EMÄN OSAT

Ihmisiä, eläimiä ja puita pidetään yhtenä, yhdestä kannasta 

syntyneenä.

Jokaisella heimolla on oma syntypuunsa ja suvun aloittajana toiminut 

suojeluseläimensä.

Yhteinen alkuperä heijastuu emän osien nimissä (ihmisten, eläinten 

ja puiden osia kutsutaan yksillä sanoilla).

Kansanparantaja ottaa huomioon emän näkyvät ja näkymättömät, 

esiin pistävät ja piilevät, käytössä olevat ja surkastuneet osat 

(ihmis, eläin ja puurungon).

1.  sanalla ont tarkoitetaan sarvia, poronsarvia ja hirvensarvia 

(hantin onot, mansin ent, nenetsin namt, enetsin eddo, 

nganasanin namta, selkupin aamdo, kamassin amno, 

vrt. ontto).

2.  sanalla aivot tarkoitetaan aivoja, ohimoita, ohimoluuta, 

järkeä, ymmärrystä, luuydintä ja napaa (viron aju, saamen 

vuoinas, mordvan uj, unkarin agy, kantaugrin ajni, 

vrt. ajatus, taju).

3.  sanalla äl tarkoitetaan syliä, halaamista, ympäröimistä, 

säärtä, ylempää sääriluuta, polvea ja näihin liittyviä vaatteiden 

mittoja (mordvan el, marin öltö, udmurtin al, komin volez, 

hantin al, mansin äl).

4.  sanalla hapsi tarkoitetaan hiuksia, ohuita hiuksia ja palmikkoa 

(saamen vuopta, marin up, hantin awot, mansin et, nenetsin näept, 

enetsin itto, nganasanin nabta, selkupin opto, kamassin epti, 

kantauralin ipti).

5.  sanalla cäpt tarkoitetaan ihoa, nahkaa ja puun kuorta 

(saamen cävdde, nenetsin sapt, vrt. sättiä).

6.  sanalla än tarkoitetaan leukaa, suuta, poskea, leukaluuta 

ja kiduksia (udmurtin an, hantin äyon, mansin in, nenetsin ninnu, 

enetsin nanu, selkupin aaka, kamassin onoj, vrt. aake, ninni,

anni, anu).

7.  sanalla cojwa tarkoitetaan vatsaa, vatsalaukkua, vatsan sisältöä, 

suolia ja peuran suolia (saamen coawje, nenetsin tiw, nganasanin 

tajba, selkupin cot, kamassin sujo, vrt. toivanen).

8.  sanalla sontu tarkoitetaan ihon sisempää kerrosta, nahan alla 

olevaa lihakerrosta ja nahan sisäpuoleen tarttuneita lihanpalasia 

(saamen cuozzo, hantin cunc, kantaugrin conci, vrt. sonnustautua).

9.  sanalla cen tarkoitetaan sormia, rystysiä, niveliä, sormen niveliä 

ja varpaita (udmurtin cini, komin cun, hantin tunen, unkarin csud,

vrt. tunari).

10.  sanalla cepp tarkoitetaan sormenpäitä, nipistämistä, konstia, 

hyppysellistä ja hypistelyä (marin coweste, udmurtin cepili, komin 

cepel, unkarin csip, vrt. seppä, sepi, sepeli).

11.  sanalla cutte tarkoitetaan sormen niveliä, luita ja rystysiä 

(saamen cutta, unkarin csont, vrt. tuta, sutata).

12.  sanalla suj tarkoitetaan etumusta, nivusia ja vyötäröä (saamen 

sijms, hantin sajom, kantasamojedin suj, vrt. sujauttaa).

13.  sanalla häntä tarkoitetaan selkää, häntää, pyrstöä, selkäpuolta 

ja perälihoja (viron händ, saamen tsatska, hantin cenc, mansin sis, 

kantaugrin cäncä, vrt. hantta).

14.  sanalla ien tarkoitetaan suuta, ikeniä, makuaistia, kurkkua 

ja leukaluuta (viron ige, udmurtin an, unkarin iny, kantaugrin ike, 

vrt. ikä, ani).

15.  sanalla evä tarkoitetaan kalan evää, melaa ja soutamista 

(unkarin evez, kantaugrin ewä, työkalujen alkuperää).

16.  sanalla jäsen tarkoitetaan niveltä, lihasta, ruumiinosaa, 

aikaa, entistä, sukupuolta ja sukua (viron jäse, mordvan äznä, 

marin jezon, udmurtin joz, komin jez, unkarin iz, kantaugrin jäsi, 

vrt. isi, perheenjäsen).

17.  sanalla jänne tarkoitetaan jännettä, nuoraa, kielen juurta 

ja kielen jännettä (viron jänn, hantin jönä, meyi jönä=maan 

kieleke, vrt. janne, jonna).

18.  sanalla jalka tarkoitetaan jalkaa, jalkaterää ja säärtä (viron 

jalg, saamen juolge, mordvan jalgo, marin jal, unkarin gyalog, 

kantaugrin jilka).

19.  sanalla jol tarkoitetaan rasvaa, vatsarasvaa, poron 

selkärasvaa, karhun rasvaa ja majavan haustaa (saamen jolle, 

hantin jon, pupi jon=karhunrasva, jal=majavanhausta ja siitä 

saatava savu, vrt. jone, jallittaa).

20.  sanalla kamara tarkoitetaan päänahkaa, puun kuorta, 

pähkinän kuorta, kuorimista ja kalan suomuja (viron kamar, 

marin kom, udmurtin komil, mansin kamtul, unkarin haml, 

nenetsin saw, nganasanin kamu, selkupin qom, kamassin 

kam, kantauralin kama, vrt. kammata, maan kamara).

21.  sanalla kalvo tarkoitetaan ihoa, kalvoa, kaihia, suomua, 

pihtakuusen kuoressa olevaa keltaista kerrosta, hilsettä, 

koivuntuohen alla olevaa ohutta kalvoa ja tuohen valkoista 

kalvoa (viron kale, liivin kalk, udmurtin kil, hantin kali, 

mansin xalop, unkarin halog, kantaugrin kalw).

22.  sanalla kanta tarkoitetaan puun juurta, runkoa, tyveä, 

kaatunutta puuta, kantoa, heimoa, sukua, joenrantaa, törmää, 

mutkaa, pohjaa, maata, kantapäätä, jalkaterää, reen jalaksen 

päitä, polven takaosaa, vaakasuoraa palkkia, rakennuksen 

jalkoja ja karhun takajalkoja (viron kand, saamen guoddo, 

mordvan kando, komin gid, hantin xont, mansin xanta, 

kantaugrin kinta, suvun yhistäminen kantapohjiin, 

puun tyveen ja karhun jalkoihin).

23.  sanalla kita tarkoitetaan kurkkua, nielua ja kiduksia 

(viron kida, hantin xotonto, mansin koalonk).

24.  sanalla kesi tarkoitetaan ihoa, kalvoa, ohutta nahkakerrosta, 

porojen sarvinahkaa, pihtakuusen kuoren ohutta kerrosta, 

koivuntuohen ohutta kalvoa, ja hirven ja karhun nahkaa ja 

vuotaa (viron kätt, saamen katt, mordvan ked, udmurtin kil, 

hantin kil, mansin kälon, kantaugrin kede, vrt. kettu).

25.  sanalla käsi tarkoitetaan kättä, käsivartta ja karhun 

etukäpäliä (saamen gietta, mordvan ked, marin kit, 

udmurtin ki, hantin ket, mansin kät, unkarin kez, kantaugrin 

käti, vrt. kietoa).

26.  sanalla kämmen tarkoitetaan kättä, kämmentä, 

kämmenkuoppaa, kourallista ja kädestä ennustamista (viron 

kämmel, saamen kiem, hantin kömon, kantaugrin käme, 

vrt. kämmätä).

27.  sanalla käl tarkoitetaan verta ja hyytynyttä verta (saamen 

gielo, komin selmi, hantin kato, mansin kelop, nenetsin selw, 

vrt. källi, selma).

28.  sanalla kieli tarkoitetaan kieltä, puhetta, puhuttua kieltä, 

sanaa, ääntä, ansalankaa, silmukkaa, jonkin asian kuulemista 

tai tietoon saamista, uutista ja ilmoitusta (viron keel, saamen 

giella, mordvan kel, udmurtin kil, komin kol, hantin köl, 

mansin kelä, nenetsin se, enetsin siodo, nganasanin sieja, 

selkupin se, kamassin soko, kantauralin kele).

29.  sanalla keri tarkoitetaan puun kuorta, nahkaa, koivun 

tuohta, tuohen kappaletta, tuohen sisempää kerrosta, niinen 

kuorta, puunkuoresta laadittua maljaa tai vatia, lumen pintaan 

jäätynyttä kuorta ja palleaa (viron kere, saamen garra, mordvan 

kär, marin kor, udmurtin kur, hantin kir, mansin ker, unkarin 

kereg, kantaugrin kere, vrt. keriä, kori, kiristää, kirsi).

30.  sanalla käpsä tarkoitetaan käpälää, käpälänahkaa, 

koipinahkaa, kantapäätä, polven alapuolella olevaa nahkaa, 

poronnahkaa, hirven koipinahkaa ja villipeuran koipinahkaa 

(viron käps, marin kups, udmurtin kuslal, komin kis, hantin 

kepot, mansin kät, vrt. käpsiä=koipinahasta ommellut jalkineet, 

vrt. kapsia, käppäillä).

31.  sanalla kyynel tarkoitetaan kyyneltä (saamen ganjal, 

udmurtin kili, unkarin könny, nenetsin xajel, enetsin kodi, 

nganasanin kale, selkupin qane, kamassin kajol, kantauralin 

kine).

32.  sanalla kyynärä tarkoitetaan kyynärpäätä, kyynärluuta, 

käsivartta ja käsivarren mittaa (viron kuunar, saamen kairnel, 

mordvan kener, marin koner, udmurtin gir, komin girza, hantin 

könni, mansin koänyel, unkarin könyök, kantaugrin kinä, 

vrt. könytä, köntystää).

33.  sanalla kynsi tarkoitetaan eläimen ja ihmisen kynttä (viron 

kuus, saamen gazza, mordvan kenze, marin koc, udmurtin gizi, 

komin giz, hantin könc, mansin kuns, nenetsin xada, enetsin kora, 

nganasanin katu, selkupin kate, kamassin kada, kantauralin 

kunce).

34.  sanalla kopp tarkoitetaan keuhkoja (hantin kopok, 

nenetsin kopui, vrt. koppa).

35.  sanalla koppa tarkoitetaan pääkalloa, kallon etuosaa, astiaa, 

koria ja maljaa (viron kopp, saamen kioppe, marin koprak, 

hantin xopo, mansin xopi, unkarin hoporcs, vrt. koppi, kopista).

36.  sanalla kopa tarkoitetaan ihoa, nahkaa, vuotaa, suomua, puun 

kuorta ja petäjän kuorta (viron koba, mordvan kuvo, marin kuwo, 

udmurtin ku, nenetsin xoba, enetsin kuba, nganasanin kufu, 

selkupin qop, kamassin kuwa, vrt. kova, kuva).

37.  sanalla kainalo tarkoitetaan kainaloa, kainalokuoppaa, kättä 

ja paidan kainalonkohtaa (viron kaenal, saamen kajnel, udmurtin 

kunul, komin kunles, hantin kunon, mansin kalna, unkarin hon, 

nenetsin sal, enetsin sedi, nganasanin kalin, selkupin qali, 

kamassin kalon, kantauralin koni).

38.  sanalla kahmalo tarkoitetaan kättä, käsivartta, kahta yhteen 

laitettua kouraa ja kourien muodostamaa astiaa (saamen goabmer, 

mordvan komoro, komin kamir, nenetsin sewaj, enetsin chammara, 

selkupin kaamo, kamassin kamoru, kantauralin kom, astioiden 

alkuperää).

39.  sanalla kolli tarkoitetaan urospuolista eläintä, kiveksiä ja 

miehen sukuelimiä (viron koli, saamen guolla, udmurtin kolan, 

komin kel, nenetsin hile, kamassin ki, kantauralin kole, 

vrt. kellit, kulli).

40.  sanalla korva tarkoitetaan korvaa, korvanlehteä, korvanreikää, 

lehteä, lehdekästä heinää, kuivaa heinää ja lehvästöä (viron korv, 

saamen goarve, udmurtin kwar, komin kor, unkarin harap, 

kantaugrin korwa, vrt. karva).

41.  sanalla koura tarkoitetaan kättä, kouraa, kourallista, 

nyrkkiä ja käden sisäpuolta (komin gabir, hantin kayor, 

kantaugrin kopra).

42.  sanalla kuu tarkoitetaan ihraa, rasvaa ja silavaa (mordvan 

kuja, marin kaja, udmurtin kej, unkarin haj, kantaugrin kuji).

43.  sanalla kulma tarkoitetaan silmäkulmia, kulmakarvoja, 

silmien ympärillä olevaa aluetta, ohimoita, otsaa ja nurkkaa 

(viron kulm, saamen gulbme, hantin kulom).

44.  sanalla kawi tarkoitetaan korvaa, kuulemista, kuuntelemista, 

aistimista, tuntemista ja ymmärtämistä (saamen gulla, mordvan 

kule, marin kola, udmurtin kil, komin kiv, hantin xol, mansin 

koal, unkarin hall, nenetsin xa, enetsin ko, nganasanin kou, 

selkupin qo, kamassin ku, vrt. kuulla, kuulo).

45.  sanalla kuma tarkoitetaan otsaa, kumossa olevaa, 

kumoamista, kumaraa, kumartamista, kumartumista, kaatumista 

ja vaakasuoraan kasvavaa puuta (viron kumm, saamen gomo, 

mordvan koma, udmurtin kimes, komin komos, hantin komtay, 

mansin xomi, unkarin homlok, nenetsin xawa, enetsin kaada, 
nganasanin kamagu, selkupin qamt, kamassin kama, 

vrt. kumauttaa, kumma, kaataa).

46.  sanalla kupinas tarkoitetaan kalanrakkoa ja uimarakkoa 

(karjalan kupino, saamen koppan, mansin xopon, kantaugrin 

kupe).

47.  sanalla kun tarkoitetaan vatsaa, mahaa, mahalaukkua, 

sisäelimiä ja aisteja (komin kinem, hantin kon, unkarin joh).

48.  sanalla kur tarkoitetaan itseä, kehoa, ruumista, vartaloa, 

eläimen ruhoa, hahmoa, pintaa ja muotoa (suomen kurento, 

viron kere, saamed gorod, hantin kor, mansin xor, nenetsin 

xarn, enetsin kede, vrt. varjosielujen nimet).

49.  sanalla konk tarkoitetaan kurkkua, henkitorvea, kurkussa 

olevaa muhkuraa ja solisluuta (saamen guoggom, hantin könli, 

nenetsin xunku, nganasanin kunguda, kamassin kongo).

50.  sanalla kutt tarkoitetaan selkää, perää, takaosaa, takana 

olevaa, puun suojassa olevaa, varjossa olevaa ja taaksepäin 

kallistuvaa (hantin kuton, mansin kutoy, unkarin hatra, 

selkupin qott, vrt. kuta, kutta, kutiaa, kutrit, kota).

51.  sanalla läppä tarkoitetaan pernaa (saamen dadve, marin 

lepo, udmurtin lup, komin lop, hantin napotne, unkarin lep, 

nenetsin napsa, kantauralin däppä).

52.  sanalla lamp tarkoitetaan käden tai jalan leveää tai tasaista 

kohtaa, jalkapöytää, työkalujen lapaa ja käden tai jalan leveyttä 

(mansin lop, unkarin lab, nenetsin lembe, selkupin laamb, 

omia mittoja, vrt. lampsia).

53.  sanalla luu tarkoitetaan luuta, ruotoa, nikamaa, jalkaa, 

jalkaterää, sääriluuta, kehoa ja luustoa (mordvan lovaza, marin 

lu, udmurtin li, komin lo, hantin loy, mansin luw, unkarin lab, 

nenetsin li, enetsin lidi, nganasanin lata, selkupin le, kamassin le, 

kantauralin luwe, vrt. latta, litta).

54.  sanoilla mäc ja mänc tarkoitetaan eläimen häntää, töpöhäntää, 

linnun pyrstöä, peuran häntää, hirven häntää, karhun häntää ja 

jäniksen häntää (hantin mäsoy, mansin mansik, selkupin mätjä,

vrt. mansi-kansa).

55.  sanoilla melki ja mälvi tarkoitetaan rintaa, rinnusta, eläimen 

tai linnun rintalihoja, rinnan keskikohtaa, rintalastaa ja vatsan 

seutua (viron mälv, saamen mielga, mordvan melke, marin mel, 

udmurtin mol, hantin meyot, mansin mäwol, unkarin mell, 

kantaugrin mälki, vrt. melko, vrt. hantin mey=maa).

56.  sanalla maksa tarkoitetaan maksaa (viron maks, mordvan 

makso, marin moks, udmurtin mus, komin musk, hantin muyol, 

mansin majot, unkarin maj, nenetsin mud, enetsin muro, 

nganasanin mita, selkupin muida, kamassin mit, kantauralin 

miksa, vrt. moksa, moksiskaan).

57.  sanalla molk tarkoitetaan rintaa, paidan rinnusta, vatsan 

seutua, kylkiluiden alla olevaa kohtaa, vatsanahkaa ja vaaran 

etelärinnettä (marin malos, udmurtin mel, unkarin mal, 

selkupin malca).

58.  sanalla munk tarkoitetaan itseä, vartaloa, kehoa, hahmoa, 

muotoa, vaatteen muotoa, siemeniä ja jälkeläisiä (marin moyor, 

udmurtin migor, komin mig, hantin mag, nenetsin mank, selkupin 

maga, vrt. manki, mika).

59.  sanalla muna tarkoitetaan linnun munia ja miehen sukuelimiä 

ja kiveksiä (saamen manne, mordvan mona, marin mono, hantin 

mon, mansin man, unkarin mony, nenetsin mani, enetsin mona, 

nganasanin mann, selkupin mane, kamassin munoj).

60.  sanalla muka tarkoitetaan selkää ja selkärankaa (komin mak, 

nenetsin maha, nganasanin moku, selkupin mok, kamassin begel, 

vrt. maata, vrt. mosku=luuydin).

61.  sanalla mer tarkoitetaan olkaluuta, linnun siiven ylempää 

osaa ja heittämistä (hantin merok, mansin marex, nenetsin 

marjebsu, vrt. arpomiseen käytetyt luut, vrt. merja, marjo).

62.  sanalla mor tarkoitetaan lihaksen poimuja, puun 

solmukohtaa, koivun solmukohtaa ja utareita (hantin mar, 

nenetsin mar, kamassin mor).

63.  sanalla mor tarkoitetaan olkapäitä, hartioita, koholla 

olevaa, mehiläisten pesäpuuta, rintoja ja paidan etumusta 

(saamen mairre, marin mora, udmurtin mures, komin moros, 

unkarin morja, nenetsin marc, enetsin modi, nganasanin morsi, 

vrt. morjestaa=tervehtiä olkapäihin tarttumalla, vrt. maire, 

moira, marsi).

64.  sanalla nankce tarkoitetaan kieltä ja kiduksia (saamen 

njuovca, marin nasmo, komin nekcim, hantin naxsom, 

mansin neksom, nenetsin ninci, kamassin neno).

65.  sanalla näärvä tarkoitetaan nivusia, häpyä, lonkkaa, 

olkapäitä, kaulaa ja reisien ja vatsan väliin jäävää aluetta 

(viron nääre, saamen nairme, hantin norom, mansin narem, 

kantaugrin nirma).

66.  sanalla nere tarkoitetaan nenää, nokkaa, kärsää, kuonoa, 

turpaa, poskea, suuta, huippua, kärkeä ja niemeä (saamen nierra, 

mordvan när, marin ner, udmurtin nir, komin nor, hantin nir, 

nenetsin neri, nganasanin nara, selkupin njanne, kamassin ner, 

vrt. nero=kyky, taito).

67.  sanalla nerk tarkoitetaan rustoa ja puiden vuosikasvua 

(saamen njuorges, marin nöryo, hantin narok, mansin nerke, 

unkarin nyir, nenetsin ner, enetsin ny, nganasanin nir, selkupin 

ner, kantauralin nirki, vrt. norkko).

68.  sanalla nälmä tarkoitetaan kieltä, puhuttua kieltä, suuta 

ja suuaukkoa (saamen njalbme, marin jolmo, hantin nälom, 

mansin nilom, unkarin nyelv, nenetsin namu, vrt. nielu).

69.  sanalla nar tarkoitetaan karvatonta nahkaa, pehmitettyä 

nahkaa, nahkavyötä, liekaa ja ohjaksia (komin nar, mansin nor, 

hantin nur, kantaugrin nori, vrt. naru, nuora).

70.  sanalla nokk tarkoitetaan kaulaa, kurkkua ja niskaa 

(unkarin nyak, selkupin nukka, noga, vrt. nokka).

71.  sanalla onca tarkoitetaan kulmahampaita, torahampaita, 

isoja hampaita, karhun kulmahampaita, takahampaita ja vyössä 

kannettuja karhunhampaita (udmurtin vazer, komin vozir, 

hantin antol, mansin anser, unkarin agyar, vrt. magyar, 

vrt. antto, antti, anssi).

72.  sanalla otsa tarkoitetaan otsaa, edessä olevaa, etupuolta, 

aivoja, kalloa ja napaa (karjalan occa, viron ots, liivin vontsa, 

marin onzol, udmurtin az, komin voz, unkarin agy, kantaugrin 

onca, vrt. otso).

73.  sanoilla onsi ja ontelo tarkoitetaan keuhkojen onteloita, 

vatsaonteloa, puissa olevia onteloita ja mehiläispesien onteloita 

(viron oos, saamen vuowda, mordvan undo, udmurtin udur, 

hantin ont, mansin ontor, unkarin odu, kantaugrin omti).

74.  sanalla ola tarkoitetaan leukaa, alaleukaa ja leukaluuta 

(saamen oalol, mordvan ulo, mansin ulos, unkarin all, 

vrt. alla, vrt. oola, ulla).

75.  sanalla oiva tarkoitetaan aivoja, päätä, älyä ja ymmärrystä 

(viron oim, saamen oaive, mordvan ujfte, marin wuj, mansin awa, 

nenetsin näewa, enetsin ewa, nganasanin naiwuo, kantauralin 

ojwa, vrt. oivaltaa, aivot, vrt. oiva, ava, eeva).

76.  sanalla paca tarkoitetaan miehen ja eläimen sukuelintä 

(saamen buocca, marin pisa, unkarin fasz, vrt. pasanen,

vrt. pasi, vrt. pääsiäinen=paasiainen).

77.  sanalla onl tarkoitetaan leukaa, alaleukaa, leukaluuta ja suuta 

(marin onlas, udmurtin anles, hantin onol, mansin ulos, unkarin all).

78.  sanalla pankka tarkoitetaan siipeä, siiven paksumpaa puolta, 

olkaluuta ja olkalumpiota (hantin pankol, mansin ponxol, kantaugrin 

panka, vrt. pankko).

79.  sanalla panc tarkoitetaan häntää, pyrstöä, pyrstösulkia, takapuolta, 

perää, kantapäätä ja niskaa (saamen boza, marin pac, udmurtin biz, 

komin bez, hantin poc, mansin ponsep, nenetsin panco, enetsin batuo, 

nganasanin batua, kantauralin ponci, vrt. ponsi, posio).

80.  sanalla pälk tarkoitetaan jalkaa, käpälää, kaviota ja eläimen kynsiä 

(mordvan pilge, mansin pölkont, vrt. pälkäne).

81.  sanalla pää tarkoitetaan päätä, kärkeä, loppua, rajaa, 

äärtä, ulommaista ja poronsarvien paksuinta kohtaa (viron peä, 

saamen bagne, mordvan pe, udmurtin pum, komin pon, mansin 

pän, unkarin fej, nenetsin pa, enetsin pe, nganasanin feai, 

kantauralin päne, vrt. päntätä, pänniä).

82.  sanalla pälkä tarkoitetaan peukaloa, sormea ja isoa varvasta 

(viron peial, liivin pegal, saamen baelge, mordvan pelka, udmurtin 

peli, komin pel, mansin päji, nenetsin pikce, enetsin fidu, 

nganasanin feaja, kamassin pidi, kantauralin pelkä, vrt. pidin, 

pitää kiinni).

83.  sanalla pieli tarkoitetaan puolta, puolikasta, toista puolta, 

kahden samanlaisen toista osaa, suupieltä ja poskipieltä 

(saamen baelle, mordvan pele, marin pelo, udmurtin pal, 

komin pol, hantin pelok, mansin päl, unkarin fel, nenetsin pele, 

enetsin fede, nganasanin fealea, selkupin päläk, kamassin pil, 

kantauralin pälä, vrt. pelle, pete, pielinen, palko, pilli).

84.  sanalla piiksi tarkoitetaan eläimen rintaluuta, nilkkaa, 

veneen etuosaa ja poronsarvien keskiosaa (viron päks, saamen 

biksa, nenetsin petat, kantauralin päkse, vrt. paksi).

85.  sanalla peljä tarkoitetaan korvaa, astian korvaa, kuulemista, 

huomaamista ja varomista (saamen baellje, mordvan pile, 

marin polos, udmurtin pel, hantin pet, mansin päl, unkarin ful, 

vrt. peljästyä eli kuulla yllättävä ääni).

86.  sanalla pedpä tarkoitetaan lapaluita, porojen lapaluita 

ja lapaluiden välistä kohtaa (saamen baedbe, hantin parwä, 

nenetsin pirbe).

87.  sanalla pikko tarkoitetaan napaa (mordvan pokon, hantin 

poklon, mansin pukon, vrt. puukko).

88.  sanalla päkkä tarkoitetaan eläimen vatsaa, vatsalaukkua, 

pötsiä, käsien ja jalkojen paksumpaa nahkaa, kiveksiä, munuaisia, 

pohjetta, linnun kupua ja kalan uimarakkoa (viron päkk, saamen 

pahkke, mordvan peke, udmurtin pekla, komin pek, hantin pöki, 

mansin päk, kantaugrin pikkä, vrt. pakki, päkiä).

89.  sanalla pic tarkoitetaan polvea, kyynärpäätä ja näiden 

muodostamaa mutkaa (udmurtin pides, komin pizes, mansin pisi, 

vrt. pisin, pidentyä).

90.  sanalla peri tarkoitetaan ihoa, nahkaa, puun kuorta, koivun 

sisempää kuorta, koivun sisemmän kuoren punertavaa kalvoa 

ja pajun kuorta (hantin per, unkarin bör, nenetsin pir, 

vrt. perimmäinen, perata).

91.  sanalla potka tarkoitetaan reittä, takajalkaa, pohjetta, lanteita, 

kantapäitä, poron koipia ja koipien lihoja, luita ja niveliä (viron 

potk, saamen boaske, mordvan pukso, selkupin paktur, kantauralin 

pocka, vrt. potkia).

92.  sanalla pivo tarkoitetaan kämmentä, käden kämmenpuolta, 

käden leveintä kohtaa ja kourallista (viron pihu, nenetsin pe, enetsin 

feo, nganasanin fean, selkupin pinka, kamassin pon, kantauralin 

pini, vrt. penkoa, pyy pivossa).

93.  sanalla pinse tarkoitetaan huulia, alahuulta, leukaa ja eläinten 

huulia (saamen bovso, hantin pelom, mansin pitom, nenetsin pibti, 

enetsin pite, nganasanin feabten, selkupin peptei, vrt. pitää, pihti, 

pinsetti).

94.  sanalla pii tarkoitetaan hammasta, sakaraa ja piikkiä (saamen 

badne, mordvan pej, marin pu, udmurtin pin, hantin pönk, mansin 

pänk, unkarin fog, kantaugrin pini).

95.  sanalla puo tarkoitetaan takamusta, takana olevaa, takapuolta, 
peräosaa ja perästä kuuluvaa (hantin puj, mansin poj, nenetsin pui, 
enetsin fuono, nganasanin fuaja, selkupin pun, kamassin pumo, 
kantauralin puwi, vrt. puokio, puolanka).

96.  sanalla pohje tarkoitetaan pohjetta ja hauista (saamen poask, 
kantauralin poska).

97.  sanalla poski tarkoitetaan poskia ja kiduksia (viron posk, 

hantin poxtom, mansin pat, nenetsin pajdi, enetsin faru, 

nganasanin fatua, selkupin putel, kamassin puma,

vrt. puteli, parkua, pummata).

98.  sanalla povi tarkoitetaan rintaa, rinnan seutua, syliä, 

linnun rintaa ja vaatteen rinnusta (viron pou, saamen puokna, 

mordvan pongo, marin pongos, udmurtin pi, komin pij, 

hantin puyol, mansin put, kantaugrin poni).

99.  sanalla polvi tarkoitetaan polvea, niveltä, joen mutkaa, 

polveutumista, sukua, sukupuolta, sukupolvea, aikaa, tilaa, oloa 

ja asemaa (viron polv, saamen buolva, mordvan pulaza, marin pul, 

nenetsin puli, enetsin fuase, nganasanin fuagai, selkupin pule, 

kantauralin polwe, vrt. pulia, pulassa).

100.  sanalla pur tarkoitetaan takamusta, takapuolta, peräosaa, 

takana olevaa, päinvastaista, takaisin kääntyvää ja takaisin palaavaa 

(hantin pir, unkarin far, nenetsin purda, selkupin paran, kamassin 

par, vrt. puo, puro, vrt. henkiolento para).

101.  sanalla sappi tarkoitetaan ihmisen ja eläimen sappea 

(viron sapp, saamen sappe, mordvan säpä, udmurtin sep, 

komin sop, mansin täp, unkarin epe, kantaugrin säppä).

102.  sanalla soja tarkoitetaan kättä, käsivartta, hihaa ja 

siipeä (saamen soaggja, marin soks, udmurtin suj, komin 

soj, hantin lit, mansin tejot, unkarin ujj, nenetsin cu, 

enetsin tiojo, nganasanin tija, selkupin tyynang, kamassin 

tu, vrt. sujauttaa).

103.  sanalla syli tarkoitetaan syliä, povea, rinnusta, halausta 

ja sylin mittaa (viron suli, saamen salla, mordvan sel, marin sol, 

udmurtin sul, komin sil, hantin löl, mansin täl, unkarin öl, 

nenetsin cibe, enetsin tibe, nganasanin timi, selkupin tii, 

kantauralin sule, omia mittoja, vrt. timmi).

104.  sanalla suoni tarkoitetaan suonta, jännettä, jänteistä 

punottua lankaa, lihasta ja verisuonta (viron soon, saamen 

suodna, mordvan san, marin sun, udmurtin sen, hantin lan, 

mansin ten, unkarin in, nenetsin te, enetsin ti, nganasanin 

tana, selkupin cen, kamassin ten, kantauralin sene).

105.  sanalla senk tarkoitetaan olkapäätä, olkavartta, 

kyynärvartta, olkapään ja ranteen välistä aluetta ja lintujen 

siipien vastaavia kohtia (hantin lenkor, nenetsin cenkat, 

vrt. sinko, singota, vrt. kaijansinkko eli lokinsiipi).

106.  sanalla suda tarkoitetaan sormea, varvasta, sormustinta 

ja sormusta (hantin luj, mansin tulo, unkarin ujj, vrt. sutata).

107.  sanalla silmä tarkoitetaan ihmisen ja eläimen silmiä 

(saamen calbme, mordvan selme, marin sinca, udmurtin sim, 

komin sin, hantin sem, mansin säm, unkarin szem, nenetsin 

sew, enetsin sei, nganasanin säime, selkupin sai, kamassin 

simo, vrt. selma, saimi).

108.  sanalla sydän tarkoitetaan sydäntä, luonnetta, rohkeutta, 

sisua, sisusta, keskikohtaa ja jonkin kautta kulkevaa (viron suda, 

saamen cada, mordvan sedi, marin sum, udmurtin sulem, komin 

selem, hantin sam, mansin sim, unkarin sziv, nenetsin sej, enetsin 

seijo, nganasanin soa, selkupin sice, kamassin si, kantauralin 
sidä, vrt. seija, sami, simo).

109.  sanalla sepä tarkoitetaan niskaa, kaulaa, kaulan kohtaa, 

helmistä laadittua kaulanauhaa ja paidan kaulusta (viron seba, 

saamen caebet, mordvan sive, marin su, udmurtin sil, komin sijes, 

hantin sapol, mansin sip, vrt. sepäillä=halata, vrt. sievä).

110.  sanalla sedmä tarkoitetaan munuaista ja rasvaista sisäelintä 

(saamen ciermie, hantin sima, hantin sojyo, nenetsin sujik, 

kamassin sujon).

111.  sanalla sänk tarkoitetaan selkää, selkäpuolta, takamusta, 

takaperin kävelemistä, väistymistä, lonkkaa ja reisiä (marin senkel, 

mansin sank, unkarin segg, vrt. sanka, sänky).

112.  sanalla sänc tarkoitetaan polvea (hantin cänc, mansin säns, 

kamassin sini, vrt. sinnikäs).

113.  sanalla suka tarkoitetaan ihoa, nahkaa, kuorta, astioihin ja 

jalkineisiin käytettyä puun kuorta ja vaatteisiin ja vöihin käytettyä 

eläimen nahkaa (viron suga, hantin soy, mansin sow, unkarin szij, 

vrt. sukia).

114.  sanalla suoli tarkoitetaan suolia, sisäelimiä ja sisälmyksiä 

(viron sool, saamen coalle, mordvan sula, marin sol, udmurtin sul, 

hantin sut, kantaugrin sola).

115.  sanalla suu tarkoitetaan suuta, joen suuta, suuaukkoa, kaulaa, 

kurkkua, ääntä, juomaa, janoa, ruokatorvea ja nielua (saamen codda, 

marin su, mansin sunt, unkarin szaj, nenetsin so, enetsin su, selkupin 

soi, kamassin soj, kantauralin soxi, vrt. soida, soitin).

116.  sanalla surme tarkoitetaan nyrkkiä, kourallista ja käden 

sisäpuolta (saamen tsorma, nenetsin sormunk, vrt. sormet, 

sormus).

117.  sanalla tävy tarkoitetaan keuhkoja (suomen täky, viron täu, 

mordvan tevilav, udmurtin ti, unkarin tudö, nenetsin tiwak, enetsin 

tiji, nganasanin tienda, selkupin tyymäktä, kamassin tu, kantauralin 

täwe, vrt. täyttyä, täyttää).

118.  sanalla tupp tarkoitetaan selkää, selkärankaa, lonkkaa ja reittä 

(marin tup, udmurtin tibir, unkarin tompor, vrt. tuppi).

119.  sanalla turja tarkoitetaan takaraivoa, pään takaosaa ja niskaa 

(viron turi, unkarin tarja, vrt. tuuri).

120.  sanalla vatsa tarkoitetaan vatsaa, vatsalaukkua ja poron 

kuivattua vatsalaukkua (saamen fatte, viron vats, mordvan vace, 

udmurtin vas, vrt. vasen).

121.  sanalla uuma tarkoitetaan kehoa, vyötäröä, vyön 

seutua, onkaloa, puunkoloa ja vesilintujen koloa (mordvan 

umbodo, hantin ompi, mansin um, nenetsin nawad, 

vrt. umpi).

122.  sanalla uko tarkoitetaan päätä, pääkalloa, karhun 

päätä ja kuonoa, ylähuulta, loppua, huippua ja veneen kokkaa 

(hantin ux, mansin awa, nenetsin nuxud, enetsin ubo, 

selkupin uki, vrt. ukko, ukki, ukko-haltijat).

123.  sanalla wams tarkoitetaan lanteita, kupeita, takamusta 

ja vyön seutua (hantin wamos, nenetsin japcara, enetsin 

bataro, nganasanin bobsudu).

124.  sanalla wenc tarkoitetaan kasvoja, ilmeitä, piirteitä, 

otsaa, häpyä ja etupuolella olevaa (hantin wanc, selkupin 

wanda, vrt. heimoa ja sukua tarkoittava wanca).

125.  sanalla olka tarkoitetaan olkapäitä ja hartioita (viron ola, 

saamen oalge, unkarin vall, kantaugrin wolka, vrt. valli, 

volga).

126.  sanalla veri tarkoitetaan verta, uutta, nuorta, mieltä, 

tunnetta, aistia, sukulaista ja haavaa (saamen varra, mordvan 

ver, marin wor, udmurtin vur, komin vir, hantin wer, mansin 

wur, unkarin ver, enetsin bide, selkupin ker, kantaugrin weri, 

vrt. veres, virta).

127.  sanalla ydin tarkoitetaan luuta, luuydintä ja aivoja 

(suomen yty, viron uti, saamen ada, mordvan udem, marin vim, 

udmurtin vijim, komin vem, hantin welom, mansin wälom, 

unkarin velö, vrt. vimma, vilma, velmu).

128.  sanalla sääri tarkoitetaan säärtä, reittä, sääriluuta, 

pohjetta ja reiden alla olevaa kohtaa (viron säär, mordvan säjär, 

komin cer).

129.  sanalla celi tarkoitetaan pikkusormea ja varvasta 

(saamen celkis, udmurtin celi, komin cal).

130.  sanalla kaske tarkoitetaan lonkkaa, lantiota, 

keskivartaloa ja vyötäröä (mordvan kaska, udmurtin kus, 

komin kos, vrt. kaskaat, kusiaiset).

131.  sanalla kanla tarkoitetaan kainaloa, olkapäätä ja 

kainalokuoppaa (viron kangla, mordvan kaval, marin 

konla).

132.  sanalla kero tarkoitetaan kurkkua, nielua, rintaa ja ihmisen 

ja eläimen kurkkutorvea (viron kori, saamen karras, udmurtin 

gur, komin gors, vrt. korista, karaista).

133.  sanalla kurkku tarkoitetaan kurkkua, kaulaa, kurkkutorvea 

ja nielua (viron kurk, mordvan kirga, vrt. kirkaista).

134.  sanalla kohtu tarkoitetaan kohtua, vatsaa, rintaa, sydäntä 

ja odottavaa naista (viron koht, udmurtin ket, komin kot, 

vrt. kohta, kota).

135.  sanalla muca tarkoitetaan kiveksiä ja miehen sukuelimiä 

(vepsän mut, mordvan mosa, marin muca, vrt. musa).

136.  sanalla muksa tarkoitetaan nyrkkiä (mordvan moksna, 

marin moskondo, udmurtin mizig, vrt. muksia, muksauttaa).

137.  sanalla misk tarkoitetaan vatsaa, selkää, takapuolta, 

kyttyrää, kaarevaa ruumiinosaa ja selän kaarta (marin moskor, 

udmurtin mis, komin miskir).

138.  sanalla pola tarkoitetaan olkapäitä, takamusta, takapuolella 

olevaa, häntää, pyrstöä, lapaluita, olkaniveliä ja hartioita (mordvan 

pulo, marin pulos, komin puli).

139.  sanalla säce tarkoitetaan kättä, käden sisäpuolta, kouraa 

ja kourallista (vepsän säsi, viron ses, saamen saesse, mordvan sit, 

udmurtin suz, komin soz, vrt. sossia, sassiin, sättiä).

140.  sanalla sormi tarkoitetaan sormia, sormien välistä ihoa 

ja varpaita (viron sorm, saamen suorbma, mordvan sur, 

vrt. surma, survoa).

141.  sanalla selkä tarkoitetaan selkää, selkärankaa, selännettä, 

alaselkää ja ristiselkää (viron selg, saamen cielge, marin soloz).

142.  sanalla wac tarkoitetaan olkapäitä, hartioita ja solisluita 

(marin wace, komin voc-li, li=luu, vrt. vasen).

143.  sanalla vaimo tarkoitetaan sydäntä, naista, puolisoa, 

henkeä, sielua, tunnetta, halua, vatsaa ja hengitystä (viron 

vaim, saamen vaibmo, mordvan ojme, vrt. sielujen nimet, 

vrt. tunteiden tuntuminen vatsassa).

144.  sanalla wärk tarkoitetaan munuaisia ja munuaisvaivoihin 

käytettyä siankärsämöä (marin wäryo, komin verk, hantin wurok, 

mansin vurex, vurex pänk pum=siankärsämö, vrt. värkki).

145.  sanalla anc tarkoitetaan takamusta, takaruumista, 

alaruumista, vatsaa ja lanteita (mansin onci, unkarin agyek, 

vrt. ansa, anssi).

146.  sanalla kaj tarkoitetaan hiuksia, päänahkaa, kiharoita ja 

hiuspehkoa (mansin koj, unkarin haj, vrt. kai).

147.  sanalla jeto tarkoitetaan jäseniä ja niveliä (hantin jöt, 

unkarin iz, vrt. iso).

148.  sanalla mor tarkoitetaan kämmentä, kättä, kouraa, 

nyrkkiä ja avonaisen käden tasaisen reunan ja peukalon pään 

välistä etäisyyttä (hantin muros, unkarin marok, omia mittoja). 

149.  sanalla ont tarkoitetaan kylkeä, kylkiluita ja kylkipaistia 

(hantin anti, mansin ontol, unkarin oldalas, vrt. antoiko metsä 

antejaan).

150.  sanalla sor tarkoitetaan alareittä, kyynärvartta, siipeä, 

sääriluuta ja jalkaterää (hantin sur, mansin sar, unkarin szar, 

vrt. sorkka).

151.  sanalla säkr tarkoitetaan hiuksia, harjaa, hevosen karvoja 

ja hevosen häntää (mordvan säjär, marin sar, mansin sär, 

unkarin szor).

152.  sanalla huuli tarkoitetaan huulia, suuta ja suuntaa 

(viron huul, saamen sulla, hantin lul, kantaugrin sule, 

vrt. luulla).

153.  sanalla turo tarkoitetaan kaulaa, niskaa, kurkkua ja ääntä 

(hantin tur, mansin tor, unkarin torok, vrt. turista, torkahtaa).

154.  sanalla osa tarkoitetaan munuaisia ja miehen sukuelimiä 

(vepsän osa, marin ozo, mansin wäsoy, hantin eco, unkarin vese, 

kantaugrin weco, vrt. vasa, esa, vesa).

155.  sanalla myötä tarkoitetaan takana olevaa, takapuolella olevaa, 

selkää ja takamusta (saamen manne, mordvan mejle, marin monye, 

komin mis, mansin mänt, unkarin meg, vrt. myötätuuli).

156.  sanalla perä tarkoitetaan takimmaista, viimeistä, takana 

olevaa, periytyvää sairautta, päätä, selkää, huippua, takamusta 

ja pyrstöä (viron pära, saamen baerre, mordvan pira, udmurtin ber, 

hantin pertäy, mansin pärow, vrt. pera, para).

157.  sanalla piira tarkoitetaan eläimen vatsalaukkua, oravan 

vatsalaukkua, linnun kupua ja kalan vatsaa (saamen birram, 

mordvan purmo, hantin parok, nenetsin pirci, enetsin fediko, 

selkupin pärqe, kantauralin pijra).

158.  sanalla pola tarkoitetaan häntää, pyrstöä, lettiä, palmikkoa, 

karhun takakäpälää, töpöhäntää, poronhäntää, hirvenhäntää ja 

jäniksenhäntää (mordvan pulo, hantin ponok, mansin polox, 

vrt. pulla, ponnari).

159.  sanalla ponca tarkoitetaan peuran koipinahkoja ja jalkineiksi 

ommeltuja koipinahan palasia (hantin posox, nenetsin peana, enetsin 

fedda, nganasanin fantu, selkupin ponc, kamassin phana, 

vrt. pena, ponsi, panna jalkaan).

160.  sanalla puck tarkoitetaan sisuksia, sisälmyksiä, vatsalaukkua 

ja luuydintä (marin pusto, udmurtin puc, komin pic, selkupin puce, 

kamassin put, vrt. pussi, pisto).

161.  sanalla puna tarkoitetaan hiuksia, karvoja, punaista, 

veren väriä, revon väriä, haituvia, untuvia, höyheniä, 

häpykarvoja ja tiheää metsää (viron punane, mordvan 
pona, marin pon, hantin pun, mansin pon, unkarin fon, 

vrt. punoa).

162.  sanalla punca tarkoitetaan poron polvilumpioita 

ja takajalkojen sääriluita (saamen buzes, nenetsin puncu).

163.  sanalla put tarkoitetaan paksusuolta, pitkää suolta 

ja poron paksusuolta (saamen puhtege, hantin puto, 

mansin puti, vrt. puhti).

164.  sanalla sejpä tarkoitetaan villieläimen häntää 

(saamen seipe, nenetsin täewa, nganasanin tojbu, 

kamassin cima, vrt. sepe, siima).

165.  sanalla sär tarkoitetaan jännettä, suonta, verisuonta, 

juurta ja juuren kuituja ja säikeitä (marin sär (wur-ser

=verisuoni), udmurtin ser (ver-ser=verisuoni), komin ler, 

hantin ter, mansin tär, unkarin er, kantaugrin särä, 

vrt. sara, erä).

166.  sanalla sot tarkoitetaan poron ja hylkeen rasvaa 

(saamen sida, nenetsin tut, enetsin tu, nganasanin cu, 

vrt. tuta, sotta, siita).

167.  sanalla säie tarkoitetaan hiusta, lettiä, palmikkoa, 

kehräämistä, punomista, lankaa, rihmaa, jännettä ja kuitua 

(viron seige, udmurtin si, hantin söy, mansin säw, unkarin 

szö, kantaugrin säne).

168.  sanalla suomu tarkoitetaan kalan suomua, kalan 

nahkaa, puun kuorta ja rahaa (viron soome, mordvan sav, 

marin sum, udmurtin sem, komin sum, hantin sam, mansin 

som, nenetsin saw, kantauralin some, vrt. suomia, summa, 

omat rahat, vaihtokauppa).

169.  sanalla sunsi tarkoitetaan rintaa, rinnusta, sisusta 

ja sisäpuolta (suomen sisälö, karjalan sizeli, viron sisi, 

unkarin szugy, enetsin suse, nganasanin sinsa, kantauralin 

sincä, vrt. sisin).

170.  sanalla sarvi tarkoitetaan sarvea, torvea, hirvensarvea, 

sarvekasta eläintä ja uroshirveä (viron sarv, liivin sora, 

saamen coarve, mordvan suro, marin sur, hantin tarpo, 

mansin sorpi, unkarin szaru, kantaugrin sorwa, vrt. karjalan 
tsorpikas=haarakas, vrt. survoa, sorvata, tarpoa).

171.  sanalla talja tarkoitetaan karvallista nahkaa, porontaljaa, 

hirventaljaa, makuusijaa, leiriä, suksien karvapohjia, päänahkaa 

ja otsanahkaa (saamen duollje, mansin towel, nenetsin taje, 

enetsin taijo, nganasanin tuaja, selkupin tuja, vrt. taija, 

tuija).

172.  sanalla tähti tarkoitetaan luita, jäänteitä ja tomua 

(saamen dakte, unkarin tetem, kantaugrin täktä, vrt. tähteet, 

vrt. totem).

173.  sanalla tän tarkoitetaan nenän päätä, kuonon päätä, 

koiran kuonoa, napaketun kuonoa, suden kuonoa ja karhun 

kuonoa (saamen tikna, nenetsin tina, vrt. tiina, tinaista 

kuonoon, vrt. samojedin tiina, tiia=poro).

174.  sanalla tulka tarkoitetaan sulkia, untuvia, siipisulkia 

ja siipiä (saamen dolge, udmurtin tili, komin til, hantin toyol, 

mansin tol, unkarin tolu, nenetsin to, enetsin tua, nganasanin tu, 

selkupin tuu, kantauralin tuxli, vrt. tilkitä, tolkku, tulkita).

175.  sanalla uuma tarkoitetaan keskivartaloa, vyötäröä, 

vyön seutua, syvennystä, puun koloa ja vesilintujen pesäkoloa 

(mordvan umbodo, hantin umpo, mansin umi, nenetsin 

nammat, kantauralin uma, vrt. umpi, ammottaa).

176.  sanalla vasen tarkoitetaan vasenta kättä (viron vasak, 

nenetsin wadisej, enetsin badio, nganasanin badie, selkupin 

kuetege, kantauralin wasa, vrt. vasama eli vasemmalla kädellä 

pidelty nuoli).

177.  sanalla wäjä tarkoitetaan pitkiä karvoja, eläimen karvoja, 

poron karvoja, poron partakarvoja ja poronkarvoista laadittuja 

koristeluja (marin waja, wäjä, nenetsin jeite, wieje, vrt. viehe, 

viehättävä, vääjätä, vajaa).

178.  sanalla uta (samojedin viisi) tarkoitetaan kämmentä 

(nenetsin nuda, enetsin uda, nganasanin jutu, selkupin uty, 

kamassin uda, vrt. sormien luku, vrt. jutata eli vetää kelkkaa, 

vrt. utajärvi, utti).

179.  sanalla untuva tarkoitetaan partaa, untuvia ja haituvia 

(nenetsin munoc, enetsin muddute, nganasanin munduisan, 

selkupin unti, kamassin muzen, kantauralin wunc).

180.  sanalla cil tarkoitetaan petoeläimen kulmahammasta 

(saamen calam, tsallam, mordvan cilän, selän, vrt. salla, silla, 

sella).

181.  sanalla iho tarkoitetaan ihoa, pintaa, sileää, somaa, 

sievää, taljan nahkapuolta, taljan karvapuolta, ulompaa 

puolta, taivaan pintaa ja veden pintaa (viron iha, saamen 

asse, mordvan jozo, marin juz, komin ez, kantapermin isa, 

vrt. esa, jusa).

182.  sanalla kalki tarkoitetaan eläinten, taljojen ja 

turkisvaatteiden karvoja (saamen guolga, mordvan kalgo,

vrt. kalkkinen).

183.  sanalla kalkku tarkoitetaan kiveksiä ja munia (komin 

kolk, vrt. kalkuttimet).

184.  sanalla käc tarkoitetaan eläimen ruhon selkäpuolta 

ja poron ruhon selkäpuolta (saamen kahcait, komin kaz, 

vrt. kässätä).

185.  sanalla käppä tarkoitetaan kämmentä, jalkaa ja käpälää 

(viron kapp, mordvan käpä, vrt. kappa, käppäillä).

186.  sanalla kelmu tarkoitetaan ihoa, kalvoa, pintaa ja 

puunkuoren ulompaa kerrosta (viron kelme, komin ken, 

kantapermin kelmä, vrt. kelmeä, kellua).

187.  sanalla kansi tarkoitetaan silmäluonta, kantta ja peitettä 

(mordvan selme-kuno, marin sinca-komdos, komin sin-kud,

selme=silmä).

188.  sanalla kurm tarkoitetaan kouraa, kourallista ja nyrkkiä 

(mordvan kurmos, marin kormoz, udmurtin kirim, komin korom).

189.  sanalla lisk tarkoitetaan silmäripsiä, havuja ja havupuiden 

neulasia (marin lus, udmurtin sin-lis, komin los, kantapermin 

luksi, sin=silmä).

190.  sanalla loma tarkoitetaan rakoa, väliä, taukoa, hampaiden 

rakoa, sormien väliä, varpaiden väliä ja vaarojen välistä notkoa 

(saamen loabme, mordvan luv, marin lo, vrt. luoma).

191.  sanalla pinta tarkoitetaan nahkaa, pintaa, pihkaa, 

pihkaista puuta, nilaa, rasvaa, rasvakerrosta ja ulompaa 

kerrosta (saamen bidde, viron pind, mordvan ponda, marin 

pandas, udmurtin pedlo).

192.  sanalla runko tarkoitetaan ihmiskehoa, eläimen ruhoa ja 

puunrunkoa (karjalan runga, saamen roinke, mordvan ronga, 

vrt. ronkainen).

193.  sanalla sawta tarkoitetaan keuhkoja ja kiduksia (saamen 

suowde, marin sodo).

194.  sanalla säsy tarkoitetaan pehmeää kudosta, aivoja, rustoa, 

luuta, luuydintä ja näistä valuvia nesteitä (viron säsi, udmurtin 

suzi, komin sez, vrt. sasi, sassiin).

195.  sanalla siwl tarkoitetaan lihaa (mordvan sivel, marin sol, 

udmurtin sil, komin silan, kantapermin sil, vrt. silava, sivaltaa).

196.  sanalla sod tarkoitetaan keuhkoja, kiduksia ja kalan rakkoja 

(marin sodo, komin sel).

197.  sanalla tanka tarkoitetaan takkuja ja tupsuja (saamen 

tuogge, udmurtin tug, vrt. tukka, tukko).

198.  sanalla tähkä tarkoitetaan partaa, partakarvoja, karvatuppoja, 

pensasta ja ruohoja (viron tähk, mordvan tikse, marin toskä, 

udmurtin tus, komin tos, kantapermin teskä, vrt. toska, tuska).

199.  sanalla turpa tarkoitetaan huulia, kuonoa ja suuta 

(mordvan turva, marin torwo, udmurtin torpo, komin tirp, 

hantin torop, vrt. tirvaista, vrt. turva=taikakalu).

200.  sanalla utare tarkoitetaan lehmän utareita (viron udar, 

mordvan odar, marin wadar).

201.  sanalla lolk tarkoitetaan kättä, jalkaa ja käpälää (hantin 

layol, mansin lejol, unkarin lolu).

202.  sanalla polc tarkoitetaan ihraa ja rasvaa (hantin polt, 

unkarin faggyu, vrt. pakki, palttu).

203.  sanalla pisa tarkoitetaan sappea, sapen väristä, vihreää 

ja keltaista (mordvan pize, nenetsin pade, enetsin fore, 

nganasanin fata, selkupin patte, kamassin pada, vrt. pissa, 

paha).

204.  sanalla lapa tarkoitetaan kättä, lapaluuta, lapiota, melaa 

ja leveää ja sileää pintaa (viron laba, saamen lippo, mansin lop, 

nenetsin labe, enetsin loba, nganasanin laban, selkupin lappo, 

vrt. lappaa, loppa).

205.  sanalla puda tarkoitetaan pussia, kivespussia ja poron 

kivespussia (saamen budda, nenetsin pada, nganasanin foadai, 

kamassin bora, vrt. pata).

206.  sanalla jänni tarkoitetaan jännettä, nuoraa, kielen jännettä 

ja kielen juurta (viron jänn, hantin jönä, kantaugrin jäne, 

vrt. jännätä, jännittää).

207.  sanalla horma tarkoitetaan kasvojen ja otsan ryppyjä 

(viron hormane, mordvan sorma, hantin nomor).

208.  sanalla räc tarkoitetaan osaa, olkapään luita ja sormen 

niveliä (marin rezok, udmurtin djec-li, komin rec, mansin ris, 

unkarin resz, li=luu).

209.  sanalla päl tarkoitetaan sisäelimiä, suolistoa ja luuydintä 

(udmurtin polin, komin pelsin, unkarin bel).

Nenetsien nimeämiä emän osia

Aawada (vyötärö), ae (jalka), aetarka (varvas), ajvaa (pää, vrt. aivot), 

buje, buije (nenä, vrt. pujo), chadää, hda (kynsi, vrt. haata), chartsii, 

harci, hartji (takapuoli, vrt. harsia), chem, hom (veri), chonde, xonde 

(miehen sukuelin), eäptä (hius, karva), haeu, kaeu, käw (kylki, sivu, 

vrt. hauki), haem, xäm (silmä, vrt. hämärä), ha, chaa, ka, xa (korva), 

hada (kynsi), höwä, hywä (luuydin, vrt. hyvä), helik, xilyiqk, salyik 

(kyynärpää), jej (pohje), jenad (kantapää), ik, jik (niska), jind 

(henki, henkäys), ji (henki, mieli), kaewa, kama, xaewa (luuydin, 

vrt. kaivaa), kem, xem (veri), käw, xaew, xaewdi (kylki, kylkiluu, 

sivu), kapui, kipuj (keuhkot, vrt. kipu), kerse, karsi, kirsyi, xarcyi 

(takamus, pakarat, vrt. kirsi), kyra (nyrkki, vrt. kiira), lapa (jalka, 

käpälä), laembara, lempara, lempörä (rinta, vrt. lempo, lempi), 

li, ly (luu, ruoto), lidi, ledi, laedji (selkäranka, luuranko, vrt. litti), 

lad (vartalo, kaulasta vyötäröön), maxa-li, maxa ley (selkäranka, 

selkäruoto), maha, mahaa, maxa (selkä, selkäpuoli, vrt. mohanie, 

mahanq=oikea, oikealle), my, myn (vatsa, vrt. minä), mud, mid 

(maksa, vrt. mitä, ennustaminen), maije, maje (keho, liha, vrt. maija), 

many, mani (naisen sukuelin, myös minun, manj=minä), mana 

(jalka, käpälä, vrt. manata), martsj, marcx, marts, marcy (olkapää, 

hartia, vrt. marsi), munuotsch, munocxn, munocyh, munotsj, munots 

(parta, viikset), muni (varvas), na, nae, ne (jalka, sääri, käpälä), 

narwey (jalkaterä, kengänkärki), nyelak (pohje), nanu, nyinu, nyanu 

(leuka), nanu mal (leuan pää), naja, naya (iho, ruumis, keho, vrt. nahka, 

naida), njäwa, nuewe, nyvve, nawa, naewa, naewey, nemaej (pää, aivot, 

vrt. na-awa, haltijanimet), nawan tal (hius), nyampa (otsa, pään 

keskikohta), nebt, naebt (hius, tukka, karva), nirtschäh, nircxn, nyircyh

(kulmakarva, vrt. nirsinen), na, nja, njä, nya, nyah, nyan syi, nyah syi 

(suu), na war (huuli), njamu, njami, njämiy, nqmae, nyamyu, namu, 

namju (kieli, vrt. namu, nami), nuta, nutan, nudah, nutä, nudja, nud, 

nuda (käsi, käsivarsi, vrt. nujakoida), nuda tarka, nuta wyax, nudah 

tarka (sormi, vrt. tarkka), numpya (etusormi), nyamt (sarvi), nanko, 

nyanko (vatsa, mahalaukku, vatsalaukku), narnoh (sierain, sierainten 

väli), nama, namja, namat (syli, vyötärö), puli, puuly, puly (polvi, 

vrt. pulikoida), peh, pjeh, pe, pje, pyeh (kämmen, vrt. pehmeä), pawae 

(niskan tausta, takaraivo), padu, paydi, pado, paidy, pajdy, pajdi (poski, 

vrt. paijata, paita), pyibtyih, pyibtyah (alahuuli), pyikcya, pirtse, pirtsä 

(peukalo, vrt. pirtsakka), puy (taka, perä), punjäna, pounqna (takapuoli, 

takana), piad (vartalo), piya, pija, pujeh, puje (nenä), pija nili munots 

(viikset), peja, peya, puäjeh (otsa, pään keskikohta, vrt. peijaiset), sej, 

sjej, syej, syey (sydän), syoncya (sisukset, sisälmykset, mieliala), salik, 

salyik (kyynärpää), saev, sov, sew, xäm, saew (silmä), so, sjo, sio, sua, 

syo (kurkku, kaula, kurkkutorvi, laulu), sa, sja, säp, sjä, syaq (kasvot, 

myös joentörmä), sye, syi (kieli), syar (pinta, päänahka, vrt. saari), 

sabu, xipu (rakko, virtsarakko), tyim, tyibya, tjem, tivie, tibq, tsipe, tiba, 

tibja (hammas, vrt. tipahtaa, jemma), tiuko, tyiwak (keuhkot, vrt. tiukka, 

tiukkonen), te, to (jänne), to (siipi), tal, tar (karva, hius), tarencya 

(ulkomuoto, ulkonäkö), tenk (iho), tira (nyrkki, vrt. tirauttaa), tiw (vatsa, 

vatsalaukku), tay (otsa), taewa (häntä), udä, uda, ute, ude (käsi, vrt. udella), 

udendarka (sormi), waje, weya, weja (veri, vrt. vaje, veijo), wejambang 

(verisuoni), wyi, yi (järki, mieli), wiäk, wiek, wyeqk (niska), yik (kaula, 

niska, vrt. vikitellä), yedyo (suoli), yoh (kulma), xada (kynsi, vrt. katketa), 

xa, xakcya (korva, vrt. kaksi), xayal (kyynel), xoraka (kurkku, rinnan yläosa, 

vrt. korahtaa), xunklya (etukäpälä, etujalka), xaew, xaewanh, xaewuwna 

(kylki, sivu, vieri), xaewdi (kylkiluu) ja xaewa (luuydin).

Enetsien nimeämiä emän osia 

Aja (keho, ruumis), aja koba, kobaa (iho, vrt. ajos), bari, bare (kurkku, 

laulu, b=w, vrt. varis), bi, bii (järki, mieli, vrt. nenetsin wi, vrt. viirata), 

buja (veri), ci, cii, tii (hammas, c=t), cii (keuhkot), cubai (peukalo, 

vrt. tupelo), eba, aburi (pää, vrt. ewa, ava), it, itu, ito (karva, hius), 

ke, keo, keodi, koo, koodi (kylki, kylkiluu, sivu, vrt. ke=pyöreä), 

ki (veri, kantasamojedin kem), koba (nahka, vrt. kova, kopista), 

koda (sormenkynsi), koo (korva), lidi (luu, ruoto), maxa (selkä), 

mud (maksa), na, na se, e (suu, kantasamojedin än), nami (kieli), 

no, na, naa (jalka, käpälä), pudu (keho), puja (nenä), sei (silmä), 

sioro (kieli, vrt. siro), so, soo (kurkku, laulu, vrt. soida), su (napa), 

sä, se (kasvot), säi, seo, sei (sydän, vrt. karjalan seän), uda (käsi, 

käsivarsi), ti (jänne, kantasamojedin cen, t=c), tor, tabu (karva, hius) 

ja äba (pää, b=w, vrt. ava, aba, haltijanimet).

Nganasanien nimeämiä emän osia 

Bakozö (niska, vrt. vako), dia (järki, mieli, vrt. tia), djamuo, djamyy 

(kurkku, laulu, vrt. jami), djuty, djudha, djytty, djity (käsi, vrt. juti, jutta), 

hjan (kämmen), hora, hory (kasvot), hotuo (poski), huadje (peukalo), 

hytadha (keho, ruumis), kai, kaidhaa (kylki, kylkiluu, sivu, vrt. kaita, 

kaide), kam, kama, kamu (veri, vrt. kamala, kama-joki), kojmu (luuydin), 

korsa, korsju (järki, mieli), kotu, katu (kynsi, vrt. katua), kou (korva), 

kuhuo, kuhyy (iho, vrt. kuhista, kutittaa), lataa, latai (luu, ruoto, vrt. latta), 

maku, maga (selkä, vrt. maata), mitta (maksa), monio, monjoo (nyrkki, 

vrt. mononen), morsu (olkapää, vrt. nenetsin marsi), myntsja, myntysä 

(parta), nabta, nabty, nerby (karva, tukka, hius, vrt. nauta), nan, nana 

(suu, vrt. nanna), njojbuo, nojbuo, nojbyy (pää), noj, nuo, nocu (jalka, 

käpälä), nunka, nynka, nynta (nenä), sjahy, sjaby, sahy (keho, ruumis, 

liha), see, saa, sai (sydän), sejmi, sejmy (silmä, vrt. seimi), siede, siedje, 

siade, siadi (kieli, vrt. sadin, sattua), sinsia, sinse (rinta), tjiridea 

(selkäranka), tseiboa (vatsa, vatsalaukku, vrt. seivo) ja tsimi, cimi 

(hammas, c=ts).

Selkuppien nimeämiä emän osia 

En (kivekset), ilsan (henki, sielu), intael (nenä), intael mu (sierain), kaci 

(nilkka), kakpori, kak (olkapää), kak, kakporn (vyötärö), kalpan (munuainen), 

kam (veri), kapi, kopi (iho, nahka, keho), kati (kynsi, vrt. katti), kili (rinta), 

ko (korva), kokal (peukalo), kola (siipi), kolin (kainalo, vrt. kolo), kot (otsa, 

vrt. kotsa), kumi, kymi (aivot, vrt. kimi, kummastella), köti (kylki, kylkiluu,

vrt. koti, luista tehdyt majat), la (luu), lakcin (kantapää), maci, waci (liha, 

vrt. massi, m=w), mani (miehen sukuelin, vrt. naisen), miti (maksa), mokal 

(selkä, vrt. mokata), muni (sormi, varvas), naeli (reisi, ae=ä), nima (nänni), 

okila (leuka), oli (pää, vrt. olli), olillaka (kallo), omti (sarvi), on, ok (suu), 

onittop (huuli), opti (hiukset, vrt. outi), paeli (lanne, vrt. pällinen), peptael

(leuan pää), piksa (keuhkot), pitirsa (perna, sappi), puci, pucillaka (kohtu, 

vrt. pussi), puli (polvi), putil (poski), puti (sisälmykset), sayi (silmä), sayin 

until tar (kulmakarva), sayin kanik (silmäluomi), sayit tar (silmäripsi, 

vrt. tarva=karva), sici (sydän, vrt. sisin), sil miti (vatsa, vrt. miti=maksa), 

sintaet (kyynärpää), soy (kaula, vrt. soikea), suk (niska), sutikoti (lapaluu), 

sye, se (kieli), sön (napa), talci (häntä, vrt. talsia), tani (mieli, vrt. tanninen), 

tas (takamus, kankut, vrt. taskinen, tasku), topi (jalka), topin oli (jalkaterä), 

tosan (niska, vrt. tossa), tu (sulka), tumillaka (leuka), tumi (hammas), tumin 

konti (ikenet), uki (nokka), unkima (korva), unkima pori (korvan lehti), 

until uki (parta), uti (käsi), utit se (kämmen) ja wanti, manti (kasvot, w=m).

Unkarilaisten nimeämiä emän osia 

Arc (kasvot), orca (poski, jaromcsont=poskiluu), fog (hammas, tejfog

=maitohammas, zapfog=poskihammas), haj (hiukset), kez (käsi), kar 

(käsivarsi), csuklo (ranne), tenyer (kämmen), nyelv (kieli), könyök 

(kyynärpää, vrt. könytä), köröm (kynsi), nyak (niska), gege, torok (kaula), 

homlok (otsa), hat (selkä), terd (polvi), szaj (suu), vall (olkapää, lapocka

=lapaluu, solisluu, vrt. valli), maj (maksa), elme (mieli), has, gyomor 

(vatsa), hyvelykujj (peukalo), ujj (sormi, mutatoujj=etusormi, kisujj 

=pikkusormi, közepsö ujj=keskisormi), ful, fyl (korva), lab, labfej (jalka,

vrt. lapa), fej (pää, f=p), koponya (kallo), farok (häntä), test (keho), mell 

(rinta, mellbimbo=nänni), sziv (sydän), szem (silmä), allkapocs (leuka), 

szarny (siipi), orr (nenä), szarv (sarvi), ajak (huuli), segg, valag (takapuoli), 

agy (aivot, vrt. aki), szakall (parta), ször (ihokarva), ver (veri, er=versisuoni), 

csont (luu), gerinc (selkäranka), csör (nokka), honalj (kainalo), comb (reisi), 

sarok (kantapää), labujj (varvas), toll (höyhen), köldök (napa), tudö, tydö 

(keuhkot), vese (munuainen), bel (suoli), csipö (vyötärö), fenek (pakara),

anyameh, meh (kohtu, anya=anja, jumalatarten nimiä), huvely, hyvely 

(häpy) ja here (kivekset). 

Mordvalaisten nimeämiä emän osia 

Cama (kasvot), cama boka (poski), pey, pej (hammas, cilem pej, udalo pey

=poskihammas, pey sivel=ikenet), cer (hiukset, cerbulo=letti), ele (syli), 

irdeks (kylki), ked (käsi, iho), ked kirga (ranne), komoro (kämmen), kel 

(kieli), kenere, kenerepakar (kyynärpää), kenze, eske (kynsi), kirga (niska), 

kirgapar (kaula), kona, konya (otsa, kondamo=yhenlainen), kopor, kutmere 

(selkä), kumaza, kumanza (polvi), kurgo (suu, nolgo=sylki), kurgo menel 

(kitalaki), lavtov (olkapää, lavt=hilse), lavtov, lovaza (lapaluu, solisluu), 

makso (maksa), mel (mieli), peke, pekeked (vatsa), pelka (peukalo, pelks

=osa), sur (sormi, surbra=sormenpää), pile (korva, pile oy=korvatöhnä, 

pile pote=korvalehti), pilge (jalka, pilge peke=pohjelihas, pilge lapa=jalka, 

pilge polda=nilkka, pilge sur=varvas), kockara (kantapää, vrt. koskikara,

calgavks=jalanjälki), pra, pira (pää, pira boka=ohimo, pira lovaza=kallo,

vrt. pirahtaa), pulo (häntä), rungo (rinta, keho, vrt. runko), sedej, sedey 

(sydän), selme (silmä, selved=kyynel), selme cirke (kulmakarva), selme ker 

(silmäluomi), selme pona (silmäripsi, sokor=räpäyttää), serka, pey lovaza, 

neze, ulo (leuka), solmo (siipi), sudo (nenä, sudo vara=nenänreikä), suro, 

bue (sarvi), turva (huuli, vrt. turpa), udalce (takamus, perä), udem (aivot), 

sakalo (parta), yozo pana (ihokarva, pad pona=häpykarva), ver (veri), san 

(verisuoni, valtimo, vrt. sanni), lovaza (luu), savdiks (selkäranka, niskanikama), 

ner (nokka), kavalkaks (kainalo), serka (sääri, reisi), tolga (höyhen), meste, 

pot (rinta), pote pira (nänni, vrt. pirauttaa), poco (napa), tevelav (keuhkot), 

picet (munuainen), cecey (haima), culot (suoli), karksamo, kutmere (vyötärö), 

serka, syerka (lantio), poldat, mukoro (pakarat), avaka (kohtu), mona 

(kivekset) ja tabak (suoro).

Udmurttien nimeämiä emän osia

Ki, kiy (käsi), mugor (keho), gad, gady (rinta, vrt. kati), kymes (otsa), 

sinkash (kulmakarvat), bam (poski), anges (leuka), pel, pely (korva,

vrt. peli), gyrpum (kyynärpää), sin, siny (silmä, vrt. sini), ymnyr (kasvot), 

tsiny (sormi, varvas), pyd (jalka, vrt. pitkä), jyrsi (karva, hiukset), jyr, jyry 

(pää, tod=muisti), sjulem (sydän), pydes (polvi), kuk (jalka, sääri), ymdur 

(huulet), tsöly (pikkusormi), ty (keuhkot, shokany=hengittää), shortsiny 

(keskisormi), myjyk (viikset), ym (suu), tsyrty (niska), nyr (nenä), pelpum 

(olkapää), bam, pal, dor (puoli, kylki), byz, byzy (häntä), nylon (kurkku), 

pöly (peukalo), kyl (kieli), pin, piny (hammas), kuara (ääni) ja kus, kusy 

(vyötärö, vrt. kusi).

Saamelaisten nimeämiä emän osia

Njamma, njama (nisä, rinta), rieea, riea (haarat, vrt. rieha, rea), ramma, 

raama (koura, käpälä, vrt. rampa), raksa, raavsa (rauhanen), njuovea, 

njuoheam (kieli), puoea, puoja (siitin), njunemaada (nenäntyvi), 

eevemaada (kaulantyvi), niekkimaada (niskantyvi), iida, idduu (polvi, 

vrt. kida=asti, saakka), ruoida (kinttu, koipi), euuda, eudduu (kurkku), 

eiega, eieggam (luun siru, vrt. eikka), mielga (rintalasta), kuolga (karva), 

kielalaaha (kitalaki, vrt. laahata), miela (mieli), solla, soola (syli, vrt. soile, 

ualguaivsolla=sormenpäistä vastakkaiseen olkapäähän), suorma (sormi, 

varvas), jyelgisuorma (jalkasormi, varvas), eurma, euurma (nyrkki, 

vrt. urmas), suona (jänne, suoni), vuoija, vuoina (henki), puoja, puona 

(povi), niera (poski), siera (eri, erillinen, vrt. sierain), vorra, voora (veri, 

vrt. verivuota=vääryys), poovsa, poksam (huuli), kieta, kieda (käsi, 

vrt. kietoa), torgadvuota (taju, tolkku), vuopta (hius), potta, pooda 

(takamus, perä), kaava (taive, mutka), kietakaava (käsivarsi), cuozza, 

cuoza (kalvo, kesi), kiämad (kämmen), turbe (kuono, turpa), radde, rade 

(rinta, vrt. radien-haltija), euvde, euuvde (sormi), ärdee (hartia, vrt. ärtyä), 

aske (syli, vrt. asko), niske (niska, sisäpuoli), liske (iho), ealme (silmä), 

vorraealme (verenpisara), kulme (silmäkulma), susme (kanta, kantapää), 

euine, euuine (pylly), eurtte, eurte (pylly), njune (nenä, nokka), eeve, 

eiäppat (kaula, vrt. eve, eevi, eeva), nirve (kasvot, pärstä), njizze, njize 

(nisä, utare), paalmag (palmikko), kuozzag (suoro), kuolah (häpy, miehen), 

pargaldah (palmikko), vuoivaseh, vuoivasneh (aivot), sotkaseh (ristiselkä,

vrt. sotka), sevetäävtih (ylimmät kylkiluut), euijooh (etusormi), muaduh 

(kasvot, vrt. muoto), seibi, seeibi (häntä), käibi, kääibi (leuka, vrt. kä-ibi,

haltijanimet), häcci, hääci (haara, jalkojenväli, vrt. hässiä), njunekeeji 

(nenänpää), täbdi, tääbdi (perna), eevdi, eeevdi (nahka), njuneräigi 

(nenäreikä, sierain), kazerräigi (niskareikä, niskakuoppa), ualgi (olka), 

eielgi, sivueielgi (selkä, selän sisäpuoli, selkäranka), pelgi, peelgi (peukalo, 

isovarvas), jyelgipelgi (jalkapeukalo, isovarvas), selgi, seelgi (selkä), jyelgi 

(jalka, vrt. jy-elgi), erttipelsärgi (kylkiluu), pelji, peelji (korva), euavji 

(vatsa), niekki, niehi (niska, ulkopuoli), tekki, teehi (lihas), ertpeeli (kylki), 

kyemi, kyeme (kitalaki, vrt. ky-emi), njälmi, njäälmi (suu, ä=a), jiermi 

(järki), pääni (hammas, madapääni=takahammas), lyepi, lyeve (lapa), 

euamattaslyepi (lapaluu), nääpi, näävi (napa), tähti, täävti (luu, ruoto), 

nieratähti (poskikaari, luu), uaivitähti (pääkallo, pääluu), euarvitähti 

(lonkkaluu, sarvento), ualultähti (leukaluu), känistähti (ristiluu), kallutähti 

(pääluu), ertti, eerti (kylki), uaivi (pää, päällikkö, vrt. aivot), ualgatuaivi 

(olkapää), euarvi (sarvi), eevzi, eeevzi (kinner, mutkakohta), toonal, 

toonnal (niskajänne), keharattam (henkitorvi), aaleem (vyötärö), 

vuodattim (nilkka), uarbusm (nimetön sormi), kuaggum (kurkunpää), 

jeessan (jäsen), eeelhisn (pikkusormi), kunnjo, kunjo (naisen häpy), 

koodar, koddar (polvitaive), kuammir (koura, kämmen), kännir (kainalo, 

kyynärpää), kietakemadas (kämmen), loodas, looddas (nivel), euozzamas 

(reisiluu), vuoivas (maksa), keepis, kiäppa (keuhko), siskelas, siskelii (sisin,

vrt. sisko), uaivipaajaas (päälaki), kiädaa (ohimo), euavjivualaa (vatsan

alunen), uarbas, uarbaa (nimetön sormi, vrt. urpa, arpa), kuavdas, kuavdaa 

(keskus, keskikohta, vrt. kautta), uaivas, uaivaa (pää, vrt. aivastaa), kiedas, 

kiedii (kätönen, lapsen käsi), uarbasnjas, uarbasmas (nimetön sormi), 

siskalas, siskalasah (sisälmys, sisälmykset), manemus, manemuu (munuainen, 

vrt. kuun nimet), kaaccat (ristiselkä, luu), vardu, vaardu, vardus (kylkikäyrä, 

vrt. varttua), tiäigu (käsivarren luut, vrt. taika), kallu, kaalu (otsa), siämu, 

siämmun (parta, vrt. si-amu, samu), vaimu, vaaimu (sydän, vrt. vaimo-sielu, 

va-imu), kuahtu (kohtu), edem (ydin), jirreme, jaddoov, adam, atam (ydin, 

vrt. otavan nimet), elne, altna, alna (ien), jissie, jissee, assie, asse, ese (iho, 

kesipuoli, vrt. assi, essi), äskie, asskee, askie, aske, eske (syli, yskä, vrt. kuun 

nimet), aadsie, äätsa, aahtsits, ace, acce, ääci, äcc, azz, acc (jalkoväli, syöjätär, 

vrt. kuukautiset), ajles, aajlaa (aivot), conce, tsuoddse, tsuadtsa, tsuottsa, 

tsuoddsa (kesi), cedem, tjirreh, tjadda, tjada, tjata (sydän, vrt. jatta), celme, 

tjälmie, tjalbmee, tjalpmie, tjalme (silmä), tjielkeske, tjiilhksma, tjielhkiesm, 

tjielkimcelcces (pikkusormi), tjeäbuoh, tjiäbohta, tjiepuot, tjiepet, cepette, 

cepotte (kaula, sepä, vrt. sepe, teppo), cevce, tjieutjes, tjievtjies, tjeutje (kinner), 

cimpe, tjibbee, tjippie, tjibbe (reisi), cince, tjiddjie, tjidtjee, tjittjie, tjidtje 

(naisen rinta), celke (selkä), contek, tjotta, tjotto (ruokatorvi), corme, tjarme, 

tjorbma, tjorpma, tjormo (nyrkki, vrt. jorma), cole, tjoolie, tjollee, tjoollie, 

tjolle (suoli), covje, tjoojjie, tjoivee, tjoojvie, tjoive (vatsa. vrt. toive), cuvde, 

tjaudee, tjuvtie, tjuute (sormenpää, tie=pää), gaave, gavva, kaavva, kavva, 

gavva, kaauva, kaavv, kavv, kavvez, kave (mutka, taive), dapde, daabrie, 

habdee, taabtie, tabte (perna), ertte, eerteh, irrtaga, ierhtik, hiertik (kylki, 

komin ord, vrt. hiertää), ada, ooda, ood, ed (ydin, vrt. od-sielu), algna, olna, 

olnn, ellen, ellan (ien, vrt. ella, ellen), asse, ase, aass, ass, esse (iho, kesipuoli, 

vrt. assi, essi), aske, askk, ask, eske (syli, yskä), cuozza, cuozz (kesi), cada, 

cooda, caad, ced (sydän, läpi, vrt. sata), calbme, calme, calmm, calm, celme 

(silmä, vrt. salme), cibbe, cebb, cimb, cimbe (reisi, vrt. sipe, simppa), cizze, 

cizz (naisen rinta, vrt. sisko), celcim, ceelhisn, ciilcesn, cielgesn, cielg̜esniejje 

(pikkusormi), caebet, ceve, ceäppat, cabbed, ceappad (kaula, sepä), caewse, 

cevzi, ceuzz, cievz, cievze (kinner), cielge, cielgi, cielj, cielg, celge (selkä), 

codda, cuuda, coodd, cond (ruokatorvi, vrt. sotata, sonta), corbma, curma, 

cormm (nyrkki, vrt. turma, surma), coalle, coali, cuall, cuell, cielle (suoli), 

coawje, coavji, coujj, covj, ciejve (vatsa), cuwde, cuvde, cuvdd, cuvd 

(sormenpää), dawde, täbdi, täbdd, tamd, tamte (perna), aerte, ertti, jeärdd, 

jiert, jierte (kylki, vrt. arttu), jorme, joarme, joarmi, juärmm, juerm (ryppy, 

vrt. jorma, jarmo), jolke, juölgie, juelgee, juolkie, juolke, juolge, jyelgi, juelgg, 

julg, jilg̜e (jalka, vrt. julkea), gaddse, gadtsa, kattsa, kaddsa, gazza, kozza, 

kozz, kenz, kence (kynsi), kenceme, gändseme, gahtsema, kahtjiem, kahtsem, 

gaccem, käzzim, kozzem, kenzem (niska, takaraivo), koodar, kooddar, kendar, 

kenter (kinner), girse, garras, karas, karras, kers, keres (henkitorvi, kero), 

garnjere, gargnela, karkngiel, karnel, kernele, gardnjel, kaarnjel, kernel 

(kyynärpää, kyynärä), gaajnjele, gaidnjela, kaajngiel, gaigner, käjnir, käineldok, 

kajnel (kainalo), gaajbie, gaibee, kaajpie, kaipe, gaibe, käjbi, käibb, kajb, kajbe, 

kajpe (leuka, vrt. kapea), gaakkie, gahkaa, kaahkaa, kahkka, gakka, kakk, kakka, 

kaxke (silmäterä, vrt. kaki), kallo, kallutahka, kalladah, kallas, kaldag, kalldak 

(kalvoin, kalvin), kallo, gaalluo, galloo, kaalluo, gallo, kallu, käll, kall, kalla 

(otsanahka, kallo), skiehrie, giadahtja, kiedaatj, kähta, gaedas, keädaaz, keäda, 

kede (ohimo), giele, gialla, kiella, giella, kiela, kioll, kill, kele (kieli), giede, giahta, 

kiehta, gietta, kieta, kiott, kidd, kitt, kete (käsi), goabmer, koammir, komere, 

kuämmer, kuemmer, kiemmer (koura), gulbmee, kulme, gulbme, kulmm, kulm 

(silmäkulma, kulma), guännaa, guannaa, kuonnaa, kuodna, guonna, kuonna, 

kuänn, kunn, kinn, konna (naisen häpy, vrt. kina, kuona, ku-anna, haltijanimet), 

goongele, kuokkuolvis, kuokkoi, guoggom, kuaggum, kuaggam, kinge, konko 

(kurkunpää), laahpee, laahpie, lahpe, lappe, läppi, lääpp, labb, lappe, lape 

(lapa), lijkie, liihkee, lijhkie, liihke, liike, liske, leskk, lisk (pinta, iho, vrt. liki,

likistää), lyepi, luepp, lubb, lippe, lope (lapaluu, lapa), mielge, meälga, mielka, 

mielga, miolgg, milg, melke (rinta / eläimen rinta, unkarin mell), mokse, 

muöksie, mueksee (maksa, vrt. moksat, olla moksiskaan), muohtoo, muohtuo, 

muohto, muotto, muatu, muätt, muedd, moto (muoto, kasvot), naabie, naahpee, 

naahpie, nahpe, nappe, nääpi, nääpp, nabb, nape (napa, vrt. nappi), niere, 

neärra, nierra, niera, njiorr, nirr, nere (poski, miehen poski, komin nir), nurse, 

norras, noras, noros, nuuras, nooras, nors, nores (raajan ylin luu, vrt. noora), 

njaalmie, njalbmee, njaalpmie, njalme, njalbme, njälmi, njälmm, nalm, nalme 

(suu, unkarin nyelv), njiddjie, nidtjee, njittjie, njidtje, njizze, njezz, ninz, ninze, 

nince (nisä), njiedsege, niahtsaga, njietsah, njiehtsakis, njieccakas, njieccagas, 

njioccgos, niezzkas, nieckas, neccek (kinnerluu), njuoktjeme, njuaktjoo, 

njuoktjam, njuoutjav, njuovca, njuouca, njuhccam, nuxcem, nikcem, nokcem 

(kieli, marin nosmo), njuönie, njuennee, njuonnie, njunnje, njunne, njune, 

njuunn, nunn, nunne, none (nenä, vrt. nonna), oojjie, oivee, oojvie, oive, oaive, 

oaivi, vueivv, vuejv, viejve, ojve (pää, vrt. oiva, oivaltaa), oolgie, olgee, oolkie, 

olke, oalge, oalgi, vuälgg, vuelg, vielg̜e, olke (olka, vrt. olga), oolol, ooluol, olol, 

oalol, oalul, vual, voal, oalo, olol (leuka, mordvan ulo), banseme, binnsama, 

pangsim, paksim, bavsa, poousa, poous, pevs, pogs, pensem (huuli, hantin 

polom), batte, bahta, pahta, batta, potta, pott, pedd, pett, pete (takapuoli), 

baanie, badnee, paatnie, patne, badne, pääni, päänn, pann, panne, pane 

(hammas, vrt. pat-ne, pa-anni, haltijanimet), bieljie, bälljee, pieljie, pielje, 

baellje, pelji, pellj, piell, pielle, pelje (korva, vrt. peljästyä, unkarin ful), 

bielgie, bälgee, pielkie, pielke, baelge, pelgi, peälgg, pielg, pielg̜e, pelke (peukalo, 

komin pel), buone, buagna, puoknga, puokna, buogna, puona, punn, pinn, pone 

(povi), buolve, bualva, puolva, buolva, puolvv, pulv, pivl, polve (polvi), buodje, 

buohtja, puohtja, puohtja, buocca, puoca, puocc, puzz, picc, poce (siitin), ramas, 

roomas, rems, roms, remes (silmäluomi, vrt. ramaista), räddie, radde, radd, 

rand, rende, rente (rinta), raavsaa, raavsies, raksa, rähss, ravsa (rauhanen), 

ruoddas, ruodas, rundas, rontes (ranneosa, ranne), ruojde, ruaida, ruoita, 

ruoida, ruojda, rueidd, rujd, rojte (reisi), sille, salla, solla, soll, sell, sele (syli, 

vrt. sella, soile), sääppie, sahpee, saahpie, sahppe, sappe, säppi, säpp, sapp, 

saxpe, sappe (sappi), suone, suadna, suotna, suodna, suona, suonn, sunn, sinn, 

sone (suoni), soalvem, soalvi, suälvv, solve (taive, vrt. salvata, solvata), siene, 

siekna, siegna, sionn, sene (sierain), sieppe, siehppa, sieppa, siopp, sipp, seppe 

(häpy, häpykarva, vrt. siepata), suorme, suarbma, suorpma, suorbma, suorma, 

suormm, surm, sirm, sorme (sormi, vrt. sormus), seärume, suorran, suorram, 

suarram, suärram, sierram, sorame (sierain), daaktie, daktee, taaktie, takte, 

dakte, tähti, tähtt, taxt, takte (luu, unkarin tetem, vrt. tähteet), själmie, sjalpmie, 

sjelme, salbme, salme, salmm, salm, selme (silmä), teiko, tejko (kyynärvarsi), 

orkaa, urhkaa, urka, urkaj, urkka (potka tai hauislihas), virre, varra, vorra, vorr, 

verr, vere (veri), vaajmuo, vaibmoo, vaajpmuo, vaimo, vaibmo, vaimu, väimm, 

vajmo (ydin, sydän, vaimosielu=sydänsielu), faattie, fahtee, faahtie, fahtte, fatte, 

vätti, vätt, vatt, vatte (vatsa), fiehtar, fiettar, viettar, viottar, vidar, veter (vyötärö), 

vuopte, vuapta, vuopta, vuobta, vuokta, vuoptt, vupt, vipt, vopte (tukka), jioggsuonn (henkisuoni, naisen sukuelin), cooddkuoggam (aataminomena), vuoivasn (aivot), 

vuellpäänn (alahammas), mooras (sydänvaltimo, vrt. mora), välddväimmsuonn 

(sydänvaltimo), kunnj (emätin), njuockkcoodd (emätin), paaimoscoudd (esinahka), 

ouddpäänn (etuhammas, vrt. pänniä), cuojjik, cuojjak (etusormi), täbdd (haima), 

koidd, kooidaz (haiven, vrt. koittaa), päänn (hammas), arddi (hartia, vrt. arttu), 

ardditeäkk (hartijalihas), puäskk (hauis), coodd (henkitorvi), kiekkrem (henkitorvi), 

leskk (hipiä, vrt. leski), vuppt, vuoptt (hiukset), vuopttcalmm (hiussuortuva, 

vrt. silmä), tuuppik (hiustupsu, vrt. tuppo), poous (huuli), pott-tähtt (häntäluu), 

cenn (häpy, c=tj, vrt. senni, jenni, jumalatarten nimet), kuoll (häpy, vrt. kuolla

=syntyä, vrt. kuola), kunnjpohssam (häpyhuulet), siopp (häpykarvat), mohttem 

(häpykumpu), kunnjtähtt (häpyluu), pueidd (ihra), calmmroomm, calmmroomas 

(silmän mustuainen), juelggpeälgg (isovarvas), juelggvuadd (jalkapohja), 

juelggkääpp (jalkapöytä), juelgglääpp (jalkaterä, vrt. lääppiä), saahh (jalkojen

väli), jeaddgos (jänne), joodd (jänne), toonal (jänne), änjstok, äänjstok (jänne),

ann (kainalo, vrt. anna, anni), konnjarvualaz (kainalo), vaard (kainalo), cuozz 

(kalvo), meeinpärdd (kalvo), njeudd (kalvo), vueivvtähtt (pääluu, kallo), käullok 

(kalvoin), ruoddas (kalvonen), käddvuadd (kantapohja), heärvvkädd (kantapää),

juelggkädd (kantapää), sokk-kädd (kantapää), viomarkädd (kantapää), 

vuoiggkädd (kantapää), muatt, muad (kasvot), ceäppat (kaula), pioddros 

(kaulanikama), pioddrostähtt (kaulanikaman luu), ceäppatmäcc (kaulapoimu), kuaggamvualaz (kaularaksi), ropp (keho), vardd (keho), kuäppelkerjj (kesakko, 

pisama), cadmm (kesakko, pisama), cuozz (kesi), aass (kesi), njärcc (kesiliha), 

koskkvardd (keskiruumis), koskksuormm (keskisormi), keäppnos (keuhkot), 

mooracmaaddi (keuhkoputki, vrt. matti), njuhccam (kieli), kioll (kieli), jaddros (kielentakainen), ceuzz (kinner, kinnertaive), ceuzzsuonn (kinnerjänne), cenn

-njuhccam (häpykieli), njuhccamcuärvaz (kitakieleke), kuomm (kitalaki, 

vrt. kuoma), kuoll (kives, vrt. häpy), kiptt (kives), vuobdd (kohtu), vuobddceäppat (kohdunkaula), njiccjos (konttiluu, sääriluu), peelljaz, peelljas, pellj (korva), 

pelljvuezz (korvalehti), pelljtähtt (korvaluu), pelljpueidaz (korvanipukka), 

pelljmaadd (korvanjuuri, vrt. matti), kuämmer (koura), caallanj, coollanj 

(kulmahammas), kearmmkulmm (kulmakarva), kurkk (kurkku), coodd 

(kurkku), cooddreäigg (kurkkutorvi), njiollamlokk (kurkunlaki), cooddkiecc 

(kurkunpää), kuullamtähtt (kuuloluu), neäsmm (kuve), jeärtt, jeärttpiell (kylki, 

vrt. jarttu), jeärttpielltähtt (kylkiluu), kurpptähtt (kylkiluu), särdd (kylkiluu), 

kozz (kynsi), teigg (kyynärluu), koonjar (kyynärpää), koonjartaaibas (kyynärtaive), kiottsojjltok (kyynärtaive), kiottkääpp (kädenselkä), kiottseälggem (kädenselkä), 

kuämmer, kiottkeämmen (kämmen), kiottkaavv (käsivarsi), kiottmaadd (käsivarsi), 

kiodaz (kätönen, s-pääte=pieni), maanem (lantio), cuärvvtähtt (sarviainen, 

lantioluu), sootkas (lantionivel, vrt. sotka), luepp, lääpp (lapa), luepptähtt (lapaluu), calmmkäkk (silmän lasiainen), mooracsuonn (sydänlaskimo), kuoggamvualaz 

(leuanalunen), kääibvualaz (leuanalunen), käibbkiecc (leuankärki), käibb (leuka), 

laaukmuorr (leuka, vrt. muorr=puu), ännel (leuka,vrt. anneli), pannlos (leukaluu), 

vuallos (leukaluu), vualtähtt (leukaluu), vuollos (leukaluu), änneltähtt (leukaluu), 

teäkk (lihas), nooras (lonkkaluu), puolvvtähtt (polviluu, lumpio), calmmluomm 

(silmäluomi), nooros (luu), tääutaz (luu), tähtt (luu), coujj (maha), vuezzpäänn (maitohammas), vuoivas (maksa), kälvv (miehen kalu, vrt. kälviä), mioll (mieli), 

kuätkac (ydin), vääimas (ydin), ood (ydin), njiccjos (ydinluu), tabdd (ydinluu), 

kiott-teigg (värttinäluu), cenn (naisen sukuelin, vrt. jenni, senni), uuss (viikset), 

ääbben (viikset), vorrcalmm (verisilmä, veripisara), vorrsuonn (verisuoni), 

vorrvääraz (verisuoni), coujj (vatsa), vardd (vartalo), juelggbäskk (varpaan nivelluu), 

cuuddmeeimaz (varpaanpää), jiellemsuonn (elosuoni, valtimo), jioggsuonn 

(valtimo, vrt. henkisielujen nimet), väimmsuonn (valtimo, vrt. vaimo-sielu), 

juelggpeälgg (ukkovarvas), pelljcuozz (korvakalvo, tärykalvo), vuopt, vuoptt 

(tukka, vrt. vuota), maanem (munuainen), memmaz (rinta), njezz (nisä, rinta), 

njeskkmaadd (takaraivo), naaertähtt (uniluu, takaraivonluu), kaavv (taive), 

maaddpäänn (takahammas), pott (takamus), njiccjos, njiccnjos, njiccgos (sääri), 

puäckk (sääri), njiccjosteäkk (säärilihas), njiccjostähtt (sääriluu), soll (syli), 

ruoddas (suu), kuozzi (suoro), meeimaz, meimm (sormi, sormenpää, pehmeä 

puoli),  kurtt-tähtt (solisluu), kulmmtähtt (kulmaluu, silmäkulma), calmmluomm (silmäluomi), calmmroomm (silmäluomi), calmmtähtt (silmänympärysluu), 

siiskaz (sisus), cuudd (sisälmykset), seeram, searram (sierain), cuss (siitin), 

seälgaz, seälgg (selkä), ciolj (selkä), cioljtähtt (selkäluu, nikama), cioljood 

(selkäydin), moorac (sepelvaltimo), säpp-punn (sappirakko), oocc (rinnus,

vrt. ossi), njezz (rinta), radd (rinta), miolgg (rintalasta), looddcuärvv (rintaluu), 

miolggtähtt (rintaluu), raddtähtt (rintaluu), jeämas (rintamus), välmm (rynnäs), 

nurcc (rystynen), poorramcoodd (ruokatorvi, vrt. purra), ruoidd (reiden etu 

tai takapuoli), seull (reisi), vioram (reisi), cebb (reisi, vrt. seppo, sepe), pajjtähtt 

(reisiluu, vrt. paijata), ruoddas (ranne), teigg (ranne), varddnjos (ranne), 

väimmsuonn (rannevaltimo, vaimo-sielun kohdat), ruvddpäänn (rautahammas), 

coolltähtt (raivoluu, vrt. takaraivo), pävueivv (pää, vrt. pä-vueivv, yhdyssanat), 

keäcca, kiecc (pää), vueivvtähtt (pääluu, kallo), vueivvlaakk (päälaki), vueivvkeerr 

(päälaki), sudd (aukile), källos (päänahka), vueivvcoudd (päänahka), juelggpeudd 

(päkiä), puolvvsuonn (polvisuoni, jänne), joorritähtt (polvilumpio, vrt. jori), 

suormastähtt (polvilumpio), ceuzztähtt (polvilumpio), puovv (povi), punn (povi), 

puäckk, puäckkvuezz (pohje), puäckkvuezz (pohjelihas), puäckktähtt (pohjeluu), 

njiorr, njiorrpeäles (poski), maaddpäänn (poskihammas), niorrcalmm (poskipää), 

ciilcesn (pikkusormi), coossas (pippeli), cuss (siitin), pottcalmm (peräsilmä, aukko), 

cuädgaz (peukalonhanka), peälggkaavv (peukalonhanka), peälggmaadd (peukalontyvi), 

pottpueidd, pottcuell (peräsuoli), pottbiell (pakara), cuärpiell (pakara), koss (kassa), 

paalmik (palmikko), längg (paksusuoli), seäm, seämmnaz (parta), käll, källoolaz 

(otsa, vrt. källi), källtähtt (otsaluu), leskkaass (orvaskesi), ceuccvueivv (olkaluun 

yläpää), vuälggkiecc (olkapää), keädam (ohimo), kuulik (nyrkki), loodas (nivel), 

päskk (nivelluu), maanem (nivunen), radd (nisä), njoonas (nokka, vrt. noona, joonas), 

njuunn (nokka, nenä), kizldok (nilkka), culpptähtt (nilkkaluu), njiccgosloodas 

(nilkkanivel), njiolok (nielu), lusmm (niska, vrt. lusmu), njeskk, njiskkmaadd 

(niska), toonal (niskajänne, niskasuoni), vuerbesn (nimetön sormi), gummos 

(nenäontelo), kuumas (nenärusto), cioljtähtt (nikama), nääppcuell (napanuora), 

näävaz (napatynkä) ja näämm (naama).