HOIDOT, VOITEET

Kansanparantaja hakee apua parantamiseen luonnosta.

Vanhimpina hoitoina voidaan pitää kiviltä, puilta, maalta, veeltä ja muilta 

luonnonhengiltä saatuja apuja (ihmisiä vanhempia eli viisaampia).

Hoitojen tarkoitus on ohjata vaivojen heikentämää parantumisen tielle 

(toipumisen annetaan tapahtua luonnostaan eli omia aikojaan).

Parantava vaikutus koostuu hoidosta tai rohdosta ja tähän liitetyistä parantavista 

sanoista (jokaisella vaivalla omat sanansa).

Vakavammissa tapauksissa parantaja voi kutsua avukseen tuntemiaan henkiä 

(karhuhenki, puun henki) tai lähettää asialle oman henkensä (noitamatkat).

1.  "kyl tääl o vatsas vikkaa, elokii o väärällää, 

se pittää hieroo nii kauva ku männöö elo suorallee" 

(hieroa navan kohdalta).

2.  "elo o nava kohas, se siin tykkäjeä" (elo eli elinvoima, 

yksi sieluista).

3.  "kun sitä hierottiin niin saatiin se asetuksiin" 

(sydän).

4.  "muata kun kuapasoo samasta kohti missä seisoo ja 

sillä painaa niin kyllä asettuu" (maalla painaminen).

5.  "muasta kul leikkas semmosem pyörykäisen ja samolle 

pan takasi" (vaivan toivottiin poistuvan maanpalan 

mukana).

6.  "metiäisen ampuma paranee kum maalla painaa" 

(kimalaisen pistos).

7.  "jos minä saesin kokolta kourat, havukalta huarottimet, 

linnulta lihampitimet, joella minä ampuja asetan, 

puskutaatija puserran" (ähkytaudin lukuja).

8.  "kyl se ves on ollut lääkettä alkuerästie" (vesi 

vanhin voitehista).

9.  "alakuulla tartuntahiiset lähtee, jos sillor rasval laittaa 

ja sil voitelee, nii kyl paranee" (kuun ja rasvan avulla 

parantaminen).

10.  "ne neäs moahista pujotti ungasta turpeen alate" 

(maahista parantaessaan, vrt. maasta saatua vaivaa, 

ihottumaa).

11.  "ku alakiven päällä oli kolo ja siin oli vettä ni se vesi 

oli hyvää voijetta" (alakiven eli maakiven, Maan emon 

pyhiä paikkoja).

12.  "ko purroo kiärme ei pie katon ala viijjä sitä ihmistä, 

hää kauvvempaa on kipijä" (pidä viedä sisään, 

iho hengittää).

13.  "kun ennen oikee ahisti juotiiv voa kuumoa vettä" 

(vrt. höyryn hengittäminen).

14.  "kiviä harroo purom pohjasta ja levillä paeneloo" 

(levillä paineleminen).

15.  "etusuonet hierotaan näin tänne" (varpaista nilkkaan, 

suonien hierominen).

16.  "etöviähän ne o ollunna niitä rohtoja värkkeemää" 

(rohtojen värkkääminen).

17.  "tuon ne sanuu oleva kaik etevämmän keinon 

jos kärmep purii, että het kusii siihi" (haavan 

puhistaminen kusella).

18.  "huhevettä" (parantavaa lähdevettä).

19.  "hä algoi mittoja vaksoil, algoi varbahist" 

(jäsenten mittaaminen vaaksoilla).

20.  "syämen kohta vaksal mittaiz" (parantaja).

21.  "pettäjäm pökköi" (pökköi eli kerkkiä, 

haudutettiin keuhkotautiin).

22.  "vasta panti seläm pälle migä paikka oli nurjahtud" 

(nurjahtud eli nyrjähtänyt).

23.  "algoitki kurast jalast varbahist midada" 

(parantaja, kurast eli vasemmasta).

24.  "sis syämmen kohalta vaksal ain mittaiz" 

(vrt. jäsenten mittaaminen, parantajat ja

"parantajat").

25.  "kuin on kinnidoz, sis pihlajamarja pittä panna 

ja juvva" (kiinnitys, vrt. vatsa ummella).

26.  "ämmä kervehel kogutteli" (kirveen hamaralla, 

nyrjähtänyttä selkää).

27.  "hiroja ämmä" (hierojat).

28.  "ei piä hengädä siz hedin männö nikkoi poiz" 

(nikkoi eli hikka).

29.  "jähmistys poruou, lumel ku hierothai" 

(paleltuma häviää, vrt. porottaa).

30.  "juutuksiz olles pidäy selkäh pergoa" (perata 

eli lyödä selkään, tukehtuvaa).

31.  "pihlajammarjoa söimmö dai peä selgii" 

(pää selkisi, parantavat marjat).

32.  "juomoi on paganallini marja" (juomoi 

eli juolukka, käytetty parantamiseen).

33.  "juopukkaini" (juolukka, syöty päänsäryn 

ehkäisyyn).

34.  "kiveh kul lyöt varpahar, siihki pitäy puhuo" 

(puhua eli puhaltaa).

35.  "jalguhaudiez on pelvassiemendy da 

hilvelzysheineä, net hiilavalleh ribuh pannah 

da kriepitäh jalgah" (jalkahauteessa 

pellavansiemeniä ja vanamoita, lämpimään 

riepuun käärittynä).

36.  "höyrys pietäh peädy hambahan kivuz" 

(höyryn hengittäminen, kuuman veen 

purskuttaminen suussa tehokkaampaa).

37.  "hilloi höllöin loadie, vagoi perzien tagoo" 

(hillat hölläävät vatsan, vatut kovettavat).

38.  "rupieu nyt olomah hyvöänne päin" (yskä, 

tautien kääntyminen).

39.  "hurvehtus poroi" (hervottomuus katosi).

40.  "ota poalikka da hiero sil hutskoa miun jalgoa" 

(palikalla hierominen).

41.  "hierotah hutskatah" (hierotut vaivat).

42.  "se miun kotah vei ta valo sielä kovassa milma 

veillä" (valoi vedellä pihakodassa, parantamisen 

paikka).

43.  "pidäy vattsoa hieruo, kivistäy" (hieroa vatsaa, 

vrt. katsoa mitä vatsaan laittaa).

44.  "tuledgo huomei kylyh minuu hieromah" 

(kylyssä eli saunassa hierominen).

45.  "hieraituksel ei kohennuh selgy" (vammat 

syvemmällä, yleensä nikamien välissä).

46.  "rungah kuului hierondu, koheni" (runko 

kuuli, hieronta auttoi).

47.  "hierondakyly" (hierontaa varten 

lämmitetty sauna).

48.  "vilu heädyi rungas tsoajun juoduu" (tsoajun

eli teen, parantavat juomat).

49.  "marjan heroa juommo, anna hoivendaa 

ryviteksen" (marjan heraa, ryvitykseh eli yskään,

vrt. herua).

50.  "jo hereytti piän kivissyksen" (hereytti 

eli lopetti, vrt. kivistyksen aiheuttaja loppui).

51.  "hermotoi on käzi, pidäy hieroa, veri piästeä 

kävelemäh" (päästää veri kävelemään).

52.  "hengenahtistukseh pidäy marjuvetty ryndähii 

avoamah" (marjavettä, hengitysvaivoihin).

53.  "jalgoi hauvotah moaheinyviez" (jalkojen 

hautominen, parantavat heinät).

54.  "havvella pidäz rungua, panizitto kylyn lämmäh" 

(rungon hautominen saunassa).

55.  "hambahanloukkoh pannah kägöimmarju" 

(kuivattu käen eli näsiän marja, kipua lievittämään, 

myrkylliset eli parantavat marjat).

56.  "Vasan akku sanottih luadi kärböisieniz rohtuu" 

(rohtoa, kuivatuista kärpässienistä).

57.  "meilä Venehjärvessä kul lehmä tuli kipiekse 

nin kävimä siitä Outin tietäjikse" (tietäjäksi

eli parantamaan lehmää).

58.  "tagloa kyvetettih ennen selläz libo käez, mis ku 

kivistäy" (kyvetettiin taulakääpää, tulen keralla 

parantaminen).

59.  "kynäbryksil painoa hardeida" (hieroo

kyynärpäillä harteita).

60.  "ei piä kynziä rubii, anna kuivetah" 

(parantumista hidastavat teot).

61.  "erähittse kylmi jalgu, loain kudzoivoidu" 

(kusiaisvoidetta, paleltumaan).

62.  "kylmänvihat puhuo" (puhuu pois, 

vrt. puhaltaa).

63.  "kylpie hoivim pihlajaisella vassalla" 

(parantavat vastat, taikakaluja).

64.  "se oli hyvä kylby, nahka oli ruskie lauvoilda 

lähettyö" (nahka ruskie eli punainen,  

kylpemällä parantuminen).

65.  "kyly lämmitettih ta vassalla kylvetettih, 

se ken oli tietäjänä, se kylvetti vassalla ta siitä luki" 

(tietäjänä voi toimia kuka tahansa, tilanteen ja 

tietojen mukaan).

66.  "siitä kuumaista vettä mimmoista kärsiy se kipie, 

vettä valettih" (kuumalla veellä valaminen).

67.  "kuuzenhavahastu, pehmiedy, veresty havvotah, 

vetty juvvah vatsan notkendukseh da tsahotkah" 

(vettä kuusenkerkistä, hauteiksi ja juomiin, 

kovaan vatsaan ja keuhkotautiin).

68.  "kuuzenlehti kubineheh pädöö" (keuhkojäkälä, 

pätee kutinaan).

69.  "kuuzenlehtivezil pestäs syhmisty" (syhmisty 

eli syyhyä).

70.  "kuuzempihka parandau kaikemmoizie ruanoja" 

(ruanoja eli vaivoja, vrt. haavoja).

71.  "tervan kusta käytettih" (voiteisiin).

72.  "kudamane kohta on kibie" (oikeat 

kysymykset).

73.  "kuonduksendeli, ga järilleh zaimi, vie on 

voimattah" (oli toipumassa, tauti iski uudelleen).

74.  "on kuonundalleh, täz oli ylen huono" 

(kuonundalleh eli toipumassa).

75.  "rubei jalgoa ottamah vasta, kuonnuttelemahaz" 

(jalka ottamaan vastaan, parantumaan).

76.  "kuondui, juuri on terveh" (kuondui 

eli parani).

77.  "miituz oli voimattah, a kuondui, paremb on nygöi" 

(paranemista tarkoittavat sanat, parantavia).

78.  "totta se sai olla siinä kuni pareni käsi" 

(kättä tukeva rihma).

79.  "etsitäh kukkie monen moisie" (voiteisiin, 

heinäkuu=parantajien työkuu).

80.  "oli arvottelijat kun arvoteltih jotta mistä heittäytyn 

on" (vaivan syyn arpominen).

81.  "griizi kum puuttuu, griiziheinie hauvotah, 

ei äijeä panna, vägeväd ollah" (haudotaan 

riidenliekoja, riisitautiin).

82.  "griiziheinä tsoaskas hauvotah, pädöö lapsien 

häkytykseh" (haudotaan tsoaskas eli kupissa, 

häkytykseen).

83.  "kuivoa mustoidu pidäy majjos hauduo 

da griiziheineä" (häkytykseen, kuivattuja 

mustikoita ja riidenliekoja).

84.  "käsi kuv venähti siih venymärihma loajittih" 

(venymärihma, kättä tukemaan).

85.  "sano vai tervehyttä joga nivelyön kohtah" 

(terveyden sanominen).

86.  "jo on kuanakembi, ken rubiou tauvis kuondumah" 

(kaanakampi eli pirteämpi, alkaa toipumaan).

87.  "pane ne kidzvazet sih ajokseh" (tuohen 

nöyhdät, hiertymään).

88.  "kivenlaskendulastaine, kahten lastaizen välis 

kivi vedeh laskietah loahkannah" (puiset lastat, 

joilla nostettiin hehkuvia kiviä).

89.  "enzimäzen kivikerran lassin juomizeh" 

(kivillä lämmitetyt juomat).

90.  "räkki ko mäni kibieh, kivimadaruo laittih" 

(karvejäkälistä laadittu haude, tulehtuneeseen 

kohtaan).

91.  "tuohen lehvästy pietäh kibiem peäl, märrän 

veändän täh pannah" (tuohen lehvästä eli höytyviä, 

märän poistamiseen).

92.  "kibien kohan löydeä hieroja" (kipeän kohan 

löytäminen).

93.  "nahku kazvoitui sih itse kibieh, ei pidännyh 

ni lietsie" (lietsie eli parantaa, vrt. lietsoa,

lievittää).

94.  "vassasta katatah poikki kolmihoarani varpa, 

ta pannah se kipiehisellä suuh" (taikavarvut).

95.  "kassepizarehie kerätäh, heinänladvoi myö 

robehista veelläh, sanotah, pädöö kibieh" (kasteella 

parantaminen, maan vettä).

96.  "kivistyksen karkotti se kyly" (kyly eli 

saunominen).

97.  mansinoita kutsuu parantaessaan useita 

suojelushenkiä (tärkeimpänä alhaalta saapuva 

karhuhenki (pyhän-kylän-vanhus), muut henget 

saapuvat ylhäältä päin).

98.  nenetsit käyttävät parantamiseen Maan emon 

nukkeja (dyan, kata, laitetaan voimattoman pään 

viereen, nuken painosta ennustetaan toipumista).

99.  unkarilaiset parantavat tulen ääressä.

100.  unkarilaiset parantavat kynnyksellä 

(rajapaikat).

101.  mansit käyttävät parantamiseen pensaiden 

juuria (sarsaparilla), puolukan lehtiä ja kanervaa.

102.  udmurtit kutsuvat parantavaa toimitusta 

sanoilla mudor-vös (maan-rukous).

103.  nenetsinoita odottaa parantaessaan 

aamuruskoon tai seitsemänteen aamuruskoon 

(taudin kääntymisen odottaminen).

104.  nenetsinoita aloittaa parantamisen selvittämällä 

vaivan alkuperän ja laittamalla kipeän kohdan päälle 

kuumennetun koivunkäävän.

105.  saamelaiset käyttävät parantamiseen koivusta 

saadun taulakäävän (duovli) pehmeää sisäkerrosta 

(keitetään tuhkavedessä ja kuivataan, toisaalla 

poltetaan kuumassa tuhkassa).

106.  saamelaiset käyttävät kuivattua kääpää 

hammas, korva, pää ja selkäkipuihin (myös kihtiin, 

hermovaivoihin ja niveltautiin).

107.  saamelaisnoita laittaa vaaksan pituisen 

taulakäävän kipeän kohdan päälle (sytytetään 

toisesta päästä, kohdat hermokohtia).

108.  hantit käyttävät parantamiseen erityistä 

"henkien nuoraa" (nuorasta roikkuu uhrikankaita, 

lunka=henki, kolma=kangas).

109.  hantit kuljettavat henkien nuoraa piirissä 

voimattoman ympäri (luvaten samalla haltijoille 

lahjoja).

110.  saamelaisnoita pelastaa sairaiden sieluja 

rohttuaibmusta apuhenkiensä avulla (kannusten 

kalvoilla kuvataan kuinka ajavat alisenhaltija 

Rohttun pakoon kepin tai veitsen avulla, vrt. rohto).

111.  saamelaiset kutsuvat taulalla parantamista 

sanalla duovlun (taula laaditaan keittämällä 

käävän (catna) sisäkerrosta koivuntuhkavedessä, 

toisaalla pehmitetty nuijimalla).

112.  saamelaiset laittavat parantavan taulanpalasen 

tuohesta tai varvuista laaditun silmukan varaan 

(sytytetään kipukohtaan).

113.  saamelaiset kutsuvat verenvuodon tyrehdyttäjää 

sanoilla diehtti ja guvhllar.

114.  saamelaiset käyttävät äidinmaitoa (cizzemielki) 

korva ja silmävaivoihin.

115.  saamelaiset pitävät perheiden suojelus ja 

toteemieläinten osia parantavina (karhu, peura, 

majava, metso, korppi, konna, hylje).

116.  saamelaiset käyttävät parantamiseen lähdevettä 

(ajacahci).

117.  saamelaiset käyttävät parantamiseen luuydintä.

118.  saamelaiset käyttävät parantamiseen poron 

kavioista keitettyä rasvaa (etenkin ummetukseen).

119.  saamelaiset käyttävät karhunrasvaa nivelvaivojen 

hoitoon.

120.  saamelaiset käyttävät majavan rauhasista 

(baksa) saatua eritettä hermo ja lihasvaivoihin 

(horkka, kouristukset).

121.  saamelaiset käyttävät parantamiseen keitettyä 

pajun (siedga) kuorta (haavoihin, hiertymiin, 

ihottumiin, kuumeeseen, vilustumiseen).

122.  saamelaiset käyttävät katajanmarjoja 

vatsavaivoihin ja vilustumiseen.

123.  saamelaiset käyttävät koivun lehdistä laadittua 

voidetta (soahkelasta) nivel ja virtsavaivoihin.

124.  saamelaiset käyttävät tuohen sisintä kerrosta 

(soahkebeassi) haavojen ja hiertymien hoitamiseen.

125.  saamelaiset käyttävät koivun tuhkaa syyhyn 

hoitamiseen.

126.  saamelaiset käyttävät kuumaa tuhkaa kipujen 

lieventämiseen (laitetaan kipukohtaan 

kangaspussissa).

127.  saamelaiset käyttävät pihkaa (golgi gahcci) 

hampaiden valkaisemiseen.

128.  saamelaiset keräävät hilloja (luomi) ja 

variksenmarjoja (cahppesmuorji) keripukin ehkäisyyn 

(jäädytetään talveksi poronmaitoon).

129.  saamelaiset käyttävät pyhiltä kiviltä (vuoiddasbakti) 

saatua kivipölyä vatsavaivojen hoitoon.

130.  saamelaiset käyttävät kalaöljyssä kostutettua 

villaa lasten korvakipujen hoitoon (vrt. villaheinät).

131.  saamelaiset kylvettävät voimatonta 

kuumennettujen kivien avulla (kiviksi haetaan veen 

alainen kivi, maan alainen kivi ja pintakivi).

132.  saamelaiset lämmittävät parantamiseen 

käytetyt kivet pienessä kuopassa (voimaton istuu 

kuopan päälle, ylleen pystytetään pieni kota).

133.  saamelaiset kaatavat parantaville kiville vettä 

(kiven halkeaminen tervehtymisen enne, lopuksi 

kivet palautetaan paikoilleen, alkuperäistä 

saunaperinnettä, vrt. pohjois-amerikan intiaanien

hikimaja).

134.  saamelaiset käyttävät parantamiseen karhunrasvaa 

(voidaan sekoittaa muihin aineksiin).

135.  saamelaiset käyttävät parantamiseen poron 

kavioista keitettyä rasvaa, sarvista laadittua lientä 

(vilustumiseen) ja takajaloista saatuja jänteitä 
(kiedotaan kipeän kohdan ympärille).

136.  saamelaiset juovat keväisin koivun mahlaa 

(uskotaan ehkäisevän tauteja koko vuoden, käytetty 

myös ihottumien hoitoon).

137.  saamelaiset käyttävät koivun lehtiä haavoihin, 

palovammoihin, veren puhistamiseen ja 

munuaisvaivoihin.

138.  saamelaiset keittävät koivun lehtiä parantavaksi 

juomaksi.

139.  saamelaiset käyttävät koivun lehtiä parantavina 

siteinä (sidotaan kipeän kohdan päälle).

140.  saamelaiset käyttävät tuohen sisempää kerrosta 

haavojen sitomiseen.

141.  saamelaiset käyttävät koivun lehtiä 

nivelvaivojen hoitoon (makuupaikan kattaminen 

lehdillä).

142.  saamelaiset etsivät parannusta palaamalla 

vaivan syntypaikkaan (kädet veteen tai mutaan, 

kiveä tai puuta koskettamaan).

143.  saamelaiset hoitavat selkävaivoja hieromalla 

selkää mäntyihin (karhujen tapaan).

144.  saamelaiset käyttävät parantamiseen 

puroista löydettyjä kiviä (hierotaan kipeää kohtaa

/ sidotaan kipeän kohdan päälle, käytön jälkeen 

puhistetaan purossa, osa kivistä hedelmällisyyttä 

lisääviä).

145.  saamelaiset istuvat parantavissa paikoissa 

helpotusta toivoessaan (isot kivet, virtaava vesi).

146.  saamelaiset kutsuvat myrkkyä sanalla sullem.

147.  saamelaiset kutsuvat rohtoa sanalla loaddv

(vrt. latva, laatia).

148.  saamelaiset kutsuvat parantamista sanalla lihce 

(lihcej=parantaja).

149.  udmurtit kutsuvat parantajia sanalla emjaskis 

(emjany=parantaa, vrt. jaski, jani).

150.  udmurtit kutsuvat parantajia sanalla pellaskis 

(pellaskyny=puhaltaa, vrt. loihtia puhaltaen  

/ puhaltaa parantavan juoman pintaan).

151.  udmurtit kutsuvat parantavia loitsuja sanalla

pellaskonjos (puhallus, luetaan puhaltaen, 

vrt. yhellä henkäyksellä).

152.  udmurtit parantavat olkavammaa sanoin 

"jos joen virtaavaa vettä, voisit laittaa virtaamaan 

vastakkaiseen suuntaan, tulkoon solisluu ulos" 

(vammoja pidetään luonnottomina).

153.  udmurtit parantavat palovammaa sanoin 

"jos tyhjästä hanhen munasta tulee tuli, sitten voit 

polttaa käden" (hengille puhutaan vertauskuvin).

154.  udmurtit kutsuvat parantavia loitsuja sanoilla

pellaskon ja pellaskonkyl (rukous=kuriskon,

vrt. pelastua).

155.  udmurtit pyytävät tautien henkiä poistumaan 

sanoin "mistä tulitkin tähän ihmiseen, samaa polkua 

lähde pois", "mitä kolmea polkua tulikin, samoja 

polkuja palatkoon" ja "jos tulit tuulen mukana, 

poistu tuulen mukana, jos tulit ihmisten mukana, 

poistu ihmisten mukana".

156.  udmurtit puhuttelevat henkiä (peri) 

sanoin "avoimen paikan henki, iltaruskon henki, 

aamuruskon henki, yön henki, iltapäivän henki, 

viekää pois hänen vaivansa" (vrt. periytyä,

perällä, perikato).

157.  udmurtit pyytävät apua parantamiseen 

Veen emolta ("Vesi emo, puhista poikamme 

taudeista").

158.  udmurtit pyytävät taudin henkeä poistumaan 

sanoin "kuu on palannut kotiinsa, menköön tauti 

samaa tietä".

159.  udmurtit hierovat voimatonta parantavia 

sanoja kuiskaten.

160.  udmurtit pyytävät apua parantamiseen jokien 

emoilta ("kuivumattomat Joki-emot, veellänne 

lähettäkää taudit pois").

161.  udmurtit pyytävät vaivoja poistumaan sanoin 

"palaa veden mukana, kuin tuhkat, kuin pöly, 

kuivu ja katoa", "hävitköön kaikki pimeys veen 
mukana, katoa pahoine luontoinesi" ja "kuten tämä 

vesi solisee, kadotkoon paha silmä lapsesta".

162.  udmurtit pyytävät vaivoja poistumaan 

tuulen mukana ("vieköön tuuli pois vaivani").

163.  udmurtit poistavat pelkoja savun avulla 

("kuka on sinut pelästyttänyt, poikani, koira vai 

hanhiko, vieköön tämä savu pois pelkosi").

164.  udmurttien mukaan taudit tulevat "metsän 

toiselta puolelta".

165.  udmurtit karkottavat taudin "pölynä, kasteena, 

metsän toiselle puolelle, metsäpyhäkön havuista 

laaditun aidan toiselle puolelle".

166.  udmurtit parantavat tulehdusta sanoin 

"päivä on palannut, tähdet ovat palanneet, 

parannan Valyan tulehdusta, jääköön tämä 

tulehdus puun rakoon".

167.  udmurtit parantavat vain lievinä pidettyjä 

vaivoja (ihottumia, paiseita, kurkkuvaivoja, 

tulehduksia).

168.  udmurtit käyttävät tautien karkottamiseen 

vertauskuvia ("kuin tämä veitsi vuolee puuta, 

niin minäkin erotan taudin tästä ihmisestä").

169.  udmurttien mukaan taudin lähtiessä 

"järjestys palautuu".

170.  marit kutsuvat paranemista sanalla tazargem 

(taza, tazalak=terve, terveys, vrt. tasoittua).

171.  marit kutsuvat parantamista sanalla poremdem 

(poro=hyvä, tehdä hyväksi, vrt. porottaa).

172.  marit kutsuvat parantavaa voimaa sanalla yu 

(suvun sisällä periytyvää tietoa, yu=ju).

173.  marit kuvailevat yu-voimaa alkuvoimaksi 

jota pidetään jumaliakin voimakkaampana

(vrt. juha=joki).

174.  marit kutsuvat yu-voimaa "elämän poluksi" 

(ilysh korno).

175.  marit parantavat katsomalla, koskettamalla, 

puhaltamalla, loihtimalla, ympäristön kanssa yhtymällä 

ja yu-voimaa ohjailemalla.

176.  marit etsivät helpotusta vaivoihin istumalla 

puiden oksilla tai mäkien päällä.

177.  marit käyttävät parantamiseen voiteita ja 

kärpässieniä (huumatussa tilassa mielen uskotaan 

yhtyvän päivään, kuuhun, tähtiin, ilmaan tai ukkoseen 
ja parantuvan).

178.  komit aloittavat parantamisen oireiden heikentyessä 

(taudin hengen uskotaan poistuneen).

179.  unkarilaiset kutsuvat parantavia nukkeja sanalla

rontobabu (laaditaan käärimällä yhennäköisiä varpuja 

yheksään kankaaseen).

180.  unkarilaiset pyyhkivät rontobabu-nukella kipeää 

kohtaa (hoidon jälkeen viedään jonnekin kauas, 

veteen tai risteykseen).

181.  unkarilaiset lausuvat parantamisen yhteydessä 

parantavia sanoja (raolvasas, muulloin lausuttaessa 

menettävät voimansa).

182.  unkarilaiset liittävät parantaviin sanoihin liikkeitä 

(käsi päälle, ympäri pyörittäminen).

183.  unkarilaiset liittävät parantaviin sanoihin 

vertauskuvia ("katoa kuin kuu", "mene mustaan 

maahan").

184.  unkarilaiset pitävät parantavina lukuina kolmea 

(hoitojen toistaminen kolmeen kertaan) ja yhdeksää 

(yheksän loitsua, yheksän ympyräliikettä, yheksän 

parantavaa heinää).

185.  "nupsistuksem porotti" (karkotti pahan 

mielen, taikakeinoin).

186.  "voija noilla voitimilla, peältä tuntumattomakse, 

seämeltä kivuttomakse, alta nuurumattomakse" 

(voide+parantavat sanat).

187.  "voija peältä tuntumattomakse, seämeltä 

kivuttomakse" (parantavia sanoja).

188.  "niukahutin jallan, vediä pidää" (vetää 

paikalleen).

189.  "sano tervehyttä joga nivelyön kohtah" 

(terveyden sanominen).

190.  "veä naboa, anna rutsku peäzöö nabaluuz, 

mäntie heitteä vatsankivissyksen" (vatsavaivojen 

hoitamista, vrt. vatsan hierominen).

191.  "kovan peällä pannah veres hau, männyn 

libo kuuzen" (kovettumaan, havuista laadittu 

haude).

192.  "märgä nouzoo huavasta" (märkivät haavat).

193.  "pane vai tuohen rehväistä, gä vedeä se märrän" 

(rehväistä eli helveitä, märkivään kohtaan).

194.  "myödykarvah vedeled da höpötäd niidy" 

(höpötät taikasanoja, parantaessa).

195.  "vattsatautih kuivasta mussikasta tsäijyö keitettih" 

(lämmintä juomaa mustikoista, löysään vatsaan, 

kovettavat marjat).

196.  "viego sinul tunduu mutskahtuz, vieg on kibei" 

(mutskahdus eli nyrjähdys).

197.  "kesällä vietih istumah lämpimäh tsuuruh" 

(lämpimään hiekkaan, taudin heikentämä, 

maan parantavasta voimasta).

198.  "se suum muizeroittoa nämä rohut" (happamista 

heinistä laadittu rohto, happamat eli parantavat 

ainekset).

199.  "häi maltau muahist oppie" (osaa parantaa, 

maahista eli ihottumaa, omat opit).

200.  "moaheinyvies pidäy jalgoi pideä, sit kohetah" 

(hauduttaa jalkoja veessä, johon laitettiin 

maaheiniä).

201.  "voaksoilla meäröän keät i selän i jalat" 

(jäsenten mittaaminen).

202.  "merentuura" (merilevä, käytetty 

kuumeen alentamiseen).

203.  "merenvoahti on kiven loaduine, ylen kebjei 

onzi, kui tippuizil on loukkoizil, leikkavukseh pädöö" 

(hohkakivi, käytetty haavojen hoitamiseen).

204.  "herheläini hiittel lintu, meheläini mettel 

lintu, tuo sie mettä kielelläs, simoa siipesi nenässä, 

kipeitä voitoa, pahoja parentoa" (parantajien 

apuhenkiä).

205.  "mezi rinnan avoaa" (mesi eli hunaja).

206.  "kel ku ryndähät ahtistau, sil annetah 

metty da ryndähät piälitsi voitah meile" 

(käytetty hengitysvaivoihin).

207.  "kui kibie ruumizeh mi roiteh, ga siid 

metsänhaldiel kyzytäh tervehyttä" (kysytään 

terveyttä, vrt. metsästä saatuihin vaivoihin).

208.  "metsässä kun oli koatunehie kuivie hoapoja 

nin niitä kettuja tuotih ta siitä tuhkakse poltettih" 

(poltettiin parantavaa tuhkaa, haavankuorista).

209.  "tulikadajan ker kyyvitin, ga lähti matkoajataudi 

eäreh" (matkaaja eli kulkutauti, tulisen katajan 

avulla).

210.  "sit panen vettä marjanherah, muit on vägevy" 

(laimennan marjamehua).

211.  "marjanheroa juvvah tsahottah" (keuhkotautiin).

212.  "talma kun tuli suuh nin sitä parannettih 

marjaveillä" (valkoinen lima tai kuivettuma).

213.  "malli mäni peästä, kylmöä vettä pitäy peähäh 

koatoa" (tajun mennessä, vrt. malttaa).

214.  "puum puhkat, muam mahkat" (ajoksen lukuja).

215.  "kun ov vähempi syömistä, niim mahkurat lähetäh" 

(mahkurat suolista, paastoaminen vatsavaivojen 

hoitokeinona).

216.  "midä olloh läylen moine, pidää ruveta maata" 

(läylen eli kuume, hoidetaan makaamalla).

217.  "lämmintä vassatah kylyssä, jottei lämmin mänis 

kipieh" (lämmintä eli tulehdusta, vrt. koivunlehdillä 

sitominen).

218.  "jost ol luita lohkiellut, siihpä luita lomitamma" 

(parantavia sanoja, kuvailevat vammaa).

219.  "luu liikui käez, sit piäzi ku hierottih" (pääsi, 

meni sijoilleen).

220.  "mistä lienöy luut luiskahtan, siih luuta luistakkoh" 

(luiden päästäjän sanoja).

221.  "lugu langah lukietah, solmi laitah, tuaze lugietah, 

mondu solmie laitah" (hivellys eli niukahduslankaan, 

taikalangat).

222.  "häi miun loittsi terveheks" (loittsi eli loihti).

223.  "häi luadi minul tervehyön, voimattah olin" 

(laati terveyden, vrt. nopeutti tervehtymistä).

224.  "siihi tuli metsän nenä, vain kun loajittih mettsäh 

niim pareni" (palautettiin metsään, metsästä tullut 

vaiva).

225.  "littsiytyö" (hoitaa taikakeinoin).

226.  "anna mie kobrissallan, littsiallan" (kouristelen, 
käsillä parantaminen).

227.  "lihat littsuatsekkua, suonet solmietsekkua, 

a luut slozietsekkua" (parantavia lukuja).

228.  "ei littsoandu ni mid auta, ku on täyzi" 

(ei auta, jos aika on täysi).

229.  "livvustutetah händy ospittsoa" (hyvitellään 

isorokon henkeä, lainasana=vierasta alkuperää).

230.  "vaikka mi käsi tahikka mi hyväh liikku, 

siitä niitä sillä keinoim puhuttih ta siliteltih ta sillä 

i pareni" (puhallettiin ja siliteltiin).

231.  "mistä liikutit lihoa, siihi liittele lihoa" 

(parantavia lukuja).

232.  "mist on suoni liikkun, sihi suonta liittelen" 

(verisuonet).

233.  "mist on lihat liikahettu, siih lihoja liitelläh" 

(lihojen liittäminen).

234.  "omil neroloil lietsitäh itsiedäh" (omilla 

neroloilla eli keinoilla, vrt. lietsoa).

235.  "peänkivissyksen lievendi" (aamulla).

236.  "jallan kiviständän lievendi" (itsekseen 

lievenevät vaivat).

237.  "ryndähät lievendyi, moine hyvä rodih tsuajun 

juodui" (köhä lieveni, teetä juotuani).

238.  "jost ol liha liikkununna, siihpä lihoa liittelemmä" 

(lihojen liittäjät).

239.  "neärävöt ol lihauvuttu, pitäy lähtie järvie kylpömäh" 

(neärävöt=nivuset, lihauvuttu=hautuneet auki).

240.  "sit ei lijjat tsingat tartu rahvahah" (tsingat 

eli taudit, taioin suojattuun).

241.  "jos suonet liikahettu lienöy, niitä suonie 

siitä siliteltih" (suonien silittäminen).

242.  "kipu kiukoam peräh, pako pattsahan nenäh, 

juoksijalla jalkah, lentäjällä siipeh" (kipujen 

karkottamista).

243.  "kylyssä suoni leppeydyu" (kylyssä 

eli saunassa, vrt. jänne).

244.  "koivun lehveä pannah kibieh" (koivun 

lehvää eli tuohen helveitä).

245.  "tuohenlehväzed on koivus, pannah ajoksih" 

(ajoksiin eli hiertymiin).

246.  "pane bajarih koivun lehvästy, se räken vedäy" 

(räken eli tulehduksen, paiseesta).

247.  "koivummahla leikalmukseh pädöö" 

(leikalmukseh eli haavaan).

248.  "liha leikkavukseh kazvoi, mäzlistyi" (haava 

arpeutui).

249.  "leikkavuksih pädöö pedeäm pihku kaikis parahali" 

(leikkavuksih eli haavoihin, petäjän pihka).

250.  "leikkuandahizeh pannah ukontuhmua" 

(ukontuhmua eli maamunaa).

251.  "kolmyhekseä piiroada annetah suurel 

ruvel lauhutekseks" (lauhutekseks eli uhriksi, 

isorokon hengelle).

252.  "ruven lauhtuteksekse toi pangaized da piäsuvan" 

(isorokon hengelle annettuja uhreja).

253.  "suonet pitäy ensimel lauhuttoa" (lauhuttaa 

eli lämmittää, verisuonet).

254.  "lauhuttaa puhallusta" (lauhuttaa eli laskee, 

turvotusta).

255.  "se lauhutti pöhien pois" (laski pöhötyksen).

256.  "puhaldus ku rubieu tervehtymäh, sit häi lauzenou" 

(lausenoo eli laskee, turvotus).

257.  "lavan neneä hiero" (lapaluiden nenää).

258.  "labaluuh pystäy, kylys pidäy hierottoa" 

(kylys eli saunassa, hieromalla parannetut

vaivat).

259.  "kyly kibien laivendutti, nygöi kävelmäh piäzin" 

(kylyn parantavasta voimasta).

260.  "laivendi kivissyksen" (laiventi eli lieventi).

261.  "puhalduksen laivendi" (puhalluksen 

eli turvotuksen).

262.  "kibieh panin kylymurduo, ga sid laivendui" 

(kylynmurtoa eli saunanmaata).

263.  "pöhiet laivenoo" (pöhötys laskee).

264.  "ailahih sanotah nenne on hyvät, kel ailas 

roih, sit painellah" (painellaan pistoksen kohtaa,

ukonvaajalla eli kivikirveellä).

265.  "laihtuksendeli, ga järilleh voibui" (voipui 

eli toipui).

266.  "siitä oli niitä semmosie kel loati lahjat veteh, 

jotta se pareni" (terveyden pyytäminen veeltä).

267. "veri pietty" (pietty eli tyrehtyi).

268. "verem piettäjä" (veren piettäjät, 

parantajien nimiä).

269. "pihkulehtie riivotah, da sid vatsankivistykseh 

juvvah" (vatsankivistykseen, koivun nuoria 

pihkalehtiä).

270. "vattsuvaivu lähti pihkulehtiviinal" (kaikki 

koivusta saatu parantavaa, elämän puu).

271. "pihkulehtes laittih korvuvojjettu"

(korvavoidetta).

272. "koivus pihkulehtie riivitäh metsäs, 

kylys pestes päivites kai lähtöö" (käytetty 

parantaviin kylvetyksiin).

273. "pihlammarju peänkivistykseh pädöö" 

(omat särkylääkkeet, kitkerät eli parantavat 

marjat).

274. "pihlajammarjoa syöd, sit kivistyz ujjiu" 

(ujjiu eli menee ohi).

275. "hambahankivus pane vai piipuntuhkoa" 

(piipuntuhkaa, kipeään hampaaseen,

vrt. kuumaa vettä).

276. "kum paise tahikka ajotus tuli nin kuusem 

pihkoa pantih" (kuusen pihkaa eli rukaa).

277. "pedäjäm pihka leikkavukseh pädöö" 

(leikkavukseh eli haavaan).

278. "kesällä kun koivul lehen urpa avautu, 

siinä kun sitä pihkoa on, siitä loajittih syyhyv 

voijetta" (syyhyvoidetta, pihkalehdistä).

279. "pihkalehti leikkavukseh pädöö" (punertavat 

pihkalehdet).

280. "pihkulehtie vatsankivistykseh juvvah" 

(keittäen vai keittämättä).

281. "ruanu ku ei silieks parane, piärmien andau" 

(ruanu=haava, piärmien=arven).

282. "roanu peärmevyi" (haava arpeutui).

283. "joko se läsijä rupieu piäsömäh" (sairas, 

paranemaan).

284. "olem minä päästänyh näidy voimattomii" 

(päästänyh eli parantanut).

285. "häi vähäzen tiedovoittsou da i peästeä" 

(tiedovoitsoo, parantaa tiedolla eli 

taikomalla).

286. "se minun kivistykset peästi" (päästi 

eli paransi).

287. "piätsakois kylyh kävväh kylbietäh" 

(hoidetaan nuhakuumetta kylpemällä, 

vrt. höyryn hengittäminen).

288. "päendäh niskoi toin, ga en tiijä, 

pädöö va ei" (päendäh=avuksi, niskoi=vuoksi, 

metsästä tuodut avut).

289. "pedeämpihku pädöö leikkavukseh" 

(metsä=täynnä parantavia aineksia).

290. "kalovehta hierottih ta siitä luvettih ta siitä 

keärittih se venymärihma" (kalovehta eli rannetta 

hoidettaessa).

291. "käsi kuv venähti siih venymärihma loajittih 

pesömättömästä villalankasta" (venähtäneen 

käden tukeminen).

292. "nimettömäl painellah kuolienluudu, sid alenoo" 

(nimettömällä sormella, kuolienluu=pahkura, 

rustottuma).

293. "tuo vetty i metty, oigie hengie pestä i pellastoa, 

puhtastoa, pakkoloi pakuttoa, kibuloi kirvottoa" 

(parantavia lukuja).

294. "rubiem mie pellastamah, piästämäh oigieda 

hengie" (oikean hengen pelastaminen, tauti

=väärä henki).

295. "puhtasta i pellasta oigiedu hengie" 

(parantavia lukuja).

296. "pelvassiemendy da hiveldysheineä keskei 

keitetäh dai ribuh pannah, ku mutskehtuu" 

(keitetään pellavansiemeniä ja vanamoita, 

sidotaan rievussa nyrjähtäneeseen kohtaan).

297. "kylyz nivelet pehmenöö" (kylyssä

parantuminen).

298. "haudelus pehmistäy niveled" (nivelten 

hauduttaminen).

299. "se hauvotah, pehmitetäh lämpimässä vejessä, 

siitä siih keäritäh" (vastan side, kääritään 

venähtäneen käden ympärille).

300. "taudi lähti, viruja parani" (tautien luonteesta, 

tulevat ja menevät).

301. "ken vai miz olloh niistozvas, kai paratah" 

(kaiken parantaa, kokenut parantaja,
vrt. kaiken parannettavissa olevan).

302. "kuonu da parane" (parantavia lukuja).

303. "siitä kum paranneltih, paineltih niillä hiilen

kappalehilla" (hiilillä parantaminen,
tuli=yksi jumalaisista).

304. "tietäjä sen tiesi parentoa" (tietäjät,

moniosaajia).

305. "vot heän i pareni, endizellä nävöllä rodih" 

(parani entisen näköiseksi, ulkonäköä muuttavat 

taudit).

306. "kylyssä kai parettih" (kai eli kaikki).

307. "tuli lapsen silmät kipiekse ni siit oli jo 

kuuvennella vuuvella kun, vasta saima parenomah" 

(oikean hoidon etsiminen).

308. "ei se monta päivöä kestän, pareniko se sillä 

rihmalla vaim pareniko se itsestäh" (hoitoon 

uskominen, nopeuttaa paranemista).

309. "do hoava pareni" (paranemisen

aika).

310. "miula parenoo jalga" (myönteinen ajattelu, 

nopeuttaa paranemista).

311. "se sillä kaikista parahastah lähtöy, puolammehulla" 

(puolukkamehulla, talma-niminen suuvaiva).

312. "sitä parennettih kylmänyttä sorsar rasvalla" 

(kylmänyttä eli paleltumaa).

313. "paranemizilleh on" (parantumaan päin).

314. "parannusta pideä ettsie" (parannuksen 

etsiminen).

315. "paranduksih lähti lietsimäheze" (lietsimään 

eli parantamaan, vrt. lähteä lietsuun).

316. "parannuttoa rohul" (rohdoilla parantavat, 

heinien tuntijoita).

317. "virujam parandi" (virujan eli makuullaan 

sairastavan).

318. "ruanam parandi" (raanan eli haavan).

319. "a palantahiseh se kum mi palo nij järvestä 

käytih pohjalummeh" (palantahiseh eli palovamman 

hoitoon).

320. "a palantahiseh nij järvestä käytih pohjalummeh 

ta siih kipieh pantih" (parantavat vesiheinät, 

Veen emon heiniä).

321. "palanuoh pädöö siemenvoi" (siemenistä 

laadittu voi).

322. "palanuoh pädöö allinrazvu" (rasvatut 

palovammat).

323. "jos soatih mustie sorsie nin se pantih talteh 

sitä vartej jotta sattuu paleltumah" (sorsanrasvaa, 

käytetty paleltumiin ja palantahisiin).

324. "näillä kuumilla kivillä palavaizil poaderoilla" 

(kuumilla kivillä parantaminen).

325. "pitäy suuh antoa ensimäksi sitä vettä, 

sitä pajuvettä" (pajuvettä, kotieläimelle 

suuvaivoihin).

326. "veri pakehtui satatekseh, rubieu kivistämäh 

jallaz" (pakahtui eli hyytyi, alkoi kivistää, 

kipu=osa paranemista).

327. "pakaspärkky kylmänyöh pädöö" (pätee 

paleltumaan).

328. "pystyh olijas puuz löydyy erähäs pakaspärkky, 

pehmei ku pedeämpihku" (pakkaspärkky, 

pihkan kaltainen kohta talvisessa puussa).

329. "panen kivut kiibujan kiven oal, painam pakot 

pattsahan oal" (kipujen karkottamista).

330. "käy tänne kutsuttoassa, hätähisen huutoassa, 

pakkohisem parkuossa" (apuun kutsuttuja henkiä, 

jokaisella omansa).

331. "moahine pakui, tiedoiniekku ku oppi" 

(sai ihottuman häviämään, omat opit).

332. "griiziheinäl lähtietäh paglad vatsaz" (lähtee 

paklat eli suolimadot, griiziheinä=riidenlieko, 

niittyleinikki tai katkera maksaruoho).

333. "kipu kiukoan peräh, pako pattsahan nenäh" 

(kipuja karkottavat luvut).

334. "siitä se heitti sem pakotuksen" (heitti 

eli lopetti).

335. "pakoitus hoiveni, kezoil ku kävyin" 

(kesoilla eli järvessä kylpemässä, 

veen parantavasta voimasta).

336. "paize nygöi painoitettu da vastattu" 

(paiseiden paineleminen, vrt. puhkominen).

337. "ta siih se painu siitä se ihompuhtijaini" 

(ihotautien nimiä).

338. "kum paise tahikka ajotus tuli nin kuusem 

pihkoa pantih, se veti sieltä märköä" (pihkalla 

parantaminen).

339. "nossan melan merestä, tammen lassun 

lainehilta, millä painan paiseita" (jokaisella 

vaivalla sanansa).

340. "siitä pajunkettuo pitäy nilottoa ta siitä, 

se keitteä, ta siitä keärie, mist ollou sattautut, 

se mato nokat" (keitettyä pajunkuorta, 

kyyn puremaan).

341. "sivotah siih paivunkoja, siid ei peäze puhalluz 

ielleh" (paivunkoja=pajunkuori, puhalluz

=turvotus).

342. "ta se pareni kuv veteh puhuttih ta siihi luvettih, 

ta sillä vejellä pestih" (palovammaa hoidettaessa).

343. "niitä suonie niitä siitä siliteltih jotta siitä 

mäntih paikollah" (suonien silittäminen).

344. "kun kipie tuli lapsella, siitä sitä paineltih 

kipietä" (painelemalla hoitaminen).

345. "ajoksii paineltih" (pahkalla, ajos=paisetta 

pitempään kestävä märkää sisältävä ajettuma, 

hoidettu pehmittämällä).

346. "kel kulkutaud oli, paineluttamah käydih" 

(paineltiin pahkoilla, kulkutaud=kurkkutauti).

347. "kohelma kun tuli, jalalla painettih sivujen 

kohalta" (sivujen eli kylkien kohalta, 

kylkiluiden alla sisäelimiä).

348. "kontien käpäleä lämmitettih tulella 

ta siitä painettih pissosta" (pistosta hoidettaessa, 

taikakalut).

349. "käel painoi ottsoa, peädä kivisteä" 

(otsan hierominen, vrt. niskan, takaraivon, 

ohimoiden).

350. "vatsalleh magoaa, rindoa painoa" 

(rintavaivojen hoitamista).

351. "jost ol liha liikkununna, siihpä lihoa liittelemmä" 

(haavaa hoidettaessa).

352. "tuopa mettä kieles nenällä yheksällä astijalla" 

(parantaja apuhengelleen).

353. "tule pahojas parentamah, ennen kun emos etsin" 

(kaikella emo eli luoja, jopa taudeilla).

354. "sillä keinoin hojettih sitä kur rauvav vihoja otettih" 

(hoettiin raudan lukuja).

355. "peän kivistännöö, sit pannah ottsupaikku" 

(otsapaikka eli kostea kääre).

356. "ukkoine Väinämöine, ozoa sinä minun dielod, 

mene, tuo suurem meren rannaz vetty dai metty 

dai palanuizil vojjettu" (palovammaa hoitamaan 

kutsuttu Väinämöinen).

357. "häi minuu oppi dai peästi" (oppi=tutki, 

peästi=paransi).

358. "oppie hengilangoa" (henkilankaa eli 

valtimoa).

359. "veez opinda" (veessä parantaminen).

360. "kipie on kivuissa olla, vamma vaivoissa elöä" 

(kipeät, kivut, vammat ja vaivat).

361. "ota omas kivut, anna oma tervehys" 

(parantavia lukuja).

362. "nenän ojjendussanat häi tiedäy" (tietää 

ojennussanat, metsännenän hoitamiseen).

363. "nenäm piristäv eäreh, puhastau" (nenän

piristäminen).

364. "pidäy koiru vedeh lykätä, anna pizordukset pakkuu" 

(veen voimasta, auttaa eläimillekin).

365. "ta siitä painettih pissosta" (pistoksen 

hoitamista).

366. "heitä hampahan kivissys, ta korvah pissäntä" 

(parantavat sanat, vaivan hengelle puhumista).

367. "kum miun tästä palo nin kyllä se lummeh 

ninkun typpiem pisti" (lumpeenlehti, vähensi 

palovamman kipuja).

368. "hammasta kur rupieu kivistämäh, sitä sanottih, 

sie pissäp pisson, mie pissän kaksi" (kivuille vastaan 

paneminen, pitkittyessä tulee etsiä hoitoja).

369. "nenä röbizöö, a ku niistäd, ni mid ei lähte, 

vai ku pitskahtah" (nenästä huolehtiminen, 

hengitys=elämän ehtoja).

370. "ta vanhemmat imehniset anto vielä i sen 

hivuisrihman mi oli sielä tukkah pletitty, ni keärittih 

seki siih käteh jotta seki parentau" (hiusrihman 

kipeään käteen, taikakaluihin uskominen, 

nopeuttaa paranemista).

371. "mäne läpi kuumista kivistä, palavista poateroista, 

läpi saunan sammalista" (saunassa parantaminen).

372. "kylmä soita, kylmä maita, kylmä kovija kivijä, 

palavia poateroja" (paleltuman karkottamista).

373. "illalla kum moate männessä voijeltih nim 

huomeneksella oli vihneh pois" (vihne pois silmästä, 

voiteen avulla).

374. "ku suondu vedäy, pidäy jalgu keändeä pollendalleh" 

(kääntää poljentaan, nousta pystyyn).

375. "tauvim poroitti" (ajoi pois, karkotti).

376. "painetah ailastu bokkah, sit heittäy pyständän" 

(painetaan kipeää kylkeä, lopettaa pistämisen).

377. "ei keändäi nisku, pidäy hieraldoa niskoa" 

(käänny niska, niskavammojen oireita,

päänsäryt toinen yleinen).

378. "keitän mie nämä kivut i ozuandahizet" 

(kipujen pois keittäminen).

379. "nälläl porotetah" (karkotetaan nälällä, 

vatsamadot).

380. "ku talvel roih midä tahto pritsiniä, keitetäh 

vasta, juotetah, jo i tervehtytäh" (juotetaan kesällä 

sidotusta vastasta keitettyä vettä, kaikki koivusta 

saatu hyvää ja parantavaa).

381. "pägiez oli tsuustikkoine, en voinnuh roadoh 

mennä, sid dorogupleskoa piin, siit hubeni" 

(tsuustikkoine=rakkula, dorogupleskoa

=piharatamoa).

382. "vejestä kun oli, nim mäntih rantah" 

(hyvittelemään vettä, vaivan alkuperän 

tunteminen).

383. "luandalah kävväh muahizem periä" 

(alettiin parantaa ihottumaa, maahiset eli 

maasta tulleet vaivat).

384. "männäh hettehen laijalla ta luvetah" 

(hetteen laidalla parantaminen, parantavat 

paikat).

385. "pideä bruzgaija" (purskauttaa vettä suusta, 

vrt. puhistavat veet).

386. "kuham mie bruzgaitsen, lähtöö tsingat" 

(tsingat eli vaivat).

387. "puhallus pitäy puhallusheinällä parentoa" 

(puhallus=turvotus, puhallusheinä=kallioimarre, 

huopaohdake, laukku tai piharatamo).

388. "lauhuttoo puhallusta" (hoitaa turvotusta

lämpimällä veellä).

389. "puhalluz laiveni jallas" (turvotus laski, 

vrt. lieveni).

390. "puhallus lauhtuu" (laskee).

391. "puhalduz lauzeni" (lauseni, vrt. lauhtui).

392. "puhallettih ta sanottih" (hoito + siihen 

kuuluvat sanat).

393. "ennein kylyh mänömistä siih kipieh puhallettih 

ta siitä luvettih" (puhaltamalla parantaminen).

394. "kun hyvim puhalti keän, niv vesiheinällä 

hauvottih, kylmällä" (puhalluksen hoitamista, 

vesiheinä=pihatähtimö).

395. "midä myö on sattavunnuh, sidä myö puhe 

löytäh" (löytää puheen eli vaivaan kuuluvat sanat, 

kokenut parantaja).

396. "vesi ov vanhiv velleksistä, puul löyly puhelijista" 

(puhelijista eli parantajista).

397. "puun jälem puhelijua" (puun jälen=puun 

aiheuttaman vamman, puhelijua=parantajaa).

398. "kipietä puhutah ta painellah visapiällä veitsellä" 

(puhaltamalla ja painamalla hoitaminen).

399. "ta se tulen äkie pareni kuv veteh puhuttih 

ta siihi luvettih, ta sillä vejellä pestih" (tulen äkie 

eli polttama, vrt. veen pitäminen tulta vanhempana, 

vrt. jäällä hoitaminen).

400. "em muissa alkuo sitä keärmehev vihah kum 

puhutah" (käärmeen vihaan eli puremaan,

vrt. madon luvut).

401. "vettä puhutetah" (voiteeksi kipeään).

402. "kun hammasta kivistämäh rupei ni ukkosen 

koatamasta puusta sälyö otetah, loajitah puikko 

ta sillä kaivetah hammasta" (puikko eli tikku, 
kuuma vesi parempi keino).

403. "vielä toiset käyttäy, ta ne sulau pullossa, 

reumatiisih" (kuivattuja kärpässieniä, 

niveltautiin).

404. "antakkoa vaim puolammettä pankoa suuh" 

(puolukkamehua suuhun, marjoilla 

parantaminen).

405. "kipu puolenou, kuj juot katajammarjamaituo" 

(ummetukseen).

406. "miun pidi kainalosta puristua, kun kättä 

paikalleh pandih" (sijoiltaan mennyttä kättä).

407. "marjat ensin hierottih visapiällä veitsellä" 

(näsiän marjat, myrkyllisiä, käytetty 

parantamiseen).

408. "putsihaudies pidi jalgoi" (haudutti jalkoja, 

putsi=puuastia).

409. "puunkohvu palahez lähtöy koivuz" (palavasta 

koivusta tihkuva vesi).

410. "puunkohvu pädöy kibieh, kivistykseh" 

(käytetty parantamiseen).

411. "puun viha meni, puuh ku satatid" (viha 

eli tulehdus).

412. "puuvvihoja ottoassa luvettih, puu puhas jumalal 

luoma" (puun aiheuttamaa vammaa hoidettaessa).

413. "sitä kun oli enneim puuvoita" (puusta laadittua 

voidetta, öljyä).

414. "puuvoil voijetah sattavundahizie" (käytetty 

parantamiseen).

415. "puvvus poroi huogavuhuu" (puvvuz=uupumus, 

poroi=katosi, huogavuhuu=lepäämällä).

416. "puvvuksem porotti" (itsestään paranevat 

vaivat).

417. "vesselämb on olla ilmaz voimattomal" (ulkoilman 

parantavasta voimasta, iho hengittää).

418. "pyörryksen hoivendi" (hoivendi=helpotti, 

hoivaaminen=olon helpottamista).

419. "miudani pyörryttäy, tuogua vettä" (omat 

hoidot).

420. "nin siitä teältä takaraivosta päin sillä voijettih 

sillä merajulla" (merajulla eli hylkeenrasvalla).

421. "konza hyvin päivetty, siidä pandih kazvoilla voida" 

(voidetta, päivän polttamaan).

422. "mendähes kivut päivättömäh pohjaizeh, 

tiedämättömil tiedöil" (kipujen karkottamista).

423. "kalinammarja pädöö zolotuulah" (koiranheisipuun 

marja, risatautiin, lainasanoja).

424. "böyristyksiz on, ei tijjä ni midä" (pöyristyksissä 

eli tokkurassa, puolitajuissaan).

425. "böyristys porotettih" (ajettiin pois, 

saatiin virkoamaan).

426. "nouse neity lähteestä, hieno helma hetteestä, 

tukenain tuutimaan, vaaranain vaappumaan, 

enpä ota vaston ihtein, vaston vastuxen väkee, 

vastuxia voittamaan, etiseltä ilmaltain, takaiselda 

puoleltain, olaltain oikeelta, puoleltain kummaltai" 

(apuhenkien kutsumista).

427. "hörhöläinen, ilman lintu, lennä tuonne 

löyhyttele, ylite meren yheksän, yli puolen kymmenettä, 

tuo sulka sulalta moalta, höyhen moalta lämpimältä, 
tuo simoa sulassa, mettä höyhenen sisässä" (herhiläinen 

eli ampiainen, parantajien apuhenkiä).

428. "voija näillä voiteilla, kaho näillä kahteilla, 

voijak alta, voija peältä, kerta keskiä sivalla, tiek yöllä 

terveheksi, päivällä imanteheksi, alta nuurumattomaks, 

päältä tuntumattomaks, keskiä kivuttomaks" 
(parantavia lukuja).

429. "peästä luonto, peästä luoja, peästä peästäjä 

jumala, jottas ennen jaksot jaksoit, jottas ennen 

peästöt peästit, mikset sä nyt tätä päästä" (vaivasta 

päästäminen).

430. "voia näillä voitehilla, kaho näillä kahtehilla, 

voia alta, voia peältä, kerta keskiä sivalla, 

alta nuurumattomaksi, peältä tuntumattomaksi, 
keskiä kivuttomaksi, tie yöllä terveheksi, päivällä 

imanteheksi" (yöllä terveheksi, unen voimasta).

431. "ves on vanhin veljeksistä, jos uot viestä tullut, 

ottakoon vesi omansa, vastan lehti vahvistakoon, 

koivun lehti koventakoon" (veestä tulleet vaivat).

432. "tuli on nuorin tytterinen, tien mine tulen 

tietemättömäx, valkia varattomax, jonga mine tulela 

poltan, sen mine voila voitelen, kypenelle kylvettelen" 

(tulesta tulleet vaivat).

433. "voiti alta, voiti piältä, alta ainaattomaks, 

piältä nuutumattomaks, läpi luun, läpi jäsenen, 

läpi lämpimän lihan, jotta saisi sairas muata, 
voisi voihkava levätä" (parantavia lukuja).

434. "kiputytti, tuonen neiti, itkee tihittelöö, 

keskelä kipumäkkee, kipuvuoren kukkuloila, 

kipuja kerräilöö, tuone mie kipuja kiskon, 
tuone mie vaivoja vähennän, kivuttaren kintaasen, 

vaivattaren vanttuusen" (kipujen hengistä 

kertovia lukuja).

435. "veä sulka sulalta maalta, höyhen maalta 

lämpöseltä, kipeelle voiteeksi, haavoille parantajaksi, 

voia alta, voia päältä" (parantajien apuvälineitä).

436. "mehiläinen pieni lintu, tuo mettä mettolasta, 

simmoota tapiolasta, kippeelle voiteeksi, haavoille 

parantajaksi" (mehiläiset=heinien tuntijoita, 
eläimiltä oppiminen).

437. "kusta liha leikattuna, siihen liha liittyköhön, 

kusta kalvo katkennunna, siihen kalvo liittyköhön, 

kusta suoni katkennunna, siihen suoni solmitkohon, 
kusta jänne katkennunna, siihen jänne liittyköhön" 

(haavaa tai ruhjetta hoidettaessa).

438. "herkii, hyyhmä, hyllymästä, veren lieto, 

liikkumasta" (verta seisauttavat luvut).

439. "veri hyxi hytyköin, hurmi jääxi jätykön, 

veri seiso, niinkuin seinä, asu hurmi, niinkuin aita" 

(hurmi eli hurme, veren kiertonimiä).

440. "lähe kumma kulkemaani, paha pojes 

pakenemaani, ihost puhtaast, alastomast, kyllä mä 

sull kyyvin annan" (lähe kumma kulkemaan, 

taudit=häiriötiloja).

441. "jos out tuulesta tullut, niin tuuleen tunkeite, 

jos out ahavasta ajainna, ahavaan ajaite" 

(tuulesta tulleet vaivat).

442. "mehiläinen ilman lintu, lennä tuonne, 

jonne käsken, alaiten kuun, alaiten päivän, 

taivaan tähtein taiten, otavaisten olkapäijen" 

(apuhenkien lukuja).

443. "painu paha, elä paisu, alene, elä ylene, 

ole kohta kohallasi" (paisumista alentavat 

luvut).

444. "lämmin Lähteen emäntä, keitä kesäistä 

vettä, kesäisellä kattilalla, kivuillen voiteheeksi, 

haavoillen hauteheeksi, ota siintä vikasintä, tauvin 
pojes tarvotinta, kaiken vaivan vaipumaksi, 

väärän kivun vähennöksi" (Lähteen emännän 

puhuttelemista).

445. "sinä kipu kiusaavainen, vastoin mieltä 

vaivovainen, mene sinne, kunne käsken, kissan 

kirjavan rekeen, meren synkijän syvään, siel on 
sinun hyvä olla, van nyt täältä tullakseisi, 

synkeyyteen siirtäkseisi, pure poisi puuttetusta, 

päästä pojes pätteheestä" (kipuja karkottavat 

luvut).

446. "jos out tulesta, mää tulleen, jos out veistä, 

mää vetteen, jos olet muasta, mäne muahan" 

(tuntematon vaiva).

447. "mene, tauti, taivahasen, puskut pilvihin puhalla, 

ett ei kuulu kuuna päinä, eikä sinä ilmosna ikänä" 

(taudin karkottamista).

448. "mää kiviä kivistelemää, puasia pakottelemaa, 

älä meijä lapse piätä" (kivistyksen lukuja).

449. "joka on luusta luikahtannu, jäsenistä järkähtänny, 

luu lihasta erillie, mäne luu luuta vaste, liha lihoa vasta, 

jäse jäsentä vaste, jänne jännettä vaste, ver verta vaste" 

(luu, jäsen, liha, jänne ja veri).

450. "onko luilta luikahtanu, jäseniltä järkähtäny, 

luun liitän, lihan likistän, luun yhteen lujaan, 

suuret suonet suutattain, pienet suonet piätättäin, 

verisuoni keskelle" (suonet ja verisuonet, 

vrt. jänteet).

451. "herkiij verj tiukkumasta, hurme hyppelemästä, 

paa sie tuke tuima piäle, paikka paikaksi pahale" 

(veren lukuja).

452. "määk kivijä kivistämmääm, puasija pakottammaa, 

kivej juuret kiljumaam, puaj juuret parkumaam, 

piä ihan terveeks" (pään kivistykseen).

453. "jost on nivel niukahtanna, siihen niukautan niveltä, 

jost oj jäsej järkähtännä, ties se verelä terveeks" 

(niukahduslankaa laadittaessa).

454. "mänköön minun sanani, läpi luun, läpi jäsenen, 

läpi lämpöisten lihain, läpi puihin honkaisten" 

(parantavien sanojen voimasta).

455. "voite alle, voite päälle, päältä nuurumattomaksi, 

alta aivan terveheksi" (kipeän kohdan ympäröiminen).

456. "nousi mehiläinen, ilman lintu, jok on siiviltä 

sivakka, höyhenistä lämpysämpi, lennä yli yheksän meren, 

tai on puolen kymmenettä, siell akka mettä keittämässä, 
simoa suloamassa, luisten lukkojen takana, vaskisien 

avaimien" (eläinhahmoinen apuhenki hakee avut 

ihmishahmoiselta suojelushengeltä, vrt. tuonelassa

elävältä sukulaisnoidalta).

457. "kuuen kukkasen nenästä, kesäheinän helpehestä, 

tuopa kulta kulkussais, suussasi simoa, mettä" 

(kesäheiniltä saadut avut).

458. "kipehille voitehiksi, vammoille valantehiksi, 

jott ei tuo märille menne, eikä visvoina viruisi, 

visvoin maahan vuoteleisi" (haavan tai palovamman 
hoitamista).

459. "lämpimällä leyhyttelen, läpi luihen, läpi jäsenten, 

läpi lämpösten lihain, puhki suoniin punasten" 

(lämmön parantavasta voimasta).

460. "tuo´os hyytä pohjolasta, jäätä kylmästä kylästä, 

hyyllä tuolla hyyttele, jäällä tuolla jäähyttele, teon tulen 

tehottomaksi, valkean varattomaksi" (jäällä hoidetut 

vammat).

461. "veä on virrasta viluu, tuo'os hyytä pohjolasta, 

paikoille palanehille, tulen tuiki polttamille" 

(palovamman hoitamista).

462. "tuo turve tuvan takoa, salpa saunan seinän alta, 

veren maahan vuotamatta, hurmehen hurahumatta" 

(turpeen käyttäminen salpana).

463. "satopa mettä latvolleisi, latvoiltaansa oxilleensa, 

oxiltaansa juurilleensa, juuret kasvoi hienot heinät, 

hienot heinät, pienet putket, joista voide keitetään" 
(voiteiden alkuperää).

464. "ukkonen ylinen luoja, tuönnä torvet taivosesta, 

pillit pilvistä lähetä, joista voije vuotakoon, kaste 

maallen kasvakoon, kipeillen voiteheex, vammoille 

parantehex" (sadeveden parantavasta voimasta,

ukon vettä).

465. "läpi luun, läpi jäsenen, läpi lämpösten lihain, 

puhki suonien punasten, tuonne minä kipuja kiistän, 

kivuttaren kintaaseen, vaivattaren vanttuuseen" 
(kipuja karkottavat luvut).

466. "lähe kumma kulkemahan, maan paha pakenemaan, 

ihosta imeinolaisen, emon tuoman ruumihista" 

(kummaa eli ihottumaa hoidettaessa, ihminen

=iminen, emo-sanan johdannaisia).

467. "mist on luita luikahtannut, siihen lujta luikahuta, 

eli jäsen järkähtännä, siihen jäsen järkähä, eli liitynnä 

lihaa, siihen liitynnä lihaa, eli suonet sortunnuna, 
siihen suonet sormeille, eli kalvo katkennuna, 

siihen kalvoo kasvattele" (lihaa liittävät luvut).

468. "kanna hyytä, kanna jäätä, tuopa voijetta hyveä, 

paikoille palaneille, tulen tuiki polttaneille" (tulen 

polttamaa hoidettaessa).

469. "missä hyitä, missä voita, kipehille voitehiksi, 

haavoille paranteeksi" (hyyllä eli jäällä hoitaminen).

470. "kuss on hyytä, kuss on jäätä, jois on voijetta, 

hyvöä, kipehille voiteheksi, pahoille paranteeksi" 

(joesta haettu hyy).

471. "puun löyly, kivosen lämmin, kipiälle voitehiksi, 

haavoille parantehiksi" (saunassa hoidettaessa).

472. "mehiläinen, Mein emäntä, tuo mulle mettä 

kielelläsi, hunajata huulellasi, sivalla simanen siipi, 

vyöltä vanhan Väinämöisen, vyöltä ainosen kapeen" 
(Väinämöisen vyöltä tuotu parantava mesi,

vrt. tähtikuviot).

473. "mehiläinen, ilman lintu, tuopi mettä meijolasta, 

simoa tapiolasta, tuhannen kukan nenästä, saunon 

heinän helpeheestä" (mehiläisiltä eli kimalaisilta 

opitut parantavat heinät).

474. "jos se lie paha, mistä nimestä ikähän tahansa, 

niin tämä voide, voitakohon, terveeksi tehköhön, 

ehommaksi entistään, paremmaksi muinastaan" 

(voidetta laitettaessa).

475. "jopa se tulla tuikuttelee, käyvä kämpyröittelee, 

kuusi on kuppia sylissä, seittemän selän takana, 

kuss on mettä, kuss on vettä, kussa voijetta hyveä" 
(voiteista kertovat luvut).

476. "sillä voian voipunutta, pahoin tullutta parannan, 

läpi luun, läpi jäsenen, keskeä kivuttomaksi, päältä 

nuruttomaksi, alta aivan terveheksi, vieriltä 
viattomaksi" (voiteella parannettaessa).

477. "kust on suonet sortuneet, siihen suonija 

sorruta, kustol liikkunul lihoja, siihel liikutal lihhaa, 

kust on kalavo kallistunu, siihen kalavuva kallistuta, 

kust ol luuta luikahtanu, siihel luuta luikahuta" 

(vammoja kuvailevat luvut).

478. "ota vettä lähtehestä, seihtemästä hettehestä, 

jolla ma vaivoja valelen, kipeitä peseskelen" 

(parantava lähdevesi, puhtainta).

479. "jos havupuu pahan teköö, lehtipuu mesiä 

keittää, jos lehtipuu pahan teköö, havupuu mesiä 

keittää, jos emäpuu pahan teköö, oksapuu mesiä 

keittää, jos oksapuu pahan teköö, emä puu mesiä 

keittää, mehtä on voiteen veronen, moasta sullen 

on alaku annettuna" (puun vihoja hoidettaessa, 

hoito=haetaan aiheuttajalta).

480. "kipeille voiteiksi, haavolle paranneiksi, 

haava paratkoon, reunat ärtymättömäks, 

keskeä kivuttomaks, alta aivan terveeksi, 

päältä panemattomaksi" (haavaa hoidettaessa).

481. "tukkeu veri turskamasta, lihan liemi 

liukkumasta, haavan neste haaleainen, 
liity liha likemmäksi, suoneloiset supummaksi, 

jänteret järeemmäksi" (haavan lukuja).

482. "pure haava, haljennainen, kiini kirottu lokama, 

sulje suu tuo vuotavainen, hiljentele hirveäinen, 

sulje suonet, veri-huovut, kaikki kamalan rakenteet" 
(haavan hoitamista).

483. "tällä jäällä jäähyttelen, tällä hyyllä hyyhyttelen 

paikkoja pahoja, lihan tuiki tullehia, että ei mänisi 

märille, eikä rupea ruville" (tulen jäljen hoitamista).

484. "mato musta maan alla, kiemuriainen kiven alla, 

kultaisen kuusen juuren alla, tuo mettä mesiälästä, 

simaa, sapee sapialasta, yhleksän meren ylitte" 
(kyyn hahmoinen apuhenki).

485. "täst on jäsen järkähtänyt, täst on suonet 

soikahtanut, isot suonet suutastuksin, vähät suonet 

päätäpäin" (isot ja vähät suonet).

486. "jos tästä on suonta venähtänyt, ja lihaa pakahtanut, 

luun liitän, lihan asetan, suuret suonet suutaksutin, 

pienet suonet päätä päin" (suuret ja pienet suonet).

487. "jos on suani venähtänny, eli jäsen järkähtänny, 

eli kalvo kavahtannu, sitelen siniset langat, pujottelen 

punaset langat, vierittelen viheriäiset langat" 
(suonien sitominen).

488. "tyysty veri tyysty veri, seiso veri seiso veri, 

lakkaa pian juoksemasta, punanen purisemasta, 

leppää lorisemasta" (veren kiertonimiä).

489. "isot suonet suutasuksin, pienet suonet päätäpäin, 

turve tukkeeksi, paasi paineeksi" (omat hoitovälineet, 

luonnosta).

490. "tuli tuikip polttamata, valkia varastamata" 

(tulen polttamaa hoidettaessa, voiteita rasvasta 

ja tervasta).

491. "moa oot sinä, moa oun minä, moasta voiteita anon" 

(maasta saadut voiteet).

492. "kalamaksöljy anneta riisilöiste laste juar" 

(riisitautia sairastaville).

493. "kalammaksaöljy" (juotettiin keuhkotautiin).

494. "pittää kalannahkasta pannas siihen ensin tukko 

että ei veri tulel läpi ja sitte pannar rieputukko peälle" 

(kuivatusta kalannahasta, tukko haavaan, 
vrt. kesällä käytetyt lehdet).

495. "kalarrasvoa otat keitom peältä ja paat voeteeks" 

(keitettyä kalanrasvaa, voiteeksi).

496. "ku ol lapsiil tämä solottuuhha nii sit keitettii näist 

kalinoist vettä ja kasseltii lapsiim päitä" (keitettiin vettä

koiranheisipuun marjoista, ihottumaan).

497. "oli sairaanaki tässä joku aika sitte, mutta 

kalakkamustu entiselle" (kalkkamustu eli toipui).

498. "kyllä se siitä nyt kalakkeroituu" (tervehtyy, 

voimistuu).

499. "se ol niih huonoj ja laehan näkönenniiv vuan 

siitähän tuo sittä rupes kalakkomaan" (toipumaan).

500. "onha se senteäs kipeytesä jälkeev vähä kalkkoontunu" 

(kalkkoontunu, kipeydestä).

501. "kalamatautia om parannettus saunasa" 

(jotakin vilustavaa tautia).

502. "sillä parani sillä kalamasalavalla" (ihottuma).

503. "onk se sama kun kalmeasalva, haavas telletti" 

(haavoihin tällätty salva).

504. "kalmeijja" (ruusutautiin käytetty salva).

505. "kalamujjuurella lähtee mavot sisältä" 

(kalmujuurella vatsamadot).

506. "se um paras lääkek kalapeuvvellek kun tekkee 

ulukotöitä ja syöpi kovasti" (ulkotyöt ja hyvä ruoka,

auttaa moniin vaivoihin).

507. "saerastihan se mennä talavena huonona kaovvan 

aekaa vaen siitä se vielä kalapistu pystöön" (kalpistu 

pystyyn, toipui).

508. "sinuss on kalvetaut, sum pitäis juuvva leppeä" 

(leppää eli verta, kalvetautiin eli anemiaan).

509. "jos kalavosiv veny siihem piti pannav villalanka 

että se asettu" (kalvosin eli ranne, venähtäneiden 

kohtien sitominen).

510. "ne on nykki kalavovanttuhut joilla on nivelkolotus" 

(nivelkolotukseen pidetyt rannevanttuut).

511. "kyllä se kamaroituu kun paranee" (kamaroituu

eli voimistuu, vrt. maan kamara).

512. "se on jo sen verra kameressaa, jotta ulukona 

vähä kävelöö" (kamaressaa eli voimissaan).

513. "mavotki lähtyöt sipulil pois, ne sipulii nii kamoksuut" 

(vatsamadot kammoavat sipulia).

514. "kamppail taulin kans" (taudin kanssa, 

eläviä olentoja).

515. "kevväällä otettuva kangasjäkälee piettiin 

keohkotaovil liäkkeenä" (keuhkotaudin 

lääkkeenä, kangasjäkälä=islanninjäkälä, 
harmaaporonjäkälä).

516. "meek kangassaunahan niin kyllä lähtee" 

(kylpemään lämpimällä veellä kastellut sarkavaatteet 

päällä, lähtee kolotukset).

517. "pa huokain sitte ettet kangistu" (huokain 

eli levähdä, omien voimien tunteminen).

518. "käsi oli kannatuksella" (kannatuksella 

eli lastassa, murtuneiden ja venähtäneiden 

kohtien tukeminen).

519. "hieros vähä tuost kanneluu nenäst ko sitä 

nii jomottoa" (kanneluun eli lapaluun nenästä, 

yläselän vaivojen helpottamista).

520. "kannussuonista astik ku os iskeen ni se voes 

kanssa aottoo" (hieroo kannussuonista eli takimmaisista 

säärivaltimoista asti, hermoratojen tunteminen).

521. "korkeemmalla toenen olokapeä kanottaa" 

(ulkoisen olemuksen tarkastaminen, 

tiedonlähde parantajille).

522. "niitä sitte voijeltiij ja kapaloitii" (voideltiin 

ja sidottiin, haavoja).

523. "mnää toi suapurssi ja pesi suapursverel" 

(pesin suopursuvedellä, ihottumaa tai syyhyä).

524. "kapista ihua pitää voirella usiamman kerran 

päiväs" (kapista eli syyhyistä ihoa, vrt. kapinen 

koira).

525. "hammas on vähä helläsä ja sinnek karraa 

aina jos pannee kylmää taikka kuumaa suuhuuns" 

(oma hammastarkastus, paljastaa reikien 

kohdat).

526. "tauvvin käsistä piäs karanneeks poes" 

(karkaamaan taudin käsistä, pitää otteessaan).

527. "kuussen kyljest pihkka vaa" (kuusen 

kyljestä pihkaa ja side päälle, "se o sitä karhum 

plaastari").

528. "karhurasvoo, se laohuttaa" (lauhuttaa 

rohtumaa, kaikki karhuun liittyvä
hyvää ja parantavaa).

529. "se muutamalta tietäjältä sae karhunturvan, 

sittä kum paeneli rupija niin ne kuivi ja alako 

parata" (paineli rupia karhunturvalla).

530. "kyl maar se auttaaki ku oikein karistuu" 

(karaisee avantouinti, lisää vastustuskykyä

=auttaa tauteja vastaan).

531. "jotta se taoti karkenoo poes" (karkenee 

eli kaikkoaa).

532. "sellaist lehthauletta pitäs keittämän, 

kaik karkejampii vihlaksii, millä ne niit 
ihtii hauto" (keittää lehtihaudetta, 

ihdin eli kihdin hoitoon).

533. "eihän tuo ennää niim pahastir ryvitäv 

vaer rinta se uv vielä hellä ja karkiana" 
(oireiden helpottaminen).

534. "sittes se siältä karkkamustu kur rupes 

pelkeen keuhkotautia" (sisätiloissa leviävät

taudit).

535. "pirä ny kii siit, ettes kaaru sen kipjää 

jalkas kans" (liikkeen vähentäminen).

536. "karpalliäm o kovast hyvä lääket kuumanas 

vilutuksehe ja kuumotustauttin kans" (kuuma 

karpaloliemi, vilustumiseen ja kuumetautiin).

537. "karpaloviina" (karpalomehu, 

käytetty sydänvaivoihin).

538. "k ottaa yheksäm puun karpua ja keittää" 

(yheksän puun karpua eli kuorta, ruven eli 

isorokon hoitamiseen).

539. "yheksää laijii ko karstavoitees" (karsta 

eli syyhyvoiteessa).

540. "silimmääni niin karttas, vai asettu se 

ku Pauli nuoli" (nuolemalla parantaminen).

541. "paranuo ko talluo" (tallaa, kipeän 

selän päällä).

542. "mie olen kastann ittei sen seittimiist" 

(kastanut itseäni sateessa, kesäsateen 

parantavasta voimasta).

543. "horkka parannoo kun talavella kylymässä 

lähttiissä kasttauttuu" (horkka=kuume ja 

vilunväristykset).

544. "haava oj jo kasvann umpeh" (nopea 

paraneminen=hyvä vastustuskyky).

545. "uuniluutaveellä pestii kasvajaisii" 

(nokisella veellä, kasvajaisii=syyliä).

546. "totta se sitte verta kasvatti" (maksan 

syöminen, kasvatti verta, verenhukkaa 

potevalla).

547. "kokos noist mettist noit männyn kasvannaisia" 

(noita, kokosi männyn kasvannaisia eli 

vuosikasvaimia, hoitoja varten).

548. "se kun otti ja kesän aekana keräsi nuita 

kaekellaesia kasvin kukkia ja se niistä otti ja 

keitti sitä voijetta" (noidan kesää).

549. "otettii yks saunakiukaa kivi ja sillä painettii 

kasvannaista" (kivillä parantaminen).

550. "ennen kun ne kivel poltti noit syylii 

ja kasvannehii pois" (kuumilla kivillä

parantaminen).

551. "jokkusep pureskeliva männyn kasvei 

ennenko ne oikkem pihvotusi" (kasvei eli 

vuosikasvaimia, metsä=oma apteekki).

552. "katsvkylpys on kleiniloise hyvä makkaskel" 

(makailla katajakylvyssä, nivelvaivoista 

kärsivän).

553. "yskävvoima lähtee ja hengenahistama 

katajammarjasaijulla" (katajanmarjoista 

keitetyllä teellä, marjat=tärkeä osa omaa 

parantamista).

554. "kattaammarjasiirappia" (katajanmarjoista 

keitettyä sakeaa nestettä, käytetty eri tauteihin).

555. "katavanterva" (katajasta poltettu, 

käytetty haavojen hoitoon).

556. "kattaatervoohan ne ennen tekvät siihej 

jihtii ja sellaesilla rohtoheinillä haotelvat" 

(tekivät hauteita kihtiin, katajantervasta 

ja rohtoheinistä).

557. "katajaöljyö otiv vaej jos alako olla juonikko" 

(katajaöljyä itkuiselle tai riisitautiselle lapselle, 

katajanmarjoista laadittua).

558. "saman ajan se kestää parantaak ku 

katkennekkii" (luunmurtuma parantua, 

kuin katkennutkin jäsen, vrt. sijoiltaan 

mennyt).

559. "kymmenkunta päivvee olin ihan tilan omana, 

nyt minä alan jo kyvetäk vähitellen jotaan 

katverehtammaan" (tilan eli vuoteen omana, 

elämä voittaa).

560. "jos varpahan kaulat kesällä katkes, 

kierrettihin villalankaa varpahan ympäri" 

(parantavat langat).

561. "hivutellaa eesin kaulajäntteet" (hivutellaa 

eli hierotaan, niskavaivoja hoidettaessa).

562. "käsirohtumaan pihkakääreen" (pihkalla 

parantaminen).

563. "sittä se nous ylös ja ällistel vähä aikkoo, 

ei kur rupes kauskehtimmaan" (hevonen 

taudista toivuttuaan, sairastelevat kotieläimet,

kaukana kotoaan).

564. "on se tuo Sutto jo paraneem päi, se jo syyvä 

kauskehtii" (ruokahalun palaaminen).

565. "johaa mie täst ny alan kehkamustua" 

(kehkamustua eli virkistyä, taudin jälkeen).

566. "kyl se siit viel kehkeintyy ja paranee kun 

kesä tulee" (kesä tulee, parantava voima).

567. "imeh, että viel noinkin kehkeenty" 

(kehkeenty eli piristyi, vrt. kehkeä).

568. "saapha sen panna ketruksiikii ympär" 

(ketruksiikii eli nilkankin, parantavan 

langan).

569. "häne tättiise, sil ol aina tervat jalat iha 

tuota keträksyttä myöte" (jalat tervattuina, 

nilkkoja myöten, jalkavaivojen hoitokeinoja).

570. "se on jo aika palijo kehillään se syö ja vähä 

jalavotteleeki" (kehillään eli jalkeillaan, 

toipumisen enteitä).

571. "tää vasemp käten män sijoltaa poes, 

nii että se jäe täännäköseks keilaks, siihej jäe 

tuohon tuommonem mutka" (käsi jäi mutkalleen, 

sijoiltaan menon jälkeen).

572. "keitivvesen kans pesee" (keitinveen kanssa, 

lapsen ihottumaa).

573. "lepänkuorella kun keittää niin siitä lähtöö 

pienet ruppeuksettii poes" (lepänkuoresta keitetyllä 

veellä, käytetty kutinaan ja ihottumiin).

574. "jos tyvi pahan tekköö latva vettä keittäköön, 

jos latva pahan tekköö tyvi vettä keittäköön" 

(puun vihojen lukuja).

575. "Leena tuloo keittämähän sitä syytövvoiretta" 

(keittämään syytönvoidetta, vrt. syöttö, syyhy).

576. "jos minä tässä virkistyj ja kelekistäen" 

(kelkistän eli voimistun).

577. "rupesim puhuvak kelekittämmään" (puhua 

kelkittämään, taudista toivuttuani).

578. "mäppä hakemaan muutamija männyn kelekkijä, 

että keitetään vettä niistä" (parantavaa vettä, 

männyn kerkistä, vrt. kelkistyä).

579. "männynkelkkiist ja kuusenkelkkiist keitetän 

kelkkivettä ja juajaan kun on yskä" (käytetty yskän 

hoitamiseen).

580. "kun kelekkeä syö" (lähtee lapamato vatsasta).

581. "niim paljon tekvät sitä kelekkävettä 

että siinä istuvat" (istuivat kelkkävedessä, 

kihtiä parantaessaan).

582. "kyl se jo piar ruppee paranemaan ko 

s or ruvennuj jo vähä kellastumaa" (mustelma 

kellastumaan).

583. "ko palanupaikka tul vesikelttei niit voereltti" 

(voideltiin vesikelteitä eli rakkuloita).

584. "ensim panttiih hyvih hieno kelemi hoavam 

piälle ja sittev vielä kiärittiil levveellä tuohella piälle" 

(kelmi eli kelmu, tuohen sisäpinnasta otettu).

585. "tuohen kelemuva ku kiärii huava ympärile, 

ni siihe ei määr rikkoja" (tuohen kelmua, 

haavan ympärille).

586. "kraappi sitä keltta ja sitä keitetti" (keltta 

eli keltaista sammalta, keltataudin hoitoon).

587. "silkkisalvaa, keltasalvaa ja hiertymän salvaa" 

(kolmea salvaa, kolmeen vaivaan).

588. "sitä kaikkii hienua kelvettä" (tuohen 

hienointa kelvettä, haavan päälle).

589. "siihe ko nous semmoine kelve siihe hoava peäl" 

(kelve eli kelmu, paranevan haavan päälle).

590. "kempelek, kempelek kestäp päällev, vartija piläv 

varas" (sanottiin laitettaessa irti vedettyä hammasta 

aarnipuuhun, puun vartijan varoittaminen).

591. "mitä työ niil urvil tiettä, onks kessä vattatauti" 

(urvil eli lepänurvuilla, käytetty vatsatautiin).

592. "jos kengänhieroma pääsee pahaksi, niin sei tahop 

paratakkaa" (tahdo parantua, ajoissa hoitaminen).

593. "pantiin talii ja nokee kenkänkalvamaa" 

(talia ja nokea, omat hoidot).

594. "maan kengähän ne pani kun se kovastiv vuoti" 

(maan kengän eli turpeen, vuotavan haavan päälle, 

vrt. tuohen, lehden).

595. "ensittäi keppiimmäst sitte kovemmast" 

(hierottiin).

596. "se piti tempasta että se ei kerinny, älähtääkkään" 

(heiluva hammas pois, langalla vai pihdeillä).

597. "tauti kerkittää" (helpottaa).

598. "männynkerkkiveissä hautuvat lapsia" 

(hautovat kipeitä lapsia, voi auttaa iho ja 

hengitysvaivoihin).

599. "kokosim männyn kerkiä" (parantavaa 

haudetta varten).

600. "kum männynkerkkijä pureksii niim paranoo 

keohkotaot" (pureksittu keuhkovaivoihin).

601. "kaikellaisii heinii tuolt keräil ja keittel" (äiti 

keräili heiniä ja keitteli niistä voiteita).

602. "juhannuksej jälkee heinäkuussa niitä sopis keretä" 

(riisiruohoja eli riidenliekoja).

603. "on siihen haavan päälleej jo tullu ohkonen kesi" 

(haavan paraneminen, kertoo terveydestä).

604. "se pitää se ves olla oikee kuumaa, kestävän 

kuumaa, mitä pinta vaa sietää" (ihotautia 

hoidettaessa).

605. "ei st oesi uskonu että tämä saeraus tullee 

näennik kauvvon kestäväksi" (pitkittyvät sairaudet, 

vrt. pysyvät).

606. "miä kyllä kestän yhen hampaa ottaa" (otattaa 

hampaan, pieni kipu verrattuna särkyyn).

607. "varistav vähäl lämpesempätä kun kesävettä" 

(kesävettä lämpimämpää, lämmitetyllä veellä 

hoitaminen).

608. "eokot ketas vua peittee sissää" (kietoivat 

peitteen sisään, lämpimänä pitäminen).

609. "kettäät sitä tikkuu ja sil kaivaat" (kaivat 

veistetyllä tikulla särkevää hammasta, kuuma 

vesi parempi keino).

610. "sil on sit väljäk keuhko, ei se henkästykkä ollenka" 

(hengästyminen, terveyden mittoja).

611. "hengestyn niij juostessani jotta aattelin jotta 

nyt kyllä keuhot repijöö" (äkkinäinen hengästyminen, 

vrt. säännöllinen).

612. "raijjan keuhkoja keitetään veesä, sitte on se 

vesi jähytettynä valamista" (raijankeuhko=halavan 

tai raidan pinnalla tai maassa kasvava hetulamainen 

sammal tai lehtimäinen jäkälä, käytetty 

keuhkovaivoihin).

613. "mettäst ottivat kuusen keuhkoja, keittivät, 

ja joivat sit lääkkienä" (kuusenkeuhko=lehtimäinen 

jäkälä tai kuusennaava).

614. "oham minä keittänä ja juona keohkoheinävettä" 

(raidan keuhkojäkälistä keitettyä vettä, 

keuhkovaivoihin).

615. "niitä minä kyllä itek keetin niitä keohkojäkälöetä, 

se ol parempmakusta juuvak kun aejajjäkälöestä" 

(keitin parantavaa juomaa, keuhkojäkälistä tai 
nahkajäkälistä).

616. "pääsi kevätistä" (kevätväsymyksestä, 

tuoretta kalaa syötyään).

617. "se ajjaa poes kevättimen" (kalan syöminen,

vrt. puutostilat).

618. "vielä se siitä kostuu, kuha tästä kevätkorvasta 

ohi piässää" (kostuu eli piristyy, kevät=parantava 

voima).

619. "sitten ne ottivat kataankauroja ja niitä 

keittivät ja niillä juottivat" (keittivät parantavaa 

juomaa katajan kauroista eli kerkistä, 

kaura-sanan alkuperää).

620. "kuinkas se kipeä tänäin oj jaksannuv" 

(voinnin tiedusteleminen, aito välittäminen

=parantavaa).

621. "jaksettu on jalommakki, suljettu suuremmakki" 

(parantavia lukuja).

622. "siitä jaksain on ollut paremp olo ku hierottii 

minnuu" (hieromisen voimasta).

623. "kyllä se oj jo jalahtaalla" (elämä voittaa).

624. "sehä oli huonona saerassa, vae on se 

siinä jo olluj jalahteella jonku verra" (voimien 

palautuminen).

625. "jo se on jalahteellep peässy" (toipumisen 

edistyminen).

626. "vetäsi oikei tiukast sen ja vetäsi iha tuone 

jalakulkkuu" (vetäisi kääreen, jalankurkkuun 

eli nilkkaan).

627. "oham minä täsä jo kaahistellu jalav viistasa, 

vai ei se vielä häävijä oo" (jalkeille palaaminen).

628. "ei mitääj jaljint" (saa panna, kipeään 

jalkaan).

629. "peäsöö jalakaseen" (jalkeille pääseminen, 

terveen elämän iloja).

630. "hakkasit laattiihaj jalakapohiaa" 

(suonta vetäessä).

631. "ko piet jalkojais varis vees, sit jalkapohjiist 

ja kantapäist vieröö talmaa" (varis=kuumassa, 

talmaa=nahan pintaa).

632. "loppus saak he ol simmone jalkapuol 

ette he ilman köppi mihenkem peesny" 

(kepin avulla kulkeminen).

633. "se on noussuj jalkasilhen" (jalkeille

nouseminen).

634. "lapshenki jos tuli kramppi, kuumap 

pullothan sitä pistethin tänne jalakasujumhin" 

(kuumat pullot, sujumhin=taipeisiin).

635. "se o jo parantun, kosk o jalkvaltta" 

(jalkeillaan eli parantunut).

636. "johan tuo nyt alakkaa ollaj jalakkiissa" 

(pitkään sairastellut).

637. "se rupiaa olemhaj jo jalakenhella" 

(elämä voittaa).

638. "kyllä mä tästä viä paranen, oom mä olluj 

jo vähä jalakinehilla" (myönteinen ajattelu, 

nopeuttaa paranemista).

639. "sillä tavalla piäs jaloilliseks" (niveltaudin 

helpotettua).

640. "mie olen ollu jalkusila koko päivän" 

(terveeseen elämään palaaminen).

641. "nii vua jalottel jotta kun hiä kuonnistuu 

nii vielä hiä meellä kääp" (kuonnistuu eli toipuu, 

liikkeen ihme).

642. "kesän tullen se siitä janahistaotu ja on 

nyt riski ukko" (janhistautu eli vahvistui, 

kesä=parantava voima).

643. "niinkun rusto alakasij jarskuttoo" 

(hieroessa löydetyt rustot).

644. "lapaluijje välissä kova jatrikka, 

se jurskahtaa ku sitä hieroo" (selän 

ongelmakohtia).

645. "nihtii aatto kum pisti piköljyyn suoloo 

ja hiero sen sitter ruumiiseen" (pikiöljyyn 

suolaa, nihtii=kihtiin).

646. "hierominej ja hauteet on ainuva apu 

jihissä" (jihissä eli kihdissä).

647. "myö puhuttiin kahej johkasttiin niin 

kum palakkeesta" (puhalsimme kyyn puremaan 

käytettyyn voiteeseen).

648. "kuka on ollu niin, viisas siellä joka on 

nuij hyvij sitonut tämän käje" (tekemällä 

oppii).

649. "miks ei joll oli, tarkat hyppyset niin se 

tunti luut" (tunsi luut, hierojan kykyjä).

650. "taukoo ehtool vaikka koko päiväj jommottaa" 

(illalla helpottavat vaivat, vrt. paikallaan ollessa, 

lämpimässä, eri asennossa).

651. "heittipä hampaaj jomotus kum minä nakkasin 

hyvät perät" (piipun perät poskeen).

652. "jonkun ker ko Ville hiero kopristel miu kääje 

pesijäin ni sillo herkes jomottamast" (hieromalla 

parantaminen).

653. "vähän ajan piästä alako kus tulla jorjottoo" 

(kusi tulla, sianpuolukoista keitettyä rohtoa 

juotuani).

654. "kyl se käsi sentää jotenkute parantus" 

(vammojen luonteesta, eivät parane kokonaan).

655. "kun on niin kovija juhmuroeta alaleuvassa 

niim pitäsikköhän lämpimällä haotoa" (vrt. yleiset 

rasvapatit).

656. "on jo se jumura hävinny" (itsestään häviävät 

jumurat).

657. "siit ku oikei kovast hiero jullo siihe se taas jäi" 

(särky jäi siihen).

658. "paa tuohen julomua sen huavan ympärile, 

ni kyl se herkiää vuotamasta" (julmu=ohut kalvo 

tuohen pinnassa).

659. "tuohej julumusta se siihem pani" (haavan 

päälle, omat siteet).

660. "tuohen julmus, sisälä ohu, palaneesheen 

sitä kääritty" (palaneeseen kohtaan).

661. "haava jummoo kiini" (jummoo eli 

umpeutuu).

662. "kylä sitä märkäpeetä ny jumottaa, ku siihen 

tukko pantiin" (tukko eli side, vrt. sitomatta

jättäminen).

663. "se täytyy monhen kerthan viruttaa ja 

melekuttaa kepillä niitä kiiskiä että se junni valluu 

niistä kiiskistä" (junni eli lima, käytetty 
johonkin vaivaan).

664. "lämmint vettä ja siirappii siihe ja sit joivat 

yskähääs ja tautihiis" (yskän rohtoja).

665. "koettelen nyt ollaj juomatam minkkääv vein 

taem muuj juomisen" (oksentavalle).

666. "juoksutti vettä niihij jalakoihinsa" (koskessa, 

ruusua hoitaessaan).

667. "se teki Jaakom muori yheksäm puum parkista 

juoman" (taikajuomien luonteesta, kokeiltu yksi 

osa kerrallaan).

668. "panima juomapathaan vainiaheiniä" 

(vainioheiniä, vilutautia hoidettaessa).

669. "kättään kun erräät leikkas niin tervam panivat, 

se pittää juontteena" (tervaa haavaan, pitää ihon 

juonteana).

670. "jos ol juorm semmosta rautaheinnää panttii" 

(juormu=naarmu, rautaheinää=piharatamoa).

671. "mie ku joi niitä juotteita ni peäsi tervieks" 

(juotteita eli parantavia juomia).

672. "minä suonija ottooj juotistan" (hieron 

suonia pitkin).

673. "se oekee näpi alla jurskahtelloo ku ne 

o kovena kovaks" (rusto jurskahtelee, 

hierojan näppien alla).

674. "jopas nuata paikkoja taas romottaa niin 

juukelisti, jottei oo hyvä olla kuinkaan päin" 

(romottaa eli jomottaa, hyvän asennon 

löytäminen).

675. "paa pikiöljyä tai tervoo hampaan kolloon 

jos siun hammasta juumoip" (kololliset hampaat, 

keskeltä mädät).

676. "hierrooj juurevasti" (juuria myöten, 

vrt. hermoratoja).

677. "kaikellaisist juurist tek roppia" (roppia eli 

rohtoja, parantavat juuret).

678. "se läks ihaj juurmultinneen" (hammas 

juurineen).

679. "minä pesin tuomenkuorveillä" (hiuspohjaa 

tuomenkuorivedellä, täitä hävitettäessä).

680. "tuosta jyhkästään" (hierotaan kovaa).

681. "päätä jyhmii" (kipusanat).

682. "niin ilikeesti elantoo jylläytti, van helepottihan 

tuo, kun sain oksennettuu" (oksentaminen, 

kehon tapoja puolustaa itseään).

683. "jos meenoo niinkun keohkoja pilatan nii se 

jäkälämaeto ol leäkettä siihenni" (lääkettä 

keuhkovaivoihin, maidossa keitetyt jäkälät).

684. "jäkälävesi" (jäkälien haudevesi, 

käytetty parantamiseen).

685. "ni sit aina otettii maast kivvii ja havvottii ja, 

sit pantii jällee se kiv siihen" (haudottiin kipeää 

hammasta kivillä, vrt. lämmitetyillä kivillä).

686. "ne lähti maot kus söe petäjäj jälttä" (lapamadot, 

petäjän jälttä syömällä, vrt. kerkkiä).

687. "jälspihkal parannettii äkämiä ja haavavihotuksii" 

(jälsipihkan käyttöä, jälsi=puun kuoren sisempi 

pehmeä kerros).

688. "jäniksen kuuta" (kuuta eli rasvaa, 

pantiin kipeän päälle).

689. "munuvaeste ympäriltä otetaan se tali ja se oj 

jäniksenkuuta nimeltään se" (munuaisten ympäriltä 

otettu tali).

690. "jänikserrasvalla olem minnäip puikon ottanna 

sormesta" (vrt. kuulla).

691. "se om maenijota ajoksia haotomaa jäniksennahka" 

(parantavat nahat).

692. "kun tullee jänkkärohtuma, voijjellaar rasvalla" 

(jänkä eli suorohtuma).

693. "sietäs hierottoo että jänteet vertysivät" (jänteitä 

verryttävä hierominen).

694. "pittää osata vaa hieroo se jänne mikä sielt on 

niukahtant" (jänteiden hierojat, vrt. lihasten).

695. "kun on suonet jänteellä, se ov verenkuivaukseen 

hyvä" (hierominen, suonet jänteellä=verisuonet 

kovia ja pullollaan).

696. "ei siittä ool luu poikki, siin oj jännev venähtäny" 

(vammojen tunnistaminen).

697. "simmose jännekuumet ja simmot, panttin kylme 

käärö" (jännekuumeeseen eli tulehdukseen).

698. "ne sitä ommellaj järitti" (haavaa kiinni).

699. "järvempohjasavella paenellaam moahisia" 

(moahisia eli rohtumia).

700. "järvempohjasavella ruohunnaenen kansap 

paranoo hyvästi" (ruohunnainen eli rohtuma, 

savella parantajat).

701. "mao hakkoomakkiik ku on ni ku sua järvsavvee, 

ni se sullaa" (kyyn puremaan, järvisavea).

702. "jos jäsem palo, räiskäht varii, mihkä hyvää, 

nii se osas ottaat tulevvihat pois" (ottaa tulenvihat 

eli parantaa palaneen kohdan, noita).

703. "teki kloksaukse oikei ku se meni se jäsenä 

paikoillas" (jäsen paikoilleen, sijoiltaan mennyt).

704. "kiskon jäsenelle jalan" (vrt. nilkan).

705. "sepä män tuo voejen nij jäseniin että tuliv 

varattomaks" (voimattomaksi, hieronnan jälkeen).

706. "kyl se o pois sijoiltaa se ov vietävä jäsene 

laittaja luo" (jäsenten laittajat, jäseniin erikoistuneet 

parantajat).

707. "se porottaa parahiti nuas jäsempaikoos" 

(porottaa jäsenpaikoissa, vrt. parantaa, 

ajaa vaivaa pois).

708. "nilikkaluusta jäsempaikat hierotaan erinomattaij" 

(jäsenpaikkojen hierominen).

709. "se auttaa jäsensärköö ko mennee suampursu

hauteesee" (jäsensärkyyn eli niveltautiin, suopursuista 

laadittu haude).

710. "kun oikeen tommottia jäsensärkyjä oj ja saunassa 

tervataan, nin se o hyvä niille" (saunassa tervaaminen).

711. "se pani lukemattomat jäsenep paikollee" 

(tekemällä oppii).

712. "panee jäsevviam paikollehe" (parantaja).

713. "sehän oli oekeim maakari siihen sijolleem 

panemaan niitä jäsenvikoja" (jäseniin 

erikoistuminen).

714. "jäsevvikkain korjaaja son Lakkapään Heikki" 

(jäsenvikojen korjaaja).

715. "ei se lapsi ois tautija voittanu, jossei se ois 

ollu niij jäsy" (jäsy eli vahva).

716. "siinä kuuluttiim pitäväj jäätä päällä" 

(tulehtuneessa kohdassa).

717. "mulla jäi sille oikehen hyvä syvän" (hyvä 

sydän, hyvästä hoidosta).

718. "puhast jääkäst vettä" (jäänsekaista vettä, 

juotettiin kipeälle).

719. "älä jua sitä jiätynyttä vettä, senku suat vua 

yskiä" (vrt. lämpimän juominen).

720. "jääsokioks sanottihij ja se ei parannu ennen 

ko musta huivi sijottihin silimille" (jääsokioks 

eli lumisokeaksi, kevätauringon sokaisemaa).

721. "lumella jeätynyttä pittää hieroja" (jäätynyttä 

eli paleltunutta).

722. "eikä suinkhan tänäkkäm päivänä, tiijjä että 

kumpi on katkennu" (hyvin hoidetusta kädestä, 

sidotusta ja tuetusta).

723. "kahleksaa laija ku syhelmän voiteessa" 

(kahdeksaa lajia, voiteiden luonteesta).

724. "jo seun sev verran kuontuna siitä tauvvistaan 

jotta kuahailoo ite pihalla käyvvä" (kuontuna 

eli toipunut).

725. "ooham minä jo täsä yrittäny kaahailla ylläällä, 

vai ei tuota taho jaksaa mittää tehä" (voimien

palautumisen odottaminen).

726. "ei oesit tarvinul lähteäk koahaelemmaan" 

(kaahailemaan, huonokuntoisena).

727. "oham minä täsä jo kaahistellu jalav viistoja, 

vai ei se vielä häävijä oo" (liikkuminen, 

kipeistä jaloista toipuvalla).

728. "viikon se tuo lentsu mua vaivasi vain oom 

minä jo täsä ollu kaahkeellaan" (lentsu eli

flunssa).

729. "nythän tässä minnää alan jo koamenessa olla" 

(voimissani, taudin jälkeen).

730. "kum muata kuapasoo samasta kohti missä 

seisoo ja sillä painaa, ni asettuu se" (ampiaisen 

pisto).

731. "pittää kuapii paan pohjasta nokkee ja panna 

sitä, kyllä se paranoo" (nokea padan pohjasta, 

hankaumaan).

732. "sivut ko rouhahuisiit, pit käyvä kynnysala 

vatsalleen, sit talloi niitä sivuloi" (talloa sivuloi 

eli kylkiä).

733. "se piti käjek kahmalolla laittaa" (pikiöljyä 

kasvoihin).

734. "omas kahnus" (kahnus eli mökissä, 

haluan sairastaa, vrt. omituiset sairaalat).

735. "kaikensyövävvoije" (näsiän marjoista 

laadittu voide, käytetty tulehdusten 

hoitamiseen).

736. "minä otin ilimav vennyttelemätäk, 

minä vetäsin sen kerta kaikkijjaan" (vetäsin 

hampaan, oma hammashuolto).

737. "kun oltir rupulis nii juatiin kaipooheiniist 

keitettyy vettä" (rupulis=rokossa, kaipooheiniist

=kangasajuruohoista).

738. "repäse nyt kaista vaik paijahelmast, 

jot saat vere tukkehummaa" (tukkehummaa 

eli tukahtumaan).

739. "minä menij ja kaivoin saunan katosta nokkee 

ja panin sitä päällej ja kohta mun säärenim parani" 

(noella parantaminen, tuli=yksi jumalaisista).

740. "paranuo ko talluo semmoine naine mikä 

o teht kaksoist lapset" (selkä paranee, pyhinä

pidetyt naiset).

741. "kyllä tuo menee jäinen kans" (tauti menee 

jäiden kanssa, vrt. ilmojen lämmitessä).

742. "paa tuohen julomua sen huavan ympärile, 

ni kyl se herkiää vuotamasta" (tuohen julmua 

eli kalvoa, parantajien puut).

743. "syyhelmä" (syyhy, hoidettu katajavastalla 

kylvettämällä).

744. "kesällä kun koivul lehen urpa avautu, 

siinä kun sitä pihkoa on, siitä loajittih syyhyv 

voijetta" (koivun pihkalehdistä).

745. "syuhymistä letsittih jötkillä" (hoidettiin 

jötkillä eli tuohitervalla, vrt. tökötillä).

746. "syhmizeh pannah kuuzen lehtie" (kuusessa 

kasvavaa lehtijäkälää).

747. "lapsi ku syhmistyy, sit kylyz valetah noavuviel" 

(valetaan naavavedellä).

749. "yheksän syöjän voitiella" (parannettiin 

lapsen riisitautia).

750. "tunturilla mänet, soat hyvän katajan, 

sesellä kun otat kylvettöä, siitä säkämät lähetäh" 

(säkämät eli paukamat).

751. "täintahroa voitah garbalol, juovundas syvväh" 

(karpaloiden hyödyntämistä, voideltu ihottumaan, 

syöty huimaukseen).

752. "tee sisältä tervehekse, käzim peällä käytyväni, 

sormin suoriteltuvani" (käsin parantaminen).

753. "jatkele lyhyvet suonet, lyhentele pitkät suonet, 

pane suonet suuksekkah" (parantavia lukuja).

754. "mist on suoni sorkahtan, siihi suonta solmielen" 

(vrt. verisuonta).

755. "siih veteh pantih nuorta lehtie ta siitä se rupei 

parenomah" (veteen nuorta lehteä, kevätvoiteet).

756. "marjanheroa juvvah tsahottav" (tsahottav 

eli keuhkotautiin, vrt. heruttaa).

757. "pakaspärkky kylmänyöh pädöö, toittsi voitah 

ihopeä" (paleltuman ja ihopään voiteeksi, 

jäätyneitä puiden osia).

758. "sostavoa pannah uvvalnah" (sostavoa=aineksia, 

uvvalnah=rohtoon).

759. "ka kuv veny käsi ni siitä venymärihmoa solmieltih 

selän takana" (veny eli venähti, rihmalla sitominen).

760. "käsi kuv venähti siih venymärihma loajittih, 

ta solmut solmittih kolme yhekseä" (taikarihmat).

761. "mist on suonet sorkahettu, siih suonija solmiellah" 

(suonien solmiminen).

762. "smorodina rygimizeh pädöy" (pätee rykimiseen, 

mustaviinimarja).

763. "smorodinoa havvotah pätsiz majjoaz da syöttäh, 

korvaizet kibiet k on" (mustaviinimarjoja, maidon 

kanssa korvakipuihin, marjojen voimista).

764. "toizel ei sua ellendiä minun vaivoi" (ellentää 

eli ymmärtää, vaivojen ymmärtäminen).

765. "hyvä kui sima da sora" (hyvä kuin sima 

ja sora, sima=mesi).

766. "voija noilla voitiesilla, simasilla sulkasilla" 

(voiteilla voiteleminen).

767. "tee sisältä tervehekse, käsim peällä käytyväni, 

sormin suoriteltuvani" (parantavat kädet).

768. "niitä se akka luki ta paineli kontien käpälällä" 

(luki loitsuja, kontion käpälällä hoitaessaan,

taikakalut).

769. "niitä suonie niitä siitä siliteltih jotta siitä mäntih 

paikollah" (suonien silittäminen).

770. "kielellä otettih pois vihne silmästä" 

(vrt. nuolemalla itseään hoitavat eläimet).

771. "silmäveel silmät tervehtyy" (silmäkkeen 

veellä eli puhtaimmalla veellä).

772. "ei siitä soat sanuo jotta, okahaini ta vihne, 

se piti sanuo jotta siikani" (silmään menneestä 

roskasta).

773. "se hiilavas peskus piendäl oigenou, 

ku tsirittäy päivy" (hiilavassa peskussa eli 

kuumassa hiekassa, päivän ja maan avulla 

parantaminen).

774. "ta kellä oli tietohutta, niilä parannettih" 

(tiedolla parantaminen, tietäjä=se kellä 

kulloinkin parasta tietoa).

775. "pezevyin kui kylys, ga setinä lähti" (kylys

=saunassa, setinä=kutina).

776. "voija noilla voitimilla, peältä tuntumattomakse, 

seämeltä kivuttomakse" (voidetta laitettaessa).

777. "kuivakkah i kadokkah, piälittsi ei tunduis, 

siämittsi ei kivistäis" (kuivukoon ja kadotkoon).

778. "zelluo, rohtuo andoa, voidoa da kattsuo kibiedä" 

(lääkkeitä tarkoittavia sanoja).

779. "ei selgä kerran hieronnol tervehy" (selän

hierominen).

780. "kel selgä kubajaa, se i kylyn ettsii" (kutinaan 

kylpeminen).

781. "silmäd on savuz, pidäs pestä" (veellä hoidetut 

silmävaivat).

782. "poruo luajitah sto tuhkat pannah rengih 

da kiehujalla vejellä obaritah, sih hiän seizauduu, 

konza seizauduu, voit pessä piädä" (pannaan tuhkat 
renkiin eli sankoon, pään pesemiseen käytetyn

poron laatimista).

783. "a stobi ei olis keuhniä piässä poron zavaritah 

kadajan ke" (keitetään poroja eli tuhkaa katajan 

keralla, päänahan hoitamiseen).

784. "veri seiso, niinkuin seinä, elä päälleni pärise, 

elä riisku rinnolleni" (veren seisauttaminen).

785. "azetu ku aidu, sazuvu ku saraheiny salmekseh" 

(veren lukuja).

786. "tuo turveh tuvan takoa tulijalle tukkimekse, 

sammal saunan seinän alta salvakse veri satijalle" 

(turpeella tukkiminen).

787. "rauvuskoivul lehem panima hoavah mi vain 

sattautu" (rauduskoivun lehden, koivu=parantajien 

puita).

788. "puuvoil voijetah sattavundahizie" (puuvoilla 

eli öljyllä).

789. "valgie sammaldu, hapaimaiduo, muigiehaudoa, 

itsen kustu, ken midägi oppiu sattavundahizeh" 

(voiteina käytettyjä aineksia).

790. "no se oli veren salpuu näin, ruohinko mie 

sanuo" (ruohinko eli tohdinko sanoa, 

taikasanojen luonteesta).

791. "oletko hinku hiiloksesta vainko sammakko savesta" 

(taudin alkuperän selvittäminen).

792. "juures lahokkah, kuores kovokkah, peäs 

sammaltukkah" (karkottavia lukuja, puhutaan 

kuin elävälle olennolle).

793. "tuo turveh tuvan takoa, jotta soapi sairas 

moata, heikko henkensä pitöä" (turpeella eli 

maalla parantajat).

794. "nahku rökähtih, paloi, pidäy nännimaiduo panna" 

(palovammaan nännimaitoa).

795. "käid rötsöityi karhakakse" (kädet, menivät 

karheiksi).

796. "rötsöityksen toktil vojjin" (voitelin karheutta, 

tökötillä eli tuohitervalla).

797. "hiilavoa vetty rövähytä vai ga revud lähtöy terväh" 

(hiilavalla eli kuumalla veellä peseminen).

798. "ota tuli tuskas, lämpimäne räkkes" (tulehduksen 

lukuja, tuleen yhistetäminen).

799. "valgei sammal rägen ottau" (valkea sammal, 

rägen=kuumotuksen, tulehduksen).

800. "jalguhaudiem piin, räkkie otin" (jalkahaudetta, 

tulehdusta hoitaessani).

801. "kos kiinittäy sokam puhaldau, räkkivetty suus 

pietäh" (puhaldau=turvottaa, sokan=leuan tai 

posket, parannettu kuumalla vedellä).

802. "räkenottaii om meil" (räkenottajia eli tulehduksen 

parantajia).

803. "räkenviga on jallaz, pidäv valgiesammaldu tuvva 

da krieppie" (kietoa valkeaa sammalta, tulehdukseen).

804. "kukoimpiidzoida keitetäh tsoajuks da siit sidä 

juuvah ryvitekseh" (keitetään teeksi, metsäruusun 

lehtiä tai marjoja).

805. "piidiesty pidäs tuvva ryvitekseh" (metsäruusua 

ryvitykseen).

806. "ryvitykseh toittsi nagriznäytteä hiilutat syöd, 

vetty lämmeä opid juvva" (ryvitykseen, lämmintä 

syötävää ja juotavaa).

807. "pidää rutsku ottua" (parantaa selkävaiva, 

rutsauttamalla).

808. "rutskuu piästi hardeiz" (päästi rutskuja, 

hieroi hartioita).

809. "selläd vastai, yksi tostu nostau sellän vuo" 

(nostaa toista selät vastakkain, rutsua 

päästettäessä).

810. "sellän kivistäy, peästä rudzuu" (päästä rutsu 

pois).

811. "rudzuu piästäy selläz" (selkää painelemalla).

812. "rubevui roana ku kyndzittih" (kynsittiin 

raanaa eli haavaa, hidastaa parantumista).

813. "kipien kera menet kylyh, se oikeir ruskuou 

ta mänöy kipiekse" (kipeä tulehtuu saunassa).

814. "rung on kibei, hod olis kyly lämmittiä" 

(rungon kipeys, kylpemisen parantamat ja 

huonontamat vaivat).

815. "voijetta ruohotuksih" (keitetään voidetta, 

rohtumaan).

816. "tunduu vie ailaz" (ailas eli kipu, kipujen 

kuulosteleminen, auttaa ymmärtämistä).

817. "ruhmaizet koz nouzou, voijat toktil libo kylvetäd" 

(ruhmaiset eli rohtumat, hoidettu tuohitervalla 

tai kylpemällä).

818. "rokkovus sproavis siemenvoil" (rakko, 

parantui siemenvoilla).

819. "luvetah kolmeh kertah ta puhutah ruanah" 

(luetaan loitsu ja puhalletaan, haavaa 

hoidettaessa).

820. "roanu ummistui" (haava ummistui, 

oma parantaminen, luonnollisen parantumisen 

tukemista).

821. "ruanan tervesköitti" (paransi haavan).

822. "älä ruaputa kibiedy" (kipeän rauhaan 

jättäminen, nopeuttaa paranemista).

823. "kipiehini oli vatsallah lattiella, ta siitä keästä 

tä jalasta nossettih ristih, jalalla painettih sivujen 

kohalta" (selkävaivojen hoitamista).

824. "kipiehini kun on kylyssä, siitä kylvetetäh 

ta luvetah" (luetaan parantavia sanoja, 

saunassa parannettaessa).

825. "vein vastavoh pädöy" (veestä tulleeseen 

vaivaan, vaivaan vastaaminen).

826. "palanuoh pane vai rindamaiduo, heitteä 

tuskoannan" (rintamaidolla parantaminen).

827. "siitä kipiem peällä pantih ripakko" (ripakko 

eli keittämällä puhistettu riepu).

828. "piä oli ripakolla sivottu" (rievulla).

829. "riibavukseh toktii panin, ga tervehtyi" 

(riibavukseh eli raapaisuun, tököttiä eli 

tuohitervaa).

830. "kalovehta hierottih ta siitä luvettih ta siitä 

keärittih se venymärihma" (käärittiin venymärihma, 

ranteeseen).

831. "vielä toiset käyttäy" (kärpässieniä, 

niveltaudin hoitoon).

832. "pane vai tuohen rehväistä, ga vedeä se märrän" 

(tuohen rehväistä eli helvettä, vetää märän).

833. "rauhavui, ku heitti vatsan kivun" (kivusta 

pääseminen).

834. "ravvanvihoa tiedoiniekku puhuu toktih libo 

siemenvoih, sit käsköv voidoa" (tököttiä tai 

siemenvoita, raudanvihoihin).

835. "sitä parennettih kylmänyttä sorsar rasvalla, 

kaikkeim parahittoan" (kylmänyttä eli 

paleltumaa).

836. "se oli niinkun yhtä vailla yheksänkymmentä 

keämmarjoa pantih, ta siitä, jos oli kontier rasvoa, 

tahi siitä soarvar rasvoa" (89 käenmarjaa eli

näsiää, kontion rasvaa tai saukon rasvaa).

837. "palanuoh pädöö taivastu da allinrazvu" 

(palovammaan, limasientä tai allinrasvaa).

838. "rambahuten hillah astuu" (rampahuten

eli kipeän jalan vuoksi, vaivojen mukaan 

eläminen).

839. "ei voinnuh midä ruadoa läzindän jällel" 

(läsinnän eli sairastamisen jäliltä, raataminen

=terveiden puuhaa).

840. nganasanit pitävät päivää väkevänä 

parantajana (omaa lasta parannettaessa 

lauletaan päivän neidon laulua, Kou kopta 

baly).

841. nganasanit jatkavat laulamista niin 

kauan kun tauti kääntyy parempaan 

(laulun parantavasta voimasta).

842. nganasaninoidat parantavat varjojen
aiheuttamia vaivoja matkaamalla kuolleiden
maahan ja tuomalla takaisin sairaan ihmisen 

hengen (vrt. varjosielun).

843. nenetsit jakavat parantavia aineksia
keitettyihin juomiin, uutteisiin ja jauheisiin.

844. nenetsit käyttävät parantavia aineksia

juotuina, hierottuina, voideltuina, huuhdeltuina, 

kylvettyinä, jauheina ja hauteina (haude 

painetaan hoidettavaa kohtaa vastaan).

845. nenetsit laativat parantavia voiteita 

sekoittamalla puista ja kasveista saatuja osia 

eläimen rasvaan.

846. nenetsit pitävät kesää parantumisen
ja parantamisen aikana (parantavia aineksia 

ei varastoida talveksi).

847. nenetsit käyttävät poronjäkälää
nivelten hoitamiseen (painetaan kipeää 

kohtaa vasten, toisen tiedon mukaan 

käytetty selkä ja rintavaivoihin).

848. nenetsit käyttävät mustikoita /
tuomenmarjoja vatsavaivoihin,
keitettyjä mustikan / juolukan lehtiä 

hengitysvaivoihin, puolukan / hillan 

lehtiä virtsavaivoihin, hillan marjoja 

virkistämiseen, virtsavaivoihin, 

hikoilun lisäämiseen ja päänsärkyyn 

ja variksenmarjoja vatsavaivoihin, 

virtsavaivoihin, veren puhistamiseen 

ja nivelvaivoihin (jälkimmäinen varsista 

laadittu uute).

849. nenetsit käyttävät tuoretta verta
puutostiloja vastaan.

850. nenetsit käyttävät hanhen tai karhun
rasvaa palovammoihin ja paleltumiin.

851. nenetsit käyttävät hanhen tai mustan
sorsan rasvaa ihovaivoihin.

852. nenetsit käyttävät kalaöljyä paleltumien
ehkäisyyn (voidellaan kasvoihin).

853. nenetsit käyttävät kalanrasvan ja
havupuiden (lehtikuusi, pihtakuusi) pihkan 

/ tervan yhistelmää palovammoihin ja 

paleltumiin.

854. nenetsit käyttävät koivuntuohen helveitä 

haavojen hoitamiseen.

855. nenetsit hoitavat haavoja poronjäkälistä
laaditulla uutteella.

856. nenetsit hoitavat tulehtuneita haavoja 

suopursuseoksella.

857. nenetsit käyttävät pyydettyjen eläinten
osia parantamiseen (karhun sappi / rasva
/ luut, poronrasva / sappi / sarvet /
nahkasarvet / keuhkot / sulatettu luuydin
/ aivot / vatsalaukku, kuivattu teerenvatsa,
hauen sappi / leukaluut, naalinrasva,
sorsan höyhenet).

858. nenetsit hoitavat lasten korvasärkyjä
äidinmaidolla, sulatetulla luuytimellä
tai lämmitetyllä kalanrasvalla.

859. nenetsit käyttävät lunta ja jäätä
verenvuodon tyrehdyttämiseen.

860. nenetsit käyttävät pakurikääpiä ja
luisia neuloja nivelvaivojen hoitoon
(ihoa hierotaan pakurikäävän tuhkalla
jonka jälkeen pistellään yhteen sidotuilla 

neuloilla, hoito jättää tatuointeja 

muistuttavan jäljen).

861. nenetsit käyttävät pakurikäävän 

kekäleitä nivelkipujen ja sisäisten kipujen
hoitamiseen (kipeää kohtaa painetaan
pikkuruisella kekäleen palalla, aiheuttaa
lievän palovamman jota ei sidota).

862. nenetsit käyttävät lämmitettyä hiekkaa
vilustumisen ja nivelvaivojen hoitamiseen
(painetaan kipeää kohtaa vasten).

863. nenetsit käyttävät pakurikäävästä 

laadittua jauhetta / uutetta ihon puhistamiseen
ja puhtaana pitämiseen.

864. nenetsit keräävät parantavat tuohen 

helveet helmikuussa (käytetään käsien ja 

astioiden puhistamiseen, kerätään useita 

säkillisiä koko vuotta varten).

865. hantit käyttävät parantamiseen hiiltä /
nokea (haavat), ahvenöljyä (ihovaivat),
karhunrasvaa (hierottuna), poron verta
ja maksaa (väsymykseen, vahvistumiseen)
ja raakaa hauenlihaa (närästykseen).

866. hantit käyttävät pihtakuusen pisaroita
silmätulehduksen hoitamiseen (nuorten
pihtojen pahkuroissa).

867. hantit parantavat vatsavaivoja koivun
pakurikäävästä jauhetulla teellä.

868. hantit laativat pakurista puhistavaa
nestettä (kääpää poltetaan hiilien päällä, 

laitetaan kiehuvaan veteen, annetaan jäähtyä 

ja jauhetaan vedessä ollessaan, saatua 

nestettä käytetään ulkoisesti).

869. nenetsit kutsuvat parantumista sanalla 

sawumcy.

870. nenetsit kutsuvat puhaltamista sanalla
pupas (vrt. poppa).

871. nenetsit kutsuvat toipumista sanalla
sawumz.

872. nenetsit kutsuvat painelemista sanalla
latrambas (vrt. läträtä, a=ä).

873. nenetsit kutsuvat hieromista sanalla
jixibas.

874. nenetsit kutsuvat levittämistä sanalla
masarts.

875. selkupit kutsuvat puhaltamista sanalla puko

(vrt. puhkua).

876. selkupit kutsuvat voidetta sanalla miti.

877. "vattsatautih tuota kuivasta mussikasta 
tsäijyö keitettih" (teetä, kuivatuista mustikoista, 
marjoista vai lehdistä).

878. "tsiirei puhkieu voarulla dai ruvalla" 
(tsiirei=ajos, voaru=piki, ruka=pihka).

879. "tseäräs kylyh männäh, hiilutah rungal, 
rungoa ei pie kastoa" (tseäräs eli flunssassa, 

saunaan, kastumisen vältteleminen).

880. "juotetah pihkahistu vetty tervehyökse, 
pedeänhavuu keveäl havvotah pätsiz" 
(pihkavettä, petäjän havuista,
keuhkovaivoihin).

881. "mardan heroa duvvah tsahottah" 
(marjan heraa, keuhkotautiin).

882. "ligua vai menöy varvassuarah, dai paratah" 
(likaa eli mutaa, kipeään varvasväliin, 
maalla parantaminen).

883. "se oli topassa kyllä hyvä" (nuhassa,

salviatee).

884. "pitän aigua olin kibie, ka nyd olen tuassen 

toindut" (toindut eli toipunut).

885. "magai, magai dai toindui" (makaamalla 

toipuminen).

886. "virui toivui, nygöi on tänne päi" 
(tänne päi eli paranemaan päin, 
vrt. tänilmainen).

887. "päivityksie lehel pezin, ga hyvä rodih 
toissapeän" (päivityksiä lehellä, vrt. päivän 

polttamia).

888. "toivuksiz on, peäzöy virumaz" (toivuksiz 
eli toipumassa).

889. "vielä toiset käyttäy" (kuivattuja 
kärpässieniä, parantamiseen).

890. "millä tuosta ryvinnästä piäziz näin kessellä 
kezeä" (vrt. hengitysvaivoja lievittävä talvi).

891. "mene tiedelemäh kylyy" (tietelemään 
eli parantamaan taikomalla).

892. "sanottih ed voi ga tulin tiedelemäh"
(voi eli voi hyvin).

893. "tiedele händy sie, milleh on" (tietele 

häntä, vrt. tiedustele vointia).

894. "voimattomoa tiedelöy" (tiedelöy 

eli parantaa taioin).

895. "moahizeh tiedohoittsoo puhuu"
(tekee parantavaa taikaa, maahiseen

=ihottumaan).

896. "tiedohoittsi terveheks" (taikomalla 

parantaminen).

897. "ta kellä oli tietohutta, niillä parennettih"
(tietohutta, vrt. parantavia aineksia,
sanoja).

898. "tiedohuizilleh tuli, peästämäh 
voimattomoa" (päästämään vaivasta).

899. "tiedoiniekk oppiu, ongo viez rodinuh, 
ongo tuulez, ongo metsäz viga" (veestä, 

tuulesta ja metsästä saadut viat).

900. "häi vähäzen tiedovoittsou da i peästeä"
(tietovoitsoo ja päästää vaivasta).

901. "siä ku verestä lihaa syöd da i tervehyd"
(tuoretta eli veristä lihaa, täynnä parantavia 

aineksia, vähän marjoja sekaan).

902. "syögiä tervehyöksi" (terveydeksi 
syöminen).

903. "sano vai tervehyttä joga nivelyön kohtah"
(terveyden sanominen).

904. "ei selgä kerral hieronnal tervehy"
(vrt. jokailtainen kevyt hieronta).

905. "paha on pako nimekse, vain on luilla 
tervehys" (pako, vrt. pakotus).

906. "kuni igeä, sini tervehyttä" 
(parantavia sanoja).

907. "kyly on tervehyz, se itsen tervehtyttäy"
(kyly on terveydeksi, sauna).

908. "jallan tervehtytt omil voidieloil"
(omilla voiteilla, omista aineksista).

909. "tervumuilal lastu pestis syhmizez" 
(hoidettiin syyhyä, tervasaippualla).

910. "tervan kusella ne kyllä valautu" 
(valoivat, syyhyä potevaa).

911. "tervankuzi ezmäi lähtöy kui vezi 
tervuhavvaz" (tulen ja puun  antamaa 

voidetta).

912. "tee sisältä tervehekse, käsim peällä 

käytyväni, sormin suoriteltuvani" 

(käsillä parantaminen).

913. "peässättöä pitäy lasta tauvista"
(taudista päästäminen).

914. "korppi kuusesta korahti, elä tapa 

tauti tyttärijä, tyttäristä heät tulou" (taudin 

henkeä puhutteleva korppi, pitää ihmisten 

puolta, vrt. heimototeemit).

915. "midä taudie viruo" (mitä tautia,

tautien tunteminen).

916. "taudisiah ei pidäz mennä, eiga taudi 

tartunou" (mennä taudin sijaan,

saman katon alle).

917. "tauditilal elä mäne, tarttuo vie siuh" 
(tarttuvat taudit, välteltäviä).

918. "jos soatih mustie sorsie kesällä nin se jo 

pantih talteh sitä vartej jotta sattuu paleltumah" 

(mustan sorsan rasvaa, paleltumaan).

919. "talma puhassettih marjaveillä" (talma

=sammas, valkoinen lima).

920. "suu talmoitui lapsel, pideä marjanheroa 

andoa" (heraa eli mehua).

921. "tagloa kyvetettih ennen selläz libo käez, 

mis ku kivistäy" (taulalla parantaminen).

922. "teältä takaraivosta päin sillä voijettih sillä 

merajulla" (hylkeen rasvalla).

923. "marjat ensin hierottih visapeällä veitsellä 
tahi puromalla purtih" (näsiän marjat, 
parantavaa voidetta tehtäessä).

924. "yhtä vailla yheksänkymmentä keämmarjoa 

pantih" (näsiän marjaa, voiteeseen).

925. "kesällä vietih istumah lämpimäh tsuuruh"
(tsuuruh eli hiekkaan, sairastellut lapsi, 
maan avulla parantaminen).

926. "ailahah hardieloih da ryndähih pannah 

hiilavoa tuhkoa hoavoh" (hoavoh eli pussiin, 

kuumaa tuhkaa, tuhkalla parantaminen).

927. "loajitah puikko ta sillä kaivetah hammasta 

jotta veri tulou" (parempi käyttää kuumaa

vettä).

928. "täss on tämän tulvan tukkijaki, aika tuskan 

tuntijaki, verisuonen sulkijaki" (sulkemislukuja).

929. "peässä peältä tervehekse, alta nuurumattomakse, 
keskeltä kivuttomakse, kivun tuntomattomakse"
(kivusta päästäviä lukuja).

930. "voija noilla voitimilla, peältä tuntumattomakse, 
seämeltä kivuttomakse, alta nuurumattomakse" 
(voitimet).

931. "oal nahkan kuulumattomaks, peäl nahkan 

tundumattomaks, keskikohtal kivuttomaks" 

(parantavia sanoja).

932. "sillä vejellä kum pesimä nin tuosta 

paikasta peäsi tyttö makoamah" (vesi 

vanhin).

933. "tuohenlehväine pannah roanaizen, 

leikkavuksem peäle" (raanaisen eli haavan 

päälle).

934. "tuohenlehvästy pannah kibiele piäle, 

märrän vedäy" (tuohen lehvästä kipeän

päälle).

935. "märrän vedäy hieno tuohud" (vetää 

märän).

936. "mäne silmävoidien tuondah" (luonnosta

tuodut voiteet).

937. "piidzoin tuppie pideä tsoajuks keitteä, 

se oliz rygimizeh ylen hyvä" (piidzoin=metsäruusun, 

tuppie=terälehtiä, tsoajuks=teeksi).

938. "itse turvu tuskihisi, paisu pakkopäivihisi"
(turvotuksen lukuja).

939. "mäne tuska tuulen tiellä tauti taivosen navalla"
(tuskat ja taudit).

940. "on hoivenemizeh jalgu, ei muga tuskoa"
(hoivenemiseen, vrt. hoivata).

941. "kum miun tästä palo nin kyllä se lummeh 

ninkun typpiem pisti" (pisti typpien, auttoi 

palovammaan).

942. "veri typehty tulemasta" (tyrehtyi,

vrt. tuppi).

943. "se siitä typpeyty, veren tulo" (typpeyty 

eli tyrehtyi).

944. "veri typpävyi lähtemäz" (lähtemästä

eli vuotamasta).

945. "tyynny veri tyrskymästä, vuores koski vuotamasta"
(tyynnyttäviä lukuja).

946. "garbalol piäzöy" (pääsee eli paranee, 
täintarhaksi kutsuttu ihottuma).

947. "täintahroa voitah garbalol" (voitah eli 

voidellaan).

948. "ta niin ne siitä käytih sitä vettä ta annettih 

lapsilla ta niin ne vatsap pareni jotta tärähti" 

(parantavat veet).

949. "toktil voitah ku dalgu satah" (toktil eli 

tökötillä, tuohiterva).

950. "kivistyz ujji" (ujji eli loppui).

951. "ulgoilmaz om parembani olla, hoivembani, 

voimattomal" (ulkoilmassa parantuminen).

952. "mene kävele kodvaine ulgoilmas, toinah 

heittää pään kiviständän" (omat hoitokeinot).

953. "ulgopuolized rohud on, ei pie vattsah ottoa" 
(rohud eli lohud, rohtu=lohtu).

954. "räbinmuarj on ummoitekseh hyvä"
(ummetukseen, pihlajanmarja).

955. "älä ummista silmii" (tajuissaan 

pysyminen).

956. "kesällä kun koivul lehen urpa avautu, 

siinä kun sitä pihkoa on, siitä loajittih syyhyv 

voijetta" (omat voiteet).

957. "se sillä kaikista parahastah lähtöy, 

puolammehulla" (puolukkamehulla, 

suuvaiva).

958. "hilloi höllöin loadie, vagoi vatsan tagoo"
(hilla ja vattu, käytetty vatsavaivoihin).

959. "vagovui maha ehki kerran" (vattuja 

syötyäni, vakauttava eli kovettava marja).

960. "mett on tyves työndäkkäh, kivehillä voizimeksi,
vammoilla vala-veziksi" (parantavia lukuja).

961. "tuo mettä kielelläs, kipehillä voitajikse, 

vammoilla valevesikse" (voiteet ja valevedet).

962. "kuuta kuusen juurellista, kipeillä voitehikse, 
vammoilla valinvesikse" (vrt. kuu=rasva).

963. "valgiesammaldu kriepitäh ku päivyräkki 

menöy, puhaldau rozan, sid laivenou" 

(valkea eli rahkasammalta, päivän 

polttamaan).

964. "ajamin on käiz, valgiedusammaldu panna 

pidäz, se pehmittäy" (ajoksen kädessä).

965. "tuo vasta tullessase, mettä kielesi nenässä, 
kipeillä voitimikse, vammoilla valovesikse" 
(parantavat vastat).

966. "meheläini mejel lintu kannas mettä kaklassas 
kipijöillä voisimekse vammoil ov valivvesikse" 
(parantajien apuhenget).

967. "mett on tyves työndäkkäh, kivehillä 

voizimeksi, vammoilla vala-veziksi" (mettä 

tyvestä työntäkään).

968. "käyös tänne kutsuossa, hätähisen parkuossa, 
vammahisen vankuossa" (apuhenkien kutsumista).

969. "kubinah sanottih pädöö, töktih ku panet"
(kutinaan, töktih=tuohiterva).

970. "kiveh kul lyöt jalan, siihki pitäy puhuo"
(puhuo eli puhaltaa).

971. "jos varbahas kivehen lyöd, ota raudaheinä, 

sillä azettuu" (parantavat heinät).

972. "varvassuaran heldii, pidäy panna 

heldevysheineä" (varpaiden väliin, 

vrt. heltyä).

973. "varvassuarat hiestyttih, pestä pidäy"
(suarat eli välit, vesi vanhin).

974. "tseäreä vas on rohtu" (rohtu eli lohtu, 

nuhayskään).

975. "vastuhädäh kylyh ei pie mennä" (taudin 
alkuvaiheessa, pahentaa oireita).

976. "vasta hierotin, eikä heittän kivistämästä"
(vaiva syvemmällä, nivel vai luu).

977. "koirambuten juurda kuivatah vatsankivissykseh"
(koiranputken juurta).

978. "pihkulehtie riivotah, da sit vatsankivistykseh 

juvvah" (pihkalehtiä, punertavia pieniä lehtiä).

979. "vatsampuhalluksesta pierulla peäzöy"
(puhalluksesta eli turvotuksesta).

980. "vatsampuhalduz lauzeni" (lauseni eli

lauhtui, vrt. ruokavalion vaihtaminen).

981. "taudi händä kodvan vadzizutti"
(ohi menevät taudit).

982. "vattsatautih kuivasta mussikasta tsäijyö keitettih"
(tsäijyö eli teetä).

983. "siitä heän otti veitsem miulta keästä ta luki 

tätä lukuo, ta veren salpasi" (veren salpaajat).

984. "hambahan veätytin" (vedätytin pois, 

ongelmahampaat).

985. "kun käsi kipeyty siih loajittih venymärihma"
(rihma eli lanka).

986. "käsi kuv venähti siih venymärihma loajittih"
(tukemaan kättä).

987. "venymärihmah kolme yhekseä solmuo piti loatie"
(taikasolmut).

988. "kovan peällä pannah veres hau, männyn libo 

kuuzen" (hau eli haude, kovettumaan).

989. "mie muissan kuv vertä salpai, leikkaiv veitsellä 

käteh, ni heäl luki siitä" (veren luvut).

990. "näin kun hyvim puhalti keän eli min, 

niv vesiheinällä hauvottih" (puhalti=turvotti, 

vesiheinällä=pihatähtimöillä).

991. "se helpotti kyllä tuskoa kun sillä kylmät 

vesiheinäp pantih" (hauteeksi).

992. "se kuivau siitä, se kuivam mussikan tsäijy" 

(kuivaa vatsan, mustikkatee).

993. "pane vai tuohen rehväistä, ga vedeä se märrän"
(vetää märän, haavasta).

994. "se veti sieltä märköä" (pihka).

995. "plesku vedäy märrän" (lumpeenlehti).

996. "poroitti vatsan veändiet" (poroitti eli 

karkotti).

997. "viensanad maltoi, puhui da peästeli kibied"
(veen sanat, malttaa=osata).

998. "vierassittu käzih tartui lapsel, pidäy lumel 

pestä, libo toktitah" (vieras sittu=ihottuma, 

hoitoina lumi tai tökötti eli tuohiterva).

999. "mitä paikkoa vihasi sitä paineltih merajulla"
(merajulla eli hylkeenrasvalla).

1000. "vihmuvetty kerätäh da kibielöi silmii 

huuhtotah" (sadevettä silmiin, puhasta).

1001. "jos oli kontier rasvoa, tahi siitä soarvar 

rasvoa" (voiteeseen, soarva=saukko).

1002. "mie olen jo tänä piän viiriembi" 

(vireämpi, taudin jälkeen).

1003. "räken viga on dallaz, pidäv valgiesammaldu 

tuvva" (valkeaa sammalta, tulehdukseen).

1004. "vihahizesta käudih akkaziel luo"
(akkasien eli noitien luona).

1005. "se miun kotah vei ta valo sielä kovassa 

milma veillä, ei aivav vilulla" (kodassa

parantaminen, vrt. saunassa).

1006. "viruja virmeni" (virkeni).

1007. "rubei virmistymäh tänne päi" (tänne 

päin, tänilmaiseen).

1008. "voimatoi virgoi, kuondumah rubei"
(kuondumah eli toipumaan).

1009. "virui kodvazen, dai toibui" (taudista

toipuminen).

1010. "viruttai durmel kodvaizekse, heittäy kivistyksen"
(nurmella viruminen, maan parantavasta 

voimasta).

1011. "taudi heitti virutuksen" (heitti eli lopetti).

1012. "virututti sinuudas kodvan" (virututti eli piti 

makuulla, elämä voittaa).

1013. "marjat ensin hierottih visapeällä veitsellä 

tahi puromalla purtih" (parantamiseen käytetyt

marjat).

1014. "visapeä veitts oli vielä keässä ta sillä paineli"
(parantaja).

1015. "kipietä puhutah ta painellah visapiällä veitsellä"
(visakoivusta tehdyllä).

1016. "konza hyvin päivetty, siidä pandih kazvoilla 
voida" (päivetty=paloi, voida=voidetta).

1017. "do voibi, ei viru enämbi" (voi=voi hyvin,

viru=makaa sairaana).

1018. "edgo voi, gu virut" (voinnin 

tiedusteleminen).

1019. "sit sidä suadih korviz vaikkuo, sid vojjaldettih" 
(voideltiin vaikulla, halkeilevaa ihoa).

1020. "konnois pidäy zelloa soaha" (konnois

=koloista, juurakoista, zelloa=lääkettä, 

haavoihin).

1021. "kuss ov vettä, kuss om mettä, kuss ov voitiet 

vakaset" (voiteet vakaiset).

1022. "voidiella voijetah kivistäjiä kohtua"
(kivistystä lievittävät voiteet).

1023. "ukkoine Väinämöine, ozoa sinä minun dielod, 

mene, tuo suurem meren rannaz vetty dai metty dai 

palanuizil vojjettu" (palovammaa parantamaan 

kutsuttu henki, vrt. veen henki).

1024. "käin vojje" (käden voide).

1025. "peäzöv voimatoi, sonnistelehez da voimistelehez"
(pääsee=alkaa parantua, vrt. sonnistautua).

1026. "sinun pidää läzindän jällel voimistua"
(läzindän eli sairastelun).

1027. "viruja voibui jo" (voipui eli toipui, 

vrt. vointi).

1028. "laihtuksendeli, ga järilleh voibui"
(järilleh eli entiselleen).

1029. "meheläini mejel lintu, kannas mettä kaklassas, 

kipijöillä voisimekse, vammoil ov valivvesikse" 

(voitimet ja valinvedet).

1030. "mett on tyves työndäkkäh, kivehillä voizimeksi, 

vammoilla vala-veziksi" (parantavia lukuja).

1031. "tuo mettä kielelläs, kipehillä voitajikse, 

vammoilla valevesikse" (apuhenkien 

puhuttelemista).

1032. "voija noilla voitiesilla, simasilla sulkasilla"
(parantajien apuvälineitä).

1033. "voijettih sliuhkalla öikse ta keärittih"
(ahavoituneita sääriä, sliuhka=kerma).

1034. "novella voiduatsou" (omat voiteet).

1035. "sidä luajittih jötkie tuohesta, voiduatsiissa"
(jötkie eli tuohitervaa).

1036. "kivistyz volenou" (volenee eli lievenee, 
vrt. tuuli volenee).

1037. "vassasta katatah poikki kolmihoarani 
varpa ta pannah se kipehisellä suuh"
(kipeää hoidettaessa).

1038. "mistä vertä värvähytit siihi vertä värvähytä"
(veren lukuja).

1039. "ylev veren nostoo" (nostaa veren, 

antaa voimaa).

1040. "en voinuh yletä eng aleta, moized oli sivut 

kibiet" (alaselän oireita, kävelyt pois, istuminen 

pois, parantavaa selällään makaamista).

1041. "sattautu, kipie tuli, äkiev vettä otettih"
(äkiää eli kuumaa, vrt. äkie=tulehdus).

1042. "siitä kolme kertoa sitäki pitäy lukie"
(äkieltä suojelevaa loitsua).

1043. "kun toko kolahti jalka ta nyrjähti niil lapset 

juostih ämmöl luo, ta ämmö luki" (parantavia lukuja, 

ämmö=isän äiti).

1044. "meilä kun oli se ämmö, toatom moamo, 

ni se kaikki nämä luvut luki" (isän äiti,

omat parantajat).

1045. "äbäzöitset tseäreä, tsoajuu da marjoa keitäd"
(hoidat nuhaa, teellä ja marjoilla).

1046. "ärrynnän heitti ärme, ku rohtuo pandih" 
(ärme eli haava, rohtu=lohtu).

1047. mordvalaiset kutsuvat parantumista 

sanalla parolgadoms (paro=hyvä, parak

=toivottavasti, vrt. parola).

1048. mordvalaiset kutsuvat parantumista 

sanalla pickams (vrt. pice=petäjä).

1049. mordvalaiset kutsuvat paranemista 

sanoilla pickams ja pickavtoms (vrt. pihka, 

oymsema=levätä).

1050. mordvalaiset kutsuvat puhaltamista 

sanalla puvams.

1051. mordvalaiset kutsuvat voidetta sanoilla 

vadnema pel.

1052. udmurttiparantajat karkottavat vaivoja 

paikkoihin joista näiden ajatellaan olevan 

peräisin ("kurkku kuivui, jääköön se tähän 

kuivaan puuhun").

1053. marit kutsuvat rohtoa sanalla em 

(em shudo=parantava heinä, shudo dene 

paremdash=parantaa rohdoilla).

1054. marit kutsuvat paranemista sanoilla 

paremash (toipua, tulla paremmaksi), 

kushkash (kasvaa, parantua, vahvistua), 

paremdash (parantaa, hoitaa, päästää vaivasta)

ja törlanash (parantua, parantaa, toipua).

1055. marien parantaviin sanoihin kuuluu 

poro shomaket em (vrt. porottaa, eman 

pamash=parantava kevät). 

1056. marit kutsuvat parantajaa sanoilla 

shyvedyshe ja shyvedyshe vate (viisas 

nainen).

1057. udmurtit kutsuvat paranemista 

sanoilla emjany (vrt. marin em), jönany, 

jönatyny, burmyny, burmytyny (parantaa, 

hoitaa) ja katjaskyny (parantua, 

vrt. katja).

1058. udmurtit kutsuvat rohtoa sanoilla 

emjum.

1059. udmurtit kutsuvat parantajaa sanoilla 

pelljaskis ja tuno-pelljo.

1060. unkarilaiset kutsuvat parannusta 

/ hoitoa sanalla gyogyulas (gyogyit

=parantaa, g=k).

1061. unkarilaiset kutsuvat rohtoa sanoilla 

orvostan ja orvossag (vrt. orvokki).

1062. ersalaiset kutsuvat parantamista

/ paranemista sanoilla viemems,

vadrjagadoms, letsams, parokstomoms, 

pitskams, pitsavtoms (parantua) ja 

ormamenks (hoito). 

1063. moksalaiset kutsuvat parantamista

/ paranemista sanoilla vadrävgodoms, 

gozkstomoms, petevoms (vrt. petäjä), 

pravondams, pitskams, tsebärkstomoms, 

shumbralgodoms (parantua, parantaa), 

otaftoms ja potaftoms (hoito, parannus,

vrt. potea).

1064. moksalaiset kutsuvat rohtoa sanalla

nadobä.

1065. moksalaiset kutsuvat parantajaa

sanalla sodaj.

1066. unkarilaiset parantajat yhistävät 

rohtoja kuun vaiheisiin (nuori ottaa rohdon 

uudella kuulla, vanha vähenevällä kuulla).

1067. unkarilaiset laativat rohtoja pyhien 

lukujen mukaan (yheksän heinän rohto, 

kolmasti toistetut sanat).

1068. unkarilaisten parantajien (javas) 

keinoihin kuuluu hermokohtien 

hoitaminen ja rohtojen ja voiteiden

laatiminen.

1069. unkarilaiset parantajat kokoontuvat 

joka seitsemäs vuosi vaihtamaan tietoa 

keskenään (matkaavat kokoontumisiin 

"linnun hahmossa").

1070. marit parantavat heinien, kivien, 

eläimiltä saatujen avujen, mehiläisten ja 

muurahaisten avulla.

1071. mariparantajien (yuzo) keinoihin 

kuuluu hengitys / haistamisharjoitukset,

hermokohtien koputtaminen, loitsut 

(lumoavat sanat) ja lihasjännitystä helpottava 

hieronta (lyzhge viy, hiljainen voima).

1072. marien mukaan suurin osa vaivoista 

johtuu luonnon vastaisesta käyttäytymisestä

("ihminen hukkuu omiin huoliinsa ja 

ajatuksiinsa ja unohtaa päivän ja pilvet").

1073. marit tyrehdyttävät verenvuotoa 

sanoin ky kuryk gych kunam byr lektesh, 

tunam ize ner gych byr jögyzo (kun veri 

virtaa kivisestä vuoresta, sitten virratkoon 

veri nenästä).

1074. udmurtit käyttävät parantamiseen 

valkoisia kiviä ja vaaleaa puuta 

(vrt. niini, haapa).

1075. udmurttiparantaja puhaltaa 

hoidettuun kohtaan kuistatessaan 

parantavat sanat.

1076. udmurttiparantajat eivät puutu 

tarttuvien tautien leviämiseen (pidetään 

luonnollisina / liian voimakkaina).

1077. saamelaisten hoitosanastoon

(voiteet, hauteet, rohdot) kuuluu poovsa, 

poksuu (voide), vuoidad, vuoidam (voidella), 

njuottad, njuodam (levittää voidetta, sivellä), 

talhudid, taalhud (lääkitä), talkkud, taalhum 

(lääkitä, vrt. talkkuna), puaksud, puavsum, 

poksum (voidella, vrt. paksu), vuoidas (voide), 

soorvaeuarvivuoidas (hirvensarvivoide, öljy), 

taalhas, talkkas (lääke), nuavlu (haavaside), 

rohtuo, rohtto, rotto, roto, roott, rodd (kiire, 

vrt. rohto, roto-haltija), daalkeseh, daalhks, 

taalhkas, talkas, dalkas, talkkud, taalkas, 

talkkes (lääke), vuaidat, vuojtat, vuoitat, 

vuoidat, vuojdad, vuoiddeed, vujded, vijded, 

vojte (voidella), aaud (haude), liomas 

(haude), veäkk, veäkkvuott (apu, vrt. vakka), 

hialpummus (helpotus), hoidd, hoiddmos 

(hoito), häälbummus (helpotus, huojennus), 

vuelos (huojennus), vuokksummus (huojennus), 

cueccemtaalkas (kipulääke), juukkamtaalkas 

(lääkejuoma), tälkkamrääss (lääkekasvi), 

määtt-taalkas (matolääke), miramastted 

(voidella, vrt. mira), pohssad (voidella), 

vuoiddeed, vuoiddad (voidella), voiddeed 

(poistaa), kosstaalkas (yskänlääke), poous 

(voide), vuoidas (voide, salva), noull (side), 

taalkas (lääke, rohdos), puaros, puaradas 

(parannus), tipsom (hoito), piälustas (pelastus), 

kuoskattas (kosketus), jeddiittas (lohdutus), 

lohduttas (lohdutus), solbid, solbiim, sualbee 

(siloittaa, tasoittaa, vrt. salva), därvie, darvee, 

tarvie, tarve, darfe, tarvv, tarv, terve (terva, 

vrt. tarvita), sappe, sape (rätti, tuppo, vrt. sappi), 

kubbool (pölkky, ranka, vrt. kupata=parantaa) 

ja njivle, njiivle, lijve, liijve (lima).

1078. saamelaisten hoitosanastoon (paraneminen, 

toipuminen) kuuluu iällad, iällaam (elpyä),

vuoijastallad (levähtää, hengähtää), vaijeed, 

vajam (jaksaa, voida), savveed, save (parantua, 

luusta), torgidid, toorgijd, toorgiid (tointua, 

tulla tajuihinsa), iälaskid, iälaask (herätä eloon, 

virota), jurbasmid, juurbasm (pyöristyä, vrt. jurva), 

tiervasmid, tiervasm (tervehtyä), ilosmid, iiloosm 

(ilostua, vrt. hiillos), nanosmid, naanoosm (vahvistua), 

puaranid, puarran (parantua), selvanid (selviytyä), 

rippasid (selviytyä hengissä, vrt. ripa), cevzid, ciävzam 

(kestää, selviytyä), pissood, pisom (pysyä), ubbud, 

ubbuum, obboo (umpeutua), tuoibud, tuoibuum 

(toipua), uaccud, uasum, ooccum (rauhoittua), 

kadaldud (hyytyä, veri), virgodud (virota), virkosmud 

(virkistyä, piristyä), kiäppud, kiäpum, keppum 

(keventyä), sestud, sestuum (säästyä), piälustud 

(pelastua, vrt. pää), vajo (vointi, vrt. vajota), vyenes, 

vuannas (virkeä, levännyt, vrt. vanna), jälljeei, jeällteei 

(elpyvä, elvyttävä), torgsmeei (kuntoutuva), vuenjas, 

vuanjas, vuannam (levännyt), tähttoovvi (luutuva), 

virksmeei, virksmotti (virkistyvä, piristyvä), tiorvvsallas, 

tiorvas (terve), tiorvas (terveellinen), jeälljeei (tointuva), 

muekktem (tuskaton), suappai, suoppsos (umpeutuva), 

oddlos, oddal (vireä), virkkoovvi, viossloovvi (virkistyvä), 

virkkad (virkku), jeälljeei (virkoava, vrt. jeäll=elo), 

veahsseei, veahssai (voimistuva), viokksoovvi 

(voimistuva), jälljummus (elpyminen), kuaddmos 

(hyytyminen), kazzoovvmos (hyytyminen), kuaddvorr 

(hyytymä, hyytynyt veri), ledmmvorr (hyytymä, 

hyytynyt veri), kuosttmos (jaksaminen), vuäittmos 

(jaksaminen), keäppnummus, keäpsmummus 

(keveneminen, keventyminen), pueiddam, pueiddmos 

(lihominen), tähttoovvmos (luutuminen), ravsmed 

(voimistua, vrt. raavas), torgsmed (voimistua), veahssad 

(vahveta, voimistua), viokksmed (voimistua), virkkoovvad 

(virkistyä), viossloovvad (virkistyä), virksmoottad 

(virkistäytyä), jeälljed, jälljed (virota, toipua), piassad 

(päästä, vapautua), assned (vahveta, vrt. asa, assi), 

nansmed (vahvistua, vrt. nanna), pionnad (vahvistua, 

kuntoutua), tuaibbad (toipua), puarrnoddad (parantua, 

toipua), tooidad (toipua), tiorvvtoovvad (tervehtyä), 

virkkoovvad (virkistyä), juammjoovvad (rauhoittua), 

jädsmed (rauhoittua), rääuhtoovvad (rauhoittua), 

tuanccoottad (rauhoittua), virksmed (virkistyä, piristyä), 

puarrned (parantua), saavvad (parantua), tähttoovvad 

(luutua), kiapsmed (lievittyä), vueitted (jaksaa), luezzjed 

(hellittää), hialpeed, hialptted (helpottaa), vueittem, 

vuäittmos (vointi, vrt. vaiti), voojjmos (vointi),

puarrnoddi (paraneva, toipilas), tiorvasvuott (terveys) 

ja tuurri (turtuva).

1079. saamelaisten hoitosanastoon (parantaminen) 

kuuluu hoittad, hoittaam (hoitaa), hoivad, hoivaam 

(hoivata), njavkkad, njaavham (silittää, hivellä, 

sivellä), kuoskad, kuoskam (koskea), puaradallad 

(parannella, vrt. para), kuoskattallad (kosketella), 

siäduttallad (lohduttaa, tyynnyttää), posadid, possaad 

(puhaltaa), teddid, tiädam (painaa, vrt. tietää), 

pyeredid, pyereed (parantaa), kepidid, keeppid 

(keventää, vähentää), masudid, maassud (huojentaa, 

vrt. masu), jeddid, jeddiim (lohduttaa, vrt. jeti), 

sollid, solliim, suallee (silottaa, silittää), kavjid, kavjiim 

(hoitaa, huolehtia), pestid, piästam (päästää, irrottaa), 

pyeredistid (parantaa), kuoskattid, kuoskat (koskettaa), 

vazaldittid (saattaa, parantaa kävelykuntoiseksi, 

vrt. saattohoito), kolkkiittid, kolkkit (tyynnyttää), 

iälaskittid (elvyttää), povvastittid (naurattaa), 

ravhuttittid (rauhoittaa, rauha=lauha), lohduttid, 

loohdut (lohduttaa), ruvvid, ruvviim, ruvvee (hieroa, 

vrt. ruveta), possood, posom (puhaltaa, vrt. posket), 

tipsod, tipsom (hoitaa), kaaijud, kaajum (pelastaa), 

tuavlud, tuavlum, tuovlum (tauloa, parantaa 

lämmitetyllä käävällä), luostud, luostuum (päästää), 

gajjoot, kaajjuot, kadjot, gaggjot, kaaijud, kaaijad, 

kajjed, kajo (pelastaa, kajota), njauhkat, njawkat, 

njavkkad, njaukkad, nafked, navkke (silittää, 

vrt. nakke), biestedh, biessteet, piestiet, piestet, 

baestet, pestid, peästted, piested, peste (päästää), 

pryvvat, ruvvit, ruvvid, ruvvjed, ruvvjed, ruvije 

(hieroa), suvvedh, syvveet, savviet, savvet, savveed, 

saavvad, savved, seve (parantaa, hyvä, vrt. savi), 

jäämteei (puuduttava), käärgostti (tyrehdyttävä), 

peästteei (päästävä, vapauttava), jeällteei (virvoittava), 

saanid piijjad (parantaa), vuäzzad jiogge (virvoittaa), 

tuulin puäldded (polttaa taulanpalaa kipeän kohdan 

päällä), veäkkteei, viekkteei (auttaja), jeällteei (elvyttäjä), 

jeälltummus (elvyttäminen, elähdyttäminen), njuollkiott 

(hieroja), ruvvjeei (hieroja), hoiddjeei (hoitaja), peammai 

(hoitaja), peästti (päästäjä), torgsmotti (kuntouttaja), 

loddi (lohduttaja), vorrkäärgostti (veren tyrehdyttäjä), 

juvggeei (tunnustelija), tobdstoolli (tunnustelija), 

njuollkiott (parantaja), puereei (parantaja), veahsseed 

(voimistaa), vuejlmatted (voimistaa), jeällted (virvoittaa), 

peästted (päästää, vapauttaa), naaneed (vahvistaa), 

raaveed, ravvjed (vahvistaa), kuelkkted (tyynnyttää), 

käärgastted (tyrehdyttää, vrt. karkaista), tutkkeed 

(tutkia), vuarnted (tutkia, vrt. vaarna), juvggeed 

(tunnustella, vrt. juki), tobdstoollad (tunnustella), 

läkstoollad (taputella), pohssad (sivellä), njaukkeed, 

njaukkad (silittää, sivellä), sooleed (silittää), rääuhted 

(rauhoittaa), ääited, ääjted (lohduttaa, rauhoittaa, 

vrt. äitee), luestted (päästää), coudded (päästää), 

toullad (polttaa taulanpalaa kipeän kohdan päällä), 

jaukkeed (poistaa), corstatted (poistaa), huollad (pitää 

huolta), raddjed (pitää huolta, vrt. radien), virksmatted 

(virkistää, piristää), kajjeed (pelastaa), peälsted 

(pelastaa), puereed (parantaa), ciohttad (parantaa), 

miollad (painella, vrt. milla, molla), tiaddced (painella), 

cuäkkted (naputtaa), metteed (mitata), meärreed 

(määrätä, mitata), soollad (mitata), vuapssad (mitata 

vaaksalla), ladded (lohduttaa), peästted (päästää, irrottaa), 

häälbeed (huojentaa), keäppeed, kieppeed (huojentaa, 

vrt. kepeä, kipeä), hoiddjed, hoiddad (hoitaa), peammad 

(hoitaa, pitää huolta), hearrad (hieroa), ruvvjed (hieroa), 

cooggoottad (ehkäistä), jeärded (erottaa), rätkkad, rätkked 

(erottaa, vrt. ratketa, ratkoa), jeällted, jällted (elvyttää), 

veäkkted, viekkted (auttaa),  veäkkted (avustaa), kuostteed 

(kostuttaa), kääzzted (kostuttaa) ja lahtteed (kostuttaa).