väärään 

keroon eli kurkkuun).

7.  "käess olla virut" (viirut eli viivat).

8.  "etimäin sormi" (etusormi).

9.  "elosoni" (elosuoni eli valtimo).

10.  "näm on sormiryssyd" (rystyset).

11.  "aim peppoi näkky" (peppoi eli perse).

12.  "perna ei sydy" (pernaa syöty, 

sisäelimistä).

13.  "midä lähtö sis käridä ymper sormia ja vizada 

tulle palama" (irronneet hiukset, vrt. säilytetään).

14.  "hänel on tyhjä ladva, jod ei mittä tijjä" 

(latva eli pää, puihin vertaaminen).

15.  "jändehed voimoa andaa" (jänteista 

kumpuava voima).

16.  "peikalon järeys" (järeys eli paksuus, 

omat mitat).

17.  "järystin usad, anna suuh ei tule" (järystin

=tasoitin, usad=viikset).

18.  "sill on hyväd jäzenet, hänen ker elä tsiepusteliete" 

(hyvät=vahvat, tsiepusteliete=paini).

19.  "vie on jäzenez" (voimissaan).

20.  "jäzyrytt on tsoma pardu" (soma parta,

tasoittamisen jälkeen).

21.  "jäzäpeä" (kiharatukkainen).

22.  "istundu nivelet jäykendi" (nivelten 

jäykistyminen).

23.  "jähmerö, mytkynivelini" (jähmeä, 

kömpelö).

24.  "sormet kylmettih, dähmetyttih" (sormien 

jähmettyminen).

25.  "käzi jähmennyh moates" (puutunut).

26.  "rungu jähmistyy vanhate, ei kehtoa liikkuo" 

(runko jähmistyy, kömpelöityy).

27.  "miun niska on jähmäkkä, ei lämmy" 

(jähmäkkä=kankea, lämmy=taivu, 

niskavammojen oireita).

28.  "kobrad on jähmäkät" (kourat).

29.  "anna jägyräd leikkoan" (jägyräd eli kiharat).

30.  "jägyräpardane" (kiharapartainen, vrt. jäsä).

31.  "Kuzmal on jägyräpeä" (kiharapää).

32.  "jägäläparda" (harmaaparta, 

omat värit).

33.  "emättii myöter ruoka juoksoo" (emättii 

eli ruokatorvea).

34.  "tukkie elä pihal lykkeä, jouhilindu kui pezäh 

viennöö, sit tervehyz rikkuoteh" (tukista eli

hiuksista huolehtiminen, yhteydessä terveyteen).

35.  "pakkani joamou jalat ta kohmou koprat" 

(jaamoo jalat, kohmoo kourat).

36.  "jalgunivel om polves ketsoiluuhuol luo alahan" 

(jalkanivel, ketsoiluun eli kehräluun alla).

37.  "mie dalgoja jaksan" (jaksan eli riisun, 

jalkineita, vaatteiden nimeäminen emän osien 

mukaan).

38.  "ihopeät kubissuh itun iellä" (ihopeät 

=poskipäät, itun=itkun).

39.  "pardu istuu levval" (istuu leualla, 

elävä olento).

40.  "ikenet irvallah, vetäy suutah irvah" 

(ikenet irvallaan, vrt. irvistellä).

41.  "hambahad irvallah" (vrt. irvistää).

42.  "igenikkäh paissah, parda pardah" (igenikkäh

=kasvokkain, paissah=puhutaan).

43.  "ihopeäd on hänel vereväd" (iho eli poskipäät, 

veren väriset).

44.  "oled aiga höbypeä, huonohajuni, ed muissa 

ni midä" (hajumuisti).

45.  "sil on äijä hörö peäs" (hörö eli järkeä, 

vrt. höristellä).

46.  "toizel on liddaks höryö, toizel e ole ni parahite" 

(parahite eli tarpeeksi).

47.  "häväkkö hajju" (haju eli muisto).

48.  "niim pezim pirttie, jotta hypehyöt kipeyvyttih" 

(hypehyöt eli kynsinauhat).

49.  "hybehyöt halgeiltih" (vrt. hyppyset).

50.  "hyppösie kylmäy" (hyppösie eli sormia, 

vrt. hypistellä).

51.  "pölässyim muga, kai syväinala hytkähtih" 

(syvänala eli vatsa, tunteiden olinpaikka).

52.  "täm on hurua käzi, toin on oigei käzi" 

(hurua eli vasen).

53.  "nenäloukod i huogamet" (nenäloukod 

eli reiät).

54.  "mi liene mennyd huogamih, hirnuttaa" 

(huogamih eli sieraimiin, vrt. huoahtaa).

55.  "hivuksethäi on tukat katso suomekse" 

(hivukset eli tukat).

56.  "hillaizeh kävelläh hispetetäh varbahuisilleh" 

(hipsitään varpasillaan).

57.  "hiukajaini on seänalassa" (nälkä sydänalassa, 

vrt. hiukoa).

58.  "jo on hibjy suurimazilleh" (hipiä suurimoilla, 

vrt. kananlihalla).

59.  "hibjan kaikem päivitti, paijattah käveli" 

(hibjan eli hipiän eli ihon).

60.  "hibjuhiiri vabauttaa silmäl luondu" (hibjuhiiri 

eli elohiiri).

61.  "sanottih jotta ei pitäis sanuo millä kohti hipietäi 

väräjäy" (hipiätäi, vrt. hiiri).

62.  "hippazilleh hiivuimmo" (varpasillaan, 

vrt. hiipiä, hippa-leikki).

63.  "astutah hipsetäh kebjäl jallal" (hipsitään, 

kevyellä jalalla).

64.  "hiessyinhäm mie, higi nouzi otsasta" 

(hiestyvät paikat).

65.  "vanhaten tukat hienonoo" (hienonoo eli 

ohenee, hiusten ja elinvoiman yhteydestä).

66.  "jallampohjat herkettih matkatez" 

(herkettih eli herkistyivät).

67.  "hengipaikka on ryndähän alla" (henkipaikka 

eli keuhkot, vrt. hengen paikka).

68.  "vähän lyöö hengisuoni" (valtimo, 

vrt. hengen suoni).

69.  "moine on vilu, ga hengityz nägyy" 

(hengitys näkyy, vrt. henkisielu).

70.  "hengikeroih meni muruine, juututtau" 

(henkikeroon eli torveen, ke=pyöreä).

71.  "hengeh meni" (ruoka).

72.  "jo haven kasvau" (haven eli parta, 

vrt. kantauralin hapset).

73.  "havenkarvat" (viiksikarvat).

74.  "niil lujast näpisti, jotta sinizömä tuli" 

(sinizömä eli mustelma).

75.  "harteissahan miehellä on väki" (väen 

eli voimien sijainnista).

76.  "vanhoile hardii ellendäv vihmat" 

(ellentää eli ymmärtää vihmat, ilmojen 

muutoksille herkät kohdat).

77.  "peigalohanga" (peukalon ja etusormen väli, 

vrt. peukalonhankaan kätteleminen).

78.  "haippu, ken pitkä ta hoikka on" (haippu 

eli pitkänhoikka).

79.  "ei ole hänellä täyttä hajuo peässä" (hajuo 

eli ymmärrystä).

80.  "jogo piästä haju lähti kun töriset tyhjiä" 

(hajuton eli tyhjä puhe).

81.  "vanhaten hajugi lähti pääs" (haju eli ymmärrys).

82.  "endzimäne sormi" (etusormi, 

peukalo ja sormet).

83.  "laih on, kylgiluud könköttäy" (könköttäy 

eli näkyy).

84.  "oigien käen randah" (randah eli puolelle).

85.  "mene hurah kädeh" (hurah eli vasemman, 

käden suunnat).

86.  "käzikirjat" (kämmenen uurteet).

87.  "käzikisti" (koura, ranne).

88.  "mene taboa käzikuvahaine" (käden kuvahaine,

vrt. varjo).

89.  "käzikyyräl meärätäh nuoroa" (määrätään

eli mitataan, kyynärvarrella).

90.  "nelli käzikyyreä on sylez" (käzikyyreä eli 

kyynärää, kyynärvarren pituutta).

91.  "poikki kätselgäimes ku on suoni, se jeää lesseks" 

(käden selkäimen eli selkäpuolen suonista 

ennustaminen).

92.  "käzisuoned äjjäl tunduu laihal da vanhal" 

(käden verisuonet).

93.  "puolda syld on kästsiippa pitkä da vie koirus 

peäl" (käsisiipan eli varren pituus, koirus päälle).

94.  "on kädyöd noves, pidäis pessä" (kädyöd 

eli kätöset).

95.  "kämmenhaudani kubizoo" (hautanen eli 

kuoppa).

96.  "kämmempiän suurus" (kämmenpään eli käden 

pikkusormen puoleisen syrjän, omat mitat).

97.  "känäd on kylmetty lapsel" (känäd eli pienet 

kädet, vrt. kännöt).

98.  "kyynelet silmistä pirahettih kuin karbalot" 

(marjoihin vertaaminen).

99.  "kyynälsilmiz oli, midä olloo pahoa mieldä" 

(kyynelsilmissä).

100.  "kyynäldyö, kyynälih täydyö" (täytyä kyyneliin, 

vrt. puhjeta).

101.  "kyynärluu, kyynäspeäs kaluimuos sai" 

(kyynärpäästä kalvasimeen, ranteeseen).

102.  "kyynärel mittoaa" (mittaa kyynärällä).

103.  "kyynäskyngä" (kyynärpää).

104.  "kyynäskyngy" (olkavarsi).

105.  "kyynäsluu on ylen kibie" (luiden nimiä).

106.  "kyynäspiäni löin, niin käy kipiesti" 

(löin kyynärpääni).

107.  "kuim muurahaizet juostih selgyä myöten 

kuin kyynäspiä kolahti" (hermokohdat).

108.  "käksetäh kävelläh varbahuzilleh" 

(kävellään varpasillaan).

109.  "istuu käet kyngälleh" (kädet kynkällään, 

kyynärpäihin nojaten).

110.  "kyngäkkäh kävimmä" (käsikynkkää).

111.  "kyngälihat" (kyynärvarren lihakset).

112.  "kyngäluu" (kyynärluu).

113.  "likua on kynnemperissä" (kynnenperät).

114.  "kynnenvälid on revuz, viego tsiistinöy" 

(kynnenvälid=aluset, revuz=liassa).

115.  "kun kynsies leikkoat ni elä jätä niitä lattiella, 

eläkä i minne veteleytymäh" (vrt. hiuksia,

yhteydessä itseen).

116.  "vain kynnet pitäy panna tuleh" (osa itseä, 

voidaan käyttää itseä vastaan).

117.  "nened on sizäreksed yhten korgevuod, 

ei ole ni kudai kyntty korgiembi" (kynttä korkeampi, 

omia mittoja).

118.  "käbälä kyndzie, leikata pideä" (koiran kynnet).

119.  "kynziliha" (kynsinauha).

120.  "kynzinivel" (sormien ylimmäinen nivel).

121.  "kyllekkäh astutah" (kyljekkäin, 

kylki kyljessä).

122.  "kylelläh magoaa" (makuuasennot).

123.  "kylgiruoda" (ruoto eli luu).

124.  "hiivou kykrämöisilläh" (hiipii, ryömii, 

vrt. kyykkii).

125.  "midä kuuluv luissa" (kuulua luissa).

126.  "mie kutsutin siulda jalgapohjie" 

(kutiavat kohdat).

127.  "se on hirnumista kuin nenöä kutsuttau" 

(hirnumista, aivastelu).

128.  "mie en ole kuuna piänä lippuuttat tukkie" 

(lippuuttat eli  leikannut, vrt. henkisielun 

sijana pitäminen).

129.  "olen korvan kuulevil, silmän nägevil" 

(korvan kuulevilla, silmän näkevillä).

130.  "kevädilmu kurmitsoittau" (kurmitsoittaa 

kasvot, vrt. kesakot, pisamat).

131.  "kolmen sormen levevyz" (omat 

mittanauhat).

132.  "kuperdui koadui selälleh" (kaatui selälleen, 

päätä suojellen).

133.  "toizeh kulkuh mäni syömiine, lökästyin" 

(toizeh eli väärään, vrt. läkähtyä).

134.  "kulkkukeroi" (kurkkutorvi).

135.  "kulkkulaki" (kitalaki).

136.  "kulkkunapukku" (kurkkunapukka, 

vrt. käännöslaina aataminomena).

137.  "kulkkutorvi, nielatimpuoli, syöndätorvi, 

hengityspuoli" (kurkkutorven osia).

138.  "kulmah ei pie koskettoa, hengen koht on" 

(kulmah eli ohimoon, sykkiviä kohtia pidetty 

henkisielun sijoina).

139.  "kulmukarvad on sil turbied" (turbied 

eli tuuheat).

140.  "azeta kuidrid, älä törhälleh pie" (kutrit 

eli hiukset, vrt. törhönen).

141.  "märräznahka lähti" (märräsnahka eli 

marraskesi).

142.  "sorkad groabivuttih varboih metsäs käveltez" 

(sorkad eli sääret, raapiutuivat).

143.  "rygies kulkku krohizoo" (rykiessä

eli yskiessä).

144.  "eäni krohizoo" (ääni, vrt. aani, ani).

145.  "lainoi krohnahutti" (lainoi eli nielaisi, 

vrt. laina, laine).

146.  "isköv korvujuureh" (korvanjuuri, 

tarkoittaa korvan molempia puolia).

147.  "korvalehvän on kylmättänyt" (lehvän 

eli lehden).

148.  "täm om pitkigäine, korvanlehväd om pitkäd" 

(korvanlehvien pituudesta ennustaminen).

149.  "korvanrousku" (korvarusto).

150.  "korvansydämet kuvistah, roih lämmeä vie" 

(korvien kutiamisesta ennustaminen).

151.  "korvantaguin on ruskennuh" (taguin 

eli tausta).

152.  "ozav on, korvuvilloa on äjjy hänelleh" 

(pitkät korvavillat eli karvat, osaksi eli 

onneksi).

153.  "kobramuksen otti marjoa" (kourallisen,

omat mitat).

154.  "kobrittaen andoi" (kourittain, 

vrt. kourakaupalla).

155.  "kobrittajen jakoi loput kalad" (kourilla 

jakaminen).

156.  "sarvinazen da reizluun väliz on komkkaluu" 

(luiden nimiä, vrt. lonkkaluu).

157.  "konaluu" (häpyluu).

158.  "kolluluu" (koljuluu eli häpyluu, 

vrt. alkuhenki Kol eli Kul eli Xul).

159.  "kolkkaluu" (lonkkaluu).

160.  "on aiga kokkahammaz, nelläsoarani" 

(neljähaarainen kokkahammas, takahammas).

161.  "miehil kokku, poijil pieni kokkane" 

(sukuelinten nimiä).

162.  "kokkasormi" (etusormi).

163.  "koksai lapsen yskäh" (yskäh eli syliin, 

vrt. yskiä).

164.  "keät ollah kohmossa" (kädet kohmeessa).

165.  "joga kohtazen kassuin, ei ole ni kämmenenaloa 

kuivoa" (kämmenenala, omia mittoja).

166.  "koihistih istumah, ojjendi niveled" (nivelien 

ojentaminen).

167.  "andoi peäh kohlut" (kohlut eli kolhun).

168.  "kättä kohmoaa, sormed jäykistyy" 

(kohmettuvat paikat, emän ääripäissä).

169.  "kobrat kohmevuttih, ei ni luzikka käes pyzy" 

(kobrat eli kourat).

170.  "käin kohmistutti, käilleh magain" (kohmistutti 

eli puudutti, makasin käden päällä).

171.  "syvves kuakastui, toizeh kulkuh meni" 

(toiseen kurkkuun, vrt. kakistella).

172.  "klikka" (kulmahammas).

173.  "toizeh kittsah mäni leibä" (kitsah eli kurkkuun, 

vrt. kita, kitsas).

174.  "kittseryksez on jalga kibie" (kitseryksestä 

eli kintereestä, polvitaipeesta).

175.  "kittsuo syvitäh" (jalkojen välissä sykkii, 

kitsu).

176.  "kittsuroa hivotah" (sukuelinten nimiä).

177.  "sormiloja da kämmendä sanotah kistiksi" 

(käsi ranteesta sormenpäihin).

178.  "ainoz on sinul kida kahtalleh" (kita 

kahtaallaan, puhut kokoajan).

179.  "sarvinazie myö, sotkozen kohaz" (sarvinazie

=lonkkaluita, sotkozen=nivusten).

180.  "kuni hengi rinnaz on, ga i elä" (elämän 

antava henki, vrt. hengitys).

181.  "kirgiloukko kubizoo, pidäiz olla pölöi siel" 

(sukuelinten nimityksiä, vrt. pölönen).

182.  "täyttä keruo kirguu" (keruo eli kurkkua).

183.  "astuos rubei kinderih koskemah" (nilkan 

takasyrjää tai kantapäätä, vrt. olla kintereillä).

184.  "kinnerkoukuz on jalga kibie" (kinnerkoukusta, 

vrt. koukistaa jalkaa).

185.  "kinnerliha" (pohje).

186.  "kinnersuoni" (polvitaipeen jänne).

187.  "kintseryz, alatsuras polven kohtaz" (polven 

takapuolella olevat jänteet).

188.  "kintsus" (pohje).

189.  "kintsuz" (polvitaive).

190.  "kintut pastattau, lyhyt soba on" (kintut 

paistaa, soba=vaate).

191.  "kinttuni on kibiet" (kinttuni eli polvitaipeet).

192.  "kinttusuonet" (kinnerjänteet).

193.  "kikkelöhammas" (paikalleen jäävä 

maitohammas).

194.  "pikkarane kielyt on suussa kulkkuh päin" 

(kitalaen kieli).

195.  "käinkirjat" (kämmenen viivat).

196.  "keänkisti" (käden selkäpuoli ranteesta 

sormenpäihin).

197.  "keännälmys" (polven alapuoli).

198.  "käinselgy" (käden selkäpuoli).

199.  "suutui, veri kiehuu hänesseh" (tunteiden 

ja veren yhteydestä).

200.  "veri kiehuu hänen rozal, hiildunnuh on" 

(rozal eli poskilla, hiiltynyt).

201.  "kielenkandomet" (kannattimet, 

jänteet).

202.  "kielenladv on kibei" (latva eli kärki).

203.  "kielennokas se oli, k en sanonuh" 

(kielennokassa, vrt. päällä).

204.  "kielensoara, miz lähtöö hengikeroi 

da syömiskeroi" (kielensoara eli haara, 

henki ja syömiskero, vrt. torvi).

205.  "keyhnät kuvatah peässä" (keyhnät

=hilseet, kuvatah=kutittaa).

206.  "piässä on keyhniä, pidäis pessä" 

(aika peseytyä).

207.  "keskin on kibie" (keskin eli vyötärön 

kohta, ilmavaivojen oireita).

208.  "keskuzed" (vyötäiset).

209.  "barbahan kessutsat" (varpaiden 

keskustat eli välit).

210.  "kezräin" (kezräinluu eli sääriluu).

211.  "nahka lähti, kezräksyön hieroi" 

(kezräksyön eli kehräluun).

212.  "nahka kesuu" (kesii).

213.  "karjuu täyttä keruo" (keruo eli 

kurkkua).

214.  "keroni" (keronen, "aataminomena").

215.  "keroizhautani" (solisluiden välissä 

oleva kuoppa).

216.  "vilu pindoa kavahuttelou" (pindoa 

eli ihoa).

217.  "aiga olet keikiskö, keikistelet rungaa" 

(rungaa eli runkoa, vartaloa).

218.  "peän keimisti da suudu noppai" 

(noppai eli antoi suukon, oudoksutaan

=outo tapa, vrt. valokuvissa näkyvä 
nenien hierominen).

219.  "konz yskäh ottaned ga aivin sellän 

toaks keimistyy" (syliin otettu lapsi, 

vääntää itseään selkäpuolelle).

220.  "jallat ku surahtih, ga keiskahuksen otti" 

(surahtih eli lipesi).

221.  "peä kekallah kekottau" (kekallah 

eli kallellaan).

222.  "mipä tiälä vielä niin katskuau, nokkah 

mänöy" (katskuau=käryää, nokkah=nenään).

223.  "ylen on luobuza katsonda, ei ole vihazet 

silmät" (luopuza=miellyttävä, katsonda

=katse).

224.  "kattsomed on hyväd vie, hoz on vanhu" 

(kattsomed eli silmät).

225.  "vilun kauhakko hibjaz" (hibjaz eli 

ihossa).

226.  "pardoa levval kazvattoa" (kasvattaa 

partaa).

227.  "sillä on kaunis katsahus" (katsahus 

eli katse).

228.  "vilu hibjaz on, karvad nostih pystyh" 

(ihon puolustuskeinoja, elävä olento).

229.  "kahtel karval kävelöy" (kävelee kahella 

karvalla, harmaahapsisesta).

230.  "kainalot karvastuttih, jo igä lugou" 

(ikä lukee, aikuistuu).

231.  "karvujalgu on ozakaz" (osakas eli onnekas, 

vrt. karvojaan ajelevat onnettomat).

232.  "nisku karvoitui tytöl, miehel pidäv andoa 

eäre" (nisku eli häpy).

233.  "miul oli nii tobie kassa" (tobie=paksu 

ja pitkä, kassa=letit).

234.  "karahalleh om peä, sugimattah" 

(karahalleh eli pörröllään).

235.  "käit karahoittuu" (tulee karheiksi).

236.  "veret karkelehtau kun seäntuu" (seäntuu 

eli sydäntyy, suuttuu).

237.  "karapoittuu, veret kävvät rozil" (rozil 

eli poskille, vrt. karpalo).

238.  "käet karhakoitti, ahavoittsi" (karhensi 

kädet, kevätahava).

239.  "kandaluu" (kantapään luu, 

vrt. puun kanta).

240.  "peälaes da kandapeäs sai" (päälaesta 

kantapäihin, itsen pituus).

241.  "kandupiäd on nublakad, lyhyigäin on" 

(iän katsominen kantapäistä).

242.  "kandasuonil olla" (kantasuonilla, 

vrt. kintereillä).

243.  "kaluinluuh" (ranneluu, vrt. kaluta).

244.  "hiemat oltih kalvoseh soati" (hiemat=hihat, 

kalvoseh=ranteeseen).

245.  "kalovehta kylmäy, kun on hiemad 

lyhykkäiset" (kalovehta eli ranteita).

246.  "käsi on kalvosesta kipie" (vrt. kalvosin).

247.  "kamahloll otiin marjua" (kahmalolla, 

kaksin käsin).

248.  "ana kamahlone marjoa" (kahmalollinen, 

omat mitat).

249.  "iski kamahutti kulakal" (kulakal 

eli nyrkillä).

250.  "kaglaluu" (kaulaluu eli solisluu).

251.  "elä paina piädä tuaksi päin, katkuat 

kaglasuonet" (kaulasuonet eli jänteet, 

venytykset eteen ja sivuille).

252.  "kuv vanhoilta läksi partakarvoja, 

nin tuonne paijan kaklussasta pissettih karvat 

sinne" (partakarvat talteen, osa itseä).

253.  "nuor on vie, e ole ni kainalohaudazis 

karvoa" (haudazis eli kuopissa).

254.  "kainalpieliskön toi rizuu metsäz" 

(kainalollisen, omat mitat).

255.  "kai hibja sorahtih" (hipiä sorahti, 

vrt. meni kananlihalle).

256.  "karjuin jotta kaikki iäni kahistu" (ääni 

käheni, lieneekö tarkoitettu karjumiseen).

257.  "sil on tozi kahju" (tuuhea parta).

258.  "päiveä tsirittäy, vezi nouzoo itsez" 

(vesi eli hiki).

259.  saamelaiset pitävät selkärankaa ja rintalastaa 

emän tärkeimpinä luina (uskotaan sisältävän 

elinvoimaa).

260.  saamelaiset kutsuvat niskaa sanoilla ceabat, 

ceabet ja ceahpat (ceahppi=taidokas, ceahci

=isän nuorempi veli).

261.  saamelaiset kutsuvat silmää sanoilla calbmi 

ja calmm (vrt. salminen).

262.  saamelaiset kutsuvat silmäripsiä sanoilla 

calmmriobbas.

263.  saamelaiset kutsuvat silmämunaa sanoilla 

calmmmaann.

264.  saamelaiset kutsuvat silmäluomea sanoilla 

calmmluomm ja calmmraamm.

265.  saamelaiset kutsuvat korvalehteä sanalla 

buoiddas (vrt. voittaa).

266.  saamelaiset kutsuvat korvaa sanalla beallji.

267.  saamelaiset kutsuvat peukaloa sanoilla 

bealgi ja peälgg.

268.  saamelaiset kutsuvat olkapäätä sanoilla 

beadbeladas.

269.  saamelaiset kutsuvat lapaluuta sanalla beadbi.

270.  saamelaiset kutsuvat hammasta sanoilla 

batni ja päänn.

271.  saamelaiset kutsuvat huulia sanalla bavssa.

272.  saamelaiset kutsuvat takamusta sanalla 

bahta (vrt. pahta, vahdata).

273.  saamelaiset kutsuvat kasvoja sanoilla 

amadadju ja muodut (vrt. muoto).

274.  saamelaiset kutsuvat syliä sanalla aski 

(vrt. yskä).

275.  saamelaiset kutsuvat polven takapuolta 

sanalla gaddu.

276.  saamelaiset kutsuvat pernaa sanalla dadvi.

277.  saamelaiset kutsuvat etusormea sanoilla 

cuvdi ja cuojjik.

278.  saamelaiset kutsuvat takamusta sanalla 

curti.

279.  saamelaiset kutsuvat kurkkua sanalla cotta.

280.  saamelaiset kutsuvat nyrkkiä sanalla corbma.

281.  saamelaiset kutsuvat vatsaa sanalla coavji.

282.  saamelaiset kutsuvat rintaa sanalla cizzi.

283.  saamelaiset kutsuvat selkärankaa sanalla 

cielgi (vrt. selkä).

284.  saamelaiset kutsuvat polvea sanalla cibbi

(vrt. sippi=väsynyt).

285.  saamelaiset kutsuvat polvilumpiota 

sanoilla cibbeskalzu.

286.  saamelaiset kutsuvat pikkusormea sanoilla 

celccen ja ciilcesn.

287.  saamelaiset kutsuvat jalkaa sanalla juolgi.

288.  saamelaiset kutsuvat kantapohjaa sanoilla 

juolgevuoddu.

289.  saamelaiset kutsuvat varvasta sanoilla 

juolgesuorbma (jalansormi).

290.  saamelaiset kutsuvat hartioita sanoilla 

arddi ja hardu.

291.  saamelaiset kutsuvat kieltä ja puhuttua 

kieltä sanalla giella.

292.  saamelaiset kutsuvat kouraa sanoilla 

giehtavaibmu.

293.  saamelaiset kutsuvat rannetta sanoilla 

giehtaruohtas.

294.  saamelaiset kutsuvat kämmenselkää 

sanoilla giehtalahpi ja giehtaramas.

295.  saamelaiset kutsuvat kämmentä sanalla 

giehta (vrt. kietaista).

296.  saamelaiset kutsuvat keuhkoja sanalla 

geahpis.

297.  saamelaiset kutsuvat ristiluuta sanalla 

gatnis.

298.  saamelaiset kutsuvat leukaa sanalla gaibi.

299.  saamelaiset kutsuvat aivoja sanoilla 

vuoinnamaccat.

300.  saamelaiset kutsuvat karvoja sanalla vuokta 

(vrt. vuota).

301.  saamelaiset kutsuvat maksaa sanalla vuoivvas.

302.  saamelaiset kutsuvat sydäntä sanoilla caad 

ja vaibmu (vrt. vaimo).

303.  saamelaiset kutsuvat sormea sanoilla suorbma 

ja suormm (vrt. sormus).

304.  saamelaiset kutsuvat selkää sanalla sealgi.

305.  saamelaiset kutsuvat sappea sanalla sahppi.

306.  saamelaiset kutsuvat rintaa sanalla raddi.

307.  saamelaiset kutsuvat olkapäätä sanalla oalgi.

308.  saamelaiset kutsuvat solisluuta sanoilla 

oalgedakti.

309.  saamelaiset kutsuvat päätä sanalla oaivi 

(vrt. oivaltaa, aavistus).

310.  saamelaiset kutsuvat kieltä sanalla njuovcca 

(njurgut=viheltää).

311.  saamelaiset kutsuvat nenää sanalla njunni.

312.  saamelaiset kutsuvat suuta sanalla njalbmi.

313.  saamelaiset kutsuvat poskiluuta sanalla nierra 

(ruksesnierat=punaposkinen).

314.  saamelaiset kutsuvat poskia sanalla muohtu 

(ruksesmudot=punaposkinen, vrt. muoto).

315.  saamelaiset kutsuvat munuaisia sanoilla 

monin ja monimus.

316.  saamelaiset kutsuvat luuydintä sanalla ood.

317.  saamelaiset kutsuvat aivoja sanalla ed (vrt. idin).

318.  saamelaiset kutsuvat arpea sanoilla avv-sajj.

319.  saamelaiset kutsuvat ohimoita sanoilla rudte-piell.

320.  saamelaiset kutsuvat päätä sanalla vuejjv 

(vuejjv-kabp=pääkallo).

321.  saamelaiset kutsuvat selkärankaa sanalla 

cola (vrt. sola).

322.  saamelaiset kutsuvat häntää sanalla siejjp 

(vrt. siepata).

323.  saamelaiset kutsuvat luita sanalla taxxt 

(jerrht-taxxt=kylkiluu).

324.  saamelaiset kutsuvat verta sanalla verr 

(verr-sunn=verisuoni).

325.  saamelaiset kutsuvat karvoja sanalla sefs 

(sipp=häpykarvat).

326.  saamelaiset kutsuvat partaa sanalla seam.

327.  saamelaiset kutsuvat hiuksia ja karvoja sanalla 

vuppt.

328.  saamelaiset kutsuvat taljaa sanalla tullj.

329.  saamelaiset kutsuvat vartaloa sanalla roannk 

(vrt. ranka, runko).

330.  saamelaiset kutsuvat olkapäätä sanalla vuellk 

(vuellk-taxxt=lapaluu).

331.  saamelaiset kutsuvat kurkkua sanalla cont.

332.  saamelaiset kutsuvat kaulaa ja niskaa sanalla 

capex (vrt. kapea).

333.  saamelaiset kutsuvat ikeniä sanalla ellan.

334.  saamelaiset kutsuvat hammasta sanalla pann 

(moant-pannj=poskihammas).

335.  saamelaiset kutsuvat kieltä sanalla njuxcem.

336.  saamelaiset kutsuvat huulia sanalla piefs.

337.  saamelaiset kutsuvat suuta sanalla njallm.

338.  saamelaiset kutsuvat sieraimia sanalla 

serrem.

339.  saamelaiset kutsuvat nenää ja nokkaa 

sanalla njunn (vrt. nunna, junna).

340.  saamelaiset kutsuvat korvaa sanalla piellj 

(piellj-kiedtk=korvalehti, vrt. pieli, peljätä).

341.  saamelaiset kutsuvat silmäluomea sanoilla 

callm-rumtas (cirmsuvve=räpytellä silmiä).

342.  saamelaiset kutsuvat poskia sanalla nirr 

(vrt. niiranen).

343.  saamelaiset kutsuvat leukaa sanoilla kajjp 

ja vuallnes.

344.  saamelaiset kutsuvat otsaa sanalla vuehc.

345.  saamelaiset kutsuvat höyhentä sanalla ponnc.

346.  saamelaiset kutsuvat siipeä sanalla suejj.

347.  saamelaiset kutsuvat varvasta sanoilla 

jullk-ciehp.

348.  saamelaiset kutsuvat kantapäätä sanalla kannt.

349.  saamelaiset kutsuvat nilkkaa sanalla kuemmer.

350.  saamelaiset kutsuvat pohjetta ja säärtä sanalla 

piecck (vrt. pieksut).

351.  saamelaiset kutsuvat reittä sanoilla cuarr-piell.

352.  saamelaiset kutsuvat jalkaa sanalla jullk 

(jullk-kij=jalanjälki).

353.  saamelaiset kutsuvat ihmisen ja eläimen kynttä 

sanalla kennc.

354.  saamelaiset kutsuvat peukaloa sanalla piellk 

(vrt. pelkonen, pilkkoa).

355.  saamelaiset kutsuvat sormea sanalla ciehp 

(vrt. siepata).

356.  saamelaiset kutsuvat kämmentä sanalla 

kuemmer.

357.  saamelaiset kutsuvat kyynärpäätä sanalla 

karnel.

358.  saamelaiset kutsuvat kainaloa sanalla kajnal.

359.  saamelaiset kutsuvat kättä ja käsivartta 

sanalla kidt (kidt-labp=ranne, kidt-koalldegk=koura, 

vrt. karjalan kisti).

360.  saamelaiset kutsuvat naisen sukuelintä sanoilla 

cienn, ciennrajjk ja kunn (c=tj, vrt. jenna).

361.  saamelaiset kutsuvat miehen sukuelintä 

sanalla pudc (vrt. putki).

362.  saamelaiset kutsuvat lanteita ja takamusta 

sanoilla cuarr-piell.

363.  saamelaiset kutsuvat vyötäröä sanalla roankk 

(vrt. ranka).

364.  saamelaiset kutsuvat pernaa sanalla tammp.

365.  saamelaiset kutsuvat munuaisia sanoilla 

manem-callm (munasilmä).

366.  saamelaiset kutsuvat maksaa sanoilla vujvas.

367.  saamelaiset kutsuvat keuhkoja sanoilla 

kiehpness.

368.  saamelaiset kutsuvat sydäntä sanalla kuttk.

369.  saamelaiset kutsuvat vatsaa sanoilla cuejjv 

ja toannk.

370.  saamelaiset kutsuvat nännejä sanalla 

vuajva.

371.  saamelaiset kutsuvat rintoja sanoilla ninnc, 

rannt ja millk (vrt. ninni, ranta).

372.  marit kutsuvat hammasta sanalla pu.

373.  marit kutsuvat partaa sanalla pondas 

(vrt. saamen ponnc=höyhen).

374.  marit kutsuvat korvaa sanalla palas 

(vrt. pallastunturi).

375.  marit kutsuvat sormea sanalla pariia.

376.  marit kutsuvat nenää sanalla ner.

377.  marit kutsuvat vatsaa sanoilla miiskar

(vrt. miisa, miska).

378.  marit kutsuvat maksaa sanalla moks

(vrt. moksiskaan).

379.  marit kutsuvat kylkeä ja runkoa sanalla 

mogar.

380.  marit kutsuvat takamusta sanalla kutan

(vrt. kuta).

381.  marit kutsuvat kouraa sanalla kopa 

(vrt. kopata).

382.  marit kutsuvat kättä sanalla kit (vrt. saamen 

kidt, vrt. kiitos).

383.  marit kutsuvat nahkaa sanalla kobaste 

(vrt. kopista).

384.  marit kutsuvat jalkaa sanalla jol.

385.  marit kutsuvat olkapäätä sanalla bage.

386.  marit kutsuvat karvoja ja hiuksia sanalla xip.

387.  marit kutsuvat huulta sanalla turbo 

(vrt. turpa, turvota).

388.  marit kutsuvat kasvoja sanalla surgo.

389.  marit kutsuvat sydäntä sanalla siim 

(vrt. siimes).

390.  marit kutsuvat silmää sanalla ginca.

391.  nenetsit kutsuvat naisen sukuelintä sanoilla 

manai ja many (vrt. mani).

392.  nenetsit kutsuvat miehen sukuelintä 

sanalla xoende (x=k tai h).

393.  nenetsit kutsuvat takapuolta sanoilla 

chartsii ja harci (vrt. harsia).

394.  nenetsit kutsuvat kynsiä sanoilla chadää 

ja hada.

395.  nenetsit kutsuvat korvaa sanoilla chaa ja ha.

396.  nenetsit kutsuvat niskaa sanoilla ik ja jik.

397.  nenetsit kutsuvat mieltä sanoilla i ja ji.

398.  nenetsit kutsuvat sormea sanoilla uda 

ja udendarka (vrt. uuttera).

399.  nenetsit kutsuvat kättä sanoilla uda ja udä 

(vrt. utajärvi).

400.  nenetsit kutsuvat hiuksia ja karvoja sanoilla 

abt ja eäptä (vrt. auta).

401.  nenetsit kutsuvat päätä sanoilla ava ja ajvaa 

(vrt. ava=emo, haltija).

402.  nenetsit kutsuvat varvasta sanoilla aetarka.

403.  nenetsit kutsuvat jalkaa sanalla ae.

404.  nenetsit kutsuvat sydäntä sanalla sej 

(vrt. karjalan seän).

405.  nenetsit kutsuvat silmää sanoilla sav ja saev 

(vrt. savi, saivo).

406.  nenetsit kutsuvat polvea sanoilla puly ja puuly 

(vrt. pullinen).

407.  nenetsit kutsuvat nenää sanoilla puje, pujeh 

ja pyq (vrt. pujo).

408.  nenetsit kutsuvat otsaa sanoilla paq ja puäjeh.

409.  nenetsit kutsuvat poskia sanoilla paidy ja pajdy.

410.  nenetsit kutsuvat suuta sanalla njä.

411.  nenetsit kutsuvat sarvia sanalla njamt.

412.  nenetsit kutsuvat kieltä sanalla njämiu.

413.  nenetsit kutsuvat kulmakarvoja sanoilla nircx 

ja nirtschäh (vrt. nirsinen).

414.  nenetsit kutsuvat vatsaa sanoilla my ja myn 

(vrt. minä, minna).

415.  nenetsit kutsuvat partaa sanoilla munuotsch 

ja munocx (vrt. munnonen).

416.  nenetsit kutsuvat olkapäätä sanalla martsj 

(vrt. marsi).

417.  nenetsit kutsuvat selkää ja selkäpuolta 

sanoilla maha ja mahaa.

418.  nenetsit kutsuvat luuta sanoilla ly ja lydi 

(vrt. lyydiläiset).

419.  nenetsit kutsuvat nenää sanalla puja 

(vrt. puijata).

420.  nenetsit kutsuvat peukaloa sanalla cubai.

421.  nenetsit kutsuvat silmää sanalla sei 

(vrt. seita).

422.  nenetsit kutsuvat hiuksia ja karvoja sanalla 

itu.

423.  nenetsit kutsuvat maksaa sanalla mud

(vrt. mutu, maksasta ennustaminen).

424.  nenetsit kutsuvat ihoa sanalla koba.

425.  nenetsit kutsuvat nahkaa sanalla tobiova.

426.  nenetsit kutsuvat hammasta sanalla tivie.

427.  nenetsit kutsuvat kynttä sanoilla kodi ja tiev.

428.  nenetsit kutsuvat kurkkua sanalla sio.

429.  nenetsit kutsuvat kasvoja sanalla sä ja sjä.

430.  "naizil nännit, miehil pienet nännizet" 

(nännit ja nänniset, nen-pääte).

431.  "sormed on näpis, peigoim peä da sormed 

yhel tazal" (sormet näpissä eli yhessä, 

peukalo ja sormet).

432.  "ann yksi näppi" (näppi eli näpillinen, 

vrt. hyppysellinen).

433.  "hiez olen, näzäväd on kainalot" (näsävät 

eli märät).

434.  "nölled valutah suusta" (nölled eli kuola, 

nölki).

435.  "nenä on nupulleh" (nupullaan,

vrt. nyrpällään).

436.  "nälgyvatsu nurajau" (vatsan ääniä, 

elävä olento).

437.  "nuuhtaz nenäh, tulougo mil" (mille tulee,

miltä tuoksuu).

438.  "nenä on nuupalleh" (nuupallaan).

439.  "nuorel on nodried niveled" (nodried 

eli notkeat).

440.  "ägä rozih nouzetteli" (ägä eli suuttumus, 

nousi poskiin).

441.  "vanhan hardied noudav vihmad da povvad" 

(ilmojen tuntuminen hartioissa).

442.  "ihuo sanotah nuamakse" (ihoa naamaksi).

443.  "tsoma noamu" (naama eli kasvojen 

iho).

444.  "nenä on nirpalleh" (nirppanenä).

445.  "nirvehilleh on suu ainoz" (nirvehilleh 

eli irvassa).

446.  "nirvistäv igenii" (nirvistää eli irvistää, 

vrt. nirvinen).

447.  "niskuluu on alahan naizil" (niskuluu 

eli häpyluu).

448.  "kynzinivel" (sormenpään nivel).

449.  "kyynäspeänivel" (kyynärpään nivel).

450.  "olgupeänivel" (olkapään nivel).

451.  "polvinivel" (polvinivel).

452.  "pägienivel" (päkiänivel).

453.  "rystyiznivel" (rystysien nivel).

454.  "sarvinaiznivel" (lonkkanivel).

455.  "nilkkaluu" (kehräluu).

456.  "peä nestyi higeh" (nestyi eli kastui, 

vrt. neste).

457.  "nenga leviä oli, kahen sormen levehys" 

(kahen sormen levyinen, omat mitat).

458.  "nenähuogamed on hengitykseh näh" 

(huokaimet eli sieraimet).

459.  "nenänagjaine on novez" (agjaine eli pää,

vrt. aika).

460.  "nakroin jotta vattsani kipieksi" (ilon 

tuntuminen vatsassa, vrt. surun).

461.  "nabaluuda on kolme selgäpiis" (napaluita,

selkäpii=selkäranka).

462.  "peä on napukoil, ei kehtoa sugie" 

(napukoilla eli takuilla).

463.  "napukalleh on usad" (usad eli viikset).

464.  "hudra om mium nahka, ainoz higi nouzoo" 

(nahan läpi nouseva hiki).

465.  "märräznahka lähti, sattavuin" (märräsnahka 

eli marraskesi).

466.  "suonda myö veri matkoau" (suonia myöten 

matkaava veri).

467.  "peigalom myödähini on enzimäni sormi" 

(peukalon myötähinen, peukalo ja sormet).

468.  "ozutettau sorm om peigalom myödähiine" 

(sormi jolla osoitetaan).

469.  "elä myllistele, häpykkä nägyy" (myllistele 

eli pyllistele).

470.  "myltykkä nenä" (pieni ja pyöreä).

471.  "muolaz neidine" (soma kasvoiltaan, 

vrt. muoto).

472.  "niin jotta kaikki veret muotoloilla karkelehtau" 

(muotoloilla eli kasvoilla).

473.  "peze muodo, nenga ku oled novez" 

(pese muoto).

474.  "bokalleh mukeldui, käksähtih" (bokalleh 

eli kyljelleen).

475.  "on hänel mozguu piäs" (mozguu eli älyä, 

vrt. luonnenimi mosku).

476.  "luus piästim mozgud, magied on syvvä" 

(moskut eli luuytimet).

477.  "nygöi om pökkine täyzi" (pökkinen, 

vrt. pötsi).

478.  "elävälihalla on kun om marrasnahka lähten" 

(ihon kerroksien nimiä).

479.  "veri lähti mazlalleh jälgimäi" (lähti maslalle, 

hyytyi).

480.  "mazlavui veri leikkavuksez" (hyytyi haavassa).

481.  "muga suutuin, kai maksa lekahtih" 

(lekahtih eli liikahti).

482.  "maksu lekahtih, pöllästyin" (tunteiden 

tuntuminen maksassa, vrt. mahassa).

483.  "pöllässyt kai syväin läpätteä" (sydän 

läpättää).

484.  "miul on vattsa lämmä, en voi vihoa pideä" 

(herkkä vatsa).

485.  "roza läimähyy, nuori vie on" (roza=posket, 

läimähyy=punastuu).

486.  "sormen lymmähykset" (nivelet, 

vrt. lympyä=taipua).

487.  "levied luud on, vägöv on" (luiden ja 

voimien yhteydestä).

488.  "midä kuuluv luissa" (luissa kuuluminen).

489.  "luomikarv on kiändynys silmäh" 

(luomikarva eli silmäripsi).

490.  "silmä on lupalleh" (lupallaan, 

lupsahtelee).

491.  "lupista silmäd vähäizel, mänöy ruppih, 

vahn oled" (iän katsominen silmäkulman 

rypyistä).

492.  "luikku" (sääriluu).

493.  "lodigu on iralline luu rejjen da seäri

värtinäizen keskel keänälmyksez" (nilkkaluu, 

irrallinen luu).

494.  "nännid vai loksau juostez" (nännid 

eli rinnat).

495.  "tukkie käel livailou" (vanhin tunnettu 

kampa).

496.  "häi silmäl lippai sinuu" (lippai, 

iskee silmää).

497.  "lihasuoni" (suoni eli jänne).

498.  "lihasyli" (levitettyjen käsivarsien väli).

499.  "lihavuin, sain lihoa syyvä" (lihoin, 

lihan syömisen tarkoituksesta).

500.  "on hyvä lihatoi, laiha on kui puikkoni" 

(lihaton eli laiha).

501.  "leskisuoni on otsaz, jallas, pägies, käez" 

(ennustamiseen käytetty poikittainen suoni).

502.  "se jiäy leskekse, kel leskisuon om poikkizin 

selgämez" (selgämez eli käden selkäpuolella).

503.  "kell on suurembi leuga, se i leuvakas" 

(leuakas).

504.  "sormen levevys voatetta" (sormen leveys, 

omat mitat).

505.  "tukad ollah leviälläh, eu palmikkoloissa" 

(kiinni pitäminen käytännöllisempää, 
auki pitäminen vanhempaa).

506.  "leveipötsöi äjjän syöy" (pötsöi eli maha).

507.  "lekeröini, lyhyt ta levie imehnini" 

(ulkonäköä kuvailevia sanoja).

508.  "syväinala lekettää" (liikkuu, sykkii).

509.  "hammas lekkuu" (liikkuu, heiluu).

510.  "korvan lehvä" (lehti).

511.  "lehväized" (kynsivalli).

512.  "lattsujalg on ozakaz" (lattajalka, 

onnekas).

513.  "nenän ladva" (latva eli pää).

514.  "sormen ladva" (pää).

515.  "nenäl ladvu kubajaa" (kutiaa).

516.  "kielen ladvaz olis" (vrt. pyörii kielen 

päällä).

517.  "lauhie eäni" (lauhie eli lempeä,

vrt. lauhkea).

518.  "lauhietukka on ozakas" (lauhietukka, 

pehmeätukkainen).

519.  "mieli lauhkenoo" (lauhtuu, tyyntyy).

520.  "pehmievattsane hot tuskeuduu ni terväh 

lauhtuu" (pehmeävatsainen=herkkä ihminen, 

terväh=nopeasti).

521.  "taba lauhtui" (kiukku, luonto).

522.  "lapskoda niskan kohas" (lapskoda=kohtu, 

niskan=häpyluun).

523.  "nielläh laikatah" (nielee kuuluvasti).

524.  "laippi rozaz on, synnyntähti on silmäl luo" 

(laippi=laikku, rozaz=poskessa, synnyntähti

=luomi).

525.  "laskuluu" (niskaluu, vrt. laiskanluu).

526. "katsou piltsistäy, silmäd puolelleh ummez" 

(piltsistäy eli siristelee silmiä).

527. "katso tävvel silmäl, midä piltsistelettöz" 

(katsoa täydellä silmällä).

528. "sinizemie pinnaz on" (sinizemie=mustelmia, 

pinnaz=ihossa).

529. "piiksi" (linnun rintalasta / sen harja).

530. "piiksiluu" (linnun rintaluu).

531. "leugapieli" (pieli=sivu, reuna).

532. "pyhki nene suupielet" (suun pielet).

533. "kainaloz veim pieliskön heineä" (pieliskön 

eli kainalollisen, omat mitat).

534. "pienkieli" (kitalaen kieli).

535. "pienenvarbahan kiveh kosketin" (pienen

eli pikkuvarpaan).

536. "gu pääraivoh viän, ga sih kikkuat" 

(pääraivo, vrt. taka).

537. "kynnek kul leikatah, ei pie lattiella peästeä" 

(osa itseä).

538. "jiäy luupalad da piälohisko" (poltettaessa, 

lohisko=kallo).

539. "peäluudu vaste kollai" (pääluuta eli kalloa, 

yksi luista).

540. "vanhate rubiou peäluu häpistymäh" 

(muisti huononemaan).

541. "piämalluskan kivistäy" (malluskan eli 

kallon).

542. "hänel om peämuisto hyvä" (muistin 

sijainnista).

543. "piänahka kubizoo" (päätä ympäröivä 

nahka).

544. "sil miehel on hajuu piänahkaz" (hajuu 

eli ymmärrystä).

545. "jo lujendui piänahku, ennen oli töyhäkkö mieli" 

(töyhäkkö eli häilyvä).

546. "peänidimet" (idimet eli aivot).

547. "miul on hyvä peäpassi" (pääpassi eli muisti, 

vrt. pääpasi=rohkeus).

548. "tukad lähtiett om piäpyöröiz" (pääpyöröistä 

eli hiuspyöriäisestä).

549. "peäpyöröih sai aiga kollun" (kolhun kalloon, 

pyöreä luu).

550. "pettsuri" (kehräluu).

551. "piä kun vakku, hajuo ni midä" (tyhjä kuin vakka, 

hajuo=ymmärrystä).

552. "peäz da jalgois sah" (päästä jalkoihin, 

itsen pituus).

553. "peäm pohjaz on keyhneä" (hilsettä).

554. "omani peän ymbäri ajattelemmos" (oman 

pään ympäri, huolella).

555. "piän vastah eläy, ei varoa ni midä" (elää päätä 

vastaan, varomattomasti).

556. "peä on kui tuohikerä, muissa ni midä ei" 

(huonomuistisesta).

557. "peigalon peä" (peukalon).

558. "piäkerkkä" (kallo).

559. "peäkerä sattavui" (pääkerä, vrt. ke=pyöreä).

560. "jätä hännät häilymähe, peäkerkät kehäjämähä" 

(pääkerkät eli kallot, vrt. havupuiden kerkät).

561. "jätti hännät häilymäh, piäkirsat kihajamah" 

(kirsat eli kallot).

562. "piäkuor on kova, mustau häi kaiken jyttymäzen" 

(muistaa jyttymäzen eli kolaukset).

563. "peälaes kandapeäs sai" (päälaesta 

kantapäähän, itsen pituus).

564. "kell om peälael peäpyöröi, sill om pitkä igä" 

(hiuspyörteistä ennustaminen).

565. "piälakkazes sie idimet" (lakkazez=laessa, 

idimet=aivot).

566. "kämmenem pezäine" (kämmenen pesä).

567. "kainalom pezäkkö" (vrt. kuoppa).

568. "ei tijjä piädy ni perzetty" (päätä ni persettä, 

ei mitään).

569. "perähammaz" (vrt. viisaudenhammas).

570. "perähampahad" (vrt. taka).

571. "nägyyhäi ihuo myö suutundu, kai roza permenih" 

(posket punastuivat, tunteiden kohdat).

572. "peigalompiän suurutt oli guarbaloa" 

(peukalonpään suuruisia, omat mitat).

573. "peigaluz" (peukalonjuuren lihas).

574. "pelvaz ei rakkahal purevu eigo leikkavu" 

(eläimen niska tai selkäjänne).

575. "pelvaz leikkavui" (käden jänne).

576. "pehmie liha" (hauislihas, pohjelihas).

577. "pehmie vatsaldah" (hyväsydäminen, 

tunteet=sijaitsevat vatsassa).

578. "pehmiepäine, ei muissa" (huonomuistinen, 

muistin sijainnista).

579. "pehmievattsane, hot tuskeuduu ni terväh lauhtuu" 

(tuskeuduu=suuttuu, terväh=pian).

580. "ei luadei parrattomuz vanhal" (luadei 

eli sovi).

581. "vaste vai palmikoitsin, a jo i riittsavui" 

(riitsavui eli purkautui, letti).

582. "vuota riitsin palmikon" (puran).

583. "andoi pagaroih potkal" (potkun 

pakaroihin).

584. "suu syyhyöö, pakauttajoa tuloo" (pakauttajoa

eli puhuttajaa, vieraita).

585. "maido nännilöih pakehtui" (pakehtui eli 

juuttui, vrt. pakahtua).

586. "kyynäl silmäh pakehtui" (omat veet).

587. "pala keroih pakehtui" (keroih eli kurkkuun).

588. "veri om pakehtunnun" (pakehtunu eli 

hyytynyt).

589. "verem pakehtutti jalgah" (veren 

pakehtuminen).

590. "abei rodih moine, kai syväim pakehtui" 

(abei eli suru, pakahdutti sydämen).

591. "syväim pakehtui" (vrt. vatsa, sisin).

592. "ken tulou pagizuttai, huulet kubajau" 

(huulet kutajaa, vieraita tulee).

593. "pahal käjel vestät" (pahal eli huonommalla, 

vasemmalla).

594. "ozakaz olet, karvane rynnäs" (osakas 

eli onnekas).

595. "oled ozakas kuin siun dalgapohja on tasani" 

(onnekkaina pidetyt piirteet).

596. "onnempyörä" (hiuspyörtyäinen / sormenpään 

pyörre, molemmista ennustettu).

597. "ondurani" (jalkapohjan kaari, vrt. antura).

598. "onsi paikka" (ontto, jalkapohjassa).

599. "olkamus" (olalla kannettava taakka, 

omat mitat).

600. "oikien keäm puolimpaini tie mänöy Niskärveh" 

(oikean käden puoleinen).

601. "siidä mänin oigieh kädeh, tuli dogi vastah" 

(oikeaan käteen, käden suunnat).

602. "oigie käzi i vazami käzi" (vazami eli vasen, 

vrt. vasama=vasemmalla kädellä pidelty nuoli).

603. "oigei jallampohju kubizoo, mielehine matku 

tuloo" (kutinoista ennustaminen).

604. "ohavoluu on ohavoizen rinnalla" (ohavo eli 

ohimoluu).

605. "ohavuksed" (ohimot).

606. "siitä alko niiv varauttoa jotta kaikki karvat nousi 

pistyh" (pelottaa, tunteiden voimasta).

607. "syväinkeräh pystäy" (sydänkerä).

608. "kyynärem pitkus" (kyynärvarren 

pituus).

609. "täm om pitkigäine, korvanlehväd om pitkäd" 

(iän ennustaminen korvanlehdistä).

610. "pitkyheikki" (keskisormi).

611. "ennen kai muzikad oldih pitkytukad" 

(miehet pitkätukkaisia, hiusten leikkaamisen 

vieraasta alkuperästä).

612. "suonet plikettäy" (sykkii).

613. "juoksin, kai syväinalam plikettäy" (sydänala

sykkii, kiihtyvät sydämenlyönnit).

614. "rindulastaine pläkettäy, astut kui toziembah" 

(rintalastan alla sijaitseva sydän).

615. "se sanan ku sanou, ga ni luiz ei myöstäi" 

(myöstäi eli lähde luista, luumuisti).

616. "leskisuoni plömpöttäv vai siid rystyizii vaste" 

(verisuonien nimiä).

617. "al polven om pohke" (pohkeiden 

sijainnista).

618. "pohkeluu on ezitsuraz" (etupuolella).

619. "magoan huroal bogal" (huroal=vasemmalla, 

bogal=kyljellä).

620. "bokkaluud" (kylkiluut).

621. "jallam pollelmuz nägyy peskuz" (pollelmuz

=jälki, peskuz=hiekassa).

622. "silmis tsomisteleh, a silmän tagan polgou" 

(silmän takana, vrt. selän).

623. "polvikezrä" (polviluu, ke=pyöreä).

624. "polvikittsu" (polvitaive).

625. "hytsistyksiz istuu, käit polvempeälöil" 

(hytsistyksissä eli kyykyssä, kädet polvien 

päällä).

626. "minuu polvittau, ei tule silmih" (polvittaa 

eli välttelee).

627. "kun ois entini pora polvessa" (pora eli voima, 

iän myötä heikentyvät nivelet).

628. "higi itses poruou lämmäl" (poruou=poistuu, 

vrt. porottaa tauti).

629. "kyynälet silmäs poroi" (itsestä poistuvat 

veet).

630. "korvansydämet kuvistah, huomei roih vihmu" 

(tulee sade, kutinoista ennustaminen).

631. "breits eäre pardu, pitk on" (aja partasi,

lainasana).

632. "breindälleh om pardu, pitk on" (ajamatta,

vrt. vieraat metalliveitset).

633. "parembazekse tsämittih tukkii" (tsämittih 

eli siistittiin, oma siisteys, vieras leikkaaminen).

634. "kandasuoni on leikkavunnuh, siit se jalga 

prinkkoa astues" (kantasuoni, vrt. käännöslaina 

akillesjänne).

635. "umbipahloh itköö, huulien sydämes puhkateleh" 

(umpipahloon, suuta avaamatta).

636. "kolmesta koh kiiskat oldih puhennuot" 

(kiiskat eli suolet, vrt. kiiski).

637. "hura kyynäspeä kubizou, sid buite satah" 

(vasen kyynärpää kutisee).

638. "otsusuon om pullolleh piäm painahuu" 

(verisuonien nimiä).

639. "punakka on eukko ylen" (punertavakasvoinen).

640. "punakad rozat" (rozat eli posket, punakka

=elämän väri).

641. "kulkuh punu azetui" (kurkkuun punu, 

vrt. käännöslaina aataminomena).

642. "jo punu nouzoo kulkkuh" (punu eli pala).

643. "pahoi sanoi, kai punu nouzi kulkkuh" 

(sanoi pahasti, pala nousi kurkkuun).

644. "kielii punoo, talutteloo kielii ielleh järilleh" 

(punoo kieliä eli juoruilee, vrt. kielastella

=valehdella).

645. "älä kynzii pureksi" (kynsien pyhyydestä).

646. "purhakat tukad" (pörröiset).

647. "peäm piet purhalleh, et suvi" (et sui, 

hiuksista huolehtiminen).

648. "muates piä purhavui" (pää purhavui, 

meni pörrölleen).

649. "purhiet tukad, yläh päi nostetud" 

(outoina pidetyt kampaukset).

650. "ei sua kynzie purra, ilgien on nägöistä" 

(paheksuen, tapojen vastaista).

651. "purtsakad huuled" (turpeat).

652. "suu om burtsalleh, milb ei roinnuheze 

neniä myö" (nenää myöten, toivotulla tavalla).

653. "sanoi pudzahutti huulien sydämez" 

(huulien välistä).

654. "higi pudzuoo nahkaz läbi, hudra om 

miun nahka" (nahan läpi putsuava hiki).

655. "higi otsas budzuou" (hikoilevat 

kohdat).

656. "vai nyt sie vatsam miul buurissutit" 

(vrt. pahoitit mieleni, omat tunteet

=elävät vatsassa).

657. "pyörevyksiz om peä" (pyörryksissä, 

pää=tajunnan ja tasapainon olinpaikka).

658. "kieles pyörie, va en kui voi sanuo" 

(pyörii kielessä, vrt. kielen päällä).

659. "kielen agjalleh pyöri sana" (kielen 

agjalleh eli päässä, kielestä syntyvät sanat).

660. "mielel i pyöriy, g ei juohtu vai mieleh" 

(juohtu eli muistu, pää=ajatuksien ja muistojen 

olinpaikka).

661. "peälakal on kaks pyörretty, kaks kerdoa 

naid" (hiuspyörteistä ennustaminen).

662. "rozih pyörözet tuloo kun nagraa" 

(pyöröset eli hymykuopat).

663. "pästärpeä muzikku" (harmaapäinen 

mies, vrt. päistäräkki eli västäräkki).

664. "rubei sium peä päissärdymäh" 

(harmaantumaan).

665. "alazita käin nuotal ga kai selkämed 

ahavoittsi da päivitti" (kävin nuotalla 
paljain käsin, päivitti käsien selkäimet).

666. "päivittäy selläd da i rungan kaiken" 

(päivittää selät ja rungon, vrt. järven selkä).

667. "vasemen jalan päkiem piällä" (päkiän 

eli jalkapöydän).

668. "jalass om pägie" (jalan osia).

669. "pägien lyötin" (löin johonkin, 

kipu opettaa).

670. "pägielöi kubauttau" (kutittaa, väärien 

kenkien tai sukkien oireita).

671. "korgied om pägied, pidäy korgied loadie 

kengäd" (itse laaditut kengät).

672. "em peällä päkeijeni vois lähtie" (päällä

päkiäni, lähtisi millään).

673. "pägieluu" (jalkapöydänluu).

674. "pägienivel" (nilkkanivel).

675. "pälizöö pahah eäneh" (vrt. hyvään, 

oikea puhe).

676. "yksi dieloine pälkähtih pääh" (tieloine 

eli asia, vrt. tieto).

677. "pämpähytti selgäh kämmenel" (löi selkään, 

oudoksuen).

678. "pärneä ei syvvä" (pernaa).

679. "itköö pärzistelehez, kyynäl vai silmäs tippuu, 

eänd ei jeävi" (vrt. itkemistä seuraava kevyempi 

mieli, elimistön tapoja selvittää henkisiä 

ongelmia).

680. "pättärä" (päkiä, linnunkoipi, karhunkäpälä, 

sorsanräpylä).

681. "pättäräini" (jalan holvi).

682. "pätäs" (linnun rintaliha).

683. "pätäs, sen kohalla on piiksi maran alla" 

(piiksi=linnun rintalasta, mara=maha).

684. "pöhtö" (ihmisen toinen sormiluu).

685. "syväin katkeni kui pöllästyi" (sydän katkesi, 

pelästyessä).

686. "voi kui pöllässyin, kai mäni hibie suurimazil" 

(hipiä meni suurimoille).

687. "pöllästyin, ga vie syväin säräjäy" (syväin

=sydän, sisin, vatsa, keskikohta).

688. "pöttsö" (hauis tai pohjelihas).

689. "pöttsö" (linnunmaksa).

690. "pöttsözet ollah jalloissa i käzissä" (pötsöset 

eli paksut lihakset, vrt. pötsi).

691. "pötsöinahk on ulgonahkaz alattsi" (pötsönahka,

vatsanahan sisäpuolella).

692. "pöydy" (kämmenpöytä).

693. "pyhkie kaikkie ittsie, nännid, itsenigähisty" 

(sukuelinten nimiä).

694. "peävyndäh näh älä elä, pidäy toizeh aigah 

jätteä" (elä päävyndän eli sattuman varassa, 

vrt. päätyä johonkin).

695. "on kaikkii peävyndyksii eläjez" (päävyndyksiä 

eli sattumia).

696. "s om piävyndähini" (asia päätetty, 

vrt. pää-tös).

697. "kyllä sillä om piämpasi kuin ruohtiu männä 

näin tuulella" (päänpasi eli rohkeus).

698. "silimät on kaljamalla" (kyyneleiset, 

vetiset).

699. "jopa senthän on vesikalkamalla silemätki" 

(vrt. kaljama=kirkas jää).

700. "onpas sillä pitkältä naaman pesuva, 

ku on nuon kalju" (kalju, naaman jatke).

701. "onko se sinullaaj jo kalju piä" 

(ikääntymisen oireita).

702. "sull ov vielä aivan täyvet hiukset, 

eij ok kalijua ollenka" (täysistä hiuksista 

kaljuksi).

703. "mun päästäni on hiukset lähtenyp 

pois että ei siä ole enää muuta ku joku kalki" 

(kalki eli haituva).

704. "vesi juaks, nii suurek karple" (karple 

eli kyyneleet).

705. "silmen tul kyynelkarpale" (kyynelkarpale, 

vrt. karpalo).

706. "käet om punaset kun verikarpalot" 

(vrt. karpa=punainen).

707. "ne on nuo meijäm miehet niin kaaltauttanut 

tukkansa että ne on niin hullun näkösiä" 

(hiusten leikkaamisen vieraasta alkuperästä).

708. "hammas kaluvoa kieltä, mitä tulenuo 

pahhoa mieltä" (hammas kalvaa kieltä, 

kaikesta ennustetaan).

709. "keohkokalava" (pallea).

710. "kaikki luit kalva satte edel" (luita kalvaa, 

sateen edellä).

711. "ei se minkäh jalkojai olis kalvannuk kaiken 

yötä, jos ei lumsateit olis tullu" (sään muutoksille

herkät ihmiset, vrt. sään haltijan valitut).

712. "tässä on kalvoskarvoja" (rannekarvoja, 

ihokarvoja).

713. "kalvosluu ylös aina kyynäspeähän" (kalvosesta 

kyynärpäähän).

714. "kell o helakka, kell o kamakka eän" (ääntä 

kuvailevat sanat).

715. "hiukset o nii lähteny et paljas kamara näkkyy" 

(kamara eli kalju, vrt. maan kamara).

716. "ei oo enää kun muutama hiuksi päänkamaralla" 

(pään kamara).

717. "sä ole jo aika vanh, koson kanajalvo silmkulmis" 

(kanajalvo eli ryppyjä).

718. "mie olem monaist manannuk ku or rintaluut 

herttonnul luttuh mennäk" (rintaluut lyttyyn, 

vrt. kylkiluut).

719. "muu olik konttin huomelta niin kankistunnu, 

ette mää meinan ens mihenkäs päästä" (konttin 

eli jalkani, vrt. kontata, kontio).

720. "kankuntaivu" (vyötärön taipumiskohta, 

lonkka ja reisiluun yhtymäkohta).

721. "kannaluu" (lapaluu).

722. "kannanalust" (jalkapohjan takaosa).

723. "kannanjänne" (kantajänne, akillesjänne).

724. "kannas" (sieraimia erottava seinämä).

725. "kannasluu" (solis tai lapaluu).

726. "silm kannatta" (silmä kannattaa, 

vrt. silmänkantama).

727. "pitäs saaha hieroja, ko nuo kanneluuperätkii 

alkaat tuntuu nii kipiält" (kanneluun eli lapaluun 

perät, itsehoito=hieroa seinän kulmaan).

728. "kannerluu" (lapaluu).

729. "kielenkantimest o kiel kippee" (kantimesta 

eli jänteestä).

730. "kielen kantimissa or risoja" (vrt. kitarisat).

731. "keuhkon kantimet" (henkitorven päähaarat, 

teuraseläinten kuvauksia).

732. "silmäripseet jotka täs kannen syrjäss on" 

(kannen eli silmäluomen).

733. "sinne on niim pitkältä matkoo ku silemä kantaa" 

(silmän kantama, omat mitat).

734. "kantajännettä on kenkä paenanna" 

(kantajännettä, vrt. kantapohja).

735. "ei siit ennää näy kantaluitakaa, senku lumi vaa 

tupruaa" (kantaluita eli kantapään luita).

736. "kantaluu on laskeonup piikillek kun se 

kantajännem mäni poekki" (kantajänne poikki, 

vrt. akillesjänne).

737. "sinne on silimänkantama" (omat mitat,

oikeista asioista).

738. "kaekki on aevan käen kantamilla" (käden 

kantamilla, lähellä).

739. "ee se oo iänen kantamillakaa, sehän män 

Rikkajoille heenään" (äänen kantamilla, 

vrt. silmän).

740. "ei ollu kon yhrenkärenkantama särkii tän 

aamon merroos" (yhenkädenkantama, 

omia mittoja).

741. "se ol miehen kantamus" (vrt. naisen).

742. "kaikela elävällä se on kantanen" (kantanen 

eli sukuelin, vrt. kanta=suku, vrt. puun kanta).

743. "kantapohjasta niät män rikki tua toenen kenkä" 

(kantapohjasta eli kantapään pohjasta, 

vrt. jalkapohja).

744. "siim pyörit kantapäissäi" (kantapäissäni 

eli tielläni).

745. "kantapääluu" (kantaluu).

746. "kantasuon" (kinnerjänne).

747. "ei silmän kanno matkal muut näkyn" 

(silmän kannon matkalla, silmän kantama).

748. "ääne kanno pääs" (äänen kantama).

749. "kantoluu" (olkaluu).

750. "se tarttu kinnerkoukkuu tai kantopiähä" 

(polvitaipeeseen tai kantapäähän, petoeläinten 

iskukohtia).

751. "näin lyhytkaplaisella on lunta ihan huaroin asti" 

(kaplaisella eli jalkaisella, vrt. reen kaplaat).

752. "taitaa olla huononemmoa päi ko nii kapristaa 

tuost kanneluu nenäst" (kapristaa=kouristaa, 

kanneluu=lapaluun).

753. "Antti lyyvväk karraatti olan takkoo" (löi puita 

olan takaa).

754. "minua kun vilu karraatti, iho män siiraan" 

(karraatti=puistatti, siiraan=kananlihalle).

755. "häppiipäs sill ol, iha karaht tulpunaiseks" 

(tunteiden näkyminen kasvoissa).

756. "veret karaht kasvoillen" (punastui, 

vrt. karpalo).

757. "suuttu niin että karahti punaseksi" (karahti 

punaseksi, vrt. punastui karaseksi).

758. "säikähin jotta koko ruummis kylymäksi karahti" 

(kuumina ja kylminä tuntuvat tunteet).

759. "ilimammuutteet kaet tästä tulloo kun roatoa 

niin pahastik karraottelloo" (roatoa=runkoa, 

karraottelloo=puistattaa).

760. "menin oikeen karajalkaa" (juoksujalkaa).

761. "karanenä" (kapea nenä).

762. "vesi kara nenäst" (kara eli vuotaa, 

itsen vedet).

763. "veri lakkaa karraamasta jo vanhemmiten" 

(karraamasta eli kiertämästä).

764. "miul ol nii kylmä, jot hippeekarvat karkasiit 

pystyy" (hippeekarvat eli ihokarvat).

765. "vilu karkais pitki pintoa" (karkaisi=puistatti, 

pintoa=ihoa, vrt. talvenhaltija Karu).

766. "musta ver karkovvaa" (karkaa kynteen, 

sormeen lyötyäni).

767. "veret karkas poskillen" (punastuin).

768. "se säekäht että veret karkas piähän" (veren 

liikkeistä, yhteydessä tunteisiin).

769. "karkaja veri sihi" (mustelmaan).

770. "nii säikähi, jot pinna vet karriel" (pinna=ihon, 

karriel=kananlihalle).

771. "kylymät karreet käö pitki selekärankaa" 

(karreet eli väreet).

772. "sitä tuntu sitä pelon karetta" (pelon 

kareet).

773. "kylmän karek käypi ruumhissa" (kylmän 

kareet, vrt. Karun kosketus).

774. "säikähin niin että kylymät karhet meni läpi 

ruumhin" (elimistön tapoja varoittaa).

775. "peä karhottaa, kampovaa häntä" (karhottaa 

eli pörröttää).

776. "on siinä pojan karha" (pörröpäisestä, 

vrt. karhu).

777. "sormet on karhallaan" (harallaan).

778. "hivukset on karhallaan" (pörhöllään).

779. "on tukkaskin taas aika karhama kunnei sit op 

pitkään aikaal lipattu" (lipattu eli leikattu).

780. "sen ol tukka nin karhamallaa" (pörröllään).

781. "karhapiä" (pörröpää, vrt. karhea).

782. "sil o nin karhi ja kolias ään" (karhi=käheä, 

kolias=kuuluva).

783. "sillai ärrän karheestis sannoo" (ärrä-lahjaiset, 

vrt. viaksi haukkuminen, vrt. variksen "kraa").

784. "voes sitä tukkoosav vähä ies sukija eikä aena 

antoo ollan nuin karhollaa" (sukimisen ystävät, 

karhollaan olo vanhempaa).

785. "pystytukka se karhottaa aena pystyssä" 

(oudoksutut pystytukat).

786. "partaki karhottaa" (takkuisena, 

sukimaton).

787. "nenä turajoa" (niistäessä, vrt. turistaa).

788. "semmonen kylymä karmi mänii selässän" 

(karmi eli väristys).

789. "karmi pitki selkruottu alas" (pitkin 

selkäruotoa, vihlovan äänen kuuleminen).

790. "vielä nykkiv vereni karmii" (vereni karmii, 

sen muistaessani).

791. "oikeen kaarmii lihhaa" (puistattaa).

792. "sekos mua karmi" (suututti).

793. "niin mä olen vihaanen jotta oikeen pintaa 

karmii" (pintaa eli ihoa, tunteiden voimasta).

794. "kyllä se luontoa karmii" (vrt. ottaa 

luonnolle).

795. "karmistaa selkäluuta" (omat luut, 

vieraat rangat).

796. "nyppäses pois toi vesikarva tosta silmä

kulmastani kun se nin karnuttaa siinä" 

(silmäluomen sisäpuolella kasvava ripsi).

797. "vesi juaks, nii suurek karple" (vesi eli hiki, 

juoksi karpaloina).

798. "silmen tul kyynelkarpale" (kyynelkarpalo).

799. "käet om punaset kun verikarpalot" 

(vereen vertaaminen).

800. "karrapörrö" (pörrötukka).

801. "karrapää" (kiharatukka).

802. "aika karri on sen tukka" (karri eli 

pörröinen, vrt. Kari).

803. "taikka mä käyn karriis kii" (karistamisella 

uhkaaminen).

804. "maltas kun miä hairasen karristas" 

(vrt. tukistan).

805. "pöyrypeätä ne sannoo karrikkaaks ja 

karrikkapeäks" (pörröpäätä).

806. "kyl sill om partakiis sit semmoinen karrikka" 

(karrikka eli karkea).

807. "mek kamppaan pääs ku tukkas on niin 

karrillansa" (kampaa pääsi).

808. "sellai karripää toi likka, hivukset nii karrisillah" 

(karrisillah eli pörröllään, luonnonlapset).

809. "tommost karrottunu tukka tahr millä enä 

selkkiäks saar" (sukimisen tarkoituksesta, 

ehkäisee takkuuntumista).

810. "sen voan sanon, että se karsasoo luontoo 

niin ilikeesti" (karsasee luontoa, veren 

seisauttaminen).

811. "kyl se karsasoo monta kertaa korvataustaa" 

(vaikea elämä).

812. "elä karsi, tulloot sääret kärnää" (karsi=raavi, 

kärnää=ruvelle).

813. "tuas nys se karssus tänne ettämä vähä suarin sitä" 

(saarin takkuista tukkaa, vrt. suin).

814. "on nii karstas tuo peä" (karstassa eli 

hilseessä).

815. "kyllä minä sille miähelle kans karvani 

näytän, ku tilaisuuren saan" (näytän karvani, 

puhun suuni puhtaaksi).

816. "älä ota karvaks" (pane pahaksesi).

817. "ilemankos se kävvii miun karvossain, 

ettei tuosta hyvvee seuroo" (kävi karvoissani, 

aavistin asian).

818. "mun on karvani noussun niim pystöhön 

noinen äijäin kans" (karvat nousseet pystyyn, 

suuttumuksesta).

819. "ko mie sanoin sille sen asian täyvessä 

karvassansa se meni hämilensä" (täydessä 

karvassansa, suoraan).

820. "no taitaa se ny olla yhren karvav verran 

pareek" (yhden karvan verran, omat mitat).

821. "se ol karvalla jotta ei henk mänt" (karvalla 

eli täpärällä).

822. "sehä sattu iha karvallee" (karvallee eli 

tismalleen).

823. "kovin seki oj jo airaksen karvalla" (aidaksen 

karvalla, harmaantunut).

824. "jokhan soli kuinka vanha ku silloli tukkaki 

jo kahela karvala" (kahella karvalla eli 

harmaantunut).

825. "se oj jo täövessä karvassa" (täyvessä karvassa, 

häpykarvoituksesta).

826. "mielein on kahel karval, lähekö mie vai en" 

(kahella karvalla, kahden vaiheilla).

827. "som melekeen kaliu, siä tää joku karvahäivilä" 

(häivilä eli haiven).

828. "kaksi karvaast yällä yhthem menöö" (mikä

se on.. silmäripset).

829. "viel o hiukset nii entise karvaiset" (entisen 

karvaiset, väriset).

830. "karvainkierre" (hiuspyörre).

831. "tuon Villem peä se on kuvan karvakassikas" 

(karvainen pää).

832. "jo oot koko karvakuontalo" (karvaiset 

luonnonlapset).

833. "ee sillä karvan juur järrää, vaekka mitä sattus" 

(karvan juuri järrää, säikähdä).

834. "pyörämä on karvankiertämä" (hiuspyörtyäisen 

nimiä).

835. "karvatuurukka" (häpykarvoitus).

836. "se on vähän karvaoksissaan" (karvauksissaan 

eli suutuksissaan).

837. "jakauksen äärest erotettii haarat ja alettii tehhä 

kassaa" (kassaa eli lettiä, vrt. sukulaiskansojen

kassanpääeläimet, suojelushenkien sijoja).

838. "kel on hiukset siirilään, sitä sanotaa kassipiä" 

(siirilään=harallaan, kassipää=pörröpää).

839. "kastusik konttin ja sai niim paha yskä" 

(konttin eli jalkani).

840. "kasupäät" (poskipäät, vrt. kasvot).

841. "mää näin äskö sit sukkelam miähe ko sen 

kasuvis oli partaa joka paikas mukko silmis ja nokan 

pääs" (parran ajamisen myöhäisestä alkuperästä,

vrt. metalliveitset).

842. "muoto ja kasvo ne on samoa se" (tarkoittaa 

samaa, vrt. kasvo=poski).

843. "kasvompeät ja kasvonnenät om punaiset" 

(päät ja nenät).

844. "kauniina kasvompiät ku ol punakat" 

(kasvonpäät eli poskipäät).

845. "se on niim punakka kasvoveriltä" (ihailtu 

punakkuus, päivän ja elämän väri).

846. "on kintuissa suone katkiimia" (suonen 

katkeamia, suonikohjuja).

847. "sinijuomelmii, sanovat niit jalkasuonen 

katkennehii ja vattasuonen katkennehii" 

(sinijuonelmiksi, ihossa näkyviä verisuonen 

katkeamia).

848. "suonen katkioita" (suonikohjuja).

849. "säihen ielhä se katkoo luita" (katkoo luita, 

säälle herkät ihmiset).

850. "se meni juuri katnasesta" (katnanen

=hirven lonkkaluu).

851. "ennen net on aivan nokasta kattonhet nävön" 

(näön eli kauneuden, nenästä).

852. "sillä on nii suuret kahtovaeset, ku se välistä 

kahtoo" (kahtovaiset eli silmäterät).

853. "kaokko" (ristiluun seutu, eläimellä).

854. "kaokkoluu" (ristiluu).

855. "paampas tuanne häjyhamphan kaulaha 

ja otan siältä kun tarvittoo" (panen asian 

hampaan kaulaan, vrt. koloon).

856. "taespa männäs sisu kaulalle" (sisu 

kaulaan).

857. "se oes kyllä käönnä kaolaa" (käynyt 

kaulaan, vrt. laatuun).

858. "kyllä sen näki että sillä kävi kaulalle" 

(kävi kaulalle, harmitti).

859. "kaolalle on silläe äly valahtanu" (äly 

valahtanut kaulalle, hölmöyksiä tekevästä).

860. "ei sitä niin hengen kaulan jäläkhin 

kannata tehhä työtä että näännyttää ittensä" 

(hengen kaulan jälkeen, vrt. henkensä 

kaupalla).

861. "kaulajäntehet on nii korkijal" (laihalla).

862. "kaulakupu" (vrt. "aataminomena", 

oikea kieli ja valehtelijoiden kieli).

863. "kaulaluu elli niskaluu, tos nisas" 

(kaula eli niskaluu).

864. "kantaa hampaassaan kaunaa siul jostai" 

(vrt. laittaa hampaan koloon).

865. "pesem maasaippuvall päätäi, nii pilpaa ei tu" 

(maasaippualla=itse laaditulla, pilpaa=hilsettä).

866. "päätä kautta, lähin Marilt ottamaan selvää" 

(päätä kautta, saman tien).

867. "oikeen tulin sanomoa peätä kauta" 

(päätä kautta, varta vasten).

868. "ei se tuo vasen jalaka lämpie, tottapa se ei 

käöt tuossa jalassa yhtääv veri" (verenkäynnin ja 

lämpimänä pysymisen yhteydestä).

869. "se käy niin sapelle" (kiukuttaa).

870. "kyllä sen näki että sillä kävi kaulalle" 

(kävi kaulalle, tunteisiin yhistetyt emän osat, 

vrt. kaulan punastuminen).

871. "käypi niin syvämmellek kun on niin näläkä 

ja hiukkaa" (käy sydämelle, hiukoo).

872. "sisullehhan se kävi" (kävi sisulle, kiukutti).

873. "kyl se hyviin käi päisin sil tavalkin" (käy 

päinsä, onnistuu).

874. "eipäs käynt verel ko maraskettu voa läks pois" 

(maraskettu eli marraskesi, vrt. verinahka).

875. "ei uskos eto kehvelijä ku on veikee nuosta 

leuvostaa" (veikeä leuoistaan, hauskasta).

876. "se silittel niitä keharoita pois" (keharoita 

eli kiharoita).

877. "kehenteleiksee esnokkaa" (etuilee, 

herättää huomiota).

878. "se on niin kehevä kieleltään, se kerkiää 

setvimää jokase asjat" (kehevä kieleltään).

879. "mie ko kuavun, ni meinas kehikko männä 

sissiä" (kehikko eli rintakehä, ke=pyöreä).

880. "lunta ol ketrestä myöte" (ketrestä eli 

nilkkoja, omat mitat).

881. "ketresluu" (nilkkaluu, kehräsluu).

882. "tää ol niiku ketriksys tää luukohta" 

(nilkassa).

883. "keheriluut" (kehräsluut).

884. "polviluussa on kehrisluu, mikä pyörii tos 

taipumem päällä" (kehrisluu=polvilumpio, 

taipumen=taipumiskohdan).

885. "kehrisluu se päätä veivaa" (kehrisluu 

eli niskanivel).

886. "ketrisluu enne sannoit ja muu olkii siit säär" 

(ketrisluusta sääreen).

887. "hyppäsin ja löin kehrooluut yhthen, kyllä se 

otti kipiää" (kehrooluut eli nilkkaluut).

888. "voi kumma löin kehruunystyrän tuohon kiveen" 

(nilkkaluun pyöreän sisäpuolen).

889. "keträ kulukkuun nous" (keträ eli pala, 

tunteiden voimasta).

890. "keträksin" (nilkkaluu, kehräsluu).

891. "vettä ol ihan keträstä myöten" (keträstä

eli nilkkoja).

892. "aivan keheräsluita myärip painuur rapakkoho" 

(nilkkoja vai polvia).

893. "keheräsluu" (värttinäluu).

894. "kehräsluu" (polvilumpio).

895. "kehrästyn" (nilkkaluu, kehräsluu).

896. "keheräysluu vastasi laattiihan ko olit oikein 

käyräsä poloven kohalta jalat" (polvilumpiosta 

puhuttaessa, pyöreät luut).

897. "tuo kehuminen ol ulkopuolta hampaijjen" 

(ulkopuolelta hampaiden, valheellista).

898. "rynnäskehys" (rintakehä).

899. "vassa ku on nyt kehälleäsä ku on oikie syönt" 

(vatsa kehällänsä).

900. "selekäpiillään keijotti lattiella" (piillään 

eli rangallaan).

901. "miel mettä keittää" (hyvä mieli).

902. "miu syvämein ko oikei keksaht" (keksahti 

säikähdyksestä, sydän=vatsa).

903. "keksalmi" (keskisormi).

904. "kekulit" (pikkupojan kivekset).

905. "nahka kellii käsistäni" (kellii eli kesii).

906. "juoponluu vain kelekahteli puoleen ja toisehen" 

(juoponluu, juodessa liikkuva luu).

907. "ompa senki kasuvihin tulluk kelekaj jäläkejä" 

(kelkan jälkiä, rypyistä).

908. "hää on kellasta niin ko puuvoita ikkänää" 

(sappineste, puuvoi=puusta laadittu öljy).

909. "kyll on jo sekkii suanu kehäsä kellellee" 

(saanut kehänsä kellelleen, kohtusillaan olevasta, 

kiertoilmaisu=pyhänä pidetty asia).

910. "nahakeltte vaa kynnenjuurist lähtevä" (keltteet 

eli suikaleet).

911. "palo naamani aurinkossa, ja nahka lähtee 

ihan tommosina kelteinä" (kelteinä, 

vrt. keltainen).

912. "s on tyrniä jotta kun se ottaa rintapäihin 

nin kyllä se kellistää" (tyrniä=tanakka, tukeva, 

vrt. tyrnävä).

913. "ei sunkaa sem puon alla mikääp pysy" 

(puon eli takapuolen, juoruilevasta).

914. "Villennii nuama alakaa kelottuu, jopa se onnii 

kaheksallakymmenellä" (kelottuu eli haalistua, 

vrt. kelopuut).

915. "s on kelottunuk" (vanhus, puihin 

vertaaminen).

916. "seärvarrestan kelsittyy nahka" (kelsittyy 

eli kesii).

917. "peukalossa on kenkki, muissa sormissa vale" 

(kenkki eli lahjan enne, peukalon kynnessä oleva 

valkea täplä).

918. "kenkuttaa vähä kun tahtoo mennät toi pää 

niin semmoselle huanollem mitalle" (pää 

eli muisti).

919. "noita kerjuluita taas nin polttaa" (kerjuuluita

eli isovarpaiden tyviluita, vrt. vaivasenluita).

920. "kerjälähluuhuni sattu" (kerjälähluuhuni 

eli kehräsluuhuni).

921. "joka on kerkee käsittämmään niin sillä on 

hyvät hoksottimet" (kerkee eli nopea).

922. "kulkun kerkkä" (omat kerkät, 

vieraat omenat).

923. "kum polttaa ittensä aurinkossa siitä ihosta 

lähtee kermu" (kermu=kelmu, kalvo).

924. "kaulas ja rantees kernettyy, jos et niitä pese" 

(likaa keräävät kohdat).

925. "eikö jo ole kero täys" (kurkku).

926. "pie keroi kiini eläkä riävy" (keroi kiini, 

suu kiinni).

927. "jo piti lopastak kerroosa" (lopasta 

keroonsa).

928. "män viärää kerroksee, käi ryvittämmää" 

(kerroksee eli kurkkuun).

929. "ompas sil kesakoeta, iha noama kirjavannoa" 

(kesakoita, naama kirjavana).

930. "olim minä nuorra aikamoinen kesakkonaama" 

(vrt. ke=pyöreä).

931. "kovastis siitä lähti sittek kesiä pois kus se oli 

kärsääntynys sitte, kesällä mettis juoksennelles" 

(jaloista, kesiä eli ihoa).

932. "sill on sittep paljo kesiä naamasa" (kesiä 

eli kesakoita, vrt. pisamia).

933. "ihoni kesijelee" (kesii).

934. "sitä kesivyntyy nahka kuumana päivänä" 

(nahka, iho, pinta, hipiä ja kettu).

935. "rupes posket kesimiän kum ma palellutin ne" 

(kuumuus ja kylmyys, nahan vihollisia).

936. "uotkos sie olt paijjatta ku nahka kessii seläst" 

(nahka kesii selästä, kesän ihmeitä).

937. "niist om monta nahkoo kesinnä van ei tulev 

vereslihalle" (nahkan alla oleva veresliha).

938. "pikkusormi ja keskinen sormi ja nualusormi" 

(nuolusormi eli etusormi).

939. "kesklihasii kaikki, ei niiss ot tot turhaa möhöö" 

(koko suku keskilihaisia, turhaa möhöö, 

vrt. mahaa).

940. "rystynnivelestä keskisormen nennääj ja 

neljjääs kerta sormen nenästä keskinivellee" 

(kolme kertaa rystynivelestä keskisormen 

nenään, sormet=omat mittanauhat).

941. "kesksorm on kaikem pire" (pisin).

942. "keskvoaksaus" (peukalon ja keskisormen 

päiden väli, vrt. peukalon ja etusormen).

943. "keskivarpas koviin kipjä" (keskivarvas, 

vrt. sormi).

944. "keskivarppaan kaola om pykkiynnä" 

(pykinyt eli halkeillut).

945. "heä pit minnuu keskosist kii" (keskosista 

eli vyötäisistä).

946. "kyl sie olet lerppu jot siun kieles takan ei kestä 

mikkiä assii" (juoruilevasta).

947. "mitä sie pellat, kessä nahoissas" (kestä 

nahoissasi, pysy paikallasi).

948. "on tuoss Annamarissa noeta kesäkirjoja" 

(kesäkirjoja eli kesakoita).

949. "kesäkirjase immeisen kaekki käettii o sitä 

kesäkirjoo täönnä" (kädetkin täynnä, kesakoita).

950. "sen naama ol kesänkirjavia täyteen" 

(kesän esiin tuomat kesakot).

951. "siähää olet nii kesänkirjaviis" (kesakoissa, 
vrt. kesän haltijan suosikki).

952. "kyllä seo kesäpilikkane ja punatukkane" 

(kesakkoinen ja punatukkainen).

953. "miultko nyrjääht jalka ketrooksest" 

(nilkasta).

954. "ketrosta kivistellyö" (vrt. polvea,

liikkuvat osat).

955. "miun jalkain niukaht tuost ketruksest 

ja nyt se on niin kipijä" (niukaht=nyrjähti, 

ketruksest=nilkasta).

956. "ketroittimmeem puuttuu" (ketroittimeen

=kurkkuun, puuttuu=juuttuu).

957. "kulukkuketrä" (vrt. ke=pyöreä).

958. "keträ kulukkuun nous" (pala).

959. "jalka män paikaltaam pois keträksyvest" 

(nilkasta, vrt. sijoiltaan).

960. "kedräs on niukahtant" (niukahtant 

eli nyrjähtänyt).

961. "ne ol näist keträksist nii huonot" (jalat 

huonot, nilkoista, liikkuvat osat=kovassa 

käytössä).

962. "miult ko hankas kenkä tuon keträsluun" 

(nilkkojen sisäpuolella olevan pyöreän 

luunpään).

963. "missä lie miu keträsnivel kipeetynä" 

(keträs eli nilkkanivel).

964. "suapas kulutti keträstyven rikki" (keträstyven 

eli nilkkaluun).

965. "niukahutti jalkaan keträstyvest" (niukahutti 

eli nyrjäytti).

966. "ain siäl pääsä jotai kehrää" (ajatuksia, 

pää=ajatuksien paikka).

967. "sitähäm myöttään kehrrää joka yksin on" 

(kehrää eli ajattelee, yksin ollessa).

968. "kouhkot nousiit kulkkuu" (kouhkot eli 

keuhkot, pelästyessä).

969. "on tuas keohkot kevveimmillää" (keuhkot 

keveimmillään, naurattaa).

970. "hää tul sinne kouhot kulkuus huutamaa" 

(kouhot kurkussa, vrt. älä kouhota).

971. "ei minun keuhkon kestä ennee kuunnella 

tuommosta" (vrt. korvat).

972. "kyllä minun on keuhot kylymänä sinua niin 

ettet usko ollenkaan" (keuhkot kylmänä sinuun).

973. "se oekeen käö keohoillen se asija" (käy 

keuhkoille, suututtaa).

974. "minnuu niin keuhkottaa" (keuhkottaa 

eli suututtaa, vrt. älä keuhkoa).

975. "keohkokalava" (pallea, yhteydessä 

keuhkoihin).

976. "sill o kevejät keuhot ku sitä nii nauratti" 

(kevyet keuhkot).

977. "sillä on keviät rinnat" (hyvästä lauluäänestä).

978. "minä olin ennen kevyhhenkinen" 

(kevythenkinen, en hengästynyt helposti, 

henki=hengitys).

979. "se ol niin kevyjjalakanej jotta se hipsuttel vua" 

(kevytjalkanen, omia hyveitä).

980. "tuu aikanas syömähäj jottei jääk köysi puos alle" 

(puos eli takapuolen, vrt. puoli).

981. "siit on se suku hävinnä ihan kynnen kannattommiin" 

(kynnet ja kannat).

982. "jakohammas" (kulmahammas).

983. "pitkän tukkase jakuuksellee" (kampasivat, 

vanhat ukot ennen).

984. "pitkät hivukset, keskellä päätä jakkuus" 

(pitkät eli omat hiukset).

985. "sinne ei ole monta jalanheittua" (jalanheittoa 

eli askelta, omat mitat).

986. "jalankouk" (jalkapöytä).

987. "jalakaula" (nilkasta, kaula=kapea kohta).

988. "melkein tuah jalankulkkuh astikka" 

(jalankulkkuh eli nilkkaan, vrt. meren kurkku).

989. "jalankuve on toisilla paha kutkuun" 

(jalkaholvi, jalkakouru).

990. "jalaons" (jalkakouru).

991. "jalampek" (pek eli päkkä, päkiä).

992. "jalampäällinen on niin aettunu" 

(ajettunut, jalkapöytä).

993. "jalampäälyst o noim pal ajettunk kum putos 

hirmunem puu pääl" (jalan päällystä).

994. "toi kenkä tosta jallaarrinnasta niin kovim 

pusertaa" (jalanrinnasta).

995. "jalanselkä" (vrt. rinta).

996. "jalantaipuma" (säären ja jalkapöydän 

välinen nivel).

997. "jalantyvi" (jalkoväli).

998. "tliit tualt jala alt araks koon kävelim paljan 

konten tual sannas" (paljain kontein eli jaloin, 

vrt. kontata).

999. "mennän niin kovaa kuj jalaan alta lähtöö" 

(jalan alta lähtee).

1000. "täytyy pannat toista jalkaa toisen etiä" 

(toista jalkaa toisen eteen).

1001. "jalk om pual kyynärä" (jalka puoli 

kyynärää, kyynärä=käsi kyynärpäähän asti).

1002. "jalkaimpuuttuma" (jalkojen 

yhtymäkohta, vrt. puuttua yhteen).

1003. "sill o hyvät jalkajuanet" (hyvä 

kävelemään).

1004. "jalakakaari o paha kävellesä kippeytymää, 

jos se ou kovasti korkija" (jalkakaari eli

jalkakouru).

1005. "jalkakouru" (jalkapohjan kaareva 

sisäsyrjä).

1006. "jalakakäytävä" (varpaiden ja nilkan 

väli).

1007. "jalakalapa" (jalkalapa eli terä).

1008. "miul tulluot nuo jalkalapast siniseks 

ku vilustuut" (lapast eli terät).

1009. "siul on käymätöi kenkä, ko jalkalauta 

o hiertyynt" (jalkalauta eli jalan päällinen).

1010. "jalakamiähnäne on alapuolella, 

päkkiimpiällys yläpuolella" (jalakamiähnäne

=päkiä, päkkiimpiällys=jalkapöytä).

1011. "jalkaonne" (jalkaholvi, onne=onsi, 

ontto).

1012. "ähä, ku jalkapohjoa kutajoa" (kutiavat 

paikat).

1013. "muutamil on kovin köörevä jalkpöyt" 

(kaareva jalkapöytä).

1014. "kylhä se teält jalkapöyvält vähä ninku 

tulistel" (tulisteli jalkapöydältä, sukkasiltaan 

pakkasessa).

1015. "jalkaselkä" (jalkapöytä).

1016. "kyl mnä sin iha jalkomiltan läksi, mut kyl 

konti oliva senjälkke kipjä kans" (konti eli jalat).

1017. "tuosta jalakomutkasta niin syyhyttää" 

(jalkomutkasta, nilkan etutaipeesta).

1018. "sattu tuohon ihan jalakonilikkaan" 

(jalkonilkkaan).

1019. "jalako ontura" (vrt. antura).

1020. "jalkopäkärä" (päkärä eli päkiä).