1021. "jalakopöytäluu" (varpaista nilkkaan 

johtava luu).

1022. "tuosta jalakorinnasta on jalakan niin kippeä" 

(jalkorinnasta eli pöydästä).

1023. "se hyvi oovostit tuolla jalakosyrjällä kävelöö" 

(kipeän jalan kanssa).

1024. "se ol hyvi varma mies ja jalo siitä ruavostaa" 

(ruavostaa eli ruumiistaan, vrt. raavas).

1025. "se on käsiväkevä mies, vaikk ei olek ku tuon 

korkunej jantikka" (väkevät pienet miehet, 

kantasuomalaisten piirteitä).

1026. "jantosa jalavon seisoo" (jouten, paikallaan).

1027. "sen käsissä on sittej jantuo, kyllä niillä jaksaa" 

(jantua eli voimaa, vrt. jantunen).

1028. "kivemmurut jarajaa hampaissa" (hampaiden 

tehtävästä, erottaa syötävät ainekset).

1029. "joilunoukka" (pitkä ja suora nenä, 

noukka=nokka).

1030. "toisell o helakamp eän ja toisel joliamp" 

(helakampi ja joliampi, ääni).

1031. "on se sellane jolokorva et monta kertoo 

pittää sanova enneku suap lähtemää" (jolokorva,

huonokuuloinen vai tottelematon).

1032. "ei se sen hitoj jolokorva kuule miteä vaikka 

sille huutais" (huonokuuloinen).

1033. "se ol sellaine kuurnem mies, jolokorvaine" 

(kuurne, vrt. kuuro).

1034. "kylmää vettä kun ryyppää, niin se niin 

jomahuttaa hamphasen" (jomahuttaa eli vihlasee).

1035. "mun on täsä pakannu tuota yhtä syömähammasta 

jomottelehen koko päivän" (syömähammasta eli 

takahammasta).

1036. "ne on koko suku, semmosta jononenästä sorttia" 

(jono eli pitkänenästä, periytyvät piirteet).

1037. "onkost nois sukku ku ne o jotensakki yhremuatose" 

(sukua eli yhrenmuotosia).

1038. "mulla koskee nii jorhvaa" (jorva=reiden yläosa, 

lonkka).

1039."sill oli katkennu se jorvakontti ja oli joutunu 

pitkiksi ajoiksi sängyn hyväksi" (jorvakontti eli 

reisiluu).

1040. "jorvanurus" (poron reisiluu).

1041. "jorvaperä se on kintusta ylöspäin" (kintusta 

eli reidestä).

1042. "se oj jotennim minum puuhunnainem mies" 

(kokoinen, puiden kansa).

1043. "no kyl tämä miun päänuppu oli sellane sihi jäi 

jot paljot pysymä" (huonosta muistista).

1044. "sil on nii julma pikkusej jalat" (lappalaisnaisella, 

oikea lappi=koko maa, vrt. lappi-paikannimet).

1045. "soon niin joukeenuama kehen lie tullukkaa, 

muutennii on julon näkönen" (joukeenuama eli 

pitkäkasvoinen).

1046. "järijej juoksu kum pysys" (elämän loppuun 

asti).

1047. "minulla ol nii selevä se ajuj juoksu" (ajun 

eli järjen, vrt. ajatus).

1048. "silloo hyvä huomaj juoksu" (huoman eli järjen, 

vrt. huomata).

1049. "juoksutetaan pois leppä" (leppä eli veri).

1050. "juomaklupu" (juoponluu).

1051. "jopa on suuri juomakoppi" (koppi eli luu,

vrt. kopata).

1052. "siinä kurkun alla son juomarin kuhumu" 

(juodessa liikkuva luu).

1053. "juomarim mokura" (kurkussa miehellä).

1054. "senhän näkkee jo siitäki tuon Jukan että se 

on juoppo mies ku sillä on se juopon lunkka niin suuri 

siinä kurkussa" (lunkka eli luu, vrt. obinugrilaisten

lunx=haltija).

1055. "on sillä aikanej juopolluu kurkusa" 

(omat luiden nimet).

1056. "se oj juorokoppelo" (esinahka).

1057. "juorupilikku" (valkea täplä kynnessä).

1058. "nokkakij juaksee, nettei peräs tahrop päästä" 

(nokka eli nenä).

1059. "ympär ruumiiha ne hermot juoksuot" 

(hermoratojen tunteminen).

1060. "suonet jokka juoksevat pääkalhon" (niskasuonet 

eli jänteet).

1061. "ei näöp pitäväj juovikaesta, erreöksijä tulloo" 

(pitävän juovikaista, erheyksiä tulee).

1062. "niihej järki ei käsitäj juovikaista" (järjen 

juoksusta puhuttaessa, vrt. kutominen).

1063. "see on nii jupilaisk miäs ko ei viit eres 

konteijas nosta" (konteijas eli jalkojaan).

1064. "kyl sil pojal sisua ja jusua piisaa siin kut 

toisillaki" (sisu ja jusu, henkinen ja ruumiillinen 

voima).

1065. "meinasin tehläv viel yhle halkomotim 

mut jusu loppuki" (jusu eli voimat).

1066. "sitä piteä vähä ollaj jusua peäs" (päästä 

kumpuava jusu, vrt. jänteistä).

1067. "ejj oos syömätäj jutia" (jutia=voimaa, 

tarmoa, vrt. jusua).

1068. "se ottaa nij jutam pois kintust kun sinnek 

kipuaa" (jutan eli voiman, mäen päälle 

kipuaminen, vrt. luonnenimi jutta).

1069. "halavattu kun puukko jutkahti ihan 

miähnäseen" (määhnäseen, peukalon nivelessä 

olevaan lihakseen).

1070. "ee sillä karvanjuur järrää, vaekka mitä sattus" 

(karvanjuuri järrää, ei säikähdä, vrt. pystyyn 

nousevat karvat).

1071. "tupsuj juuri" (naisen häpy).

1072. "ei juuri neljää kyynäröö pitkä" (kyynärää 

eli kyynärpään mittaa).

1073. "se on juurijäsen josta se erosi sormi" 

(sormen tai varpaan tyvinivel).

1074. "jäsenentäytheinen kivi" (täyteinen eli 

pituinen).

1075. "syön jylykyttää jotta luuloo sem pois hyppeevän" 

(sydän jylkyttää, säikähdyksen jälkeen).

1076. "oikeem minun syvämmein jylähti" 

(pelästyessäni).

1077. "syrämmeni rupes oikein jyskyttään 

kun mä nin pelläästyn" (ihmistä ei ole luotu 

elämään pelossa, häiriötila).

1078. "korvisa kuulu syjämmen jyskytys" 

(korvissa kuuluva sydän).

1079. "muutamill oj jyrkemmät olokapäät kun toesilla" 

(jyrkemmät eli pystymmät).

1080. "ei liha mitiä auta, luu se on, joka jyryn pitiä" 

(jyryn eli ryhdin).

1081. "syvähhän se lyöpi jytskyttää" (jyskyttävä 

elin).

1082. "paikat jähmettyvä istumisesta" (paikat 

eli emän osat).

1083. "niiv vanaha että partakij jäkälänkarvanee" 

(jäkälänkarvane eli harmaa, omat värit).

1084. "jäkäläparta on ukolla oekein nuavottuna" 

(naavottunut, naavan karvainen).

1085. "mist hää tuo Ieva nyt lie ottant nokkahie, 

ko ol nii niska jäkäs, jot ei sannaa antant sivusse 

männessää" (ottanut nokkaansa, suuttunut).

1086. "on nii yölii, että niskat on jäkässä" (yölii

=ylpeä, jäkässä=jäykkänä).

1087. "otti sääret selkähee ja läks" (sääret 

selkäänsä, lähti nopeasti).

1088. "se männöö jo ihan tuossa peässä jäläkijään" 

(päässä jälkiään, joutuisasti kulkevasta).

1089. "ei ihaj jälyv valakoeset hivukset ook 

korreat, vähäm pittää ollar ruskeatekoiset" 

(oudoksutut valkohiukset, vrt. kantasuomalaisten 

lähes mustat hiukset).

1090. "kiljaluu siinä oli kurkkuhun mennä" 

(kiljaluu eli niskaluu).

1091. "se oj jämärä miähekseen" (jämärä 

eli jämerä, voimakas).

1092. "sinullaha pitkät jänikse korvat ovat, 

kohta sinä ot ihan paljaspiä" (jäniksen korvat, 

kaljut kohdat ohimoilla).

1093. "toi varvasjänne on nii kipijä" 

(jänteiden nimiä).

1094. "kyll ol kinttojänteht kiriät kon mäkii ylys 

kavottih" (kinttojänteet, vrt. kinner).

1095. "valtajäntiet katko poikki" (valtajänteet, 

vrt. valtasuonet, valtimot).

1096. "niskajänttiit on kippeenä" (niskajänteet).

1097. "kengän kantaommel vihhaa väkijännettä" 

(väki eli kinnerjännettä).

1098. "jänteen kohta" (nivel).

1099. "napanuora mennöö makssaan, siinä se on 

reväsin taet toesin sannoen napajänne" (reväsin 

eli napajänne).

1100. "se Eemel Moelane ol toella jännenniska, 

kuoppa män likelle emätintä" (emätintä eli 

ruokatorvea).

1101. "sil ov vahvat jänteret" (jänteret eli 

lihakset).

1102. "jopa minuj jäntereen on nyt kippeet, 

jalakopohjista yl ruummiin" (jäntereet kipeät, 

paikallaan seistyäni).

1103. "no jännessuanes sen kannantakka poik 

menn o, ei se sil ene ikän kunnelisest kävel" 

(jännesuoni poikki, kannan takaa).

1104. "niit on kaksi kinttusuanta, sellaasta 

jännetsuanta" (kinttu eli jännesuonta, 

vrt. polven takana tuntuvat suonet).

1105. "jännessuohhaa se ihmiist hollaa" 

(jännesuoni eli kinnerjänne).

1106. "minunkin tullee täältä nilkasta tämä jänni 

välliin niim kippeeks" (kävelystä kipeytyvä 

jänne).

1107. "on sitä Pekassaaj jännii kun se mihir rupejjaa, 

vaikka om pien ja kaiskerrainen, ei se keskeh heitäk" 

(jännii eli voimaa, ä=a, vrt. janne, jani).

1108. "immeisillä pittää ollaj jännii" (jännii

=sisua, sitkeyttä).

1109. "taipumiss or rouskuvaisluut, mikkä oj 

jännitöksiss että pääsee taipuh jäsenet" (taipumiss

=taipeissa, rouskuvaisluut=nivelsiteet).

1110. "kuivajänterehiset jalat" (vähälihaiset, 

laihat).

1111. "sil on aika jänterät jalat" (paksut, 

lihaksikkaat).

1112. "se oj jänterä ja voemmakas" (jänteistä 

kumpuava voima).

1113. "se oj jäntövä mies, se ei kahta tyhjjee säekkää" 

(säekkää eli pelästy).

1114. "vaen sillä oj jäntevät käet" (jäntevät 

eli lihaksikkaat).

1115. "sill oj jäntövä ruummis" (voimakas,

notkea).

1116. "jänttisuani" (niskajänne).

1117. "vaikka se on pien jänttärä niin sillä on voimaa" 

(omat voimat, vrt. jäntevyyttä vähentävä 

kehonrakentaminen).

1118. "kaekki aestimet kunnossa ja selevä järenjuoksu" 

(vanhuksella).

1119. "pitkät järjenniemet" (ohimoiden kaljut 

kohdat, järjen sijainnista).

1120. "kaksi hiertiäistä ku on niin siitä tullee viisas, 

järkevä ihmine" (hiertiäistä eli hiuspyörtyäistä).

1121. "kyl kai se se järkihammas oliki" (järki eli 

viisaudenhammas).

1122. "järkiklupu" (takaraivon kyhmy).

1123. "järkikuopat kahem puolen ottatukkaa" 

(ohimoiden kaljut kohdat).

1124. "hyvähän se on hyvillä hampailla järsteek 

kovempookik ruokoo, vuan huonolla se on hijasta 

jäystämistä" (hampaiden tarkoituksesta).

1125. "ei niin jäsentään järäyttäny, niin meni 

hoito pois" (hoito eli tajunta).

1126. "otan kolme järästä ja teen letin otsalta 

järräittäin niskaan" (järästä=hiuskimppua, 

järräittäin=kutakin kimppua vuorollaan 

punoen).

1127. "poa sie nuo miu hiuksei letil, mut poa kaik 

järästiet samalaisii, jot ei jeä toine paksummaks 

ko toinekoa" (hiusten letittäminen, tehdään 

säännöllisesti=pyhä toimitus).

1128. "se o jäseniltäs vähä semmonem pitkä sorttinen" 

(jäseniltään, käsistä ja jaloista).

1129. "se yhtäkkiä niin kippeötyy jalakapöyvältä tuo 

jäsen" (jäsen eli jalka).

1130. "ei jäsenä miästä pahenna, kun ei vaan miäs 

jäsenää" (sanonta).

1131. "sormej jäsenät" (jäsenet eli osat, 

nivelten yhistämät).

1132. "kuus jäsentä oli sittet tavallinem mitta, 

ja seittemänki isollem miähelle" (peukalon 

pään ja ensimmäisen nivelen väliä, 

sukan terän mitta).

1133. "sej jäsenem päässä on niinku korkeamalla 

se sasu, ja toisessa jäsenessä sitte lakso johon se 

soppii" (jäsenen=selkänikaman, sasu=pehmeä 

ja huokoinen luunpää).

1134. "jäsenet" (jänteet).

1135. "polven alusjäsenet" (kinnerjänteet). 

1136. "täält tää ensimäine jäsen ku mie kyyristän 

ni se kolajaa" (lonkasta ensimmäinen jäsen, 

vaivojen paikantaminen).

1137. "vähä isovvarpahan alapuolellet tuohoj 

jäsenehe" (kasvoi rusto).

1138. "jäsenet naskuvat nin ku porola, yhtenä rätynä 

koko hoito" (poroihin vertaaminen).

1139. "jäsenem paikas on kaik kynnöpeätä" 

(jäsenen paikassa, pelkkää jännettä, 

eläimen lihassa).

1140. "siäl on kans jäsenet vaikk ei siittä leekärit tiäm 

mitee" (silmäluomissa jäsenet).

1141. "se sattu jäseneen" (kävi kuten pitikin).

1142. "ei tapaa jäseneh" (arvelut).

1143. "sepä kävi jäseneen paikalle" (kävi jäseneen, 

onnistui).

1144. "ite kuhi kohastaan, joka jäsen järestään" 

(kohat ja jäsenet).

1145. "em minä sitä niij jäsenellensäm muista" 

(jäsenelleen, tarkasti).

1146. "se sit vasta osas esittie asiat oikie jäsenellie" 

(esittää jäsenelleen).

1147. "jäsenenkastev vuati ulos, tuli ikunem 

pönkkäjalaka" (nivelpussin neste).

1148. "jäsenenkuoppa" (selkänikamien väli).

1149. "taipumet ellij jäsenennivelet" (taipumet 

eli jäsennivelet, nivelkohdat).

1150. "jäsenen solomi" (selkänikaman 

solmu).

1151. "ku se on laiha ihminen siltä näkkyy kaikki 

jäsenevvälit selässä" (selkänikamien välit).

1152. "se on nim pitkäjäseninej ja pitkäluine" 

(jäsenet ja luut).

1153. "luultii että jäsenkina ov vuatanup pois" 

(nivelvoide, jäsenvesi).

1154. "kul luu luiskahtaa pois jäserroopista niin 

sillon se un sijaltaam pois" (jäserroopista eli 

nivelkuopasta).

1155. "reisiluun ylipäässä on syvä jäsenkuoppa" 

(jäsen eli nivelkuoppa).

1156. "jäsenluu" (kyynärluun pää, 

rannenivelessä).

1157. "kalavosej jäselluu" (kalvosen eli ranteen).

1158. "jäselluu" (nivelluu).

1159. "pikkaraiset jäselluut" (ranteissa).

1160. "jäsensuoni" (sormen jänne).

1161. "onkos sun käsvarsiisas jässii, nys sitä tarvitaa" 

(jässii eli voimaa, vrt. jäsen).

1162. "se on hermaton konnei ol jässii mittään käreskä" 

(hermaton eli voimaton, vrt. hermo).

1163. "joku asia sillä taas jäskähti mielhen tuolla 

Vantella ei se kuule sillon mithän, ajattellee sitä" 

(jäskähti eli juolahti).

1164. "mun on niin käteni jäsäinnöksis" 

(jäsäinnöksis eli väsyksissä).

1165. "ohhoh ko perse oikein jässäänty ko täyty 

samasa paikasa istua" (jässäänty eli puutui).

1166. "tuun nyt auttamahan mua ylähä tästä lavittalta 

minoon aivaj jäsääntyny paikoolleni" (jäsenien 

jäsääntyminen).

1167. "käteni jäseenty vallan" (työn jälkeen).

1168. "on nir ruvennuj jässääntyyn noi käret nyv 

vanhemmiten" (jässääntyyn eli väsymään).

1169. "jos et heitä jäväköittelemäst ni kavata luuhuis" 

(varo luitasi, vrt. kavahtaa).

1170. "oikeen sylämmeni jäyhähti" (vrt. vatsa).

1171. "kaik syvämei jäyhääht" (kaikki sydämeni, 

vrt. sisin).

1172. "minnuu nii jäyhäis" (jäyhäisi sisältä, 

säikähtäessäni).

1173. "taitaa tulla ilimammuutokset, kun niij jääkistää" 

(jäykistää jäseniä).

1174. "jäötää nii ruumista, kyllä tulloo pahat ilemat" 

(ilmoille herkät ihmiset).

1175. "onkoha tuoki ylypijäs, ku seun nuin jäykkäniskanen" 

(oudoksutut ylpistelijät).

1176. "se jäyvöittiä syvämest ast" (jäyvöittiä eli 

pelästyttää).

1177. "lumi vanha luis ja jää joka jäsenes" 

(sanonta).

1178. "syräme jää suli" (sydämen jää, vrt. kovuus, 

tunteettomuus).

1179. "jäätä ämmä lahkees, tulta neijon pohkees" 

(sanonta).

1180. "silimät jää pihallen kun tuloo tuphan" (silmät 

jää pihalle, valosta pimeään tullessa).

1181. "kattoo minuun nin että silmät jää" (tuijottamisen 

vieraudesta).

1182. "tyhjä jäe kässiin" (tyhjin käsin 

palanneesta).

1183. "mie täss aamul jählytteliv värpatajai" 

(jäähyttelin varpaitani, vrt. varpu).

1184. "monta kertaa heil jääpurraat olliit 

uusilois i parraas" (uusilois eli viiksissä, 

vrt. samojedin munno).

1185. "parta oli paksussa jääpurreessa" 

(purreessa eli puikoilla).

1186. "kelt jiättyit sormet, kelt jiättyit varpaat, 

kelt nenä, kelt korvat" (kylmälle arat kohdat).

1187. "miulla tais jöhähtiä puikko kynne alle" 

(kynnen alus).

1188. "sen puhet on sellaasta jölösää, tulee 

oikeen hammasten takaa" (hammasten takaa, 

vrt. eestä).

1189. "katton nyk ku on pitkä jörökarva sun 

naamahnas" (naamakarvat).

1190. "kyllä mie sillen niin suutun, että mie sen 

kaheksi katton" (kaheksi katon, näen kahtena).

1191. "siit ei nyt tul kahta päätä" (kahta päätä, 

sen selvempää).

1192. "näkkyy olevan jo kahella karvalla, palijo 

on harmajaa hivuksissa" (kahella karvalla,

harmaantuneet).

1193. "no eepä se ies koahistele, eekä korvoosa 

kallista" (korvaansa kallista, jaksa yrittää).

1194. "se simmot kaakkas oikke konti hailas" 

(konti=jalat, hailas=levällään).

1195. "sillä oli jotaki hampaan kaalosa" 

(vrt. kolossa).

1196. "suur kamal ihmisen koljo, sil o semmosek 

kontikki ikä suureh" (oudoksutut koljot, 

alkujaan eri kansaa, vrt. tarut jättiläisistä).

1197. "mitenkä ne ennen sanokaan näetä koartamie" 

(kaartamia, ohimoilla).

1198. "mull om muutoonkin kaasuunem pääluu" 

(huonosta muistista).

1199. "se seiso kuatioitaa myö lumes" (kaatio

=jalkojen yhtymäkohta).

1200. "niitä sanotaan kaavauksiiks kun silmät haaroo" 

(haaroo eli harittaa).

1201. "koavihteppas minum peätän, täetäkö liev 

vae silipoo" (silpoo eli hilsettä).

1202. "kuavihtes mum piätän kun niin kutkuttaa" 

(kaavihte päätäni, päänahan terveydestä 

huolehtiminen).

1203. "ne on semmosia kateita kynnen alla, 

joku kalehtii" (kynsien valkoiset pilkut).

1204. "joku karettii kosk ruaka mennee hakotiät" 

(hakotietä, väärään kurkkuun).

1205. "ne oli kaottaonneet niin ettei ollun näkynnä 

enneä ei luunsuremata" (luunsuremata, 

jälkeäkään).

1206. "kylhän se tulie kahaks, ku paljo huutaa" 

(kahaks eli käheäksi, kurkku).

1207. "ko siel on näät nii, käsvarre paksui 

karantaisoksii" (käsivarren paksuisia 

kuusenoksia, omat mitat).

1208. "minä kahkaasin sen perähän minkä 

kintuusta pääsi" (kintuista pääsin, 

jalat ja kintut).

1209. "hä om mokoma kahtalaine, siessä on 

yhet ajatukset, a päällä on toiset" (kahtalaine 

eli kaksinaamainen).

1210. "miust o nii ilkiät nuo kahupeät" (kahupäät 

eli käherretyt hiukset).

1211. "ol se nyt silmän kaihtees kun en mitenkie 

meinannut löytiä" (silmän kaihteessa, 

näkymättömissä).

1212. "kyl sun silmäs ny kaihentavat koitas 

katto uurestas vähä nuukemmin" (silmät 

kaihentavat).

1213. "tulev vasttaaj jos kätes käyp" (jos kätesi 

käypi, jos voit).

1214. "kyl siim meittii oli kailos astikka" 

(kailos eli kainaloihin, asti vettä).

1215. "kainaloo kutkuup, häitä tuloo" (kutinoista 

ennustaminen).

1216. "kaenalossaanhan tuommosem puun kanttaa" 

(vrt. kainalollinen).

1217. "ei sen ok kälet kainaloss ollu" (kädet 

kainalossa, ahkerasta ihmisestä).

1218. "teällä sae kasvvoak kun käen kaenalossa" 

(käen kainalossa, rauhassa).

1219. "onkost snuul koko kailoline kantamist" 

(kailoline eli kainalollinen).

1220. "niit on kaikis taipumis, nii ko kainalonalusis, 

reilej juures" (rauhasia taipumissa, parantajat,

tietävät muita enemmän).

1221. "hik on syönnä kaenalo alukset rikki" 

(paidasta).

1222. "mull on niin kauheat hikeämhän kainalonalustat, 

pillaava vaatheekki kaikki" (kainalon alustat).

1223. "mie kyllä olen hietön, joskus on täältä 

kainalonontosta haissu" (kainalon ontto).

1224. "kyl siij juaksi vilunkairap pitki selkää" 

(kairat eli väreet).

1225. "vaikka om pien ja kaiskerrainen, ei se keskeh 

heitäk" (pieni ja sinnikäs, omat piirteet).

1226. "ai jai ko löi säärimyksei tähä kajahuti" 

(säärimyksei eli lonkkani, pöydänkulmaan).

1227. "polovisilimmääm mikä vuan kajahttaa 

kovempi ainek" (tekee kipeää, polvisilmään 

eli polven etuosaan).

1228. "äitvainaa pit kaht lettiä ja kiers ne laajal 

kakkaral" (oudoilta tuntuvat hiusmuodit, 

vanhin muoti=antaa kasvaa).

1229. "parree juoksia tekkee kaulaa huluppeesti 

huonompiinsa" (tekee kaulaa eli ottaa eroa).

1230. "pijaa siinä kaullaa tuli ku me täyttä laukkaa 

ajettii" (tuli kaulaa eli eroa).

1231. "taespa männäs sisu kaulalle" (alkoi 

pelätä).

1232. "se oes kyllä käönnä kaolaa" (käynyt 

kaulaan, vrt. laatuun).

1233. "se on tos vaekka kaalasta poekki" (tosi 

vaikka kaulasta poikki).

1234. "kyllä sen näki että sillä kävi kaulalle" 

(kävi kaulalle, harmitti).

1235. "kaolalle on silläe äly valahtanu" 

(hölmöyksiä tekevästä).

1236. "ei se sekkiä viisastu vaik piä o jo kakskarval" 

(pää kakskarvalla, harmaantunut).

1237. "sill oli semmonen kaksikarvalla olova 

parransänki, harmajie ja mustie karvoja" 

(kaksikarvaiset karvat).

1238. "ompas se kajjeeta vettä ku hampaisiin otti" 

(otti hampaisiin, vihlaisi).

1239. "seinih koskih kyngyluu, kai sormennokkiz 

zvonun andoi" (kyngyluu=kyynärpää, zvonun

=kipinän, hermokohdat).

1240. "muga pöllässyin, kai sykähimmös" 

(sykähti pelästyessäni, vrt. sydän).

1241. "sylil da yskil ottazin" (syli ja yskä).

1242. "syli halguo tuo pertih" (sylillinen 

halkoja, omat mitat).

1243. "kuspo sinul on synnyntiähti rungaz" 

(synnyntähti eli luomi).

1244. "synnynteähti kel kuzg on, ei ole kaikil yhtez 

sijaz" (kellä kussakin).

1245. "hiessyt ni rubiet syuhyttelietsemäh" 

(hiestyminen, alkaa syyhyttää).

1246. "peä syyhyöö" (kutittaa).

1247. "parda syyhyu" (syyhyävät kohdat).

1248. "lähemmä dorogah, jallam pohja syuhyu" 

(jalan pohjaa syyhyää, dorogah=tien päälle).

1249. "kai säps särizi, muga varain" (säpsä=rinta, 

sydän, muga=niin, varain=pelästyin).

1250. "särvinäst ei pie iskie, ristavuzluud on siid, 

katkiou sivud" (särvinäst eli sarvinaista, 

lonkkaluiden suojaaminen iskuilta).

1251. "vilu hibjoa särähyttelöö" (hibjoa=ihoa, 

särähyttelöö=värisyttää).

1252. "vilu puistau säräittäy" (puistattaa).

1253. "tän yön säzimen korgehuol lunda pani" 

(säsimen korkeudelta, säsin=peukalon ja etu / 

keskisormen päiden väli, vrt. vaaksa).

1254. "suupieled ollah kibiet" (suupielet).

1255. "suonenvedo on jallaz" (jalkaa vetävät 

suonet).

1256. "dalgu suonevui" (alkoi vetää suonta).

1257. "suonda myö veri matkoau" (suonissa 

matkaava veri).

1258. "suoni tykkeä" (tykyttää).

1259. "jalloiz on suonet kibiet kävelendiä" (suonet 

kipeät kävelemisestä, vrt. jänteet).

1260. "ku suondu vedäy, pidäy jalga keändeä pollendalleh" 

(kääntää jalka polennalle, nousta pystyyn).

1261. "voi ku dalgoa suonistau" (jalkaa 

suonistaa).

1262. "jalgoi suonisti mennyd yön, kai varbahii 

tukkuh vedi" (veti tukkuun varpaita).

1263. "korvakkah paissah, korvaz da korvah 

supetetah" (paissah eli puhutaan, vrt. supattaa).

1264. "midä lieneh supetti korvah ni kuulluh en" 

(supatti korvaan).

1265. "kahtei paistah, vai supetetah" 

(pakistaan kahden).

1266. "midäbo työ susetatto, paiskaa äänehez" 

(susetatto eli supatatte).

1267. "eigo soanus suuh eigo silmäh" (suuhun 

eikä silmään, ei mitään).

1268. "sanoo midä sylgi suuh tuo, vezi kielel vedää" 

(sylki suuhun tuo).

1269. "suuda suin sizärekset paistah" (suuta suin, 

suut lähekkäin).

1270. "salboa suumelo, heitä melotuz" (suumelo

=suuaukko, melotus=mölötys).

1271. "sulad niveled on nuorel aigoa" (sulat nivelet, 

vrt. notkeat).

1272. "kentahto tulou sulavasti pagizuttai, huulet 

kubajau" (huulien kutinasta ennustaminen).

1273. "peäluu stuimahtih tandereh, sorruin kui" 

(pääluu, vrt. kallo).

1274. "ota da suvi piä suvalla" (suvi eli sui pää, 

suka=kampa).

1275. "andakkua suga, pidäh piä sugie" (pään 

sukiminen, vrt. hiusten).

1276. "ylemmi kandia i alemmi polvie" (sijaitsee 

sääri, vrt. kantapää).

1277. "pöllässyin, vattsa sorahtih kai varbahien 

nenäh" (sorahti varpaiden nenään).

1278. "mieli sorahtih hämmästyi" (mieli 

sorahti, hämmästyessä).

1279. "minul sorkku puutui ragoh" (sorkka

=polven ja päkiän välinen osa, sääriluu).

1280. "pitkäsorkkani inehmini" (sorkkainen 

eli säärinen).

1281. "sorkkaluu" (sääri tai pohjeluu).

1282. "sormennokkie pakottaa" (nokkia 

eli päitä).

1283. "peigalo, ozutussormi, keskisormi, 

nimetöi sormi, tsagari" (sormien nimiä).

1284. "enzimäine, keskimäine, nimetöin sormi" 

(myöhäisiltä tuntuvat sormien nimet, 

voitu kutsua yhellä sanalla).

1285. "kolmie sormie däriet" (järeät eli paksut, 

omat mitat).

1286. "mie panen sormen silmäm piäl, viegäh 

pirun silmän, jos valehtelen" (vieköön piru silmän, 

totuutta puolustavat pirut, vrt. piru=korppi).

1287. "sormem pidvus palaine" (sormen 

pituinen).

1288. "sormil paistah kuurehen kele" 

(puhutaan sormilla, kuurojen kanssa, 

vrt. viittomakieli).

1289. "sormie veitäh, kudai oigenov enne" 

(vedetään sormia, sormikoukkua).

1290. "sormikokkoa vedeä" (kokkoa 

eli koukkua).

1291. "sormikokaz ollah" (sormikoukkua 

vetämässä).

1292. "sormiluu sattoih" (sattui).

1293. "kiästä yksi sormiluu mäni poikki" 

(ohuet sormiluut).

1294. "sorminivelem pidhuod" (sorminivelen 

pituiset, nivelikkäät jäsenet).

1295. "sormipelvaz" (pelvas eli lihas).

1296. "sormisuar on kibei" (saara eli haara, 

kahden sormen väli).

1297. "sokka pöndzötteä, hammasta on kivistänyh" 

(sokka=suupieli, leukapieli).

1298. "sokan on kulleh puhaldannuh sinul" 

(sokan=leuan, puhaldannuh=turvottanut).

1299. "älä sokkii syvi, ota sokkaluud minuz eäre" 

(sokkaluut ääreen, lopeta haukkumasta).

1300. "sokkuhambahii hoz n oliz ei, k oliz 

ezihambahat, sid oliz niih dieloloih parembi" 

(etuhampaat, poskihampaita parempia, 

parantavaan taikaan).

1301. "moin on kylläine, ga sokkuluuloi ei nävy" 

(kylläine eli lihava, näy leukaluita).

1302. "pitän solakka, hoikka da pitkä" 

(tyttö).

1303. "solakka puu" (ihmisiä ja puita kuvaillaan 

yksillä sanoilla).

1304. "täz mie olen sormen soadavil" (sormen 

saatavilla, lähellä).

1305. "silmän soadavil on därvi" (silmän 

saatavilla, näkyvissä).

1306. "kaglah soate" (kaulaan saakka,

omia mittoja).

1307. "hillaizes sohahtih korvah" (sohahti 

eli kuiskasi).

1308. "oigie korva soittaa, kiitetäh, hura 

korva soittaa, kirotah" (korvien soimisesta 

ennustaminen).

1309. "naba soittau, syvvä pidäy" (napa

soittaa, omat kellot).

1310. "kuni suoni soittau, sini eleä pidäy" 

(suonen soiton mukaan eläminen, 

vrt. sydämen sykkeen).

1311. "hammaz lohkei, soga jäi sih" (soka

=piikki, terävä reuna).

1312. "sormi lymmähyksestä kivistää" 

(lymmähyksestä eli nivelestä,

vrt. lympyä=taipua).

1313. "sormisoarat i varvassoarat" (soarat 

eli haarat, vrt. välit).

1314. "ainos häi om vastukavazin" 

(vrt. vastakarvaan).

1315. "ovenkamoah skulluh kajahutti" 

(kallo-sanan alkuperää, vrt. pääluu).

1316. "nikoittau slikkahuu" (nikottaa, 

vrt. hikottaa).

1317. "heittäy slikkoandan ku vetty ryyppeäd" 

(lopettaa nikotuksen, vrt. pidätät henkeä).

1318. "käim moizeks väzytti hurvehtutti" 

(hurvehtutti eli puudutti).

1319. "kulkku, a kero teelä syzässä" (kurkun 

sisässä oleva kero, vrt. kurkkutorvi).

1320. "kengö sanoo passattoa, kengö situttoa" 

(oma paska, vieras sitta).

1321. "hura da oigie sivu" (hura=vasen, 

sivu=kylki).

1322. "sinilöil on hibju" (sinilöil=mustelmilla, 

hibju=iho).

1323. "sini nouzi sattavuhuu" (mustelma).

1324. "sini da veri nouzi, käin näpisti" 

(mustelmien alkuperää, ihon alle syntyvää 

verta).

1325. "sinin on kai kylmähyy" (kylmän 

luomat siniset).

1326. "ku satattoh, sit häi sinizen andau" 

(sattumisen antamat siniset).

1327. "sinine nouzi sattavundaz" (sinisen 

nouseminen).

1328. "Vuarassa kaikki ollah sinisilmäzie" 

(oudoksutut sinisilmäiset, ruskeasilmäiset

=maan vanhempaa väestöä).

1329. "heen kyngällä singai miuda" (kyngällä 

eli kyynärpäällä).

1330. "kyngäl singai, lähil ei laskenuh" 

(puolustautumiseen käytetyt kyynärpäät).

1331. "sirakka eäni, ei kuulu ni kunne" (sirakka 

eli kimeä).

1332. "sirei eäni" (sirakka).

1333. "tukat silendetäh, vezikäil vedelläh" (tukan 

laittamista oudoksutaan, vrt. letittäminen, 

kiinni ja menoks).

1334. "peä sileni sugihuo" (sukimisen 

jälkeen).

1335. "litsu silenöy" (litsu eli kasvot).

1336. "ken mullozie muisteloo, sil tikku silmäh" 

(mullosia eli viime vuotisia).

1337. "midäb itkit, k on silmäd ruskiet" 

(ruskiet eli punaiset).

1338. "elozat silmäd on, ei vie terväh kuole" 

(terveyden katsominen silmistä).

1339. "nägyy silmis, ken on veärä" (kuka 

valehtelee).

1340. "voimattomal silm ei äjjäl kävele" (silmä 

ei kävele, voimattomal eli sairaalla).

1341. "enämpi se korva kuulou kun silmä näköy" 

(sanonta).

1342. "silmy valehtelou toittsi kattsohez" 

(silmä valehtelee, vrt. näköharhat).

1343. "kutsu silmih" (silmih eli näkyviin, 

vrt. puheille).

1344. "ihan silmillä tulou" (tulee silmille).

1345. "silmii vaste sanoi" (silmii vaste 

eli edessä).

1346. "silmikäz miez on, ei moanivu" (silmikäs 

eli älykäs, oma äly=aistiälyä, tunneälyä).

1347. "ei männyh kui silmänlipahuz" (lipahus, 

vrt. räpsäys).

1348. "kiännä sie miulda silmiluomi, 

katsod ruhkua silmästä" (ruhkua eli roskaa).

1349. "silmänluomi bleketteä" (elohiiri).

1350. "silmännägö on hyvä, itse hoz vahn on" 

(hyvä näkö, vaikka on vanha).

1351. "jäi silminävöm peäh" (silmännäön 

päähän, omat mitat).

1352. "mäne tiijä millä silmäterän satatti" 

(silmäterän, silmän terä).

1353. "toppu meni silmäntsuppuh" (toppu=roska, 

tsuppuh=kulmaan).

1354. "silmäntsupuz on reämeä, peze silmäd" 

(reämeä eli rähmää).

1355. "riettoa on silmäntsupud täyvet" (riettoa 

eli rähmää).

1356. "silmänvalgei on verevynnyh" (verevynnyh 

eli verestää, oire jostain).

1357. "katso vaik kuin kiirottau, kai silmävalgiezet 

nägyy" (kiirottau eli katsoo silmät avoimina, 

vrt. luonnenimi kiira).

1358. "silmänvalgo on russonnun, siä ed 

ou terveh" (russonnun eli punertunut, 

silmissä näkyvät vaivat).

1359. "silmänviga on, ei näi loittonsah" 

(näe loitolle).

1360. "siivoi parda" (siivoi eli harmaa).

1361. "sigisogei on häi, ni midä ei näi" 

(siki eli umpisokea).

1362. "sigi umbeh mäni silmät" (siki 

umpeen).

1363. "elä siibilöi levitä äijäl, pyzy tukummas" 

(levitä siipiä, lintuihin vertaaminen).

1364. "siibeh annettih hänel, nosti siived" 

(annettiin siipeen, juoksi pois, vrt. saada 

siipeensä).

1365. "vie läht ei, siipistelee" (siipistelee 

eli vastustelee).

1366. "siipistyttih kuivettih oksad" (siipistyttih, 

haaralleen).

1367. "nahka mänöy siirah kun liijam pitän 

aigua olin uimassa" (siirah eli rypyille).

1368. "märräznahku siiräldih kyngäz, ukseh 

koskih" (märräznahku=marraskesi, 

kyngäz=kyynärpäästä, ukseh=oveen).

1369. "nii on etähänä, jottei silmä siijä" 

(silmä siijä, vrt. siintää).

1370. "syväin tykyttää" (sydän).

1371. "syväin tykkäy" (tykkää eli tykyttää).

1372. "syväim pakehtui pahoiz mieliz" 

(pakahtui, tunteisiin yhistäminen).

1373. "syväin liikui pöllästyksez" (liikkui, 

vrt. liikahti).

1374. "syväin kobrah kävyy, vattsaine kipsahtelee" 

(sydän käy kouraan, vatsa kipsahtelee).

1375. "tävven sydämem pagizou" (täyteen 

sydämeen, vilpittömästi).

1376. "ni vanhaten ei syväin lämmy" (sydän 

lämpiä, vrt. vaivat, vastoinkäymiset).

1377. "syvänhiiret selekärankassa kiini" 

(sydänhiiret eli munuaiset).

1378. "suutuin, kai syväinkerä tykkeä" 

(sydänkerä tykyttää).

1379. "koskih i minun syväinkeräh hänen 

sanondad" (sydämeen koskevat sanat).

1380. "syväinkättsä nouzi, ägräpiä om mahassa" 

(suuttumisen oireita, liika tunteellisuus

=terveydelle haitallista).

1381. "syväindeleh da lauhtuu järilleh" 

(sydämistyy ja lauhtuu, vrt. tunteella elävät 

lapset).

1382. "siänsuonessa on puhasta verdä" 

(siän eli sydänsuonessa).

1383. "syväinsuoni libo valdusuoni katkekkah, 

sid ed elä itse" (sydänsuoni tai valtasuoni, 

vrt. valtimo).

1384. "mäne seärilläs" (säärilläsi, tiehesi).

1385. "siäriluuz jalgu katkeni" (luiden 

nimiä).

1386. "siäriluu katkezi hirrev vevossa" 

(vieraat hirret, vieraat vammat, vrt. kevyet 

kodan salot).

1387. "seärivärttinä" (sääri tai pohjeluu).

1388. "siärivärttinäzez dalgu katkei" (pohkeen 

ja nilkan välistä).

1389. "seändyi, serssu särizi" (sydäntyi, 

serssu=sydän).

1390. "serssu nouzou" (sisu).

1391. "sersavuksiz oled" (suutuksissa).

1392. "siämykset ollah vatsan siämessä" 

(säämykset vatsan säämessä, vrt. sisälmykset).

1393. "seämijäini porolla, mutta syvänhän se on 

ihmisellä" (säämijäinen porolla, sydän ihmisellä).

1394. "sydämikäz on häi, sydämel ottav ittseh" 

(sydämikäs, ottaa itseensä).

1395. "selgänivelien sydämez on idimet" 

(idimet eli ytimet).

1396. "selgäpii, keskisellän luu" (vrt. vieraalta

maistuva ranka).

1397. "selgyrang on selgypiin sydämez" 

(rangat ja piit).

1398. "selgypiid on luupalad, onned" (onned 

eli ontot).

1399. "bokkuluut selgyruhoh tullah" (bokku 

eli kylkiluut, yhteydessä selkään).

1400. "kai vattsoa selgäruodah vedeä, tyhjä maha" 

(tyhjä maha, vetää vatsaa selkäruotoon, 

vrt. samojedin maha=selkä).

1401. "mi on vaskini vakkani, luini lukkoni, 

seitsenloukkoni" (mikä se on.. pää).

1402. "juovuhuo om peä segani" (juovuhuo 

eli pyörryttyäni).

1403. "sinul ollah päänyörit segazin ni itse et 

pääze tolkuh midä pagizet" (päänyörit sekaisin, 

puhut sekavia).

1404. "selgy miehem peästäy" (sanonta).

1405. "paginan selgäh em peässyh" (saanut 

selvää puheesta).

1406. "selgäin syuhyu" (selkäin eli kädenselkä, 

syyhyää).

1407. "selgämä kiästä sattaudui" (selkämä 

eli kädenselkä).

1408. "midä mieles sidä i kieles" (sanonta).

1409. "sapp on kargie" (tunnetaan karkeasta 

maustaan).

1410. "maksoissa i on sappi" (maksan 

sappi).

1411. "sarvekkah ollah toine toizem peäl" 

(sarvekkah eli vihoissaan, vrt. porojen 

kahnaukset).

1412. "sarvanua kivistäy" (sarvanua eli lonkkaa, 

lonkan sarvet).

1413. "sasu, pehmietä, semmosta harskie luuta" 

(harskie eli pehmeää, vrt. luuydintä).

1414. "sazuspiän satatin" (sasuspään eli 

poskipään).

1415. "sazuspeäd on ruskied neidizel" (sazuspeäd

=poskipäät, ruskied=punaiset).

1416. "pane purinluut salbah" (purinluut eli 

hampaat).

1417. "molommat nenähuogemet salvauttih" 

(huokaimet eli sieraimet).

1418. "hengi sammuksis sai kai juoksin" (hengen 

sammuksiin saakka, henki=hengitys).

1419. "kevöällä huulet rökähetäh" (rökähetäh 

eli rohtuvat).

1420. "keveällä huulet niin ahavoittsou" (ahava

=kuiva kevättuuli).

1421. "rygimini eänen rämissytti" (rämissytti 

eli kähensi, vrt. rami).

1422. "niistä nenä, älä ryötskä" (hengitä 

tukkoisen nenän läpi).

1423. "keroi ryötskäy moatez" (keroi eli kurkku, 

kuorsaavalla).

1424. "älä ryötskytä neneä" (lapselle).

1425. "kulkun ryötskähytti" (karautti, 

selvitti).

1426. "rähkähyy roatez, sigäli däzend ei ole" 

(jäsentä eli voimaa, jäsenistä syntyvä voima).

1427. "pagizou rähäköitseh, hoz on eäni sorruksiz" 

(ääni sorruksissa).

1428. "hienozesti nagrau räkettäy, toine tävvel 

suul lohajau" (lohajaa täyvellä suulla, 

vrt. lohkaista).

1429. "rynnäkkäh paistah" (puhutaan 

rinnatusten).

1430. "sini toivuo kuni henki ryntähissä" 

(ryntähissä elävä henki).

1431. "ryndähie myöt uppoin vedeh" (ryntähiä 

myöten, omat mitat).

1432. "on ryndähis karvoa erähil muskoil" 

(eräillä miehillä, rintakarvoja).

1433. "juostez ryndähät salbai" (salpaa ryntähät, 

hengityksen).

1434. "rynnäzlasta" (rintalasta / solisluu).

1435. "vägövällä miehellä on suuret rynnäslihat" 

(lihat eli lihakset, lihas=lihaa).

1436. "rynnäsluuda elä pahoim paina" (rynnäsluuta 

eli rintalastaa).

1437. "rynnäzluuda kivisteä, kai kibristyö ylähpäi" 

(murtunutta rynnäsluuta eli solisluuta, 

kipristää ylöspäin).

1438. "kai rynnässytti, ku vastamägeh vein" 

(rynnästytti eli hengästytti).

1439. "häi otsan rypisti tukkuh" (otsarypyt).

1440. "tuska tulou ku rystyöt kubissah" (kutinoista 

ennustaminen).

1441. "rystyluut käis ollah" (rystysluut).

1442. "ka mie ryvähiin, kerom puhassiin" (rykäisin,

puhistin keron).

1443. "ellennim mie hänen ryvähyksen" (ymmärsin 

ryvähyksen eli yskän, sanattomat ilmaisut).

1444. "ruota mäni keroseh" (kurkkutorveen).

1445. "roza ruskeni hujjustih" (roza=posket, 

ruskeni=punastui, hujjustih=hävetti). 

1446. "ruskiet tukad on toizil neidizil" (ruskiet 

eli punaiset).

1447. "oh ruskeinaba, regi koadui" (omat 

voimasanat).

1448. "vähä on Karjalassa ruskiepardazie muzikkoja" 

(punapartaisia miehiä).

1449. "Lozoim muzikat kai ollah ruskeipiät" 

(miehet punapäitä, periytyvät piirteet).

1450. "ruskietäpliss on näkö" (punaisilla täplillä, 

pisamilla).

1451. "rozan vilu russondi" (punasi posket).

1452. "huigie rozan russondi" (huigie eli häpeä, 

poskilla näkyvät tunteet).

1453. "kävelöö rumputtoa täyvel jallal" 

(kävelee täyvellä jalalla).

1454. "tävven rungan kazvoi miez" (kasvoi 

täyteen runkoon, puihin vertaaminen).

1455. "rungu täyz on" (runko täysi, 

täysikasvuinen).

1456. "huulet alkau ruohtuo, koarnalla tulou" 

(ruohtuo eli rohtua, tulla kaarnalle).

1457. "ruogahammas" (takahammas, 

vrt. puremahammas).

1458. "do pienes säh rojimmos hurattsu" 

(huratsu eli vasenkätinen).

1459. "rodiimoit kudrevad tukad" (kudrevad

eli kiharat, syntymäkiharat).

1460. "nivelet rotskahetah, kun kisallat sormies" 

(kisallat eli taivutat sormia).

1461. "nokkarousku" (nenärusto).

1462. "tävvel eänel rojottau pagizou" 

(puhuu täydellä äänellä).

1463. "kivistäy ronkkieni" (ronkkieni eli 

lonkkiani).

1464. "potkai ronkkaluuh" (ronkka eli 

lonkkaluu, r=l).

1465. "ropakat käed on kibied" (ropakat, 

karheiksi kuivuneet).

1466. "astuo ropsuttoa täyvel jallal" 

(astua täydellä jalalla).

1467. "pidäy do roza pessä" (roza eli kasvot,

vrt. roosa).

1468. "eij ou siula huigia rozalla" (huigia 

eli häpeä, et nolostu).

1469. "roza on noves sinul" (kasvot 

noessa).

1470. "rozii hiiluttelou" (hiiluttelou, 

punastuessa).

1471. "sil tytöl katso aiven rozazet ruskottaa" 

(ruskottaa eli punottaa).

1472. "rozapieled om parranhabenel" 

(poskipielet parranhaivenilla).

1473. "rozapielet kai ruskottau, ku vilus tuled" 

(poskipielet punertaa).

1474. "kai syväinjuured roatskahtih, nikoittaes" 

(sydänjuuret raatskahti).

1475. "ittsie roatskoa, higinahkoa" (raatskaa 

eli raapii, hikistä ihoa).

1476. "rohakk eän om miehel" (rohakka

=karkea, matala).

1477. "rohevui nagramah" (matalalla 

äänellä).

1478. "rohkien luu, arran jället" (sanonta, 

varoittaa uhkarohkeudesta).

1479. "se on roindahini, synnyntähti" 

(synnyntähti eli luomi).

1480. "eglen ristiluu sattaudui" (luiden 

nimiä).

1481. "kai hibjan kauheloittoa" (kauheloittaa 

eli karmii hipiän, riipivä ääni).

1482. "silmii ripsuttau" (räpyttelee, 

vrt. ripset).

1483. "ristavussuoni käiz ollou" (kämmenselän 

poikki kulkeva suoni).

1484. "rikka mäni silmäh" (rikka eli roska).

1485. "kuurehele pidäy ringoa, ei kuule vähiä" 

(ringoa kuurolle, huutaa kovaa, vrt. ringa).

1486. "nuotassa hyö ollah rinnat, inehmisellä 

ryntähät" (nuotassa rinnat, ihmisellä ryntäät).

1487. "rindavutti, rinnan täytti" (täytti

rinnan, hengästyin).

1488. "toine vai maguau, kynty ni käbäliä 

ei lekahuta" (lekahuta eli liikuta, 

ihminen vai eläin).

1489. "silmäd on riepalleh" (riepalleen,

puoliksi auki).

1490. "suu on nupulleh, ei reämötelle" 

(suu nupullaan).

1491. "silmäd on rengoilleh, möllälleh" 

(möllälleen, vrt. möllöttää).

1492. "rebruluu" (kylkiluu).

1493. "ryndähistä sua reduh uppoin" 

(upposin ryntäistä saakka, omat mitat).

1494. "kynziev välih reduu mänöö" (reduu 

eli likaa, vrt. retu).

1495. "redusilmiz oled, et peze silmii" 

(likaisuutta paheksutaan, johtaa vaivoihin).

1496. "juonoloin lietäh jallat ku reduuvutah" 

(juonoloille jalat, vrt. lohkeilee).

1497. "reduvuksem pezin eäre" (puhtaan 

ihon ilo).

1498. "reizliha on ylen kibie" (liha eli lihas).

1499. "reiziluu ei terväh parene" (terväh 

eli nopeasti, paksu luu).

1500. "reiziluu sattoihez" (sattui).

1501. "hengi heitti käyndän, regäloukko täydyi" 

(räkäloukko eli nenänreikä).

1502. "jalgoi raugoeloo, suonistoa, tukkuh vedeä" 

(suonistaa, vetää suonta).

1503. "kai hibjan kauhii, ku hambahad rauskahtih" 

(hibjan=ihon, kauhii=karmii).

1504. "kulmaluu raskahti seinäh" (kulmaluu 

eli ohimo).

1505. "razumat kadoo vanhaten" (rasumat

=järki, mieli, vrt. rasmus).

1506. "pideä olla razumalluz ajatusta da tolkkuo" 

(rasumallussa, mallu=pää).

1507. "rannimmaini sormi" (rannimmainen 

eli reunimmainen, peukalo ja sormet).

1508. "ukkovarbahan rajahini" (rajahini 

eli viereinen).

1509. "pienimmän rajahized varbahat" (pienimmän 

eli pikkuvarpaan).

1510. nenetsit kutsuvat askelta sanoilla yenka

ja jenga (y=j, vrt. jenkka).

1511. nenetsit kutsuvat hajua / tuoksua sanalla

nabt (nabtye=haista, tuoksua, vrt. nauta).

1512. nenetsit kutsuvat katsetta sanalla sano.

1513. nenetsit kutsuvat sydäntä sanalla syey

(vrt. syenc=terve).

1514. nenetsit kutsuvat kuulumista sanalla sosy

(sulcy=alkaa kuulua, vrt. sossia).

1515. nenetsit kutsuvat nälkää sanoilla nawortsawa

(vrt. awa=emo, sisko, haltijanimet).

1516. nenetsit kutsuvat kyyneltä sanalla xajal

(vrt. hajalla).

1517. nenetsit kutsuvat makua sanalla nawu.

1518. nenetsit kutsuvat jälkeä sanalla nu

(vrt. nuuskia).

1519. nenetsit kutsuvat mieltä ja henkeä sanalla ji 

(jinu=ajatus).

1520. nenetsit kutsuvat muistia sanoilla tjen

ja ten (vrt. teno, tennilä).

1521. nenetsit kutsuvat vasenta sanoilla satanani 

(yhdyssana, nani=toinen).

1522. nenetsit kutsuvat oikeaa sanoilla maxanani 

(vrt. maksa).

1523. nenetsit kutsuvat hengittämistä sanoilla

jindadm nekalpas.

1524. nenetsit kutsuvat nielaisemista sanalla

nalpas.

1525. nenetsit kutsuvat räkää sanoilla naadam,

naatam ja natam nadm.

1526. enetsit kutsuva tuoksua / hajua sanalla totu 

(vrt. tottua).

1527. enetsit kutsuvat sylkeä sanalla soci

(vrt. sossia).

1528. enetsit kutsuvat kehoa sanalla pudu

(vrt. puutua, puu).

1529. selkupit kutsuvat kyyneltä sanoilla sayin ut 

(ut=vesi).

1530. selkupit kutsuvat räkää sanoilla intael ut

(nenä vesi).

1531. selkupit kutsuvat jalan jälkeä sanoilla topin 

metti (vrt. topi, mette).

1532. selkupit kutsuvat hikkaa sanoilla poliko 

ja niptiko.

1533. selkupit kutsuvat hikoilemista sanalla

nelcikiko.

1534. selkupit kutsuvat sylkemistä sanalla

sösimpiko.

1535. selkupit kutsuvat puremista sanalla

satalko.

1536. selkupit kutsuvat nuolemista sanoilla

nyuko ja nuko (vrt. niko).

1537. selkupit kutsuvat kuolaamista sanalla

capimpiko.

1538. selkupit kutsuvat kusemista sanalla pusuko

(vrt. puska).

1539. selkupit kutsuvat ulostamista sanoilla

tut ja tyt.

1540. selkupit kutsuvat kaljua sanalla optikitil.

(vrt. outi).

1541. "oigieh libo huruah tsurah" (huruah

=vasempaan, tsurah=puoleen).

1542. "veri tsoreutu juoksomah" (juokseva

veri).

1543. "tsortsottaa vuodoa" (veri).

1544. "karvad on tsorhalleh, vilu hibjoa sorahutteloo" 

(tsorhalled eli pystyssä).

1545. "kalaruodu tsovvastih eäre hammaskeskiz"

(hammaskeski, vrt. väli).

1546. "tsuhahtah korvah, hillaizes sanou"

(tsuhahtah eli kuiskaa, suhahtaa).

1547. "korvat tsuhajaa, tuloo vihmat libo pakkazet"

(suhinasta ennustaminen).

1548. "nivelet tsoimoau, surmu lähil om minulleni"

(nivelistä ennustaminen).

1549. "higi tsirgau rungaz" (tsirgau eli

tihkuu).

1550. "no sillä on kepie jalka, se niim poikkoseh 

juossa tsipitti" (juoksi poikkoseen, 

vrt. poikolainen).

1551. "kattsoo tsiirottoa miuhpäi, kai kulmat solmie" 

(solmii kulmat, vrt. kulmakarvat).

1552. "higi tsilgahtah itsez, muga tsirittäy" 

(hiki itsessä, vrt. varjosielu itse).

1553. "hien itses tsilgahuttoa" (silkahuttaa

hien).

1554. "kun korvat tsillie huutau niv vierasta tulou" 

(korvien soidessa).

1555. "sormet tsiirallah" (harallaan).

1556. "nenähuogamed on tsiihalleh, suutui kui" 

(tsiihalleh eli laajentuneet, suuttuneella).

1557. "nenäloukottsi tsiihalleh ollah, 

nuivistelet mium peäl" (loukot eli reiät).

1558. "muru mäni toizeh soarah, ga rygie 

tröyhkähytti" (soarah eli kurkkuun,

vrt. väärään).

1559. "vilun hibjas tsahveroittau, kävelöy hibjaz"

(hipiässä kävelevä vilu).

1560. "tropan luadi puuh, vazemeh kädeh" 

(vasemman käden puolelle, tropan=pilkan).

1561. "toppa mäni silmäh" (toppa eli roska).

1562. "torihamas kun suusta lähtöö siidä 

taijat pienenöö" (tori eli kulmahammas, 

vrt. tora).

1563. "torihammaz on luja sil tiedoiniekal"

(hampaat=kertovat elinvoimasta,

vrt. hiukset).

1564. "silmien tuattsi paistih" (puhuttiin, 

silmien takana, vrt. selän).

1565. "sellän toattsi sie minuo moitit" 

(paheksuen, tapojen vastaista).

1566. "tohakko mieli, midä puuttuu, sidä sanou" 

(tohakko eli kärkäs).

1567. "toine sormi" (etusormi).

1568. "tiijän luulois, vihma roiteh" (tiedän 

luissa, alkaa sataa).

1569. "rubei kibien tiedämäh, ku perrettih 

kandasuonie" (kantasuonia, vrt. valtimoita).

1570. "a kero teelä syzässä" (kurkun sisässä 

kero, kurkkutorvi).

1571. "ei tervehes peäz veri vuuva" (saa 

syyttää viatonta, sanonta).

1572. "peäz on terästy hänel, tiedäy tolkud"

(päässä terästä, sanan alkuperää).

1573. "äjjäl on sinul terävy kieli"

(terävä eli nokkela).

1574. "sil on terävy peä, ottai peäh roavon"

(ottaa päähän, oppii nopeasti).

1575. "kaikis tereimäh juoksi, se on kirmei dallal"

(kirmeä jalalle, nopea).

1576. "juuri peähistä en tijjä, tazoin lugien sada oli" 

(päälukua, arviolta sata, isojen lukujen 

vieraudesta).

1577. "käbäl tartuu" (juoksee lujaa, 

vrt. mennä käpälämäkeen).

1578. "oled ozakas kuin siun dalgapohja on tazani"

(uskomus).

1579. "piä piän tazal, korva korvan korgevuol"

(omia mittoja).

1580. "yhen tazaluod on heil peänahkat" 

(yhtä tasaiset, viisaat).

1581. "tarbovui pagizemah, midä peä kandoi"

(puhumaan, vrt. mitä sattuu).

1582. "tarboo midä puuttuu, midä peäz lähtöö"

(mitä päästä lähtee).

1583. "pagizou tarbou, min sylgi suuh tuou"

(pakisee eli puhuu).

1584. "peä on takulleh" (pää eli hiukset).

1585. "luikkau laikkau luisten lukkojen takana"

(mikä se on.. kieli).

1586. "vähäzel kui syväinala tsurahtelieteh, 

sanotah, vattsa nälgeä nauguo" (sydänala

eli vatsa).

1587. "tsähväkät silmät" (tihruiset).

1588. "tujjun andoi hyvän peänahkah"

(tujjun eli iskun).

1589. "haltii nousoo peähä, jotta tukat hypitäh"

(päähän nouseva haltija, vrt. suojelushenki).

1590. "tukka mäni pörhälleh yön jällel moates"

(pörhölleen).

1591. "luon tukat pihalla, rubieu piädä kivistämäh"

(pudonneet vai leikatut tukat, yhteydessä

ihmiseen).

1592. "tukkupeä on ylen" (tuuheatukkainen).

1593. "tulouba hädä kädeh" (sanonta).

1594. "korvat tumistah" (humistaan).

1595. "tunge kidahas, syö" (kitaan eli suuhun).

1596. "tunnen luulois, vihma tuloo"

(luissa tuntuminen).

1597. "astuu tupsuttau dugieh, polgou tävvel dallal"

(jykeään, täydellä jalalla).

1598. "turhalleh on tukad" (turhalleen eli 

pörhöllään, vrt. turhapuro).

1599. "katso sie turhupiä nouzi magoamaz"

(turhupää eli pörröpää).

1600. "tukat turhistuu moattuu" 

(pörhistyy).

1601. "midä turpistelettoz, ed virka ni midä"

(jurotat, vrt. turpa).

1602. "turpistav istuu vaikkaine" (istuu vaiti, 

mököttää).

1603. "tuuhakko peä" (pörröinen).

1604. "tuuhalleh om peä" (tuuhalleh eli 

pörrölleen).

1605. "peä tuuhistui moattuu" (pörhistyi, 

vrt. tuuhea).

1606. "on sil duumoa peäz äijä" (tuumaa

eli ajatusta).

1607. "sen duumat ei juokse neniä pitkemmäl"

(nenää pitemmälle).

1608. "lyhyd duum on hänelläh, terväh tossa 

keänäh" (kääntyy toiseen, muuttaa mieltään).

1609. "yksi duumu tuli pääh, sidä duumaitsen"

(tuuma kerrallaan).

1610. "duumoa myö ajatteleh" (tuumat ja 

ajatukset).

1611. "kui sinul meni duumaindu" (tuumailla

=ajatella pitempään).

1612. "anna duumaitsuzaiga miul"

(tuumailuaika, yksin ajattelemista).

1613. "tuuralleh om peä, kui kehilö on"

(tuuralleen, hiukset pystyssä).

1614. "tuurutukan otti naizekse" (tuurutukan

eli kiharatukkaisen, vieraana pidetty piirre).

1615. "midä sylgi suuh tuobi, vezi leuval vedää"

(sanonta).

1616. "suonen tykeh kuuluu" (suonen tyke,

tykytys).

1617. "veri tykehtyi" (tyrehtyi).

1618. "hengi tykehtyy ku vetty menöy"

(vrt. tukehtua).

1619. "suoni tykkeä" (tykkää eli tykyttää).

1620. "syväin tykkää" (sydän).

1621. "muga juoksin, kai ryndähät tykkeä"

(ryntäät tykyttää).

1622. "syvänala tykkäy" (sydämen ala).

1623. "veri heitti lähennän, tykähtih"

(tykähti eli tyrehtyi).

1624. "täry kuuluu luuloih" (kuuluu 

luihin).

1625. "ei ole hänellä täyttä hajuo peässä"

(täyttä hajua, ymmärrystä).

1626. "täyvez mielez on, ei hairo"

(täysi mieli, vrt. hairahtua).

1627. "karjuu täyttä keruo" (keruo eli 

kurkkua).

1628. "kirruin täyttä vägiä" (kirrua 

eli kirkua).

1629. "täyven kynnen juoksoo" (täyden 

kynnen, vrt. täysillä).

1630. "katso tävvel silmäl, midä piltsistelettöz"

(katsoa täydellä silmällä).

1631. "täyvel vatsal lähen" (täydellä vatsalla

lähteminen).

1632. "tävvel sydämel sanon, en kielasta"

(kielasta eli valehtele).

1633. "sarvi lähti eäreh, a töhlö sinne jäi" 

(luutappi sarven sisällä, vrt. tohlo).

1634. "naizen töppähäine" (naisen tupsu,

vrt. töppähäntä).

1635. "törhäköt huuled" (törröllään

olevat).

1636. "törzisti huuled" (mutristi).

1637. "peä töyhistyö moates" (töyhistyy

eli pörhistyy).

1638. "peä on töyhälleh magoannan jällel"

(pää eli tukka, vrt. takuilla).

1639. "hibja uhkuvui higeh" (hipiä uhkui

hikeen).

1640. "nahka mänöy siirah kun liijam pitän 

aigua oli uimassa" (nahka siiraan, 

vrt. rypyille).

1641. "korval iski, kai uimehtui" (uimehtui 

eli pökertyi, yhteydessä aivoihin).

1642. "ukkovarbahan rajahini" (rajahini 

eli viereinen varvas).

1643. "ukkovarbahan löin kiveh" (pisin 

varvas, ottaa iskuja).

1644. "ukkovarvaz enzimäzeks kylmeä vilul, 

ku om pitkin kengännokas" (kylmeä eli 

jäätyy).

1645. "ukkovarbahan myödähine varvas" 

(vrt. akkavarvas).

1646. "ukkovarvas on sattanuheze"

(sattunut).

1647. "missäbä on akkasormi kuin tämä on 

ukkosormi" (ukko ja akkasormi).

1648. "ulkoseh urohon tukka, naisen tukka 

hiilokseh" (hiusten kohtelusta, yhteydessä 

sukupuoleen).

1649. "ulgonani hyvä on, ei vatsan sydämes 

piettävä" (ulkonainen, vrt. avoin).

1650. "ulgonaine hyvä, ei syväindy myö"

(sydäntä myöten, vrt. sisäinen, salainen).

1651. "sil miehel on umat hyvät" (umat eli 

älyt, vrt. uumoilla).

1652. "uman ker roadoa" (uman keralla,

nokkelasti, älykkäästi).

1653. "neruo soad da umoa peänahkah"

(nerot ja uumot, vrt. neronleimaus).

1654. "umoa ei ole peäz" (umoa eli 

järkeä).

1655. "istuo kokottoa umbisuuloiz virka ni 

midä ei" (umpisuissa, vrt. tuppi).

1656. "uppovuim polves sah" (polveen 

saakka).

1657. "suoh upponi kainalolois sah" (omat 

mitat, kehon osista).

1658. "duumu syväh uppoi luuloih" (duumu

=ajatus, luuloih=mieleen).

1659. "upotelnoiz olen" (kiertoilmaisu, 

kuukautiset).

1660. "vattsa urajau" (ääntelee).

1661. "vattsa urizou" (vatsan ääniä).

1662. "usakaz miez" (viiksekäs).

1663. "usanhabenet työndyy" (haivenet).

1664. "mussat ollah tuolla uussat"

(mustat viikset).

1665. "usad roih ennem pardoa"

(roih eli tulee).

1666. "meän ei ussii siirtä ni dediinöi hengi"

(ajeta viiksiä, yhistetään henkeen,

vrt. leikata hiuksia).

1667. "korvaz on vaikkuo" (vaikkua).

1668. "kaiva vaikot korvaz eär" (vaikut 

ääreen).

1669. "vai tämä dielo andoi miul korvah vaikkuo"

(dielo eli asia, kokemusta).

1670. "vaikkuvuu vai korvu, sit kubevuu" 

(kutittaa).

1671. "toizen on vaikukkahat korvad, 

a toizen ei ole" (ihmisten eroista).

1672. "vainu nenäh tulou" (vainu eli haju).

1673. "tuli miul se vainu nenäh" (vainu 

nenään, vrt. vainukoira).

1674. "teräv on hänel vainunnokka" (terävä 

nokka).

1675. "late on luun valgevutteh" (lattia, 

luun valkoinen, omat värit).

1676. "Helvi on niin valgiehibein, valgieverin, 

tukat on valgiet, hibie on valgie" (ihmetellyt 

valkeahipiäiset, hipiä, vrt. hyypiä).

1677. "valgiesilmäzie on äijä karjalassa" 

(sinisilmäisiä, vrt. ruskeasilmäiset 

kanta-asukkaat).

1678. "peä vanhaten valgoi" (harmaantui,

vanhuuden oireita).

1679. "huolet peän valpassutti"

(harmaannutti).

1680. "piä valpastui vanhate" (vaaleni).

1681. "valdasuoni on käiz da huraz rejjez" 

(valtimo, hura=vasen).

1682. "pojalla nöllet valutah suusta"

(nöllet eli kuolat).

1683. "nenä valuu pakkazel" (vrt. huoltaa 

itseään, estää jäätymistä).

1684. "siivoi parda on vanhoilla"

(siivo parta).

1685. "vanuvuksiz om peä, ni sellitteä ei sua"

(vanuvuksissa, vrt. takuissa).

1686. "tukad vanuttu on, ei soa ni hoarottoa 

eigo ni sugie" (vanuttu eli takkuuntuneet).

1687. "viel oled leuvalla kazvattanut parran 

da kehtoad valehella" (valehtelusta, 

ei pidetä aikuisten käytöksenä).

1688. "alko niiv varauttoa jotta kaikki karvat 

nousi pistyh" (varauttoa eli pelottaa, 

vrt. varoa).

1689. "miehien varzi om pitkembi naizien vartta"

(varsi eli vartalo).

1690. "azie on hyväl varrel" (hyvällä 

varrella).

1691. "mie hänen sanam panin vardeh"

(panin varteen, vrt. mieleen).

1692. "otti vardeh minun sanad"

(otti varteen).

1693. "vardeva mies" (varteva eli 

kookas).

1694. "ukko, akka, tsugoi, keskimäni, nimetöi" 

(sormien nimiä).

1695. "varbahan nenän kylmi" (varpaan 

nenän, vrt. pään).

1696. "mie satatiin varbahan"

(satutin).

1697. "myödähine varvas" (ukkovarvas).

1698. "suurev varbahan varvasnivel on kibie"

(vrt. isovarpaan).

1699. "varvastsuras painau, mi sie ollou"

(jalkaterän varvaspuoli).

1700. "mängiä vazameh käzih" (vasempaan

käteen, käden suunnat).

1701. "vazenkäzini vazamella kiällä kaikki ruatau"

(vasenkätinen, vrt. vasama).

1702. "lähe sie oikien keän tietä, mie lähem 

vasemen" (oikean käden tietä).

1703. "käz on suun vastal, huigien varoau"

(huigien eli häpeän).

1704. "lauhakad on tukat kättä vas" (lauhakat 

eli pehmeät).

1705. "karvad on vastukarah" (vastakaraan,

vrt. karvaan).

1706. "vastukarai om minule" (laittaa

vastaan).

1707. "älä ole vastukarvah, ole myödykarvah"

(vasta ja myötäkarvaan).

1708. "selgäimet, kämmenet, ne on vastinehet"

(vastineet, kädessä).

1709. "nagran kai vatsan kibiekse" (vatsassa 

elävät tunteet).

1710. "miula on halla suuri vatsassa"

(halla eli suru).

1711. "vattsa katkieu" (suuressa surussa).

1712. "suoravane vattsa se kestäy kai igävät"

(vrt. suora luonne).

1713. "sinun vattsazien vastazie" (vatsan

vastaisia, vrt. sydämen).

1714. "sid omoa vattsastu toko hapata"

(jäi suremaan).

1715. "vavahti vattsa, niin pöllässyin"

(pelästyin).

1716. "tukat silendetäh, vezikäil vedelläh"

(omat ja vieraat tavat).

1717. "hiän vedeli milma nenästä"

(vetää nenästä).

1718. "nenän veäldi, tuskevui" (nyrpisti 

nenäänsä).

1719. "vennottih niveled dugiez roavoz"

(vennottih=löystyi, notkistui, 

kovassa työssä).

1720. "vennod niveled" (notkeat, taipuisat).

1721. "silmän verestä ottoa" (ottaa silmän 

verestä, näkee uutta).

1722. "vezi da veri velleksed a veri vie vanhembi"

(veri vettä vanhempi, vrt. pyhänä pitäminen).

1723. "jo on veret kavottu sidä vanhutta"

(veret kadonneet, kalpea).

1724. "nenä veziestäv vilul" (vesiestää eli 

valuu).

1725. "silmät ov vesikierteissä" (kyynelissä).

1726. "kun kynsies leikkoat ni elä jätä niitä 

lattiella veteleytymäh, vain kynnet pitäy panna tuleh" 

(kynnet tuleen).

1727. "viä nenäh, mille tulou" (vedä nenään,

tulou=tuoksuu, vrt. tuli).

1728. "vedrakad niveled" (vetreät, taipuisat).

1729. "vetyin, kastuin umbipäih" 

(umpipäihin, kokonaan).

1730. "nenä vetyi vilul" (vettyi, estää 

jäätymistä).

1731. "leugoi viäristelöy, leuvad on ärvälläh"

(vrt. irvallaan).

1732. "jo nägyy silmii myö, sinun viäryz on"

(näkyy silmistä, valehtelu).

1733. "mäni viäräh keroseh" (keroseh

eli kurkkuun).

1734. "nahkaz on veenjuoksu, muga hiessyin"

(hiki, juoksevaa vettä).

1735. "vienosydämine ei musta ni midä pahoa"

(vrt. herkkävatsainen).

1736. "laisan täit peäluulla, virkun täit vierömillä"

(pääluu=kallo, vieremä=ohimo).

1737. "vihazat kynned" (terävät).

1738. "verizeks vihavui" (punaiseksi,

kasvoilla näkyvät tunteet).

1739. "vihmaseälöil korvat kuvissah"

(ilmoille herkät ihmiset).

1740. "parda kun nouzou da sängi vihottau, 

do rubiu kubizomah" (kutisevat parrat).

1741. "viippavus pidäz ellendiä" (ymmärtää 

viittaus, elekieli).

1742. "jagavuz on vigelölleh, tukat kedä kunne päi"

(jakaus ja tukat).

1743. "silmie vilahutti miuhpäi" (elekieli, 

puhuttua kieltä vanhempaa eli aidompaa).

1744. "kulmiz alatsi vilgailou, juzakk on"

(jusakka eli juro, vrt. luonnenimi jusa).

1745. "voi ku pöllässyin, kai mäni hibie suurimazil, 

joga villani om pyssys" (hibie=iho, villani

=karva).

1746. "pöllästyin, doga villaine pystyh nouzi"

(joka villainen, karva).

1747. "viltsah kazvoi hammaz" (vinoon).

1748. "vilpim pidi sulhaizez, pippii andoi muil"

(vrt. pimppii).

1749. "silmä gu nägöö, ga peäh juzahtoa, 

da i vattsah vizahtoa ielleh" (silmät, yhteydessä 

päähän ja vatsaan).

1750. "ka tämä viska kivistää" (viska

eli ohimo).

1751. "voaksa peukalon nenästä pitän sormen 

nenäh" (vaaksan mitta).

1752. "voi ku pöllässyin, kai mäni hibie suurimazil"

(suurimoille, vrt. kananlihalle).

1753. "nolgi suuz volvottoa" (nolgi eli kuola).

1754. "vyötsin om bokkuluuloi alemba, 

keskin on ylembä" (vyötsin=vyötärö, 

bokkuluuloi=kylkiluita).

1755. "ei sidä piädy, kudamaz ei vähiä mieldy"

(pää ja mieli).

1756. "vähähajuine" (huonosti ymmärtävä, 

hajumuisti).

1757. "vähähengini" (voimaton, kipeä).

1758. "kynziev välih reduu menöö" (reduu 

eli likaa).

1759. "siämykset värisöy" (sisälmukset,

sisukset).

1760. "värttinäluu on kyynäsluun vieressä"

(luiden nimiä).

1761. "sanottih jotta ei pitäis sanuo millä kohti 

hipietäi väräjäy" (elohiiri, vrt. sieluna / haltijana 

pitäminen).

1762. "kogo vätsky olet" (virnuilija, inttäjä).

1763. "vätsäkkö on, ainoz vastukavaizin" 

(inttäjä, vrt. vastakarvaan).

1764. "se hävis ihan yhtäkyndeh" (yhtä kynteen, 

tietymättömiin).

1765. "mene tijjä kunne juostih, yhtäkyntty juostih 

lapsed" (juosta yhtä kynttä).

1766. "lihan läpi luu näkyvi, luun läpi yjin näkyvi"

(luut ja ytimet).

1767. "kieletöi eänd ygizytteä" (kieletön, 

vrt. mykkä).

1768. "sopilkka ylemmi kandia i alemmi polvie"

(kanta ja polvet, sopilkka=sääri).

1769. "ottsakiiru, nenäz yläh ylimbäh kohtas sai"

(otsakiira, nenästä ylöspäin).

1770. "rungu on ylitsi ruskei" (ruskettunut, 

runko, vrt. lunko, r=l).

1771. "ylähuulel on jo parda" (vrt. viikset).

1772. "tämän ylähyön hyppäin nuorenna"

(tämän ylähyön, näin ylös).

1773. "yläleuga syyvessä vähemmäl liikkuu"

(ylä ja alaleuka).

1774. "haugin on kyngän ylätsuras" (kyngän 

eli kyynärpään, luiden nimiä).

1775. "puu on ymbärehes kahta kyynärdä järie" 

(järie eli paksu, omat mitat).

1776. "puu on syld ymbärehez" (sylin ympärys, 

levitetyt kädet).

1777. "luu ynnäh liikahti nivelestä" (luut 

ja nivelet).

1778. "kolmi ysköä halkuo" (ysköä eli sylillistä).

1779. "mie toin halkuo yskän" (omat mitat, 

oikeista asioista).

1780. "ei juohtunnuh mieleh" (juohtua,

vrt. juolahtaa).

1781. "äikähtih vastah ukses pahoil veril, 

ei roinnuh ni miityttä lykkyö" (tuli vastaan ovesta, 

huono enne).

1782. "syväinkättsä nouzi, ägräpiä om mahassa" 

(mahassa tuntuva äkä).

1783. "hyvä oled ägrämöine" (äkrämöinen,

vrt. äkäpää).

1784. "ägeä nosteloo" (nostaa äkää, 

vrt. vihaa).

1785. "ägävyz aleni" (tunteiden luonteesta, 

elimistön tapoja puolustaa itseään).

1786. "suu avoin ällisteä" (ällistelee).

1787. "ällissyttih silmät peäh" (silmät 

päähän).

1788. "silmiz äblisteleh, a silmän tagan tsakkoau"

(imartelee, haukkuu).

1789. "älä igenii ärvistä tuhmasti" (irvistä).

1790. mordvalaiset kutsuvat kourallista sanalla 

komoro.

1791. mordvalaiset kutsuvat räkää sanalla

nolgo (nolgo tulo=räkänenä).

1792. mordvalaisten kehosanastoon kuuluu 

leksems (hengittää, vrt. leksa), porems 

(haukotella), iknems (nikotella), kozoms 

(yskiä), kesnams (niistää), liveskadoms 

(hikoilla), selgems (sylkeä), uksnoms 

(oksentaa), suskoms (purra), nolsems 

(nuolla), sotams (kuolata, vrt. sotata),

poznams (pieraista), curams (kusta), 

vacyt (ulostaa) ja sornoms (väristä).

1793. marit kutsuvat jalkaa ja käpälää sanalla 

tsana (vrt. sananjalat).

1794. saamelaisten emäsanastoon (emän osat) 

kuuluu sulla, suula (kaltainen, vrt. suu), luusad 

(luokse, luoksesi, vrt. luut), eibastallad (polvistua, 

olla polvillaan), ruoppad, ruovam (kynsiä, vrt. rupi), 

eurttarussad (pyllistellä), haccid, hacciim (levittää 

jalat, haaralleen), nutagid, nuuttag (kyykistyä), 

käskid, kaaskam (purra), commalid (iskeä silmää), 

savnelid (pudistaa, vrt. saune), loppanid (mennä 

väärään kurkkuun, vrt. lopaista, loppasuu), havrastid, 

haavrast (kouraista, vrt. hauras), sargastid, saargast 

(raapaista), nodhastid, noodhast (niiata), lihastid, 

liihast (liikahtaa, vrt. liha), foskastid, fooskast 

(raapaista), kopparistid (heittää kuperkeikkaa), 

jualgustid, jualgust (jaloitella), rahhid, rahhiim, 

rähhee (ajaa partaa), njirriittid, njirrit (palmikoida, 

vrt. lähteä nirri), eurttid, eurttiim, eurttee (pyllistää), 

eohhood, eohom (kammata, riipiä, vrt. ehostaa), 

kazzod, kazom (kynsiä, raapia), tuaggud, tuagui, 

tuogguu (takkuuntua, vrt. tukku), euolai (päittäin, 

ei poikittain), pualeei, pualei (kalju), tyeggi, tyegi 

(takku), lävkki, läävhi (askel, vrt. laahata), selgu, 

seelgupeeli (selkäpuoli), muadoi, muadui (silmätyksin), 

avusnjalmij (avosuin), cogasnjalmij (avosuin, suu 

ammollaan), jorgoeolmij (silmät pyöreinä), avuseolmij 

(silmät auki), ohtannjunij (kasvotusten), ealmeeaskem 

(silmänisku), ealmerepealem (silmänräpäys), uddo, 

udo (jälki, arpi), kopparas (kuperkeikka), njalmalas, 

njalmalii (suullinen), cokkot, cohhood, cookkad, cogged, 

cokkad (kammata, vrt. suka), gidne, katna, gadna, konna, 

konn, kenn, kene (hilse, jäkälän päällys), kevre, kevri, 

kavrahit, gawras, kavre, kaurr, kavred, kevred (kumara, 

köyry, vrt. kaura, keuri, kekri), gieliedidh, gieles, kielies, 

kieles, keeles, kiles, keles (valhe, vrt. kielastaa), lutteh, 

lohtat, lohtot, lottat, loottad, lodded, lotted, lote (palmikoida, 

vrt. lotta), mäggaalidh, mahkkulit, makket, mahked, makked, 

mekke (urahtaa, äännellä, änkyttää, vrt. make), booddsude, 

buadtsoda, puottsuot, puoddsot, ponco (alaston, komin 

pudzni), roosmaga, rosjme, roasme, rusmm, ruesm, rosme 

(ryppy, roso), sooledidh, sollot, soallot, soallud, soällad,

 soalled, solo (kaivella hampaita), tuokkie, tuogge, duogge, 

tyeggi, tuegg, tung, ting, tonke (takku), peautaa (alasti), 

päälljas (alaston, paljas), pääntem (hampaaton), kuccer, 

kuccres, kuccrdoovvi (kihara, kihartuva), tähttai, tähttas 

(luinen, vrt. tähteet), vuälggai, vuälggsos (olkava, harteikas), 

sesnn (paljas), koidd (parran hahtuva, vrt. koittaa), cammai, 

cammes (pisamainen), ruopssesnjiorres (punaposkinen), 

vueivtem (päätön), rääves (raavas), vuoras (raavas), raddai, 

raddas (rintava), vaardtem (ryhditön), korppas, korppai 

(ryppyinen), ruuibjam (ryppyinen), njäälmlaz (suullinen),

njoikkai (sykkivä), suädgeei (sykkivä), tuaggai (takkuinen, 

vrt. tukka), käämes (tummaihoinen), paarkteei (tykyttävä), 

njeslok (uppiniskainen), vueivvkuulik (uppiniskainen), 

keeles (valheellinen), ääbbnallas (viiksekäs), päälljasjuelji 

(paljasjaloin), härrad (harallaan), peaccad (harallaan), muad 

muattja (kasvokkain, vrt. muoto), paaldast (rinnalla, 

vrt. paltamo), annloozzi (kaulakkain, vrt. anna), kuärnjpeälnn 

(kyljellään, vrt. kaarna), jeärttad (kyljellään), njakkad (kyykkyyn), 

cuäkkad (kyykyssä), kiott kiodast (käsi kädessä, vrt. kietoa), 

paalmik lie kiossum (palmikko lienee nutturalla), kokkpuolvi 

(polvillaan), paaldi (rinnakkain), cuezzad, cuozzad (seisaallaan), 

sielji (selin, selkä edellä), kävvad (selällään), askkseeli (sylikkäin, 

vrt. asko), nelljkoodd (nelinkontin), njunnseeli (nenäkkäin), 

kommad (vatsallaan), puäst coddga (väärään kurkkuun), 

cackked caalm (iskeä silmää), kobjj, konn (hilse), meeimaz, 

meimm (hyppynen), cuudd (hyppynen), horpp-pellj 

(hörökorva), juelggsaajj, juelggkiojj (jalanjälki), kuccervuopt 

(kiharapää), kiobrnjoovvi (kippuraan menijä), vueinnloottmos 

(kohdata silmäkkäin), parggummus (letitys), koss (letti, 

vrt. kassa), paalmik (letti), jaammipoorram (luomi, 

vrt. kuolema, jami-haltija), pietnn (luomi), tähttroomm 

(luunsiru, vrt. tähteet), paarkted (tykyttää), tuaggad 

(takkuuntua), caddoovvad (sydämistyä), njoikkad (sykkiä), 

suädgged (sykkiä), temmned (pehmentyä, vrt. temmi), 

parggeed (letittää, vrt. parkki), jeärttad (kyljellään), pahccned 

(mennä väärään kurkkuun), kuäksted (koukistaa), kuämmrastted 

(kouraista), kucrdoovvad (kihartua), cammoovvad (kesakoitua), 

cookkad (kopata), jionnmurkk (äänenmurros), suomm, 

jionnsuomm (äänensävy, vrt. suomi), jionn (ääni, vrt. jonna), 

kuakksoddi (änkyttäjä), vooudeei (änkyttäjä), kurcc-calmm 

(viirusilmä), cizs (vasen), cizs kiott (vasen käsi), käss (vaikku, 

vaha), vardd (ryhti), roockos (rusketus), kuäppelkerjj (pisama, 

kerjj=kirjo), obbmääl (mustelma, vrt. ob-joki) ja siebri (yhessä, 

vrt. sieraimet).

1795. saamelaisten emäsanastoon (aistit) kuuluu haaja (haju), 

sevda, seevda (lemu), faina (paha haju, vrt. vainaja), opsa, 

oopsa (haju), suvned, suuvnam (haistaa), apsed, apsam (haistaa), 

capcid, capciim, cäpcee (nipistää), cipcid, cipciim (nipistää), 

opsidid, oopsijd, oopsiid (haista), suvnelid (haistaa, nuuhkaista), 

jussid, jussii, jussee (lemuta), eanaldittid (kutittaa), cipcod, 

cipcom (nipistellä), mulgod, mulgom (mulkoilla), capcud, 

caapcum (nipistää), njuallud, njualum, njoollum, njuollum 

(nuolla), haisud, haaisum (haista), kuoskattas (kosketus), 

kulottas (kuuloharha), epse (haistaa), häpsedh, hapseet, 

hapsiet, hapset (haistaa), ceke, tjohkaldit, tjakartit (kutittaa), 

hakset, apsed, apssed, epsed (haistaa), njooludh, njolloot, 

njoolluot, njollot, njoallot, njoallud, njuällad, noallad, nolo 

(nuolla), seunnotti (sokaiseva), mooskas (sokko), duuhh (haju,

tuoksu), haajj (haju, tuoksu), tuonn (haju), opss (haju), kooll 

(kuulo), ciiun (löyhkä), njadstemaicc (makuaisti, vrt. maisa), 

ciiunjed (löyhkätä) ja tuonnad (haista).

1796. saamelaisten emäsanastoon (eritteet) kuuluu nuolga 

(räkä), eulga, euulga (sylki), puoska (pieru), poka, pooka 

(uloste), kuona (kusen hajuinen), cissa, ciisa (virtsa), kuzza, 

kuuza (kusi), eulgad, euulgam, eolga (sylkeä), cissad, ciisam 

(virtsata), eulgadid (sylkäistä), kuzzad, kuuzam, kuzza (kusta), 

pasked, paskam (ulostaa), cirgod, cirgom (ruiskuta, suihkuta), 

pivastah, piestah (hiki), sualsi (kuola), koonjal, koonnjal 

(kyynel), vuoksnjas, vuoksnjaa (oksennus), colke, tjalgedh, 

tjolgat, tjolluot, tjolkot (sylkeä), colo, tjulledh, tjolloot, tjolluot, 

tjollot (sylkäistä, vrt. tollo), gignele, gignjal, kanjal, ganjal, 

koonjal, kenal kenl, kenel (kyynel), gaddje, godtja, kottja, 

kodtjo, gozza, kuzza, kozz, konz, konce (kusi, virtsa), luvtje, 

lutjas, lucca, lucc, luzz, luce (vetelä ulostus, lapsen), nuolge, 

nuallga, nuolka, nuolga, njuolgg, nolke (räkä, suomen nolki), 

bajke, baihka, pajhka, paihka, baika, poska, poskk, pesk, peske 

(ulostus, paska), piustok (hiki), koozzted, kozzad (kusta), 

looccad, luccjed (ulostaa), paskked (paskoa), kaahtted (sylkeä), 

pickkled (sylkeä), colggad (sylkeä), coollad (sylkeä), piustoovvad 

(hikoilla), muuz (kusen haju) ja colgg (sylki).

1797. saamelaisten emäsanastoon (emän toiminnot) kuuluu 

kavastallad (haukotella), riävattallad (röyhtäillä), njiellad, 

njielam (niellä), kuorssad, kuorsam (yskiä),kuussad, kuusam, 

kosa (yskiä), puoskid, puoskiim (pieraista), njihinistid, 

njihanjistid (nikotella), riäpeaattid, riäpeat (räpytellä silmiä,

vrt. rape), syehkistid, syehkist (huohottaa), revviittid, revvit 

(röyhtäistä), snurrood, snurom (päristää nenää), nissood, 

nisom (niistää), puaskud, puaskum, puoskum (piereskellä), 

kasnattas (aivastus), njihanjas, njihinjas (hikka, nikka), 

tjärka, tjierkat, tjierkijtit, cerke (puutua), coalket, coalkkid, 

cuälkked, colked, cielked (naksua), juse, jussa, jovsudh, 

jusaahtallat, jussot, juss (pieru, piereskelijä), gasnedh, 

gassneet, kasniet, kasnet, kesne (aivastaa), njikkestidh, 

njahkastit, nikkenjakkastit, njihanjas, njikknasted, 

niggnasted, nixked, nekke (nikotella, nikka, vrt. nikke), 

njieledh, njiällat, njiellat, njiellad, njiollad, nilled, nele 

(niellä), buotskenes, puoskas, buoska, puoska, puockk, 

puck, pieckad, pocke (pierrä, pieru), vuojne, vuaignjat, 

vuojkngat, vuoinat, vuoignat, vuojnad, vuoinnad, vujned, 

vijned, vojne (hengittää), kasnnmos (aivastus), ämmsos 

(haukotus, vrt. ämmä), njiokknjaz (hikka), reavvted 

(röyhtäistä), reavvtoollad (röyhtäyttää), veärggted (räpyttää 

silmiään), njiolsted, njiollad (nielaista, niellä), njikksted 

(nikotella, hikotella), kasnned (aivastaa), kasnnted 

(aivastuttaa), njiolstok (nielaisu), riäpeud, riäpeum, 

riepeum (räpyttää) ja kasned, kasnam (aivastaa).