ARPOMINEN, NOITUMINEN

Luonnonmukainen elämä perustuu aistimiseen, aistien käyttämiseen.

Kaikkeen tavallisesta poikkeavaan suhtaudutaan epäillen (mitä tarkoittaa, 

minkä enne).

"Hyviä hajuja" seurataan, "huonoja hajuja" vältellään.

Lähes kaikkea pidetään enteellisenä.

Enteiden tulkintaan erikoistuneita ihmisiä kutsutaan arpojiksi ja noidiksi.

Arpojilla on kyky "seurata hajuja" muita pidemmälle.

Arpojana voi toimia kuka tahansa (kuuluu tavalliseen elämään).

1.  "ei ne niitä asijaks asti ottanna" (eläinten karvoja, 

taikoihin).

2.  "eleeten terveenä, kasvooten kauniina" (terveyden 

toivottaminen).

3.  "joko elo ehompi tahi kuolo rohkeampi" (elo ja 

kuolo, vastakohdat).

4.  "kyllä niitä on eelisiä, semmoisia näköjä eli kuuloja" 

(eelisiä eli etiäisiä).

5.  "nyt alakaa arvotus, sano arpa syytä myöten, 

elä miehen mieltä myöten" (arpomislukuja).

6.  "heinänkukastahan sitä paljo arveltii" (arveltii eli 

arvottiin).

7.  "niillä arpaa lyätiin" (arpaheinillä, otettiin kolme 

paria heiniä, solmittiin yhteen keskeltä, sidottiin päät 

yhteen pareittain, toive toteutui jos solmua avattaessa 

syntyi yhtenäinen silmukka).

8.  "anna tosi arpaheinä, puhu tosi luojanputki" 

(sanottiin arpaheiniä sidottaessa).

9.  "arparuahoo solmivatten ehtoolla ja siit likat sitte 

ennusteli" (arparuohot).

10.  "em mie koskaa kuolemast o arpaa lyöny" 

(kuoleman pyhyydestä, tulee ajallaan).

11.  "ne ol itte arpaajat jokka arpo, ei sit joka ihmiin 

osannu arpova" (arpomiseen erikoistuneet noidat).

12.  "arpaluu, se oli semmonen hoarukka luu" 

(arpomiseen käytetty linnunluu).

13.  "pyörii kun arpakapula" (oksikas keppi jonka 

haarukoissa siirreltiin pientä koukkupäistä oksan

kappaletta).

14.  "arpoja ain kysy, usot sie, a ku et usont hiä ei käynt 

arpomaanka" (uskon asia).

15.  "Oko täti oli arpoja" (omat arpojat, lähellä).

16.  "menes suure kive alate, piene kive piälite" 

(loitsusanoja).

17.  "ku kerral lyöp aivasta näät ko tott onokii" 

(yksi aivastus, todeksi).

18.  "eesimmäenee aevastus totta, toenev valetta" 

(aivastuksista ennustaminen).

19.  "ko toinen aivasti niin toinen heti kysy, mitä ajattelit" 

(todeksi käyvät ajatukset).

20.  "minä kans tän aamuna aivastin kaks kertaa, taitaa 

tyttäreni tullam mua kattoo" (hyvä enne).

21.  "kun leuvan nennee kutkutti niim partavieras aeko" 

(tiesi miesvieraita).

22.  "se siitä hettiistä kylypyvettä nouti ja havuvastalla 

kylyvetti" (noita eli parantaja).

23.  "pie luontois luonnais ja haltiais hartioil" (luonto 

ja haltija, vrt. suojelushenget).

24.  "ahveneh harjastahan kans ennustettaaj, se tumma 

osa ahveneh harjassa" (vrt. hauen maksasta).

25.  "hampaht on suussa oltava, ennen ko luvut meinaa" 

(loitsuja lukiessa, elinvoiman merkki).

26.  "vaekka keltä hammas lähti, syleh hiiloksseen" 

(sylki hiillokseen).

27.  "nehää uskoivat haaveisii ja ku sanoivat entummii" 

(haaveet ja entumet, vrt. enteet).

28.  "etiäiset sanothin, että sie olet tulomassa" (sanoivat, 

kertoivat tulijasta).

29.  "yks estieks, kaks myöntieks" (aivastus).

30.  "entte erel käövä, torep peräs tleva" (enteet 

ja todet).

31.  "viruista aina katsotti" (otsan viiruista, 

katsoa=ennustaa).

32.  "hä tizi näidä aikkoja" (tiesi aikoja, arpoja).

33.  "oikia silmä gu syhky ni se on itkua, kura silmä 

ku syhky se on hyvvä mildä" (silmien syyhyämisestä 

ennustaminen).

34.  "nihe lebän oksa tehti taloim merkki" (taikoihin 

käytettyihin lepän oksiin, vrt. suvun merkki).

35.  "kyl se tunsi lukkea" (lukea eli loihtia).

36. "pittä yhel hengähyksel lukkia" (lukea loitsu, 

yhellä hengähdyksellä, loitsujen pituudesta

ja elävästä luonteesta).

37.  "lugomizen jälest vähhäizen sylgi" (lukemisen 

eli loihtimisen jälkeen).

38.  "hä ei lugent konz kovast" (kovaan ääneen, 

loitsuja).

39.  "jos kumba korva helähtäjjä siz kyzydä, kumba 

korva helähti, joz miä ku arvan joz oikkia korva helähti 

ni siz minnua kidedä" (korvien helähtämisestä 
eli soimisesta ennustaminen).

40.  "se pittä yhel hengähyksel siz lukkia" (lukea loitsu, 

vrt. elävinä pidetyt kertomukset ja laulut, kesken 

jättämistä vältellään).

41.  "yks aivaztus hyvä, kaks on pahhaist" 

(vrt. parittomat ja parilliset luvut).

42.  "yks on esteks, kaks on myöteks" (lapsella, 

ensimmäiset aivastukset).

43.  "jura ozuttau, kudai suau, kudai menettäy" 

(jura eli hyrrä).

44.  "korvu junjettoa, sanomat tullah" (junjettaa 

eli soi, sanomat=enteet).

45.  "loittsoo jasattaa" (lukee loitsua).

46.  "kem maltau tiedohuzii" (maltau=osaa, 

tiedohuzii=taikoja, tietäjä=taikojen tuntija).

47.  "monta tähtiekö sie hirnuit" (tähtiekö=kertaa, 

hirnuit=aivastit, laskemisen alkuperää).

48.  "vai ku duumaitsin da i hirnuin, myvvitti näid" 

(hirnuin=aivastin, myvvitti=kävi toteen).

49.  "ei kirru, hillakkazin sanou" (loitsua, 

noita).

50.  "pahoja ei soa meilä hiimostie" (hiimostie 

eli taikoa, vrt. himo).

51.  "hänel on hiimosti hyvä, sidä miestä pideä varata" 

(varata eli pelätä).

52.  "akka tulou harehih" (harehih eli hurmokseen, 

vrt. halteihin).

53.  "harehakka peästäy harehella" (hareh akka 

eli naispuolinen noita).

54.  "kulakat yhteh, mieli nousou kepiekse, 

hivukset savotitah liikkumah, se on huimana silloin" 

(harehakka loihtiessaan, kulakat=nyrkit).

55.  "läbi hampahiz ninnetteä" (noita 

loihtiessaan).

56.  "hypittih aivan halteissah" (halteissaan,

vrt. noitamatkat).

57.  "niin on halteutun jotta tukat peässä liikutah" 

(vrt. haltijan saapuminen).

58.  "haltii nousoo peähä jotta tukat hypitäh" 

(päähän nousevat haltijat).

59.  "eibä sidä eänehesseh sanottu, söpötettih" 

(söpötettiin hiljaa, loitsut).

60.  "minä ennustelemmoz, midä kos tulou" 

(mitä tulee, tulevan tuntijat).

61.  "häi ennusti todeh" (ennustaa toteen).

62.  "heän on emätetty läpi moasta, vain lienöykö 

porokse muuttun" (emätetty eli noiduttu, 

vrt. emättää=puhutella emo-haltijoita).

63.  "sano armaz arbazeni, miz on roinuh, 

miz on tulluh" (arpojan lukuja).

64.  "käi unii arbavuttamah" (kysymään 

unistaan).

65.  "arboamine meni todeh" (todet=toteen 

käyneitä enteitä).

66.  "arvoa mi on keässä" (kädestä 

arpominen).

67.  "illalla ei soa arvautella, arvautella pitäy 

huomenneksella" (arpomisen ajankohdasta, 

vrt. päivällä ja yöllä istuvat noidat).

68.  "eipä nähen arvauteta" (nähen eli

vieraiden nähden).

69.  "arvelta ei soa ennem päi, toizin i mänöö" 

(ennen päi eli tulevaa, vrt. tätä hetkeä).

70.  "kerranki oli meäl lehmä kateissa nin se 

moamakka arvotteli sitä" (arvotteli kadonnutta 

lehmää, arkeen ja tähän hetkeen keskittyvät 
keskisen noidat).

71.  "todeh i meni aiheluz" (aihelus, aihos

=pyyntö, rukous).

72.  "käyväh yheksästä juurikasta kolme kivie" 

(taikaa varten).

73.  "kämmenie iski vassakkah" (noita, 

loihtiessaan).

74.  "mitä nyt pahuo tulou, kun tuli valkieni kynteh" 

(valkea pilkku).

75.  "kokoutu miehie ta naisie, kykähtymä lumella 

polvillah ta vaippa vejettih näin ympäri, ta kierrettih" 

(kokoutui metsään, enteitä kuuntelemaan).

76.  "kuvahteli nokko, tulouko märkä seä vaim mikä 

tulou" (kuvahteli=kutitti, nokko=nenä).

77.  "suu kuvahteloo, ukko kodih tuloo" (suuta 

kutittaa).

78.  "oigei jallampohju kuvahteleh, ken mielehine 

tullov vai mielehine matku tullou" (kutinoista 

ennustaminen).

79.  "hapenet kuvatah, vierasta käkiey" (hapenet

=hiukset, käkiey=tietää, käki=ennelintu).

80.  "kun kulmat kubajaa, siit kumarreldavii tulou" 

(kulmat=ohimot, kumarreldavii=haltijoita).

81.  "illalla jos arvauteltih, siitä yöllä moatessa 

kuvatteleutu arvautuksen akka" (arvautuksen akka, 

tuli uniin).

82.  "ta siinä kykytettih, ta kelle kuulu ta kell ei 

kuulun" (kyykittiin lumessa, enteitä kuuntelemassa).

83.  "minä luulois kuulen, vihmad roih" (kuulen 

luissani, sateen tulon).

84.  "ikkunan alta kuunneltih" (enteitä talvisin, 

talvi=arpomisen aikaa).

85.  "kuundelemah kävelläh uutta vuotta vas" 

(kävellään metsään, enteitä kuuntelemaan).

86.  "yks otti veitsem matkah, siitä sem 

kuuntelenta tilam piirti veitsellä ympärihis lumeh" 

(piirsi lumeen piirin, jonka sisällä kuunneltiin 

enteitä).

87.  "kun korvat kubizou, siitä tulou saje" 

(ilmojen ennustaminen).

88.  "midä nygöi korvat kuvistaneh" (kutinoista 

ennustaminen).

89.  "vedoini, katso da vardoitse" (luettiin vettä 

valettaessa).

90.  "herheläini hiijel lintu, meheläini meijäl lintu, 

lennäs kunne mie käsen" (noitien apuhenkiä).

91.  "kolmeh kertah sitä luvettih ta siinä kumarreltih" 

(parittomat luvut, vrt. haltijoiden luvut).

92.  "kujehtie" (tekee taikoja).

93.  "kujehin yksinäni, en ni kellä sano" (taikojen 

luonteesta, henkilökohtaisia).

94.  "ennen ei enämpi yhessä soanun olla kuv 

viisi henkie ta kolme henkie" (enteitä 

kuuntelemassa).

95.  "avannoilla kum mäntih vierissän akkoa 

kuuntelomah" (akka-haltijaa kuuntelemaan).

96.  "akka sanou jotta neuvon semmosen konstin" 

(akka=noita, konstin=taian).

97.  "oli niidä konstikkahie, ylen oli konstit kovat, 

toizel paremmat" (konstikkaita tietäjiä).

98.  "mie olem monta kertoa ollun konstuimassa" 

(konstuimassa eli taikomassa, vrt. konsta).

99.  "kontakka" (noitarumpu, vrt. kannus).

100.  "luida kolottau, mi tullou, siägö muuttunou" 

(säälle herkät ihmiset).

101.  "tostu ku minä kolduitsin" (kolduitsin 

eli taioin).

102.  "jottako mitein sitä koltuitih, jerestyitih" 

(miten koltuitiin, tuntemalla asioiden syyt 

ja seuraukset).

103.  "koltunoija" (taikoa).

104.  "tiedoiniekat koldunojjah" (tekevät taikoja).

105.  "nimetöin sormi konehissa liikkehellä" 

(nimetön sormi, käytettiin taiottaessa).

106.  "konehtie" (taikoa, kone=taika, taikakalu).

107.  "kolmastu ei sua arvadagi" (saa arvata).

108.  "kolmas toven sanou" (kolmas toden sanoo, 

vrt. kolmasti luetut loitsut).

109.  "senki seittsemet kerrat" (parittomat luvut, 

taikalukuja).

110.  "kivempuhiem maltan" (kiven puheen 

eli loitsun, kivenvihoihin, vrt. puhista).

111.  "sattavukseh kivenvihoa puhutah, 

kiveh ku sattoih" (puhutaan parantavaa taikaa, 

vrt. puhalletaan).

112.  "kivenvyöd otetah kolmes kivez varoikse" 

(varat=taikoihin kerättyjä aineksia, kivenvyö

=sormimainen juomu kiven pinnassa).

113.  "kivenvyödy otetah tiedohuoh" (tiedohuoh 

eli taikaan, tietäjä=taikoja).

114.  "kivimuahista otan kivem mintahto ta luven 

sanad da vihad lähtöy" (luen sanat kiven 

vihoihin).

115.  "minun kirovuz älgäh mengäh kiveh ni 

kandoh kohti, mengäh sinuh kohti" (kiroukset 

eli vahingoittavat loitsut).

116.  "kirovuksem pidi" (luki kirouksen). 

117.  "voian yldä, voian alda, voian keskeldä kera" 

(parantavia lukuja).

118.  "tulest ut tuld, tule mä" (tulesta tullut, 

tuleen mene, syyt ja seuraukset).

119.  "urpa, arpa, tuoreks, terveks" (uuden vuoden 

arpomista, urvat=arpoja, taikakaluja).

120.  "virpi varpi tuoreks terveks, koit anna saija, 

ni sarvet pähä" (virpominen eli varpominen, 

uuteen vuoteen liittyvän onnen arpomista).

121.  "kyl miä tijän kus siun kottiz" (kussa 

sinun kotisi, loitsut=hengille puhumista).

122.  "kylyl löyly kylvettämäh, vassal löyly 

vahvottamah" (kylvetyslukuja).

123.  "kusta liikutit lihoa, siihe liittele lihoa" 

(parantavia lukuja).

124.  "kuhes sah igeä, sihis säh tervehytty" 

(terveyttä toivottavat luvut).

125.  "kus tulit, sinne mene" (vaivojen  

karkottamista).

126.  "kuus on kuppija käjessä, seittsemäs selän 

takana, kuss on vettä, kuss on mettä, kuss ov 

voitiet vakaset" (parantavat voiteet).

127.  "rauta raukka, koito kuona, miksi vessit 

vellies" (raudan lukuja).

128.  "kuonu da parane" (parantamisen 

lopuksi).

129.  "ettei nuuruis polvenah, kivehtyis sinä ikänä" 

(parantavia lukuja).

130.  "ota kivi kibuz, paino ota pakkos" 

(kiven vihoihin).

131.  "päivil pahoil, elämil vaigeil, anna tervehys" 

(kirovusheiniä sisältävällä vastalla kylvetettessä).

132.  "kui keräine lähtöv vieremäh, sid agjas 

sah vieröy, i minun elaigaine" (lankakerällä 

ennustettaessa, lanka=elämänlanka).

133.  "käez ymbär ku kasam punalluttanen, 

ga siid soat tiedämäh, kuulet sanan" (kassoilla 

eli leteillä ennustettaessa).

134.  "karistetah iäre lumovus" (lumouksen 

karistaminen).

135.  sanalla ala tarkoitetaan noitumista, 

lausumista, lumoamista, lupaamista, 

suostumista, odottamista, manaamista, 

pyytämistä, pyhittämistä ja uhraamista 

(mordvan alta, marin ulda, hantin alil, 

unkarin aldoz, vrt. asettua aloilleen).

136.  sanalla arpa tarkoitetaan arpaa, vapaa, 

irti olevaa, ennustusta, ennustamista, taikaa, 

loitsua, arpomiseen käytettyä taikakalua, 

onnen ja kohtalon ennustamista, arpojaa, 

noitaa ja voidetta (viron varp, liivin arbi, 

saamen vuorbbe, unkarin orvos, vrt. varpa, 

varpu).

137.  sanalla kokea tarkoitetaan katsomista, 

näkemistä, etsimistä, tutkimista, aistimista, 

aavistamista, huomaamista, tarkastamista, 

hakemista, onnistumista, voittamista ja 

saavuttamista (karjalan kuottele, viron koge, 

saamen kuocka, nenetsin xo, enetsin koa, 

selkupin qo, kamassin ku, vrt. pyydysten 

kokeminen, vrt. kokemäki).

138.  sanalla manata tarkoitetaan sanomista, 

kertomista, puhumista, muistuttamista, 

ymmärtämistä, oivaltamista, näkemistä, 

häämöttämistä, ennustamista, olettamista,
arvelemista, arvaamista, taikomista ja 

kutsumista (viron mana, saamen muone, 
mordvan muna, marin mana, unkari mond, 

nenetsin man, nganasanin muno, selkupin 

mymbiem, kamassin ma, kantauralin mona, 

vrt. muonio).

139.  sanalla muse tarkoitetaan taikomista, 

pyytämistä, rukoilemista, ennustamista,
aavistamista, uhraamista, uhrirukouksen 

lausumista, loitsimista ja loitsusanoja (marin 

muzeda, hantin munos, mansin mul, 

vrt. musta, multa, vrt. mu=maa).

140.  sanan noita muotoihin kuuluu noid (viro), 

noaide, noite, niojte, noajt, nojt (saami) ja näjt, 

nöjy, najt (mansi, näjtkum=noitamies).

141.  sanalla noitua tarkoitetaan taikomista, 

ennustamista, näkemistä ja asioihin 

vaikuttamista (saamen noaido, noito, 

noajdlusse, mansin näjtokol, nöjtoxol, 

najtakl, vrt. naj=tulen pyhä nimi).

142.  sanalla tuna tarkoitetaan tottumista, 

totuttelemista, oppimista, opettamista,
opettelemista, taikomista, ennustamista, 

näkemistä ja tutkimista (mordvan tonado, 
marin tunema, udmurtin tuno, komin tun, 

unkarin tanul, nenetsin tanara, enetsin 
tadda, selkupin tanti, kantauralin toni, 

vrt. tunne).

143.  sanalla wom tarkoitetaan taikomista, 

loitsujen lukemista, uhraamista ja palvomista 

(komin vomiz, unkarin imad, vrt. vimma).

144.  sanalla lumota tarkoitetaan noitumista, 

loihtimista, taikomista, manaamista, näkyjen 

näkemistä, lumoamista ja lumouksiin joutumista 

(viron lumma, saamen labmo, mordvan lome, 

vrt. silmän lume, vrt. lumme).

145.  sanalla enkor tarkoitetaan lausumista, 

loihtimista, kiroamista, torumista, lupaamista 

ja odottamista (hantin inkor, unkarin iger, 

vrt. inkeri, inkoo).

146.  sanalla tult tarkoitetaan taikaa, taikuutta, 

taioilla parantamista, taioilla parantavaa noitaa 

ja kuumetta (hantin tolt, mansin tulten, unkarin 

taltos, unkarin taltos-noidat, vrt. tuli).

147.  saamelaiset kutsuvat kannuksen (goavddis) 

kalvolla pidettyä arpaa sanala vuorbi (liikkeistä 

ennustetaan).

148.  unkarilaiset kutsuvat noitia sanoilla 

boszorkanyok (noita), babak (kätilö), bübajosok
(tietäjä), javasok (naispuolinen yrteillä parantaja) 

ja kuruzslok (parantaja).

149.  "päivän nägemätöi pahkane pidäs suaha" 

(taikakaluksi).

150.  "nikahutti, kuz muanitanneh" (kussa 

maanitetaan, vrt. mainitaan).

151.  "nikko niemeh, mie viemäh" (nikon 

eli hikan lukuja).

152.  "nikko soareh, mie soattamah" (luettiin 

kolmasti, hikkaa poistettaessa).

153.  "midä keitid, jätidgo nikoil" (nikon osa, 

pidetään elävänä olentona).

154.  "nikoi merez ymbäri, myö kivez ymbäri.. 

kolme kerdoa yhteh hengävykseh lugietah, 

sit heittäy nikoitandan" (heittää eli lopettaa, 

vrt. hengityksen pidättäminen).

155.  "minuo nikoitteloo" (nikottaa, 

vrt. niko, nikkanen).

156.  "missä mainittaneh kun nikottau" 

(uskomus).

157.  "nikoittau minuu, koiz mainitah" 

(kotona mainitaan).

158.  "nikoituksen häkytti ku pöllässyin" 

(pelästyin, nikotus hävisi).

159.  "neuvo milma tiedäjäks" (tietäjän 

oppiin meneminen).

160.  "k ei olluh kedä neuvojoa, sid ei 

soannuh opastuo" (omillaan oppiminen

vanhempaa, oikeat opettajat=metsässä).

161.  "kell on yksi myötätähti, kellä kaksi" 

(aivastus, myötähäksi eli onneksi).

162.  "siitä kierrätettih kivest ympäri kaksi 

kertoa myötähpäivöä, kolmas kerta 
vastahpäivöä" (taikaa tehtäessä).

163.  "hiero kahta kämmentänsä, mykelti 

molempijansa, vasempahan polvehensa" 
(taikaa tehdessään).

164.  "kattsoo mursistau pahal silmäl" 

(pahalla silmällä, vrt. taikuudesta
vieraantuneiden väkivaltaan 

turvautuminen).

165.  "veittsi ku pakkuu, roih muzikkugostu" 

(miesvieraita, veitsestä ennustaminen).

166.  "kui om muru kirvonnuh, muga 

i työ kirvokkua" (työn onnistumisen 

ennustaminen).

167.  "mehevätukkan on, ozakas" (mehevä

=pehmeä, ozakas=onnekas).

168.  "mehevytukkain on hyvätabaine" 

(tukasta ennustaminen).

169.  "rozii hiilutteloo, kuz mainitanneh" 

(rozii eli poskia, kaikki poikkeava
enteellistä).

170.  "pannah arpa, luuah, jotta kellä langiev" 

(arvan lyöminen, vrt. luita).

171.  "lukou luotteitah" (luotteita eli loitsuja, 

vrt. luottaa).

172.  "virrest on Vipusev poika, Lemminkäini 

luottehista" (kansanlaulujen henkilöt,

kuuluisia noitia).

173.  "lugou luottehie" (oma lukeminen, 

loitsujen lausumista).

174.  "lugi tiihhun" (tiihhun eli loitsun, 

vrt. tiihunen).

175.  "tiedohuttu lugou" (tietohutta 

eli taikaa).

176.  "sinun luimistust en varoa" 

(luimistusta, vrt. paha silmä).

177.  "Karhusem Marin toatto se oli aina 

vuitaimassa, se osai hyvil lorkutella siitä" 

(vuitaimassa eli tekemässä häätaikoja, 

lorkutella, vrt. loru).

178.  "loitsushoavoni" (noidan vyöpussi, 

sisältää taikakaluja).

179.  "hänel on loitsuznero" (loihtimisen 

taito).

180.  "mie tiijän yhel loitsin" (loitsun).

181.  "vanhat sanottih jotta pitäis olla liijat 

henket kuuntelomassa, viisi henkie ta kolme 

henkie" (liika eli pariton määrä ihmisiä, 

enteitä kuuntelemassa).

182.  "kuulit noijan noitunuoksi, lappalaisen 

lausunuoksi" (noitunuoksi eli lausunuoksi).

183.  "sanelen sanalla tuolla, lausun tuolla 

lausehella" (loihtimista tarkoittavia 
sanoja).

184.  "noituu kun turjal lappalaini" (noitien 

alkuperää, oikea lappi=koko suomi).

185.  "lapissa sanottih oli ylen suuret tiedäjät" 

(tietäjät eli noidat).

186. "verda piettiässä pidäu lugie" (veren 

luvut).

187. "myö olima pienenä tyttönä kun se vielä 

käveli, semmoisina tietäjinä" (kävelevät tietäjät, 

vrt. autoilla kaahaavat papit).

188. "käytih metsästä leppäni lastu, väki levie, 

aivav vessettih peätäkauten" (leppäinen lastu, 

taikaa varten).

189. "pahoa mium peäl aihostelieteh" (aihostelee

=suunnittelee, toivoo, vahingoittava taikuus).

190. "tule tänne tarvitessa, käy tänne kutsum perässä" 

(henkiä kutsuvat luvut).

191. "jott ois ollut kellä kirot, kiroloista parennettih" 

(kiroista parantaminen).

192. "tule töitäs tuntomah, pahojas parentamah" 

(jokaisella vaivalla syynsä).

193. "täm on tauti takkuloista, pantu hoavam 

pakkuloista" (pakkuloista eli pahkoista).

194. "akka otti palavoa tuhkoa kiukoasta ta heitti 

jälkeh niillä miehillä" (tuhkalla vahvistetut taiat).

195. "mäne läpi kuumista kivistä, palavista 

poateroista" (saunassa parantaminen).

196. "synnymmoan aigah otetah tytöt paginoi" 

(otetaan pakinoita eli ennustetaan, joulun ja 

loppiaisen välisenä aikana, vrt. synnyt

=sukulaisten henkiä).

197. "kovasti painaa, tuloo vihma" (ilmoille 

herkät ihmiset, vrt. haltijan suosikit).

198. "tuutsie vaste hardieloi painau" (painaa 

hartioita, tuiskun edellä).

199. "nin otettih astieh vettä ta siih puhallettih ta 

veitsellä hämmennettih" (sisällä ennustettaessa).

200. "ta huppu korvih otettih vielä kul lumella 

mäntih istumah" (enteitä kuuntelemaan).

201. "se osai hyvin lorkutella siitä" (lorkutella 

eli loihtia, lorku=loru).

202. "avannoilla kum mäntih vierissän akkoa 

kuuntelomah" (kuuntelemaan, naispuolista 

haltijaa, avanto=rajatila).

203. "sano arpa syitä myöten, elä miehem mieltä 

myöten" (arpojan lukuja).

204. "kun ollou veistä, niim mäne hiilestä hiileh" 

(veitsen ja tulen keralla arpominen).

205. "seäd lämbiöö, kazi on lattiel oijennuh 

moate" (kazi eli kissa, kotieläinten liikkeistä 

ennustaminen).

206. "mitä oavistanou se assa" (aavistanoo 

eli tietää).

207. "pahoa ounahutta pien" (vrt. ounastaa, 

tulevaan liittyvät sanat).

208. "neidizet peälitsi tules hypitäh, anna vanhat 

pizorat pakkuv eäre" (pizorat=silmäykset, taikaukset, 

pakkuv=lähtee, häviää, tuli=puhistava voima).

209. "äijöä paremmin pistyy kuv vejem peällä noituu" 

(noituu veen päällä, vrt. vesinoidat).

210. "sanom bud yhen suarnazen, konesno eu pitkä" 

(noituuden kieltä, vrt. kone=taikakalu).

211. "sylle pohjazeh päi muad iäre suus" (sylje maata 

pohjoiseen päin, taikaa tehdessäsi).

212. "pohjain ukko, pohjain eukko poroz om polvilleh, 

ozoa sinä mejjän dielod" (porosta eli tuhkasta 

ennustettaessa, ozoa=osoita, dielod=asiat).

213. "miul om mahti suuri suussa, tieto pohjatoim 

povessa" (mahti ja tieto).

214. "ropehesta työnnetäh vesi pihalla pohjoseh päin" 

(taikaa tehtäessä).

215. "ole sielä sini kuni en tulle kuttsumah kolmella 

pokolla, yhem pokom polkomalla" (ole siellä siihen 

asti, henkien puhuttelemista).

216. "siit oli toas puikom poltanta, puikkuo pantih 

lattiej juomut täyvet, siitä kun sytytettih jotta minne 

päin se koatuu, nin sinne päin se miehellä mänöy" 

(palavista puikoista ennustaminen).

217. "kylym potokan alla kunnellah" (kuunnellaan 

enteitä, saunan räystään alla).

218. "pouvata, arvuuttoa hammaspalasella" 

(hampailla povaaminen eli arvuuttaminen).

219. "a ku pratshkeh kuuluu, synnyn kuuneltez" 

(syntyjä kuunneltaessa, vrt. synnyiksi kutsutut 

jumalat eli sukujen perustajat, haltijoiksi muuttuneita 
sukulaisten henkiä).

220. "meri präiskyy huulillani, sammalet silmillä 

päräjäy" (loitsusanoja).

221. "halteissah hyppiy ta präiskyy" (noita).

222. "mist on pulma puuttunun, taikie tapahtunun" 

(taikie, vrt. taika, vrt. viron pulmat=häät).

223. "miz lie purehet puuttunuh, taigiet tapahtunuh, 

kivestä vai kannosta vai vastaraunikosta" (purehet

=vihat, tulehdukset, vrt. taihuo=hölöttää, lörpöttää, 

taikata=mätkähtää, paiskata).

224. "ni sitä pitäy ninkun näistä ukkovarpahista 

ittseh päin kolme kertoa nyvätä" (vetää ukkovarpaista 

itseen päin, taikaa tehtäessä).

225. "mie lähen Väinöläm pidoih" (vrt. Päivölän, 

monet tuonilmaiset, jokaisella heimolla omansa).

226. "arbah luuvessa bobane mietatta" (arpaa lyödessä, 

bobane=arpanappula, alkujaan luisia).

227. "eräz jäitsäl bobittau" (ennustaa linnunmunasta, 

vrt. boba=sirunen, luun sirunen).

228. "keng minua kovin koke, me koen sitä kovemin, 

keng minua pahoin pano, me panen sitä pahemmin, 

tuli heitä turmelkon, vesi heitä vellokon" (loitsuilla
puolustautuminen, väkivallan välttelemistä).

229. "nuot laulo lapin sanoja, hiien virttä vinguttivat, 

silta notkui alla noitiin, arsin katejen alla" (lapin sanoja 

eli hiien virttä, vrt. hiisi=sukulaisen henki).

230. "kuin minua nojjat noitu, koki kolmet lappalaista, 

ilma vyöte, vuotehita, alasti ala kivelle" (ala eli maakivelle, 

maan tasalla olevat sileät kivet).

231. "kurikalla kultaisella, vasaralla vaskisella, 

noijan nuialla kovalla, lapin sanoilla vahvoilla, 

voimalla väkevän miehen" (noijan nuijalla, 

lapin sanoilla).

232. "sano totta, saraheinä, puhu totta, puro ruoho" 

(saraheinillä arvottaessa).

233. "sünnüs sünnüs saratarha, jos asija nin käö, 

jos ei asija nin käön, ni elä sünnüs saratarha" 

(sara tai ripsiheinillä arvottaessa).

234. "sano totta, saraheinä, puhu totta, putken juuri" 

(luettiin ja sidottiin yhteen parillinen määrä saroja, 

päät päistä, tyvet tyvistä).

235. "sano totta, saraheinä, puhu totta, pulma-ruoho, 

suanko minä mielitiettyni, vain enkö" (sarat sidottiin 

yhteen kolmella heinällä, keskeltä ja päistä, nippu 
avattiin, silmukka=myöntävä vastaus).

236. "yks esteeks, toinen toeks, kolmas kovaks onneks" 

(aivastus).

237. "jarajaako järven randa, kumajaako kuusen 

kanto, tämän noijan noituissa, lappalaisen lausuissa" 

(noidan eli lappalaisen, vrt. paikannimet).

238. "luontoani nostattelen, haltioa haastattelen, 

vaikk olen vaimoinen eläjä, pantu naisten palkimilla, 

naisten solmittu solilla" (vaimoinen eläjä,

vrt. naimattomat noidat).

239. "päästä synty, päästä luonto, päästä päällinen 

jumala, päästä kolme luonnotarta, sitehistä, 

suutehista, kylän kaiken kykkäröistä, miesten 

mielistä pahoista" (juoruista ja pahasta tahdosta 

päästävät luvut).

240. "kannuskoija" (puhua pyörryksiin, 

vrt. kannusta lyövät noidat).

241. "niin ne pelekäävät vanahat kanttaajat" 

(kanttaajat eli ennustajat, vrt. kannus, kansi).

242. "neuli ja niin karehtunu ne luut, ettei niistä 

saanu mittään selevää" (karehtunu eli hiiltyneet, 

luista ennustaminen).

243. "totta ne sillo o haltioishan kun ne karhakkana 

kulkee" (tietäjät karhakkana, haltioissaan, 

vrt. henkien maailmassa matkatessaan).

244. "noetuak karistaa" (noituuden kieltä).

245. "kyllämar se siitä karmentaa, jakka se sen 

kuulee" (karmentaa eli noituu).

246. "vanha aikka oli noeril karpussi, niil ol pussis 

kaikelaissi karvoi ja sarv kans" (noidilla karvapussit, 

omat taikakalut=omista aineksista, kohdalle
sattuneista).

247. "sitä ei oisik kukkaat turjaksi uskonuj joka ei 

oisit tienny" (turjaksi eli noidaksi, vrt. turjan 

lappalaiset).

248. "ihmisluonto niilläkin oli ilmankin, oli katheiset 

toisilhen ja pyythin mettän viljaa saaha kumpikin 

mailhen, erittäim peuroja" (noidat, kilpailleissaan 

eläinten suosiosta).

249. "katteelloehtu" (kateensilmään luettu loitsu).

250. "lukoo kahtomuksie" (kahtomuksia eli loitsuja, 

loitsun nimi=kertoo tarkoituksesta).

251. "keärmmeej jälen katonta" (katonta eli loitsu, 

vrt. madon luvut).

252. "kahtomalla ne paranoo usseenni silimät" 

(kahtomalla eli loihtimalla, vrt. silmäykset).

253. "niit on ollus semmosia jokk om maahista kattonu" 

(maahista=ihottumaa, kattonu=parantanut voitein 

ja taikakeinoin).

254. "jos lähtis kahtojan luo, kahottamaan tuota 

kättä, että mittee se tuosta tietäs" (kahtojan 

eli parantajan).

255. "pittää lähtijä kahtottaan silimää, kun niin 

kovasti karttaa" (kahtottamaan ärtynyttä silmää).

256. "pitää männä kahoittamaan" (jotakin vaivaa, 

katsoa=selvittää vaivan alkuperä).

257. "minä sajatan alimmaisehen kattilahan ne" 

(sadatan, vrt. manaan).

258. "jonkii pahan elel kauhistaa ihmiist nii" 

(kauhistaa, hyvät ja pahat etiäiset).

259. "siinä oli sitte kavetta, siell oli keärmeem päetä 

ja karhun hampaeta" (kavetta eli taikakaluja, 

tietäjän arkussa, vrt. kavahtaa).

260. "entte erel käövä, torep peräs tleeva" (enteet 

ja todet).

261. "toisilla kun käypi siinä kuoleman eillä uavistos 

jotta nyt sitä ei eläp pitkkään" (aavistus, enne 

tulevasta).

262. "minullej jo kävi semmonem paha oaves siitä" 

(oaves eli aavistus, vrt. aave).

263. "kävi semmoset aaneet, että vieras tulleepi, 

ku ovi aukes itestäsä monta kertaa" (aaneet eli enteet, 

vrt. aaveet).

264. "oaveet koerallek käöp" (vieraan tulon edellä, 

vrt. herkät korvat).

265. "ilman muutoskoha tuo näin kehtoittua" 

(kehtoittua eli väsyttää, vrt. kehdata).

266. "sill oli aina kans se keinopussisam matkassa" 

(noidalla keinopussi, keino=taikakeino, 

taikakalu).

267. "se tek niitä keneitää, saloa päe se niitä tek" 

(keneitää eli taikojaan).

268. "jos kengännauha mennee solhmeen se rikastuu, 

eli paula, jos pääsee se muistethan" (kengännauhoista 

ennustaminen).

269. "kevynnä oli lentänyn niijen kahen noijan 

keskessä" (lentänyt kahden noidan keskellä, 

vrt. henkimatkat, unet).

270. "ei olluk kesu ruvenna kestämään" (kesu eli 

rohkeus, tietäjän oppilaalla, vrt. kesuttaa=totuttaa 

itseään johonkin).

271. "manaa niinkun kannuksen lappalaanen" 

(manaa eli loihtii, vrt. turjan, monet lapit).

272. "tieks mut kyl se ny jotaki vaa aanaa" 

(outo ääni, aanaa=tietää, ennustaa).

273. "se monta kertaa mullen oj jahkunu että 

minkälainen unenäkijä te ootta kun ne aina perustaa" 

(perustaa eli käy toteen, enneunien näkijät).

274. "jalananturat syhhyy niät, jouruv vissiim pitkii 

matkoi kulkemaan" (jalkojen syyhyämisestä 

ennustaminen).

275. "minnekkään tuota nyt juostap pittää kuj 

jalakopohjjoo kutkuttaa" (kutinoista 

ennustaminen).

276. "älä ny aivan jantuhjaloon yhtä sanaa hoje 

nottei menetä mantuansa" (mantuansa eli tehoansa, 

hokujen luonteesta).

277. "mahtaaks teil tul pianaikkaans häit kosk 

halkopino jakos" (halkopino jakosi, poikkeavista

asioista ennustaminen).

278. "niillä on niitä jekettejä" (taikoja, konsteja).

279. "se ol semmonem partajerö, mutta oekeim 

mukava mies" (omat parantajat, vrt. epämukavat 

lääkärit).

280. "kaokoa se sinnäe soat akan itellesi hakkea, 

kun tuo juohtomatka näöttää nuin pitkältä" 

(juohtomatka eli hiusraja).

281. "oli silläkij jonkinnäkösiä tiatoja" (tietäjän 

tyttärellä, oma eli suullinen perinne).

283. "lyyvvään arppaa aevaj jopisej joutaviim peälle" 

(turhaan arpomista paheksutaan).

284. "se on ihlaj jotenkii vissi merkki" (tuiskuista,

korvanlehden kutina).

285. "johtuu puhet aaveehin" (puhe aavehiin, 

vrt. kuulla aaveita).

286. "mun yhtäkkiä joukahtum mieleheni, että nyttei 

olekkah hyvin asiat" (joukahtu mieleen).

287. "ilmoi iel jormostelloo" (jormostelee luissa).

288. "mitäs sinä nyj joutavia puhut, em minä siit 

mitiäm maksua ota" (oman ja vieraan erosta, 

maksua ottava=maksullinen).

289. "paranipaan kum minä vähäj joutavoin" 

(joutavoin eli paransin taikoja tehden).

290. "oom minäki yhen kerraj juhannuslankoja 

sitonu" (heiniin sidottuja kirjavia lankoja, 

jokaisella oma merkitys).

291. "juhannuslankoja pittää käöväk kattomassa 

alastonna, muuten niistä eij oom mittäät taikaa" 

(juhannustaiat).

292. "juhanussaunasakki ni, vihta heitetti, saunan 

katom pääl ja mihim päi se tyvi men ni siält päi sit 

nin tuli sulhase" (vihdalla ennustaminen).

293. "juhannusvihta oli sitä vaan sik komiampi mitä 

usseimpaa laia siihel löyty" (useampaa lajia kukkia, 

vihta=taikakalu).

294. "jos juhannusvihlan oksas ol parilliil luku lehtii" 

(lehtien luvusta ennustaminen, taioissa kaikella 

merkitys).

295. "minun käsiän juilostelloo myrsky eillä" 

(ilmoille herkät).

296. "olha niitä sellaisia salanoitia mut ne ei olliet 

julkisia" (julkiset ja salanoidat).

297. "se kun jumaloehesa tulloo niin se on sillon kun 

soepa mehto älytönnä" (jumaloihinsa eli haltioihinsa, 

noita, vrt. metson hahmossa oleva).

298. "ne jumaloivat immeisiä" (jumaloivat eli 

noituvat).

299. "se on hauska, jolla mennee juopa sormeiv vällii" 

(juopa eli juova, etu ja keskisormen väliin).

300. "sitä jutteluot et se sellaine tietäjä oj" 

(eräs nainen, vrt. noita).

301. "oikehen kun nikkahuttaa niin sanotahan 

että joku muistaa, tulee semmonej jutkahus" 

(nikkahuttaa eli nikottaa).

302. "minuj jylis mielessän, että nyt ei tuleh hyvveä" 

(jylisi mielessäni, etiäiset).

303. "no tuota se kun oekein jälilleen selevitettään 

tarkon niin se maetoom pittää tehäs se loehtu" 

(maitoon loihtu).

304. "seisuo ku olento, ei järkäm mihikeä" (seisoo 

kuin olento, vrt. henkiolento).

305. "mäne sinne, kust oot tult, mäne päi pohjosee, 

siell on syttä syyvväkseis, jäätä järkytelläkseis" 

(kateen lukua).

306. "jos on suonelta surkahtannu jos on jäseneltä 

järkähtänny niin se suonele surkahtakhon ja jäsenelle 

järkähtäkhön" (niukahduksen lukua).

307. "suonii suovittammaa jäsenii laittamaa, mist on 

suon sorvattant siin suon sorvattakkoo, mist on jäsen 

järvättänt siin jäsen järvättäkköö" (suonet ja jäsenet,
parantavia lukuja).

308. "jos ol luista lutkahtannuj, jäsenest oj jätkähtännys, 

suuret suanet suutas suij, ja pienet suanet päätäp päi" 

(suuret ja pienet suonet).

309. "ne on semmottii hiisin jätöksii" (hiisin jätöksiä, 

vanhoja käsityksiä, vrt. hiisi=sukulaisen henki,

hiita=henkien koti).

310. "niitähä meä eti koahnaisi ain" (etsin heiniä, 

voiteisiin, omat parantajat).

311. "jollaki on tuossa, ovi, oven karmim päällä jä, 

se luu, se noitaluu" (noidalla oven päällä, 

kaikella tarkoitus).

312. "sulloo aanaa ei kaavaa" (aanaa eli aavistusta).

313. "kyllä se vähä kuavastaa mielessän, että niin sen 

asian ois pitännä olla" (kaavastaa=näyttää, tuntuu).

314. "jos meille oli annettu semmonen kaavaus" 

(kaavaus eli etiäinen, vrt. aavaus).

315. "hyö koittiit noituu ja noitakaavehii käyttää" 

(käyttää noitakaavehii).

316. "se koavehtii toesinaam minun silemissän ihan 

semmosena kun se ol" (kuolleen henki).

317. "teijän tuleminen koavehti" (koavehti eli enteili, 

vrt. aavehti).

318. "se rupesi noitumaan aivan kahakkätteen" 

(noitumaan eli hokemaan loitsua).

319. "kerta hyvee, kahlestip pahaa, kolmastin naimista" 

(tietää aivastus).

320. "se jääksi jäähyttele, parahaksi voiteheksi 

kaikkinaisille vioille" (loitsusanoja).

321. "sill ov vähä semmoista vanhoa kaenoa hampaan 

kolossa" (vanhaa kaenoa, vrt. kaunaa).

322. "mull oli sellaanen kaino että kyllä ny jotaki 

erinomaasta tulee" (kaino=tunne, aavistus, 

vrt. aino).

323. "kyllä mulla vähä oli semmosta kainoo mutt em 

minä sentääl luullus sev viä niim pitkällä olevan" 

(kainot ja luulot).

324. "minul ol sellain kaino, että jotakin tolle Maijalle 

tapahtuu" (aavistus, tunne). 

325. "kajasti silimissän ikään kun joku ois kulukenna 

sivu" (vrt. ajasti, aaveiden näkijät).

326. "om mum mielesäni viä jotaki kajastusta sem 

puheesta" (kajastusta puheesta, vrt. ajastusta, 

muistoa).

327. "kyl mnää stää kajoksusi" (kajoksusi eli aavistelin, 

vrt. enetsin kajo=päivä).

328. "vielä minä teällä elleek kajotan" (elää kajotan, 

päivän lapset).

329. "meni vanhaa kajua" (vanhasta muistista,

vrt. ajua). 

330. "minum peässä kun kajjuu että minä oon sen 

jollekkin antanna" (päässä kaijuu, muistiin 

yhistäminen).

331. "kyllä kait ne sieltä muistista vähin kajjuu" 

(vanhat asiat).

332. "kyllä mä vähä sitä jo kajusin, että sä tuut tänne 

ny pia" (kajusin eli aavistelin).

333. "mäne tuonne kunne käsken, pimijäh pohjolah, 

tarkkahan tapiolah" (karkottavat loitsut).

334. "itse syön syöjäni, itse purem purijani, 

itse tapan tapettavani" (syöjistä kertovat loitsut, 

vrt. tautien henget).

335. "toivotus sudristui" (toivotus=ennustus, 

sudristui=meni hukkaan).

336. "suu kupajau" (kutisee, tulee mieluisaa 

puhuttavaa).

337. "porohkuvoipusk om pikkaraine, luuhine, 

metsoin sorkkuluuz" (metson sorkkaluusta laadittu 

taikakalu, vrt. porottaa).

338. "nuorembaite sorkkuluuhut soitti kun oli väinösty 

vägytty" (sorkkaluut soitti, väinöstä väkeä).

339. "suonikirves kesselissä, millä suonta sorkuttoa, 

jäsentä järskyttöä, pois tilalla entisellä" (kesselissä 

eli tuohikontissa, parantajalla).

340. "puhun pois pyhät kipunat, pyhät suastiet 

sammuttelen" (loitsusanoja).

341. "arbah luuvessa bobane mietatta" (merkitön 

arpanappula).

342. "sil ei vezi burbeta, vai bulahtelieteh dai sih 

järilleh slovahuttoa" (veen äänistä ennustaminen).

343. "kun ei tämä koltsane tule sormeh, sini minun 

kiel ei kalahtai" (kuni - sini, loitsujen rakennetta, 

koltsane=metalliton sormus).

344. "kuin rapakka täm on lastu nii i rapakka maido, 

silmäykset, sikkaukset täh loppukkah" (silmäyksiä 

poistavat loitsut).

345. "sihistem pagizou läbi hampahiz" (loitsua 

lukiessaan, jokaisella omat tapansa, vrt. eläinten 

jäljitteleminen).

346. "älgäh tarttukkas suudeluz ni seädelyz auhti 

mieron ajatuz" (loitsusanoja, mieron=kylän, 

pahojen asioiden tulosuunta).

347. "oigei kyynäspeä kubizoo, mielehine sevättävy tuloo" 

(kyynärpäätä kutittaa, sevättävy=halattava).

348. "sydämehez nikoitti, kuz liennou mainittu" 

(sydämessä nikotti, kussa lienee mainittu).

349. "se piti olla selkäpäre, jotta se oli ensimäini päre, 

siitä puusta otettu se mi oli niinkun koarnapäre" 

(taikaan käytetty päre).

350. "mäne hänel lyö, häi niidä sepittsöö" (sepitsöö 

eli noituu, tietäjä, vrt. sepittää).

351. "sanom mie suranua vuarnua, lindziä leppiä, 

palavua seppiä" (saarnan aloitussanoja, 

saarna=saara).

352. "teräksisen seivon temmon, tsitsiliuskuilla 

sitelen, moasta soate taivosehe" (loitsusanoja, 

tsitsiliusku=sisilisko).

353. "seittsemen seizallah, kaheksan kallellah, 

yheksän yläh" (lukuihin perustuvat loitsut).

354. "se oli niin salakkali pitän niitä voimieh" 

(salassa voimiaan, noita).

355. "siitä heän luki tätä lukuo, ta veren salpasi" 

(veren luvut).

356. "harmoat tukat moas sah, harmoam parran 

vyös säh" (vanhalla tietäjällä).

357. "siitä kun kahta kättä näir rävähytti yhteh" 

(taikaa tehdessään).

358. "siit otettih vittsa käteh ta kaikki siitä se moa 

lyötih ristih rastih" (taikaa tehtäessä).

359. "rissikkeh rassikkeh nogie pirottima" 

(pirotimme nokea, noella ennustettaessa).

360. "ota kolm yöhine paivuvittsane da iske 

vihandua nurmie, kolme kerdua ristakkai" 

(kolme öinen pajuvitsa, taikakaluja).

361. "rikkazilla oliin kuundelomassa" 

(rikkasilla, enteitä kuuntelemassa).

362. "kel on varat tagan, sil ei tartu rikondu" 

(varat=suojelevat taikakalut, rikondu

=vahingoittava taikuus).

363. "rikondahine voimatuz" (taikomalla 

aiheutettu voimattomuus).

364. "kui tämä astivo moam murendau, 

nenga täz rikkied da rikoteksed murendakkah" 

(loitsusanoja).

365. "ta siitä sylkie rehvattih jotta se toteh tulis" 

(loitsun perään sylkeminen).

366. "kirokkah, vieras kirov ei tartu" (vieras 

kiroon ei tartu).

367. "tiedoiniekku hänen rakendi" (päästi rikkeistä, 

taikomalla rakentaminen).

368. "kuin rapakka täm on lastu, silmäykset, 

sikkaukset täh loppukkah" (loihtujen kieli).

369. "tiedovoitsus sanoi ei luve rahvahan aigah, 

ned itsekseh lugou" (lukee itsekseen, 

tietäjä parantaessaan).

370. enetsit kutsuvat noitaa sanalla tadib.

371. enetsit kutsuvat noidan kannusta sanalla 

peda.

372. enetsit kutsuvat ennustajaa sanoilla du 

digada enci (enci=ihminen, enetsi).

373. nenetsinoitien taitoihin kuuluu wiq
eli hypnoosi.

374. nenetsit kutsuvat noitumalla parantamista
sanoilla yil-to (yilcy to=ennustaa kohtaloa
esineiden avulla, y=j, c=s).

375. unkarilaisia tietäjiä (taltos) pidetään
jumalten tai kohtalon valitsemina (enteinä

syntymäkalvo, valkoiset hiukset).

376. unkarilaisten taltosien kykyihin kuuluu
henkimatkat (revules, mietiskely), parantaminen,
noidan tikapuita (maailmanpuuta) kiipeäminen,
haamujen karkottaminen, henkien kanssa
keskusteleminen, unien tulkitseminen,
kirouksien poistaminen, eksyneiden sielujen
takaisin johdattaminen, uhrimenojen vetäminen
ja huonon onnen syiden selvittäminen (etenkin
sukulaisten henkien aiheuttaman).

377. hantit kutsuvat noitien apuhenkiä
henki (ort) apulaisiksi.

378. hantit kutsuvat noitia nimillä terden

-khoi / tarten-khoi (velho-mies, ennustaja,
tietäjä), nait / näjt-ku (noita), sem-volyan

-kho (ajattelija, tuumailija), chipänen-ku 

(velho), toteb / tocheb / tadyb (tietäjä, noita), 

multe-ku (henkien-kanssa-keskusteleva-mies), 

chirta-ku (noita), jol / jolta-ko (noita, ennustaja), 

sepan (noita) ja mante-ku (kertoja).

379. mansit kutsuvat noitia nimillä kojpyn
nyalt (noita), najt / najt-xum (noita / noita

-mies, noita=nainen), valtakhten-pupi (henkien 

kutsuja), potrtan-pupi (ennustaja) ja penge

-khum (kirveen avulla ennustava mies).

380. hantit kutsuvat pimeässä kodassa
suoritettua henkimatkaa sanoilla patlam
xot (xot=kota, tuli sytetetään noidan
hengen palattua takaisin).

381. selkupit kutsuvat pimeässä kodassa
noitumista sanalla qamitirqo (q=k).

382. selkuppinoidat käyttävät kykyjään 

parantamiseen, pyyntionnen ennustamiseen 

ja eksyneiden löytämiseen.

383. selkuppinoidan laulu heikkenee noidan
matkatessa kauemmas henkien maailmaan
ja voimistuu noidan palatessa takaisin päin.

384. hantinoitien apuhenkiin kuuluu karhu,

kuikka, kärppä ja poro (ääntelevät
saapuessaan).

385. selkuppinoita suorittaa henkimatkansa
poron nahan päällä jalat ristissä istuen.

386. nganasanit kutsuvat noitaa sanoilla na,
ne, nat, net, nata ja nete (vrt. ne=nainen, 

vrt. naj=tuli).

387. nenetsit kutsuvat noitaa sanoilla tadebe
ja tadepje.

388. nganasanit kutsuvat noitaa sanoilla
no ja noh (vrt. noita nokinenä).

389. nenetsit kutsuvat lukemista / laskemista
sanoilla tola, tolaba ja tolanko (vrt. olla 

tolaltaan).

390. nenetsit kutsuvat onnea sanoilla wy, weab,
weap, wyap ja yab.

391. nenetsit kutsuvat huonoa onnea sanalla
maja.

392. nenetsit kutsuvat noitaa / tietäjää sanoilla
taaribeä, taasibeä, taadibeä, tatsibeä, tatyipya 

ja tadyebya (vrt. viron tarapita).

393. enetsit kutsuvat noitaa / tietäjää sanoilla

tadib ja tadibi (vrt. tatti, tad-ibi).

394. enetsit kutsuvat ennustajaa / näkijää
sanoilla dudigada enci (enci=ihminen,
enetsi, vrt. tuta).

395. enetsit kutsuvat ennustamista / näkemistä
sanalla modä (ä=a, mota).

396. selkupit kutsuvat huonoa onnea sanalla torae
(vrt. torailla).

397. selkupit kutsuvat hyvää onnea sanalla ki
(vrt. koivun nimet, kye, kis, vrt. talvisanat,
kide, vrt. kiitos).

398. selkupit kutsuvat arvaamista sanalla tanirpiko

(tanaptiko=muistaa, tanimiko=tietää, ymmärtää,

vrt. tana, tanninen).

399. "tsuhuh mäni meän toivotekset" 

(tsuhuh eli hukkaan).

400. "katso etto minuo uskonuh, ga tozivui 

tämä azie" (tosivui eli kävi toteen).

401. "sen tozivutti, min kägei" (toteutti, 
minkä käkesi eli lupasi).

402. "minä toivustan hyveä ainoz jogahizel" 
(hyvän toivustaminen).

403. "pahoa häi toivusteli heile"
(pahan toivottajat).

404. "miittuine tsuasti kelle lähtöv eläjez, 
ga sil ole hyvänny" (tsuasti eli onni).

405. "tsoastitoi on, ei ole ni mih hänel lyyldy" 
(lyyldy eli onnea, vrt. lyylittää).

406. "tsakki noiduu" (noidan nimiä, 
tverin-karjalassa, vrt. tsakka=sääski).

407. "todevui minun sana, vihmu puutui" 
(säätietäjät).

408. "todevuon sanon" (omat ennustukset,
pohjaavat totuuteen).

409. "todeh ozutti" (osoitti toteen, 

vrt. kävi).

410. "minun sana todeh meni" (mennä 

toteen).

411. "ozuta toveks sinum pagin, ongo tozi 

vai tyhjäh menöö" (osoita pakina todeksi, 

todet ja tyhjät).

412. "toisinah koko maksa on silie, 

siitä on kaunis kesä" (hauen maksasta 

ennustaminen).

413. "hänen toivoloi en usso" (toivoloi eli 

lupauksia).

414. "omah toivon söi" (söi toivonsa, 
vrt. sanansa).

415. "häi pidi toivon" (piti toivon).

416. "ei omoa toivuo soannuh, ei sanalleh 
olluh" (ollut sanalleen, pitänyt sanaansa).

417. "miul oli luja toivo" (luja toivo,

olin varma asiasta).

418. "pidi miuh toivon" (piti toivon, 
luotti minuun).

419. "hänen toivondu meni tyhjäkse"
(toivondu eli lupaus, vrt. toivo-nimi).

420. "todes sai toivoksen, min toivotti, sen sai"
(toteen sai toivoksen, vrt. toivomus).

421. "toivottelen vihmoa" (toivon).

422. "pahah näh ei ni ken toivotelte"
(toivo=hyvän toivomista).

423. "min toivoi, sen roadoi" (lupasi, teki).

424. "hyvöä osoa toivotettih" (hyvän osan 

toivominen).

425. "toivotti pakaista tulovaksi yöksi"
(toivotti eli tiesi).

426. "ei männym päisin hänen toivotus"
(päisin eli toteen, vrt. päikseen).

427. "mie siul hyveä toivon" (hyvän 

toivominen)

428. "k et hyvytty toivone, g älä ni pahuttu" 
(keskitie).

429. "häi toivov ittsiedäh lijjan korgiel"
(luulee itsestään liikoja).

430. "synnymmuaz olend aigah kerävyttih ozoa 

oppimah" (osaa oppimaan eli ennustamaan,

vrt. päivän synty).

431. "tiesuarah mändih seizomah" (suarah 

eli haaraan, ennustettaessa).

432. "midä se sana tiedeä" (sanojen 

tietäminen).

433. "net sanad yhty tietäh" (tietää yhtä

eli samaa, sanojen tuntijat).

434. "niill on tiet ta i tiijot" (tiet ja tiedot, 

vrt. henkien asuinpaikkoihin johtavat tiet).

435. "tiijon vuoh eleä se akka" (elää tiedolla, 

vrt. taioilla).

436. "hyvät tiddod on tiedoiniekal" (tiedot 

eli taiat, taikuus=luonnosta opittua tietoa).

437. "tijjol istuu, tijjol astuu" (tietäjän 

eli noidan elämää).

438. "tiedohine sana" (loitsu).

439. "toatto i poika, ne oltih tietäjät, 
tietohuitih" (isä ja poika tietäjiä, 
tietäjäperheet).

440. "mie näim mitein se tietohuittsi 
ta konstuittsi" (taikomista tarkoittavia 

sanoja, vrt. konsti, konsta).

441. "on sillä tietohutta, sanottih kun 
ken oli tietäjä" (tiedon ystävät).

442. "siitä kivem pani rippumah, ni niitä 
näin katso, hänen niitä tietohuisie, ruskiella 

ripakolla sito" (sitoi kiven punaisella rievulla, 

ennustaessaan).

443. "se tiedoiniekku ei sano omii tiedohuzii" 

(sano=sano ääneen, salatietoa).

444. "tiedohuzii pidäy" (taikoo).

445. "tiedohuzil kävelöy" (tietäjä).

446. "sanoinhai egläi, miittuine roih tänäpäi 

seä, tiedoiniekk olin" (olin tietoniekka, 

osasin ennustaa sään).

447. "ennen vanhaz ei olluh tiedoiniekkoa, 
kui seppo Ilmollini sai, siit tiedovuot soadih" 

(ensimmäiset tietoniekat, vrt. noidat).

448. "pietäh tiedovuznevvoloi, verkom 
pohjamperästy, kondienkyntty, eläveähobjoa" 

(tietovusneuvoja eli taikakaluja).

449. "ei ole oza ostamoine, lykky tiel löydämöine" 

(ostaa osaa, löytää lykkyä tieltä).

450. "keinon keksin, tien ozoan" 
(keinot ja tiet).

451. "mengäh tielöil tiedämättömil, moaloil 

käymättömil" (vaivoja karkotettaessa).

452. "siitä luku mänöy tehottomaksi, jotta 

ei ni toittsi tepsi" (luku eli loitsu).

453. "kolme kertoa se i tehtih, sälö otettih 
kaivettih ta samah puuh pantih" (taikaa 
tehtäessä).

454. "tarhan loadi, syndyö kunnellah" 
(tarhan eli piirin, maahan, syntyä,
vrt. sukulaisten henkiä).

455. "ei varavuta sen tarhan sydämes"
(kirveellä piirretyn piirin keskellä, 
varavuta=pelota).

456. "hänel on tarkat tijjot" (tijjot eli taiat,

vrt. ennustukset).

457. "piti soaha tietyä vierissänakalta 
entiset ta vastatulovat assat ta tapahukset" 

(vrt. zvierin eli karhun akalta, joulun aikoihin 

ennustettaessa).

458. "ta heän rupei konstuimah sitä, 

jotta pois kalmavväki ajetah" (konstuimah 

eli taikomaan).

459. "tagalappalazed on tiedoiniekad"
(tietoniekat eli noidat).

460. "tagalapp on Valgiemmeren rannoil"
(valkeanmeren eli vienanmeren).

461. "tagalapis pedroil ajetah" (takalappi, 

peurojen maa).

462. "tiedohuttu ku pidänöy, ga sit pidäy 
mennä tagalappih tiedohuzii ottamah"
(vrt. noidan opissa käyminen).

463. "taigoi loklottaa" (tekee taikoja).

464. "eipä ser roannasta ollut taikoa vaikka 
se kaikittsi touhottau" (ollut taikaa työstä,  
sanan alkuperää).

465. "taikahutti lykkäi kiven ylen loitos"
(taikahutti, lykkäsi kiven).

466. "miz lie purehet puuttunuh, taigiet 

tapahtunuh, kivestä vai kannosta vai 

vastaraunikosta, moahaldieh niskoi" 

(purehet ja taigiet).

467. "mist on pulma puuttununna, taikie 

tapahtununna" (pulmat ja taikiet, 

vrt. viron pulmat=häät).

468. "taikkahuo pagizoo, tuhmah loaduh" 
(puhuu joutavia).

469. "taikun andoi" (iskun, kolauksen).

470. "sinuu emmo maaninnuh, kogo tukkunah"
(maaninnut, vrt. maanitella, mainita).

471. "häi on tundii, tarkah tundou" (tuntija, 

tuntee tarkasti, noitien nimiä).

472. "do päiväl tunduu, vallota hoavoau"
(tuntuu päivälle, hoavoau=enteilee,
vrt. haave).

473. "täyveks toveks ozutti" (osoitti täydeksi, 

kävi toteen).

474. "uskalmon täytin" (uskalmon eli

lupauksen, vrt. uskaltaa).

475. "sanam purgi, uskalmoh ei täydynyh"
(sanat ja uskalmot).

476. "mäntih pinosta ottamah halkuo ummessa 

silmin" (taikaa tehtäessä).

477. "ussalluksem piin" (pidin).

478. "ussalmon täytin" (ussalmon eli

lupauksen).

479. "ka siinä vet se vanha sana toteh tulou"
(sana tulee toteen).

480. "miehel männes hyväd varat pideä loadie, 

kondien kynzi libo hammaz da moamoin 

hivuzrihmat" (varat=suojelevat taiat, 

taikakaluja).

481. "mavon käräikivii, hiirenkivii da tulen iskui"
(pidettiin varoina, taikakaluina).

482. "pahoa silmeä varattih" (pahat silmät,

vrt. hyvät).

483. "milma varautti jottei nyt hyvä peri"
(vrt. varoitti).

484. "vastoam minä pillan" (pilan eli 
vahingoittavan taian, vrt. pilauksen,

taikoihin vastaaminen).

485. "sid ne jäitsät teidy vastoau" (jäitsät 

eli linnunmunat, vastaa eli suojelee,
taikakaluja).

486. "myödäi, ei vassannuh" (myötäilevä 

ja vastaan laittava taikuus).

487. "vassuksed mie vastoan" (vastuksiin 

vastaaminen).

488. "isse kolttsazella sillä moada vasse" 
(taikoihin käytetyt koltsat eli renkaat).

489. "ozavutti toizen vastuksez, toine hyvil veril 

tuli vastah" (osavutti vastuksesta, tuli vastaan

hyvillä verillä).

490. "äijällägö veikan lyömme" (lyömme

veikan, vedon, vrt. veikata).

491. "vain kun se koltuna akka konstuittsi, 

kassaj juuresta kopristi ta vejälti" (konstuitsi 

eli taikoi, noidan nimiä).

492. "on kaksi seitsei vielmyzlähtett yhty nuotan 

reitty myö" (kaksi seitsemää, vanhemmat 

laskutavat).

493. "sivotah ne pitkäh rihmah ta viijäh se koskeh"
(linnun sulat, taikakaluja).

494. "luajitah kolmeh kapien sijah viisikanta"
(viisikantainen tähti, taikakuvioita).

495. "kätkyön laidah laitah viiskandani, 

yönitkettäjäh varoi" (yönitkettäjän varalta, 

lasta itkettävä henki).

496. "eräs pidäy tiähtenny viiskandazen omil brujil"
(pitää tähtenä, brujil eli tavaroille, tähti

=suojeleva taikakuvio, jokaisella omansa).

497. "meilä loajittih viiskulma puuh kun ukko jyräsi"
(suojaamaan ukkoselta, vrt. kanta).

498. "kevom piällä pannah vitsakset, kolme vittsua"
(taikaa tehtäessä).

499. "ennen ol oldu volhhat" (volhat eli velhot).

500. "meni volhhoval loo sinne, tiedoiniekal loo"
(apua hakemaan).

501. "sid volhhat volhhuitih, midä vaste se tiähti 

syndyi" (volhat volhuitiin, noitien nimet

=teon sanoja).

502. "ei pijä vorosie pahoa toisella" (vorosia

=loitsia, manata).

503. "elä sie miun vuittie vie" (vuittie eli osaa).

504. "elä syö toizen vuittie" (toisen osaa).

505. "naizet tietäh yhtä toista" (vrt. najt

=noita, nai-nen).

506. "otti matkoja vähäsen, astu vuojen, astu toisen, 

astu kohta kolmannen" (vrt. noitamatkat).

507. "ei itetä osan vähyttä, itetäh osattomutta"
(osattomuutta, jatkuvaa huonoa onnea).

508. "miu sanon siula asien, vain muissa jotta 

et väkni eteh päin" (salatieto, julkinen tieto

=heikkoa tietoa).

509. "sitä piti kolme kertoa ennättöä lukie 

ennenkun toisen kerran nikotti" (ennättää 

loitsua).

510. "hiän tolkuittsou yhtä ta toista" 

(tolkuitsee eli ymmärtää, vrt. tolkku).

511. "onnakko sie olet yksi haitukka" 

(omat voimasanat, lempeitä).

512. "itse vanha Väinämöini ajoa karittelou 

ylimmäistä tietä myöti ylimpäisehen taloh" 

(ylimmäistä tietä, vrt. noitamatkat).

513. "seittsei kerdoa seittsei, äjjygo roih" 
(taikaluku seitsemän, vrt. otava).

514. "äikähtih edeh lindu" (äikähti eteen,
vrt. suojelushenget).

515. "minä kai ällistyin sih, gu tijjustin"
(tiijustin eli tein taian, tiedustella jotain).

516. marinoitia jaetaan näkijöihin (näkevät tulevaa), 

parantajiin (tunnistavat vaivojen syitä) ja taikojen 

tekijöihin (lukevat loitsuja, voivat auttaa ja parantaa).

517. marinoitien tapoihin kuuluu veitsen, kirveen 

tai sirpin päällä seisominen (uskotaan suojelevan 

vahingollisilta hengiltä, "puren rautaisilla hampaillani 

taudin pois").

518. marinoitien tapoihin kuuluu veen sekoittaminen 

astiassa (samalla loitsusanat kuiskaten eli tekemällä 

taian astiaan, loihdittaessa astiaa pidetään pään / suun 

lähellä).

519. marinoitien tapoihin kuuluu kimpun, luudan tai 

vastan käyttäminen taikakaluna ("lakaisen vahingolliset 

henget pois", toisaalla seisotaan luudan päällä).

520. marinoidan hoitama potilas istuu kädet polvilla 

noidan silmiin tai taiottuun esineeesen katsoen (jalat 

eivät saa koskettaa toisiaan).

521. marinoidat lukevat loitsut ulospäin hengittäen tai 

kuiskaten (vrt. sisäänpäin). 

522. marinoitien taioissa pyydetään terveyttä, vaurautta, 

perheonnea, sopua, rauhallista elämää, karjaonnea, pelto 

ja puutarhaonnea, metsä ja kalaonnea, suojelusta pahoilta 

silmiltä tai kieliltä, ja vahingoittavien taikojen (pilaukset, 

kiroukset) tai henkien poistamista.

523. marinoitien taikoja jaetaan parantaviin, suojeleviin,

vastataikoihin (vahingollisia taikoja vastaan), hyödyttäviin 

(antavat eloa ja vaurautta), vahingoittaviin ja lemmen 

taikoihin (vaikuttavat ihmisten välisiin suhteisiin).

524. marinoitien parantavia taikoja jaetaan viinasta, veren

vuodosta, poltoista, rokosta, korvakivusta, nuhasta / yskästä, 

sisätaudeista, väsymyksestä / uupumuksesta, henkisistä 

ongelmista, myrkytyksestä, riisitaudista, ihotaudeista, 

hammaskivusta ja keltataudista vapauttaviin.

525. hantit kutsuvat noitia nimin nait / näjt (noita, 

vrt. tulen nimet), terden-khoi / tarten-khoi (ennustaja), 

sem-volyan-kho (ajattelija), chipänen-ku (taikuri), 

toteb / tocheb / tadyb (tietäjä, shamaani, vrt. käydä

toteen), multe-ku (henkien-kanssa-puhuva-mies), 

chirta-ku (shamaani, vrt. si=päivä), mante-ku (kertoja), 

jol / jolta-ko (noita, ennustaja, vrt. maan nimet) ja 

sepon (vrt. seppo).

526. mansit kutsuvat noitia nimin najt (noita), kojpyn 

nyalt (shamaani), valtakhten-pupi (henkien kutsuja), 

potrtan-pupi (ennustaja, pupi=henki) ja penge-khum 

(kirveen keralla ennustava mies).

527. selkuppinoidan varusteisiin kuuluu rintapanssari, 

kannus, kannuksen lyöntikeppi ja tavaroiden pitoon 

käytetty kannellinen tuohiastia (koristeltu päivän ja kuun 

kuvilla).

528. saamelaiset kutsuvat noidan apuhenkiä sanoilla 

noidde-gadse (vrt. kaitsijat, opettavat metsässä / vuorella 

istuvaa nuorta noitaa viemällä tämän käymään aliseen 

missä kuulee vanhojen noitien neuvoja).

529. saamelaisten mukaan gadse-henget elävät pyhillä 

vuorilla (mistä voidaan kutsua apuun, vrt. saivot).

530. saamelaisnoidan hahmoa / apuhenkeä kutsutaan 

sanalla sueje (vrt. suoja, auttaa henkimatkalla, voi liikkua 

poron, kalan, linnun ja käärmeen hahmossa).

531. saamelaiset yhistävät suejea noidan lauluun 

(vrt. laulun koveneminen ja hiljeneminen, vrt. noita laulaa 

suejen matkatessa, tai päinvastoin).

532. saamelaisten taruissa noidat liikkuvat / taistelevat 

tuulenpyörteiden ja valojen hahmossa (saivosta avuksi 

tulevat valot, vrt. revontulet).

533. saamelaisten kannuksia jaetaan niihin joissa päivä 

sijaitsee kalvon keskellä ja niihin joissa kalvo jaetaan 

kahdella tai kolmella viivalla (vrt. kantasaamelaiset

ja myöhemmin idästä tai etelästä tulleet).

534. saamelaisten kannuksia jaetaan niihin joihin on 

kiinnitetty metallisia ketjuja ja kelloja ja niihin joihin 

on kiinnitetty eläinten kynsiä, korvia ja karvoja (kolmas 

malli kannus jossa käsisijan koristelut etusijalla, 

vrt. kannuksen hengen olinpaikka, vrt. metalli 

vieraana aineena).

535. saamelaiset pitävät kannusta nahkapussissa 

kodan pyhässä takaosassa eli posiossa (siirryttäessä 

takimmaisessa reessä, vrt. haltijareet).

536. saamelaisten mukaan kannuksen henki itkee 

tai uhkailee väärin kohdeltaessa.

537. saamelaisten kannuksen avulla ennustamiseen 

kuuluu peseytyminen, hiusten kampaaminen, parhaisiin

vaatteisiin pukeutuminen, kotaan kokoontuminen, 

arvan laittaminen kannuksen kalvolle, laulamisen 

aloittaminen ja kannuksen lyöminen arvan liikkuessa

(suunnasta ja pysähdyskohdista ennustetaan, 

muut yhtyvät noidan lauluun).

538. saamelaisnoidan alisen matkaan kuuluu 

apuhenkien kutsuminen, vyön ja kengännauhojen 

avaaminen, kasvojen peittäminen, eteen ja taaksepäin 

keinuminen henkiporoa ja venettä kutsuen ja maahan 

vaipuminen perille saavuttaessa (toiset jatkavat laulua 

noidan palatessa tolkkuihinsa, matkaa kutsutaan 

sukeltamiseksi).

539. saamelaisnoidissa ei kerrota olleen naisia ja 

kuitenkin monet apulaisistaan kuvataan naispuolisiksi 

(apulaisen tehtävänä etsiä saivo-vuorille tai järville 

kadonneen noidan henki, ts. apulaiset nuorempia 

noitia).

540. mordvalaiset kutsuvat oikeaa sanalla vit 

(vit pel=oikea puoli, vrt. viti, vitsa).

541. mordvalaiset kutsuvat vasenta sanalla kers 

(vrt. kersa).

542. mordvalaiset kutsuvat kiroamista / kiroilemista 

sanalla sudoms (vrt. suuto, suutelus).

543. mordvalaiset kutsuvat pettämistä sanalla manams 

(vrt. manata, vrt. manej=kirkas, selkeä, vrt. manitin

=edelliset vuodet).

544. mordvalaiset kutsuvat ensimmäistä sanalla vasence 

(vasna=alussa, vrt. vasa, vasta).

545. mordvalaiset kutsuvat tuoksua / hajua sanalla cine 

(vrt. sinä, siinä).

546. mordvalaiset kutsuvat onnea sanoilla uli-paro 

(ulema=ehkä, ulems=tapahtua, käydä toteen, 

tulevaan liittyviä sanoja).

547. saamelaisnoitien palvomiin eläimiin (apuhenkiin) 

kuuluu korppi, kotka ja kuukkeli (koksik, guovsak).

548. saamelaisnoitien kerrotaan suuttuneen jos 

lähelleen tuotiin koiria (ajavat pois oikeat eläimet).

549. saamelaisnoitien kerrotaan viheltäneen kannusta 

lyödessään (vrt. eläinten kieltä puhuvat / sanoja 

välttelevät noidat).

550. saamelaiset kutsuvat naispuolista noitaa sanoilla

qwopes, qwopeswuot, qwopestallat, kuopaskui na 

(noita nainen), nooides-gummo, noojdiesaakka ja 

noojdiegomma.

551. saamelaiset pitävät naisnoitia yhtä vahvoina kuin 

miehiä (suurimpana erona eivät uhraa eläimiä, 

kuten eivät muutkaan naiset).

552. saamelaisnoitien nimiin kuuluu Guoksag-gummuo 

(kuukkeli-noita, kerrotaan palvoneen mäntyjä joihin 

oli kaiverrettu ihmisten kasvoja, vrt. obinugrilaisten

pyhäköt).

553. saamelaiset kutsuvat noitaa sanoilla noaide, noitats 

ja noites olma (noitot, noitotet, noitostet, noitostallet

=noitua, noitom, noiteswuot=noituus, noitotem

=noituma, noidottu, noitogotet=harjoittaa noituutta, 

noites pargo=noituus, noites did=noitameno).

554. saamelaiset kutsuvat naispuolista noitaa sanoilla 

kuopas, kwepckas, guaps, gwopes ja gapishjaedne 

(aedne=emo, nainen joka loihtii ja ennustaa oman 

sukupuolensa keinoilla).

555. saamelaiset kutsuvat noituutta sanalla gwopeswuot 

(gwopastallat=noitua).

556. saamelaiset kutsuvat hyräilevää / sanatonta kieltä 

/ eläinten ääniä käyttävää noitaa sanoilla judakas 

ja juraak (noita joka ei koskaan laula, vrt. jura akka).

557. saamelaiset kutsuvat noitaa sanoilla nuojtie 

(ennustaja), noojdie (gievrien eli kannuksen haltija), 

noydee, noite, noaide ja noaid (vrt. nuotti, 

vrt. noi-te, yhdyssanoja).

558. saamelaisten noituutta tarkoittaviin sanoihin 

kuuluu noaidevuotta (noituus), noojdume (noituus), 

noojdiesgomma (naispuolinen noita), noaidohit

(taikoa, lumota), nuidadahka (noiduttu, noituuden 

aiheuttama), noitmas (noituus), noitlassat, noaideluassat 

(noitua, mumista unessa, vrt. horroksessa, henkimatkalla), 

noaidot (ennustaa, laulaa noitalaulua), noojdudh 

(laulaa noitalaulua, lyödä kannusta, ennustaa), noitot 

(noitua, lumota) ja noaidot (noitua, harjoittaa 

noituutta).

559. saamelaiset kutsuvat vanhaa miespuolista noitaa 

sanoilla noitkalles (vrt. kalle, noitahkk=vanha naisnoita).

560. saamelaiset kutsuvat kannusta sanoilla guaps

-gobdee (vrt. naispuolisen noidan nimet, vrt. peuran 

nimet, vrt. kuopia).

561. saamelaisten noidista käyttämiin nimiin kuuluu 

diette (taikojen tuntija), gaeido / calmegaeido 

(silmänkääntäjä), sahple-lijjen-jotti (noita joka 

lähettää hiiren edelleen) ja kaivre / kivr (yhistetään 

karva-nimiseen henkeen, vrt. kirva).

562. saamelaiset kutsuvat noitamatkoihin liittyvää 

horrostilaa sanoilla gievvot ja kikkat (gievvot=villi, 

hullu, vrt. kiivas).

563. saamen sanalla kikkat tarkoitetaan noitumista, 

hyräilemistä, soittamista, laulamista ja metsälintujen

soidinäänien jäljittelemistä (terin saamen kharr—kharr,

vrt. kikkailla).

564. saamelaisten noitasanastoon kuuluu kanna 

(taikavoima), tiida (taika, tiidastallat=ennustaa enteistä), 

gaeidet (muuttaa muotoa / tehdä näkymättömäksi), 

juovsatit (tuoda takaisin, koota, palauttaa omistajalleen), 

palledit (osallistua noidan henkimatkaan), murret 

(hyräillä unissa, ulvoa, vrt. murista), juoigastit (joikata, 

lumota), lapmat, labmujuvvot (vaikuttaa veren kiertoon, 

lumota), manidit, manidahtit (manata, ajaa pois tauteja, 

vrt. manata=kutsua), pijjehakat, pojjidit (noituus, 

noiduttu) ja tajka, tajkkastallat (taika, taikoa).

565. saamelaiset kutsuvat ihmeitä tekevää / 

muotoaan muuttavaa noitaa sanalla gaeido 

(ei harjoita vahingoittavaa taikuutta, vrt. kaito, 

keito, vrt. kauto-keino).

566. saamelaiset kutsuvat vahinkoa tekevää noitaa 

sanoilla boranoaide (pureva noita, syövä noita,

vrt. syöjätär), guwlar ja goanstasaeggje.

567. saamelaiset kutsuvat vahingoittavaa taikuutta

estävää / poistavaa noitaa sanoilla juovsdhaeggje.

568. saamelaisnoitiin kuuluu piedje-noite (lähettäjä

-noita, osaa lähettää henkiä / työskennellä henkien 

kanssa), savve-noite (toivoja-noita, osaa toivoa / 

lähettää toiveita) ja tivvo-noite (oikeaksi tekevä 

noita, osaa torjua / kääntää vahingoittavaa noituutta

ja palauttaa asioita oikeaan muotoonsa).

569. saamelaiset kutsuvat vanhaa naispuolista 

noitaa sanoilla noaideakko, noaideakka ja ruvtege 

(aave, haamu).

570. saamelaisten noaide-sanalla tarkoitetaan 

salaista (salaisuutta harjoittava nainen) ja aikaa 

(vrt. noita-aika, kannuksella kuvattu aika).

571. saamelaiset kutsuvat ennustamiseen käytettyä 

sormusta sanoilla vuorbe ja vaeiko (aiemmin sormuksen 

tilalla luita / kolmioksi sidottuja luita).

572. saamelaiset kutsuvat kannuksen t-muotoista 

lyömäkeppiä sanoilla coarve-vaever (poron sarvesta 

tai puusta, osa pehmustettu nahalla).

573. saamelaiskannuksen (gobda) keskelle piirretyn 

päivän (peive) uskotaan yhistävän ylistä, keskistä ja 

alista (yhteyttä kuvataan viivoilla joista yksi menee 

kalvon pohjalle asti, vrt. sielut ja jälleensyntyminen).

574. saamelaisnoitien apuhenkiä kutsutaan sanoilla 

noides woeigni (wo-eigni, vrt. eini).

575. saamelaisnoitien saivo-henkiä jaetaan 

suojelushenkiin (noitaa vahvempia, kutsuvat noidan 

luokseen) ja apuhenkiin (noitaa heikompia, 

toimivat noidan puolesta, eläinhahmoisia).

576. mordvalaiset noidat kutsuvat parantamiseen 

haltijoita vaivan mukaan (Niske-pas ajaa pois, 

Vere-pas erottaa).

577. mordvalaiset noidat poistavat kirouksia 

puhaltamalla ja manaamalla näille uuden asuinpaikan 

("kaukaisella mäellä oleva puu").

578. mordvalaiset kutsuvat ennettä sanalla 

nevtevks.

579. mordvalaiset kutsuvat noitaa sanalla vedma 

(noituus=koldovaz).

580. mordvalaiset kutsuvat siunausta sanalla svetams 

(kirous=sudoms).

581. mordvalaiset kutsuvat auttamista sanalla lezdams 

(kirdems=estää, häiritä).

582. mordvalaiset kutsuvat hyvää onnea sanalla 

ucaska (huono onni=ziyan).

583. mordvalaiset kutsuvat uskoa ja toivoa sanalla 

kememaci (kemeviks=uskollinen, vrt. veren

nimet).

584. mordvalaiset kutsuvat hyvää ja pahaa sanoilla 

vadra ja beran (vide=oikea, mancema=väärä).

585. mordvalaiset kutsuvat salaista sanalla salava.

586. mordvalaiset kutsuvat haistamista ja haistelemista 

sanoilla kacadoms ja miksems (vrt. miksi).

587. mordvalaiset kutsuvat näkemistä sanalla neyems 

(nevtems=näyttää).

588. mordvalaiset kutsuvat katsomista sanalla 

vanoms.

589. mordvalaiset kutsuvat koskemista sanalla 

toksems (vrt. tokenetkos).

590. mordvalaiset kutsuvat tuntemista sanalla 

vacams (vrt. vatsa).

591. mordvalaiset kutsuvat erottamista sanalla 

yavoms (y=j, vrt. jako).

592. mordvalaisten taikasanastoon kuuluu teyems 

/ sayems (ottaa), kirdems (pitää), maksoms, velavtoms 

(antaa, antaa takaisin, vrt. velaksi), vanstoms (vaalia, 

säilyttää), idems (pelastaa), kalavtoms (tuhota), 

ziyan kandoms (vahingoittaa), vesnems, muksnoms 

(etsiä), putoms (laittaa), purnams (koota, vrt. purnata), 

kadovoms (jäädä), yomavtoms (menettää), noldams 

(vapauttaa, päästää irti), sams (tulla), lisems (lähteä),

yomams (kadota), varstams (seurata), pancems, vanoms 

(ajaa takaa), packodems (lähestyä, saapua) ja sovams 

(käydä sisään).

593. udmurtit kutsuvat toivetta sanoilla myl ja mylkyd

(toivoa=sizyny, myl potyny, vrt. milla).

594. marit kutsuvat taikaa, taikuutta ja noituutta 

sanalla ju (ju ketse=taika päivä, vrt. ju-hannus, 

ju-hla, vrt. ju pu=mänty).

595. marit kutsuvat taikojen tekemistä ja tietämistä 

sanoilla jum palash (jumynshylysh=taikavoima, 

taian henki, henkäys).

596. marit kutsuvat noitaa / viisasta naista sanoilla 

julan moshtysho (julash moshtymash=noituus, 

julan yshanash=uskoa noituuteen).

597.  marit kutsuvat taikaa / lumousta sanalla ovyrtysh 

(ovyrash=lumota, vaikuttaa).

598. marit kutsuvat parantavaa taikaa sanalla 

shyvalyktash (vahvistetaan sormia 

napsauttamalla).

599. marit kutsuvat taikaa ja taikavoimaa sanalla juvij 

(juvodyz=taika, taian henki).

600. marit kutsuvat noitaa / tietäjää sanalla juzo 

(vrt. juuso, juzo ydypamash=naisnoita, juzo toja

=taikasauva, vrt. toija-la).

601. marit kutsuvat noitumista sanoilla juzylash ja julash 

(vrt. jussi eli jänis, vrt. juhla, juhannus).

602. marit kutsuvat lumottua sanoilla julymo ja juzylymo

(vrt. jussi lumo).

603. udmurtit kutsuvat taikoja sanoilla vednaskon 

ja pörtmaskon (ved=vesi, pört=pirtti, vrt. sisällä 

ja ulkona tehdyt taiat).

604. udmurtit kutsuvat taikomista sanoilla vednany 

ja vednaskyny (vrt. vesinoidat).

605. udmurtit kutsuvat noitaa ja tietäjää sanoilla vedjun 

ja tuno-peljo.

606. udmurtit kutsuvat ennustamista sanoilla todjaskyny, 

verany ja tunany (enne=todmet, tsaklaskon).

607. unkarilaiset kutsuvat noitaa sanalla boszorkany 

(varazsige=taika, betuz, betyzni=taikoa, b=v).

608. unkarilaiset kutsuvat ennustamista sanoilla 

megjosol ja jövendöl (joslas=ennustus).

609. ersalaiset kutsuvat noitaa sanoilla vedma, vedun 

ja koldyr.

610. ersalaiset kutsuvat noitumista sanoilla koldovams, 

munjams ja jadams (opozijams=ennustaa, ezdems

=lumota).

611. moksalaiset kutsuvat noitaa sanoilla kamladnaj 

(naj=nainen), shätni, sodaj-meläj ava ja vedun ava 

(ava=emo).

612. moksalaiset kutsuvat noitumista sanoilla aksoms, 

vedavams ja munäms-kastäms (tsurams=lumota).

613. moksalaiset kutsuvat taikaa sanoilla sudoma, 

mormatsäms, ezdems ja shätäms.

614. moksalaiset kutsuvat ennustamista sanoilla 

vorazams ja sodams.

615. marit kutsuvat hiipumista ja eroamista sanalla 

shöraltash (hieroa pois).

616. marit kutsuvat lumoamista sanalla jöratyktash

(jöratash=rakastaa).

617. moksalaiset kutsuvat lemmentaikaa sanoilla 

ezdema ja shätäma.

618. marit kutsuvat elävöittämistä ja elämän 

hengittämistä sanoilla tsonym purtash (tson

=sydän, sisin, yksi sieluista).

619. marit kutsuvat lumoamista / innoittamista 

/ puolelleen saamista sanoilla tsonym savyrash 

ja tsonym taratash.

620. marit kutsuvat kiroamista sanoilla vujlanze 

tolshash ja vujlanze tolamyle (vuj=pää, 

vrt. tolaltaan).

621. marit kutsuvat tapaa / keinoa / mahdollisuutta 

sanalla jön (kazne shke jönzö dene=jokainen 

tavallaan, tynys jön dene=rauhanomaisin keinoin, 

jönym kutsyltash=ottaa hetkestä vaarin, vrt. joni).

622. marit kutsuvat hyvää onnea sanoilla jönesh 

ja jönesh tolmash (tolash=onnistua, luonnistua,

vrt. jone).

623. marit kutsuvat iloa ja onnea sanalla pial (pialem 

tygaj=se on onneni, kohtaloni, pialym tylanash

=toivottaa iloa, vrt. pia).

624. udmurtit kutsuvat onnea sanoilla shud, shudbur 

ja udalton (kohtalo=shud, ezel, adzon). 

625. unkarilaiset kutsuvat onnea sanalla szerencse 

(kohtalo=sors, vegzet). 

626. ersalaiset kutsuvat onnea sanoilla udatsa ja 

utsäska (udalams=onnistua, kohtalo=dolä, sudba, 

udel, vrt. udella).

627. moksalaiset kutsuvat onnea sanalla pavaz 

(kohtalo=otor, protor).

628. marit kutsuvat kohtaloa sanalla pyrysh (yhistetään 

vuoden vaihtumiseen, pyrash=olla ennalta määrätty,

vrt. pyry).

629. unkarilaiset kutsuvat noitien välisiä 

voimainkoitoksia sanoilla taltosviaskodas 

(vertauskuvallisia taistoja joissa mittelevät 

henkisiä kykyjään, "pilvistä hyökkäävä härkä 

kutsuu avukseen myrskytuulen").

630. unkarilaisten taikasanastoon kuuluu 

haj, regö rejtem (loihdin, teen taian) ja 

revylessel revylök (olen hurmassa / horroksessa, 

haj-sanaa pidetään vanhana noitalaulujen 

nimenä, hajgatas).

631. unkarilaisten noitien kerrotaan liikkuneen 

hanhen, sorsan, koiran, ketun ja jäniksen 

hahmossa.

632. unkarilaiset kutsuvat pahaa silmää sanalla 

rontas (r=l, lontas, vrt. rontti).

633. unkarilaiset kutsuvat taioin sitomista sanalla 

kötes (vapauttaa taiasta=oldas, tudos-noitien 

sanastoa).

634. unkarilaisiin noitiin kuuluu näkijänaiset 

(leleklato asszony, lelek=henkisielu) ja parantajat

(javasember).

635. unkarilaiset kutsuvat loihtimista sanalla raolvasas 

(r=l, vrt. laolvasas).

636. unkarilaisten noitiin kuuluu taltos (vrt. taitaa, 

taltta), tudos (vrt. tuta, tuntea), garaboncas (taikuri), 

boszorkany (painaja, tekee vahingollisia taikoja) 

ja regos (tanssija, laulaja, vrt. riekko, riekkua).

637. unkarilaisiin noitiin kuuluu bölcs (viisas mies), 

bubajos (taikuri, vrt. pupit) ja orvos (parantaja).

638. unkarilaista taltos-noitaa kuvaillaan 

vaatimattomaksi hyvin käyttäytyväksi mieheksi 

joka haluaa auttaa toisia ja kiertää taloissa todellista 

henkilöllisyyttään paljastamatta (luonteeltaan 

hillitty tai tyyni, vrt. taltuttaa).

639. unkarilaiset kutsuvat taltosin apulaista sanalla 

taltosgyerek (taitava lapsi, taltossag, tatossag=taitaa, 

taikoa).

640. unkarilaisten noitien päähineisiin kuuluu sulat

ja sarvet (käytetty henkimatkalla oltaessa).

641. unkarilaisiin noitiin kuuluu lato (näkijä, alom-lato, 

isten-lato), mondo (kertoja, ennustaja), feielö (vastaaja),

idezö (kutsuja eli henkien kutsuja, idez=kutsua), nezö 

(katsoja, nez=katsoa, etsiä), ö igez (taikuri), kuruzslo 

(parantaja), varazslo (loihtija, ennustaja), böles (viisas 

mies, tietäjä), buvöz, buvölö, bubajos (loihtija, taikojen 

tekijä, bu, by=taika, loitsu), bajolo (taikuri, taikoja), 

bobolo (kätilö, ennustaja), jos, javas (parantaja, loihtija), 

orvos (parantaja, taikuri), hejgetö (joulunajan laulaja, 

ennustaja) ja sirato (itkijä).

642. unkarilaisten taruissa kuvatut noidat ovat vanhoja 

naisia (vrt. enimmäkseen miehinä pidetyt taltosit).

643. unkarilaisten taruissa henget ilmestyvät noidalle

tämän ollessa 7-vuotias (jolloin sairastuu tai katoaa 

kolmeksi päiväksi).

644. unkarilaisiin noitiin kuuluu kuolleiden henkien 

kanssa viestivät noidat (välittävät tietoa, selvittävät syitä 

henkien levottomuuteen, helpottavat surua, osaavat 

myös ennustaa).

645. unkarilaiset kutsuvat henkimatkaa sanalla rejtezes 

(horrostila jossa latvaton puu (tetejetlen fa) paljastaa 

salaisuuksia puuhun kiipeävälle noidalle).

646. unkarilaisten noitien toimiin kuuluu ennustaminen, 

kadonneiden asioiden löytäminen, säähän vaikuttaminen, 

parantaminen (loitsujen ja rohtojen avulla), henkiolentojen 

kanssa viestiminen, unien tulkitseminen, kirouksien 

poistaminen, uhrimenojen vetäminen, huonon onnen 

syiden löytäminen ja kadonneiden sielujen etsiminen.

647. unkarilaiset kutsuvat noitien vierailemaa toista 

ulottuvuutta tai henkimaailmaa sanalla revyles

(r=l, vrt. levi).

648. unkarilaisten noitien tiedetään osanneen hallita 

tulta ja kielteisiä ajatuksia (vrt. laulaminen ja kannuksen 

lyöminen, mielen hallintaa).

649. unkarilaisten mukaan noita ei voi valita voimiaan 

(jumalten / suojelushenkien antamia).

650. unkarilaiset noidat tekevät henkimatkoja maailman 

tasojen keskipisteessä kasvavaan elämän puuhun (elet fa, 

latvassa istuu tarunomainen Turul-lintu).

651. unkarilaisten mukaan elämänpuu (elet fa) kannattelee 

isona kotana pidettyä taivaan kantta (taivaallinen valo 

paistaa kodan aukoista, vrt. tähdet).

652. nganasanit pitävät nykyisen maailman luojana 

orpojumala Djoibaa (teki maailmasta sopivan ihmisten 

asumiseen, tulee avuksi isojen uhkien edellä, pidetty 

tärkeänä noitien apuhenkenä, b=v, vrt. toiva, toivo).

653. saamelaiset laativat kannuksia (goadbes) männystä, 

kuusesta ja koivusta (valitun puun tulee erottua muista, 

ukkosen lyömää pidetään hyvänä).

654. saamelaisten yhestä puusta koverrettuihin kannuksiin

kuuluu kooltaan 44x33x10cm oleva kannus jonka kalvon 

kuvat viidessä tasossa (oikealla puolella peuran kuva).

655. saamelaisten kehämäisiin kannuksiin kuuluu 

kooltaan 85x53x11cm oleva kannus jonka kehä taivutettu 

yhestä puusta (kalvon kuvat jaettu kolmeen tasoon, 

keskiseen kuvattu ihmisiä poroineen).

656. saamelaisten yhestä puusta koverrettuihin 

kannuksiin kuuluu kooltaan 43x36x10cm oleva kannus 

jonka kalvon keskellä päivän kuva (muut hahmot 

jaettu viiteen tasoon, ylimmässä tasossa taivaallinen 

peura).

657. saamelaisten taruissa noidat (kolttavaimot) 

liikkuvat kalan (siian), kontion ja suden hahmossa 

(sutena olo pahinta koska nälkä vaivaa, vaimo=noita, 

vanhempi perhenoituus).

658. unkarilaisten noitien toimiin yhistetään sanoja 

reg (humaltua, lämmetä, vrt. rekilaulu) ja rejt 

(piiloutua).

659. obinugrilaisia noitia jaetaan niihin jotka voivat 

lähettää viestejä henkien maailmaan (menojen vetäjiä, 

laulajia) ja niihin jotka voivat ottaa tietoa vastaan / 

muuttaa tietoa todeksi (varsinaiset noidat).

660. obinugrilaisia noitia jaetaan sen mukaan miten 

ottavat yhteyttä henkimaailmaan (soittaen / laulaen, 

unissa, kutsumalla metsän eläimiä / henkiä).

661. mansit kutsuvat miesnoitaa sanoilla potertan 

pupgheng xum (hengille-puhuva-mies).

662. obinugrilaisia noitia jaetaan niihin jotka ottavat 

yhteyttä henkiin esineiden välityksellä (veitsi, kirves) 

ja niihin jotka työskentelevät ilman esineitä

(unet, enteet).

663. obinugrilaiset kutsuvat taikuutta sanoilla penigh 

ja sart (taikoa=penghungkwe, sartti).

664. mansit kutsuvat ilman kannusta työskentelevää 

miesnoitaa sanoilla penghen xum (pidetään kannusta 

käyttävää heikompana).

665. obinugrilaiset kutsuvat noitia sanoilla sepan 

(vrt. seppä), sepaneng xu (taikoja-tekevä-mies), 

surkeng xum (tuhoava mies, vahingollisia taikoja 

tekevästä, vrt. surkea) ja mutrang xum (taikoja 

tunteva mies, vrt. mutristaa).

666. obinugrilaisten noitiin kuuluu pyörivästä 

tanssista ennustava naispuolinen noita (vrt. sisällä 

/ tulen ympärillä tanssiminen).

667. obinugrilaisia noitia ei jaeta valkoisiin ja 

mustiin (vaan heikompiin ja vahvempiin,

apuhenkiensä mukaan).

668. obinugrilaiset pitävät noidan kykyjen enteinä 

herkkyyttä, erikoista / itsepäistä käyttäytymistä 

ja kiinnostusta lauluun tai soittoon.

669. obinugrilaiset noidat keskustelevat henkien 

kanssa laulun, kannuksen ja tanssin välityksellä 

(henkimatkaa seuraava hurmoksellinen paikallaan 

pyörivä tanssi).

670. obinugrilaisen noidan henkimatkaan kuuluu 

asian (ongelman, vääristymän) alkuperän selvittäminen, 

vastuussa olevan hengen kutsuminen / yhteyden 

ottaminen apuhenkien välityksellä (vrt. voimakkaat 

/ pelätyt henget), korjaavien toimien (uhrien, 

rukousten) määrittäminen ja hengen hyvästeleminen.

671. obinugrilaiset kutsuvat noitien apuhenkiä eläviksi 

hengiksi (liling puping, lileng lungx) ja puhuviksi 

hengiksi (potertan puping).

672. marit kutsuvat alkua ja loppua yhellä sanalla 

(mucas, mycas).

673. marien haltijoihin kuuluu kohtaloa hallitseva 

Purysho (taikojen tekijä, tulevan luoja, vrt. haltijaksi

muuttunut noita).

674. marit karkottavat vahingollisia voimia sanoin

myiyn surtyshto-portyshto shogen-shogash, shinchen

-shinchash tylat ver uke (kodissani tai pihallani 

ei ole paikkaa missä voisit istua tai seisoa).

675. marinoitia jaetaan ennustajiin (muzha gche, 

näkee tulevaa, voi löytää kadonneita esineitä),

näkijöihin (shinchanuzhsho / uzhsho-kolsho, 

näkee asioita, voi nähdä sairauksien syitä), 

loitsijoihin (shyvedyshe, lukee loitsuja, mumisee), 

parantajiin (juzo, osaa parantaa ja vahingoittaa, 

vrt. juuso) ja pahoihin noitiin (loktyzo-puzhykcho, 

tekee vahingollisia taikoja, pilaa asioita).

676. marit käyttävät loitsuissa parittomia lukuja 

(1, 7, 9, 11, 77).

677. marinoitien apuhenkiin kuuluu konnat ja hiiret.

678. marit loihtivat kugu tenyz vyd pundash gych 

orysho zhavam luktam, orysho kolyam luktam 

(suuren meren pohjasta päästän ulos villin konnan,

päästän ulos villin hiiren).

679. marien loitsuja jaetaan parantaviin (ihmiset, 

eläimet), suojaaviin (ihmiset, eläimet, kasvit, esineet), 

vastaaviin (vahingoittavaa taikuutta vastaan), 

lemmentaikoihin (lämmittävät / viilentävät),

vahingoittaviin ja vaurautta ja hyvyyttä tuoviin.

680. marien loitsut (syvedyme, syvedyme mut) 

sisältävät toiveen, tahdon tai käskyn (luettaessa 

sanojen voima yhistyy lukijan voimiin).

681. marit karkottavat vahingollisia voimia yheksän 

lastun tulella, katajan havuilla, pihlajan lehvillä 

ja villiruusun varvuilla.

682. marit lisäävät loitsujen perään vahvistavia sanoja

(tfu, tfu, tfu, pah, pah, pah).

683. udmurttinoidat taistelevat vahingollisia henkiä 

vastaan asettamalla näille mahdottomia ehtoja 

("jos pystyt muuttamaan mustan karhun valkoiseksi").

684. udmurtit käyttävät vettä puhistamiseen, 

parantamiseen, helpotuksen antamiseen ja

vahingollisten voimien torjumiseen (taikoja voidaan

vahvistaa lausumalla lähellä olevien vesistöjen 

nimiä).

685. udmurttinoitien apuhenkiin kuuluu järvien 

ja jokien pohjassa elävät eläimet (vrt. pohjakalat,

simpukat, ravut, vedessä elää myös vahingollisia 

henkiä kuten niveltaudin henki).

686. udmurtit suojautuvat pahoilta silmiltä ja pahoilta 

kieliltä (vahingollisten taikojen nimiä).

687. saamelaisten taikasanastoon (noituuden kieli) 

kuuluu nuaidivuota (noituus, vrt. naidi, tulinainen), 

noiddvuott (noituus), nuaidastallad (noitua, vrt. nuida, 

naida), käidid, kaaidam (taikoa joksikin, vrt. kaita), 

passaa (taikauskoinen, vrt. pase=pyhä, vrt. paasata), 

tidda, tiida, tijda, tiijda (taika, vrt. titta, tieto,

vrt. hömötiaisen laulu), käidistid, kääidist (taikoa, 

nopeasti joksikin,vrt. kadi, kidi), lommood, lomom 

(lumota, vrt. lommo, lompolo, loimu), nuaidud, 

nuaidum, noidum (noitua, vrt. noi-duma, nai-duda), 

utke, udhe (konsti, temppu), koncca, koonca (konsti, 

vrt. konsanaan), konsta, koonsta (konsti), ise (apu, 

vrt. itse, isä, is-sielu), haskuleh (voimat),  ääpih (voimat, 

vrt. apu, appi, aapa), vyeimi, vyeimi (voima, vrt. vy-imi,

haltijanimet), kävni, käävni (apu, hyöty, taika, vrt. kani, 

kauni), ässi, ääsi (asia, vrt. asu, assi, vrt. as-sielu), 

oomas, oommas (ihme, outo, vrt. oma, omaksua), 

vaikuttas (vaikutus, vrt. vaikku), tuodalas, tuodalii 

(todellinen, vrt. tuta, totta, tuota), omaslas, oommaslas, 

omaslii (ihmeellinen), imaslas, imaslii (ihmeellinen, 

omas=imas, vrt. imi=emä), iimas, immas (ihme, 

vrt. im-sielu, imaista), latkis (tehokas, tepsivä, 

vrt. latkia), mattu, maatu (oppi, taito, vrt. mato, 

maatua), taidu, taaidu (taito, vrt. taittaa), tiätu, tiädu 

(tieto, vrt. titu, tatu), haalu (halu, vrt. haalia), tattu, 

taatu (tahto, vrt. tatu), tätt (tahto, vrt. tatti), tättmos 

(tahtominen, vrt täti), asse, aassjee, aassjaalatj, assje 

(asia, syy, vrt. millä asialla), amas, oomas, emas (outo, 

ihme, ama=oma=ema), asse, ässi, äss, ass, assa (asia, 

syy, vrt. syiden tunteminen), maattedh, mahteet, maahtiet, 

mahttet, mattet, mättid, mätted, matted, maxted, matte 

(mahtaa, vrt. matti=sukulaisen henki, mattar-akka), 

daajredh, daideet, taajtiet, taitet, daidet, täidid, täidded, 

tajded, tajde (tietää, taitaa, olla mahdollista, vrt. taite, taaja), 

viekkie, vähkee, viehkie, viehkke, vaekke, vekki, veäkk, viekk, 

vekke (apu, vrt. vekki, viehkeä, viekas, väki), moodrai, 

moodros (ihmeellinen, vrt. mutristaa), ommsallas, oomas 

(ihmeellinen), cuddnai, cuddnos, cudnai, cudnos (ihmeellinen, 

vrt. tsuudit, sutata), keäinn (keino, vrt. keinu, kaino, 

vrt. inn=yö), uvdas (luotu, vrt. udas, pudas), luevv (luova, 

vrt. lu-eva, haltijanimet), vualluum (manattu, vrt. vallu, 

valua), vierr (syy, vrt. vierre, vieriä, vrt. veri), lommum, 

luommum (lumottu, taiottu, vrt. luimu, luumu), viokkas, 

viokksos (tehokas, vrt. vokka, vokotella), tuodlaz (todellinen, 

vrt. tuota, tota, tuta), vuoigg, vuoigas (todellinen, vrt. voikka), 

vaikkteei (vaikuttava, vrt. vaikka, vikka, vika), kiessed miol 

(lumota, vrt. kisse, kesse), viemm (taiottu, noiduttu, 

vrt. vimma), hoortos, hoortummus (hurahdus, vrt. horo, 

horista), oomas (ihme), cuuda (ihme), kuonstt (konsti, keino), 

pasttmos (kykeneminen, vrt. paistaa, paiste), pastted (kyetä), 

silttummus (kykeneminen), siltteed (kyetä, vrt. silta), 

vuäittmos (kykeneminen, vrt. vuitti, vaiti), odd (kyky, 

vrt. otta, otsa, ottaa), loommmos (lumoaminen), loommad, 

luommad (lumota, taikoa, vrt. luomakunta), vuallummus 

(manaus), vueitted (valloittaa, kyetä), vaikkted (vaikuttaa), 

persted (piitata, tuntea mielenkiintoa, vrt. perse, perso), 

suoppeed, suoppjoottad (taikoa, vrt. suopea, soppi, sopia), 

suappad, suoppad (luoda, vrt. suopa, soppa), noiddad (noitua, 

vrt. nitta, notta, vrt. no-ida, haltijanimet), näppeed (piitata, 

vrt. näppituntuma), piallad (piitata, vrt. pala, pila), vualleed, 

vualloottad (manata, vrt. vala, vale, valo), raajjad (luoda, 

vrt. raaja, raija, raita), mossjoottad (kujeilla, vrt. mossit, 

mos-heimo), juanusid, juannus, juonusid, juonnus (juonia, 

vrt. jannu, junnu), konstusid (temppuilla, konstailla), tuejjeed 

(aiheuttaa), tempp (temppu), luomm (taika, vrt. lumi, luomi), 

vyehi (taito, tapa, vrt. viehe), tyeji, tyeje (teko, työ), pargo 

(työ, teko, vrt. parkkonen), taho (teko, vrt. tahto), nahca, 

naavca (kyky), täidid, taaidam (osata, taitaa, vrt. täti),

kikkanid (kyetä, vrt. kikkailla) ja suija, suuja (aihe, syy). 

688. saamelaisten taikasanastoon (kätkevä, salainen, 

löytävä) kuuluu syele (salaa, vrt. sy-ele), jaukki (katoava, 

vrt. juki, jukka), javkuttah (näkymätön, vrt. juku), uainimettum 

(näkymätön, vrt. uni, aine), syeligas, syelimas (salainen, 

vrt. syli, seli), oolmas (julki, vrt. ilma), läppjetem, läppjekanai 

(katoamaton, vrt. lappi, läpinäkyvä), kuesttem, kuasttem 

(näkymätön, vrt. kusti, kaste), kuesttel, kuesttlos, kuasttjeei, 

kuostti (näkyvä, vrt. los=henki), oorramkanai (olematon), 

sueleei (salaava, su=sy), peeitkos (peittelevä, salaileva), 

kääitas (salainen, vrt. kaita, kaidalla tiellä), sueles (salainen), 

jaakkas (tuntematon, vrt. jakka, jahkailla), toobdtem 

(tuntematon), oosktem (uskomaton, vrt. osku), peittast 

(salaa, salassa, vrt. peitossa, peittyä), suel, sueleld (salaa), 

peittad, peitted (peittää, piilottaa, salata, vrt. peite, 

sammalpeite), sueleed (salata), loommad, loomeed (lymyillä, 

piileskellä, kätkeytyä, vrt. loma, lomassa), ciokkad (kätkeä,

piilottaa, vrt. sokka, tokka), peittoottad (peittyä, piiloutua, 

kätkeytyä), päljsmed (paljastaa, vrt. paljas), päljsmoovvad 

(paljastua), riccad (paljastaa, vrt. rissanen), ruokkad (kätkeä, 

vrt. ruoka), jaukkad (kadota näkyvistä, vrt. jukka), johssed 

(kadota), leauktted (kadota), läppjed (kadota, vrt. lappi), 

läpped (kadottaa, vrt. läpi, lappeenranta, lappeellaan), 

veeckted (kadota, vrt. veska), raappted, rooppted (kadottaa, 

vrt. raappa, raaputtaa), suelummus (salaaminen), käittmos 

(salaisuus), peeitas, peittäss (salaisuus), eiehad, eieham 

(kätkeä, piilottaa, peittää), ruggad, ruugam, rogga (kaivaa 

esille, vrt. ruukata, rukkanen), ceke, tjiegedh, tjiahkat, tjiehkat 

(säetä, peittää tuhkalla), ciekkat, ciehad, ciokkad, cigged, 

cikked (kätkeä, säetä, vrt. siekailla), kätted (kattaa), peittad 

(peittää), taksted (peittää), tuvdded (peittää hyvin), jävkittid, 

jäävkit (häipyä, kadota), kavnud, kavnuum (löytyä), laapas, 

lappas (kadonnut, kadoksissa ollut, vrt. lapanen), javkke, 

jaavkudh, jauhkat, jaavkat, jauhkat (kadota), jawkat, 

jävkittid, jaukkad, jafked (kadota), gaadudh, gaahtoot, 

kaahtuot, kahtot, kattad, kaddad, kattad, kato (kadota, 

vrt. kattaa, kattoa), gaavnedh, gaudnat, kaavtnat, kaunat, 

gawdnat, kavnad, kaunnad, kavned, kavne (löytää, vrt. kana,

kantaa kaunaa), gueddeet, kuoddiet, kuotet, guoddet, kyeddid, 

kuedded, kudded, kitted, kode (jättää, kadota), lijmedidh, 

lapmahit, labmahit, labmat, loommad, lemmed, leme (lymytä, 

vrt. lauma, lemi), ciokksest (piilossa), peittai (peittävä) ja 

ciokkum (piilotettu).

689. saamelaisten noitasanastoon (noitanimet) kuuluu 

aeeinjkalgu (naisnoita, kalgu=akka, vrt. eini), nuaidi (noita), 

noajdie, noydee, noojtie, noite, noaide, noaidi, noidd, nojd, 

niejde, nojte (noita, vrt. no-aidi, noi-tie, vrt. najt), eeppi, 

eeepi (taituri, vrt. epistä), ealmekäidee (silmänkääntäjä),

culidijjee (kuiskija, pikkunoita), uappee (oppilas), tietti, 

tiettee (tietäjä), naaerniok (tietäjä), tiettikäälles (tietäjäukko), 

luommi (taikuri), suoppeei (taikuri, vrt. suopea), ceäpp (seppä, 

taitaja, osaaja), ceäppnek (taiteilija), tiettikäälles (noita), 

noiddääkkaz (noita-akka) ja noiddai (noituja).

690. saamelaisten noitasanastoon (noituuden lajit) kuuluu 

tubddi, tobddi (tuntija), uaci, uasi (rauhoittaja), lohhee (lukija, 

loitsija), mainasteijee (kertoja), mustalijjee (muistaja, kertoja), 

rätkkeei (ratkoja, erottaja), coggi (estäjä, vrt. sokka), heammeei 

(haittaaja, häiritsijä, vrt. hame), häittjeei (haittaaja), oocci (etsijä, 

vrt. ossi), aicci (havaitsija, vrt. assi), äinnai (havaitsija), meälgteei, 

mialgeei (hidastaja, vrt. malka), tuolljeei (hillitsijä), hoorteei 

(hurahtaja), äukkeei (hyödyntäjä, vrt. auki), poodteei (irrottaja), 

juekki (jakaja, vrt. juki, ju-eki), juetkki (jatkaja), joodteei (johtaja, 

johdattaja), cuavteei (johdattaja), kuulltoolli (johdattelija, vrt. kuu, 

kuulla), cajjotti (johtaja, vrt. saija), jaukki (katoaja), kadsteei 

(kadehtija), vuoppi (katsastaja), raajji (laatija, r=l), kiirdceei 

(lentelijä), kirddi (lentäjä), laazzteei (lisääjä, vrt. lasa), hohssjeei 

(keksijä, vrt. hossa), kiolddi (kieltäjä, vrt. kiltti), karreei (kiroaja, 

vrt. kare, karu), vuallei (kiroaja, vrt. vala, valli), kuvddloddi 

(kokeilija, vrt. kuta, loddi=lintu), kiccloddi (kokeilija, vrt. kisa, 

kissa), päkkai, pääkkeei (käskijä, vrt. pakko), korreei (kovettaja), 

coolteei (kuiskaaja), cuuleei (kuiskija, vrt. tuuli), kuonccootti 

(konstailija), kuittjeei (kuittaaja), looggtoolli (luettelija, vrt. luku

=loitsu, vrt. lokki), lookki (lukija, lokin luvut), loommi (lumoaja), 

loonnai, lonsteei (lunastaja), vuoltteei (lähettäjä), vualleei, 

vuallei (uhkaaja, manaaja), vuarskeei (menettäjä), moonteei 

(menettäjä, vrt. mona), muoleei (mongertaja), lonnteei (yllyttäjä), 

viizzlostti (yllyttäjä, vrt. visa, viisas), kiurrjeei (yllyttäjä, vrt. kiuru), 

ohtteei (yhistäjä, vrt. ohto, otso), persteei (välittäjä, vrt. perso),

väälteei (välittäjä, vrt. vala, vaala), tormmai (vioittaja, turmelija), 

njorggai (viheltäjä), veikkeei (veikkaaja, vrt. veikeä), pärtteei 

(vaurioittaja), varjjleei (varjelija, vrt. varjo), varjjlos (varjelija, 

vrt. los=henki), vaarteei (varoittaja, vrt. vaara, vaari), vuoigstotti 

(valmentaja), valmsteei (valmistaja), musttleei (muistelija),

mustteei (muistuttaja, vrt. musta, vrt. mu=maa), aastcootti 

(uhkailija, vrt. asta), akkoolli (uhkailija), oodeei (uudistaja), 

torkki (tärvelijä), tutkkeei (tutkija), vuarnteei (tutkija), 

pillsoovvi (pilaaja), muumeei (mumisija), raajji (toteuttaja), 

coodteei (toteuttaja), vuorjji (riivaaja), suojjeei (suojelija), 

suovtoolli (sovittelija, vrt. suova), poossai (puhaltaja), miotti 

(myöntäjä), mottjeei (muuttuja), mutti (muuttuja), jionntotti 

(mykistäjä, vrt. jonna), kuocci (ohjaaja, vrt. kuosi), ohjjeei 

(ohjaaja), vuoigeei, vuoiggeeja (ohjaaja), vueinni, vuoinni (näkijä), 

cuäjteei (näyttäjä), puutteei (opastaja), vuäppes, vuäpsteei 

(opastaja, neuvoja, vrt. vaapsahainen), mättteei (opettaja, 

vrt. matti=sukulaisen henki, vrt. mato=kyy), ucteel (opettaja), 

peälsteei (puolustaja, vrt. palsa), pillsoovvi (pilaaja), siltteei 

(osaaja, vrt. silta), kagsteei (nostahuttaja), paaidostti (nostahuttaja), 

mierreei (määrääjä), miodteei (myöntäjä), aalgteei, altteei 

(aloittaja), vuarbbai (arpoja), arvveei (arvaaja), arvvloddi (arvelija, 

vrt. loddi=lintu), kaddi (arvelija, vrt. kadi), viggi (arvelija, vrt. viki), 

ouddtummjeei (ennakoija, vrt. outi), tosvveei (ennustaja), veikkeei 

(veikkaaja, ennustaja), vuestti (ostaja), hankkeei (hankkija), virbbeei 

(virpoja), maazzlostti (houkuttelija, vrt. masa) ja paaimteei 

(houkuttelija, vrt. paimen).

691. saamelaisten taikasanastoon (taiat, loitsut, äänet) 

kuuluu huurad, huuraam (hurista, hyristä), piruluddad 

(piruilla, vrt. matkia korppia), hoohad, hooham, huaha 

(hokea), luuhad, luuham, loha (lukea, vrt. luuhata), 

kukkad, kuuham, kokka (kukkua, hokea, vrt. käen tavalla), 

addiistallad (matkia), luvattallad (luetella, vrt. luvata 

haltijalle), paimad, paaimam (hokea, vrt. paimen), 

kompalassad (kujeilla, pilailla, vrt. kompa), kukkulassad 

(toistella, hokea, vrt. kukku-lintu), suuvvad, suuvai, suva 

(suhista, vrt. kyyn lailla), civkked, ciivhe (piipittää, visertää), 

jievzadid, jievzad (matkia), culidid, cuulijd, cuuliid 

(kuiskata, vrt. tuulen lailla, c=tj, ts), mulidid, muulijd, 

muuliid (mumista, mutista),  visardid, viisard (visertää), 

vizardid, viizzard (sirkuttaa, piiskuttaa), eielgid, eielgiim 

(selittää), lohhid, lohhiim, luahhee (välittää, vrt. loihtia), 

himettid, hiimeet (hymähtää, vrt. himmeä), luhhud, luhhuu, 

lohhoo (tulla luetuksi, lukea=loihtia), muavrud, muavrum, 

muovrum (mylviä, möristä), loho (luku), suoredh, suoddat, 

suwdet, suvded, suvdded, sode (pihistä, vrt. suotta), vijtsierdidh, 

vitsaartit, vitsardit, vizardit, veccerded, vizzerded, vicarte 

(visertää, vrt. vitsi), vuölie, vuellee, vuollie, vuolle, vuollo, 

vualleed, vole (laulaa, manata, vannoa vala), toojji (hokeva), 

saanid piijjad (loitsuta, vrt. sanat pidät), cool (kuiskaus), 

cooltem (kuiskaus), cuulummus (kuiskiminen, vrt. suu), 

lookk (luku), huuveed (suhista), tuuzzeed (suhista), muälted 

(mutista), muumeed (mumista), jiuzzad (matkia), jeuzzad 

(matkia, vrt. jusa), laskkeed (laskea, lukea lukuja), lookkad 

(lukea), looggtoollad (luetella), coolted (kuiskata), cuuleed 

(kuiskia), toojjad (hokea), muolummus (mongerrus), njurgg 

(vihellys), muumummus (mumiseminen) ja toojjmos 

(toistaminen).

692. saamelaisten taikasanastoon (toimet, teot) kuuluu 

toimattas (toimittaa), toima, tooima (toimi), tiällad, tiällaam 

(asettaa, vrt. tila), ornad, ornaam (järjestää, kunnostaa), 

mittadallad (mittailla), kietadallad (käsitellä, vrt. kietoa), 

kijkkiistallad (kiikaroida, katsoa peukalon ja etusormen 

välistä), pozattallad (ravistaa itseään), lihattallad (liikutella, 

vrt. liihottaa), runniittallad (hieroa itseään jotakin vasten, 

vrt. runnoa), eujottallad (osoittaa), toimad, tooimam, tuaima 

(toimia, vrt. tuima), juurrad, juuram, jora (pyöriä, vrt. jurri), 

sirded, sirdam (siirtää, välittää), kahheed, kaham (hieroa, 

hiertää, vrt. kaha reisin), posadid, possaad (puhaltaa, 

vrt. poski), mittedid (mitata, vrt. mitellä), posolid, possool 

(puhaltaa), tarvanid (tarttua, takertua), pissid, pissiim 

(pysähtyä tekemään, tehdä rauhassa, vrt. lieden nimet), 

luptid, luptiim, loptee (kohottaa, nostaa), pirastittid 

(piirittää), eujottid, euujoot (osoittaa sormella), hiäiluttid, 

hiäilut (heiluttaa, vrt. hilut), tuaskud, tuaskum, toskum 

(taputtaa käsiä, läpsiä), liebnedh, labdneet, lieptniet, liebnet, 

laewdnet, lemnid, leämnned, liemned, lemne (valaa,

vrt. liemi), biejedh, biejjat, piejjat, piedjat, biggjat, pieijad, 

piijjad, pijjed, peje (panna, laittaa, vrt. peijaiset), rippesidh, 

rahpat, rappat, roppad, repe (avata, repiä), vuösietidh, 

vuesehtit, vuosiehtit, vuosetit, vosette (osoittaa, vrt. vuosi, 

tähdet), doojudh, dojjeet, toojjiet, todjet, doaggjet, toaijid, 

tuäijed, tuejjed, tiejjed, toje (murtaa, taittaa), jorrat, juurrad,

joorrad, jorred (pyöriä, vrt. jore), virbbeed (virpoa), joorted 

(pyörittää), njeärttad (pyörittää), vääljed (pyörittää, vrt. vaalia), 

kuolkkled (napauttaa), cuolkkled (napauttaa), teäddled 

(napsauttaa), meidded (muokata, vrt. mette), miallad (muokata, 

vrt. milla, malla), muossad (muokata), täävvad (muotoilla, 

muovailla, vrt. tavat), oobleed (muotoilla), kuorkkad (liikuttaa, 

vrt. korkata), likkted, likktoollad (liikuttaa, vrt. lika), raajjad 

(laatia, vrt. raja), kiccled (koettaa, vrt. voimia, kisat), koitted 

(koittaa, vrt. koite), kuvddloddad (kokeilla, vrt. kutta, kutittaa), 

riassad (järjestää, vrt. rissa, rasa), coorgeed (järjestää), sietted 

(järjestää), kaakked, kardded (hangata, vrt. kake), ruvvjed 

(hangata, vrt. ruuvi), saajjad (hangata), vaaccad (hangata, 

vrt. vasta), jasttoottad (elehtiä), aledid, aaleed (korottaa, 

ylentää), vyeledid, vyeleed (alentaa), tassid, tassiim (tasata, 

tasoittaa, vrt. tassi) ja tussid, tussiim, tussee (muokata, vaivata, 

pyöritellä, vrt. tussu).

693. saamelaisten taikasanastoon (aistit) kuuluu aiccad, 

aaicam (aistia, havaita), tubdad, tuubdam, tobda (tuntea, 

vrt. tuta, vrt. tu, to=tuli), kuldalid (kuunnella, tunnustella, 

vrt. kulta), suvnelid (haistaa, nuuhkaista), uainid, uainam, 

oinim (nähdä, oivaltaa, vrt. aino), huamasid, huamaas 

(huomata, vrt. hama), vuamasid, vuammas (huomata, 

äkätä, vrt. vammala), kejastid, keeijast (katsahtaa, vrt. keijo,

keiju), kulastid, kuulast (kuulla, saada vihiä, vrt. kuulta), 

vilpastid, viilpast (vilkaista), uainistid, uainist (havaita, 

huomata), kuoskattid, kuoskat (koskettaa), tubdud, tubduu, 

tobdoo (tuntua), tarkkud, tarkkuum (tarkastella, tarkistaa, 

tarkkailla), ajcce, aajtsedh, aihtsa, aajhtsat (tuntea, aistia), 

merkkud, merkkuum, miärkkoo (panna merkille, vrt. marko, 

mirkku), kullud, kulluum, kulloo (kuulua), oinud, oinuum, 

uainoo (näkyä), vaksud, vaksuum (valvoa, tarkailla), tobdo 

(tunto), uamitobdo (omatunto), kamo (vaisto, vrt. kammota), 

aicat, ajccad, aiccad (tuntea, aistia), giettjedh, geähtjat, 

kiehtjat, kähttjat, gaeccat, kaeccad, kiccad, kicced, kiexced, 

kecce (katsoa, vrt. kissa, kisse, kehdata), guvledh, gullat, 

kullat, kuullad, kulled, kule (kuulla), guldelidh, gulldaliht, 

kultalit, guldalit, kuldalid, kuvddled, kuldled, kultele 

(kuunnella), gooskudh, kuosngat, kuosnat, guoskat, 

kuoskad, kuoskka, kusked, kiskned, kosne (koskea), 

vuöjnedh, vueidneet, vuojtniet, oinet, oaidnet, oajnid, 

vueinned, ujned, ojne (nähdä), dobdedh, dobdat, tobtat, 

tobtot, dowdat, tubdad, tobddad, tomded, tomte (tuntea), 

fuämaakättedh, fuamahtsit, fuomaatjit, huomahit, fuomasit, 

vuamasid, vuammsed, vuemast, voma (huomata, f=v), 

cajjos (harha), aicc (aisti), aiccajjos (aistiharha), kuosktos 

(kosketus), aiccad (aistia, vainuta), kuullad (tuntea), cuecced 

(tuntua), herkkjed (katsoa, vrt. herkkä), raddjed (katsoa, 

vrt. radien-haltija), vuoppad (katsoa), calmmeed (katsoa, 

silmätä), kiccad, kioccad (katsoa), hohssjed (huomata, hoksata, 

vrt. hossa), huomsted (huomata, vrt. huomen), teadsted 

(huomata), vueinsted (huomata), mosttjed (hoksata, muistaa), 

njaukkad (hivellä), äinnad (havaita), njunnjed (haistaa), 

apssed (haistaa), noohhsted (nuuhkia), oopsced (haistella), 

duuhh (tuoksu), haajj (haju, tuoksu), kamm (tunne), tobdd 

(tunto), toobdalm (tunnelma, vrt. tunne ilma), perstummus 

(tunteminen, vrt. perso, perstuntuma)ja kolljummus 

(tuntuminen, vrt. kolja-haltija).

694. saamelaisten taikasanastoon (liittävä, kokoava, 

erottava) kuuluu njooda, njodduu (liitos, vrt. noita), 

lohta, loovta (liitos, liittymä, vrt. loota), lopta, loopta 

(liitos), juahadattad (jakautua, vrt. juohahtaa), labded, 

labdam (liittää), lahted, laavtam (liittää, vrt. lauta), 

nuradid, nuurad (koota yhteen), eokkid, eokkiim, 

euakkee (koota), juatkid, juadham (jatkaa), rätkid, 

raadham (ratkoa, erottaa), jotkanid (jatkua), ovtastittid 

(yhistää, vrt. outa, ota-ava), iäruttid, iärut (erottaa), 

jotkud, jotkuum, juatkoo (jatkua), uannud, uanum, 

oonnum (lyhetä), lohtud, lohtuu, lahtoo (liittyä, 

vrt. lohto=rohto), ovtastud (yhistyä), colte, tjuöldetidh, 

tjuelldeet, tjuoltiet, tjuoltet (erottaa, työntää, suoltaa), 

joorkedh, jodhkeet, jootkiet, jorhket, jotke, joatket, 

joatkid, juätkked, juetked (jatkaa), joke, juögedh, juehkeet, 

juohkiet, juohket, juokket, jyehid, juekked, jugged, jikked 

(jakaa, vrt. jokke, joki), rittedh, rahtat, rattat, roottad, 

reddsed, retted, rete (erottaa, vrt. reteesti), rätkkjam, 

rätkkjeei, rätkkeei (eroava, erottava, vrt. ratkoa), juakkum, 

juokkum (jaettu, vrt. jakku), juejjtem (jakamaton), cealai 

(kokonainen), obb, oobbas (kokonainen), juekkem, juakk 

(jako), ohtteed (yhistää, vrt. ohta, ohto, otso), ohttoottad 

(yhistyä, sulautua), nuärvveed (pienata, liittää yhteen,

vrt. narva), jämmeed (jamoa, liittää), lahtted (liittää) ja 

näppeed (liittää, vrt. näpit).

695. saamelaisten taikasanastoon (aloittava, lopettava) 

kuuluu alga, aalga (alku), vuolga, vuolguu (lähtö, 

vrt. volga), algattid, aalgat (aloittaa), koska, kooska 

(keski, väli), loppa, loopa (loppu), ruotasvuota (perusta, 

juuret), nuuhad, nuuhai, noha (loppua, päättyä, vrt. nuha), 

joskad, jooskam, jaska (lakata, lopettaa), luoppad, luovam 

(lopettaa, luopua, vrt. luovia), älgid, aalgam (alkaa, aloittaa, 

ilmetä, esiintyä), luaptid, luaptam (lopettaa, saada loppumaan), 

kiergattid, kiergat (saada valmiiksi, vrt. kirkaista), lopattid, 

looppat (lakkauttaa, vrt. lopahtaa), koskaldud (keskeytyä), 

valmastud (valmistua), lopalas, lopalii (lopullinen), vaalmas, 

valmas (valmis), ovdemus, ovdemuu (ensimmäinen, 

etummainen), majemus, majemuu (viimeinen), vuosmus, 

vuosmuu (ensimmäinen), algu, aalgu (alku), alke, aalgedh, 

algeet, aalkiet, alket (alkaa), eme, jiemie, iemen, iemie,

 ieme (emä, alku), aemest, jiemme (emä, alku), lopteet, 

looptiet, lobtet,loaktet, loaptid, lueptted, luepted, liepted, 

lopte (lopettaa), nokkedh, nohkat, nohkot, nokkat, nuuhad, 

nookkad, nogged, nokked, noke (loppua, vrt. nokka), baadsedh, 

baahtseet, paahtsiet, pahtset, baccet, pääccid, pääcced, pazzenz, 

pace (jäädä jäljelle, vrt. pasi, paatsama), aalgaz, aalglaz (alullaan 

oleva, alkeellinen), jottteei (alkuunpanija), alttos (aloite), viomar 

(aloitus), joskkmos (herkeäminen, vrt. josko), aalgtos, alggsäänn 

(johdanto), joodtummus, joodtos (johdanto), lopp, loppa (loppu), 

puuttad (päättyä), persted (perustaa, vrt. perse), altteed (perustaa, 

käynnistää), piarroovvad (perustaa), vuaddeed (perustaa), jotted 

(panna alkuun), jottjed (käynnistyä) ja aalgted, altteed (aloittaa, 

vrt. altai-vuoret, uralilaisten kansojen syntymaita).

696. saamelaisten taikasanastoon (henkityö, henkimatkat, 

eläinhahmot) kuuluu robda, roobda (reuna, vrt. routa), 

tuodala, tuodalavuota (todellisuus), tie (siinä, siitä, vrt. tietää), 

ratkuuttah (risteys), rääji (piiri, raja), tääsi (taso), siisa (sisään, 

sisälle), luusa (tykö, luokse, vrt. lusa), kuahtad, kuahtaam 

(kohdata), maccad, maacam (palata, vrt. masa, metsän nimet),

rummaduddad (mennä pyörälle päästään), kaidad, kaaidam 

(loitota, poistua, vrt. kaita tie), eolgad, eoolgai, ealga (mennä 

läpi), njeeijad, njeejam (laskeutua), likkad, liiham (liikkua), 

ratadallad (neuvotella, vrt. linnun rata), mohastallad (poiketa 

jossakin), sodastallad (kaarrella, liidellä, vrt. sodankylä), 

tiädustallad (tiedustella), valdattallad (neuvoa, sijainti),

hokattallad (houkutella, vrt. hokata), tiervattallad (tervehtiä), 

sahhiittallad (puhutella), sarnuttallad (puhutella, taivutella), 

kavnad, kaavnam (löytää, vrt. kauna), juksad, juuvsam, juksa 

(saavuttaa, tavoittaa, yltää, vrt. juksata), peessad, peesam (päästä, 

vrt. peesata, pesä), puhhiidattad (tunkeutua, vrt. puhista), 

usadattad (etsiä, hakeutua, etsiytyä), lopedattad (lupautua), 

rosaidattad (ylistää, vrt. roosa), tolliidattad (pysytellä, vrt. tulen 

nimet), pisottallad (pysytellä), litodattad (liittoutua, vrt. liito-orava),

ovtastattad (yhistyä), lijmastattad (väistää), anattattad (pysyttäytyä), 

asattattad (asettua), servad, seervam (yhtyä, liittyä seuraan), 

viezzad, viezam (hakea, noutaa, vrt. visa, vesa), kirded, kirdam 

(lentää), murded, murdam (perääntyä), olleed, ole (ulottua, yltää),

pääccid, paasam (jäädä, vrt. paasata), lihadid, liihad (liikkua, 

vrt. liihottaa), rädidid, rääddid (neuvotella, vrt. rati-haltija,

vrt. raati), teividid (osua kohdalle, tavata sattumalta), povdid, 

povdiim, puavdee, povdee (kutsua, vrt. pouta), eahhid, eahhiim 

(tehdä tilaa, väistyä), njeeijid, njiäjam (laskeutua), tainaskid, 

taainask (taintua, pyörtyä), jehalid (kysäistä), potalid, poottal 

(vetää vertoja, tulla kaltaiseksi), tottalid (totella, vrt. to=tuli), 

estalid (estää, estellä), nuttalid (nuhdella), euavulid, euavvul 

(seurata, lähteä seuraamaan), kuapulid, kuappul (astua, 

eläimen lailla), aldanid (lähestyä, lähetä, vrt. altai-vuoret, 

omat yliset), pajanid, paijaan (kohota, nousta, vrt. paijata), 

alanid, allaan (kohota, yletä, vrt. alas=ylös), luovanid, luovvan 

(irrota, irtautua, vapautua), luptanid (nousta), olgonid (mennä 

ulommas), korjid, korjiim, kuarjee (kiivetä), eonasid, eoonnas 

(sitoutua, vrt. oona, onnata), kuorasid, kuorras (seurata, lähteä 

seuraamaan), keessid, kiäsam (vetää, johdattaa, vedota, vrt. kisa), 

haldasid, haaldas (hallita, vrt. halti, haltija), pyehtid, puavtam 

(kyetä, tuoda, vrt. puhti), raccastid (ratsastaa), sodastid, sooddast 

(liitää), lehastid, leehast (avata, aukaista, vrt. lehahtaa), avustid, 

aavust (aukaista, vrt. avustaa), tuodastid, tuodast (todistaa, 

vrt. tuoda viestiä hengiltä), vuolgattid, vuolgat (lähettää), koijattid 

(kysyä, vrt. koijari), luovattid, luovat (luovuttaa, vrt. luvata), 

kirdettid, kirdeet (lennättää, kiiruhtaa), jodettid, joodeet (johdattaa, 

kuljettaa), lendittid, leendit (lennähtää, kiiruhtaa, vrt. lentua),

eajadittid (eksyttää), lyettid, luatam (luottaa), jähittid, jäähit 

(uskoa, vrt. ja=maa), nuavdittid, nuavdit (noudattaa, vrt. nauttia), 

kenigittid (velvoittaa), pisanittid (pysähdyttää, pysäyttää, 

vrt. piisata), orostittid (pysäyttää, vrt. oorostaa), almostittid (tuoda 

julki, ilmoille), eäittid, eaaitam (esitellä, näyttää, osoittaa, vrt. aitta), 

väättid, vadam (vaatia, vrt. vati, vatanen), koeeod, koeom (kutsua, 

käskeä, nimittää, vrt. koje), pissood, pisom (pysyä), ildud, ilduum 

(yltyä, vrt. il-sielu, ilta), kiddejud (sulkea), vuaijud, vuajum, vuoijum 

(vajota), tulkkud, tulkkuum, tulkkoo (tulkita, vrt. punatulkku), 

kiävlud, kiävlui, kevluu (kaarrella, vrt. kiulu, kaula, keula), kuarnud, 

kuarnum, kornum (kiivetä, vrt. kaarna), puohtud, puohtuum, puahtoo 

(tuoda), siäivud, siäivum, seivum (laskeutua lennosta), euavvud, 

euavum, euovvum (seurata), lope, love (lupa), mieldi, mieldis 

(mukaan, keralla, vrt. mieliä mukaan), väldi, vääldi (valta), valjim 

(valinta, vrt. valjeta), pakkum (käsky, vrt. pakkua=irrota), kogo 

(mitä kautta, mistä), togo (siitä, sitä kautta, vrt. tokkopa), kuhas 

(kauas), keejealas (koettelemus), vuolgattas (lähetys), lunnees 

(luonaan), sistees (sisällään, sisältään), vyernis, vuarnas (vala, 

vrt. vaarna), uapis, uappas (opas, tuttu, vrt. aapa), luus, luusa 

(luo, luokse), aavus, aavvus (avoin, auki, vrt. aava, ava, avo), 

littolas, littolii (liittolainen), koccaamas (nousemus), vatamas 

(vaatimus), sopamas (sopimus, vrt. soppa), luattamus (luottamus), 

pehti (kautta), togopeht (sitä kautta), haaldust (hallussa), 

iähtu, iävtu (ehto, ä=a), tuaru (taistelu, vrt. taru), baihkee, 

paajhkie, paihke, baike, päikki, päikk, pajk, pajke, pajkke (paikka, 

kohta, vrt. päivän kohta, vrt. pahki), sijjie, sijjee, sajjie, sadje, 

saggje, saije, saajj, sajj, sijje, seje (sija, paikka, vrt. saija), ano, 

aanudh, adnoot, aatnuot, atnot (anoa, vrt. anu), celke, tjalgudh, 

tjalkat (irrota, vajota), gittjedh, gihtjat, kahtjat, gaccat, kojjadid, 

kooccad, kezzed, kecced, kece (kysyä, vrt. koivulta), gärvedh, 

garveet, karviet, karvet, kerve, garvet, karved, karvved (väistää), 

gajjoot, kaajjuot, kadjot, gaggjot, kaaijud, kaaijad, kajjed, kajo 

(kajota, pelastaa), gärdaatalledh, kirtalit, kirtet, girdet, kirded, 

kerdded, kirded, kirte (lentää, vrt. kaartaa), gottjudh, guhtjoot, 

kohtsuot, kohttjot, goccot, koccod, koccad, koxcad, kocco (kutsua, 

vrt. kohtaan, kotaan), gobmerdidh, kopmertit, gobmerdit, 

komerdid, kommerded, kommerded, komerte (kumartaa), 

guoredh, guarrat, kuorrat, guorrat, kuorrad, kurred, kirred, kore 

(seurata, vrt. kurkia), likke, lahka, lakka, loh, looggas, leke (lähellä, 

liki), lihto, lihtuo, lihtto, litto, lett, litt, lixt, litto (liitto, vrt. letto), 

luoste, lyesti, luestt, luoitet, luoihtet, lyestid, luestted, lusted, listed, 

loste (päästää, laskea, vrt. lysti, loite, loihtia), mulledh, mulladiht, 

mollat, mollot, muullad, mole (sivuuttaa), njeäjudh, njieggjat, 

njeeijid, njeaijad, nijjed, neje (laskeutua alas, tasoittua), uttsedh, 

uhtsat, ohtsat, ohtsot, occat, uuccad, ooccad, ozzed, occed, oce 

(etsiä, udella, vrt. ohto, ossi), ooppie, oohpes, oohpies, ohpes, 

oappes, oapis, vuäppes, vuebbes, vieppes, oppes (tuttu, opas), 

baadaadidh, baahtarit, paahtarit, pahtarit, battarit, patarid, 

puattred, paddred, patere (paeta, vrt. pahtaan), povdid, povdiim, 

puavdee, povdee (kutsua johonkin), buöktedh, buekteet, puoktiet, 

puktet, buktet, pyehtid, puhtted, puxted, pixted, pokte (noutaa, 

tuoda, vrt. puhti), buotteh, buaht, puohta, buotta,  puota, puottlozzi, 

puddlanne, pote (vastaan, vrt. pudota, pudottaa, vrt. pahta), 

rooptude, ruabtoda, ruoptuot, ruopto, ruoktot, ruaptu, ruapttad, 

ruepta, rieptade, roptp (takaisin), saattedh, sahteet, saahtiet, sahttet, 

sattet, sättid, sätted, satted, saxted, satte (saattaa, vrt. sahti, sataa), 

säivoot, siejvuot, seivot, saeivot, seäjvud, seivvad, seajved, seajvad, 

sejvo (laskeutua, vrt. saivo, seivo), diejviedidh, däivedit, tiejvietit, 

teivat, daeivat, taejvad, teivvad, tejve (tavata, vrt. taival), doobudh, 

dohpoot, toohpuot, tohpot, doappot, toappud, tuappad, toabbed, 

toappad, topo (siepata, vrt. toppa), duogedh, duahkat, tuohkat, 

duoggje, tyeiji, tuaij, tujj, tijje, toke (tuoda, vrt. tuiju, tuli), doostedh, 

duasstoot, tuostuot, tuostot, duostot, tuastud, tuasttad, tuested, 

tiestad, tosto (ottaa kiinni, tahtoa, vrt. tiesto, unkarilaisten tervehdys), 

vaaldedh, valldeet, vaaltiet, valtet, valdet, väldid, väldded, valded, 

valte (ottaa, vrt. pakolla, valta), voojudh, vuajjoot, vuojjuot, vuodjot, 

vuoggjot, vuaijud, vuäijad, vuejjed, oajjad, vojo (vajota), vuoredh, 

vuarrat, vuorrat, vuorrad, vurred, virred, vore (houria, vrt. vuorella,

vrt. virsi), voornudh, vuardnoot, vuortnuot, vuornot, vorno (vannoa), 

vieddjedh, veädtjat, viettjat, viedtjat, viezzat, viezzad, vizzad, vence 

(noutaa), vuölgedh, vuelgeet, vuolkiet, vuolket, vuolget, vyelgid, 

vuelgged, vulged, vilged, volke (lähteä, alkaa), vaasedh, vasseet, 

vaassiet, vasset, vassed, vassad, vase (ohittaa, sivuuttaa, vrt. vasen), 

seivvai (laskeutuva, vrt. seivoon), tavvneei (loittoneva, vrt. pohjoiseen 

päin), olggneei (loittoneva), alddlos (läheinen, lähellä oleva), 

alddneei (lähestyvä), vuäkkleei (lähtevä), vuolggi (lähtevä), tualdeei, 

tualdee (pidätellä, vrt. taltos, taltuttaa), luovas (vapaa), pood (vapaa), 

pääkktem (vapaaehtoinen, vrt. pakko), cood (läpi, lävitse), huadast, 

huoddu (haltuun, hallussa), puott (kohti, kohdalla, vrt. puottaa), 

luzz (luo, luokse, vrt. lusi), lunn (luona), orra (luo, luokse), ornn 

(luona), rääi (ohi, ohitse), dootlas (perille), joottem-mokk (perille 

ja takaisin), olgglab (pidemmälle), mieldd (pitkin), meädda (pois, 

poissa), pirrsan (ympärilleni), ooccmos, ooccam (etsintä), eettmos 

(ilmestyminen, vrt. eetu), eettmos (ilmiö), oddoottmos (ilmestyminen, 

vrt. otto, otava), poddnummus (irtaantuminen), couddjummus 

(irtaantuminen, luopuminen), isttmos (istunto), soobbar (istunto), 

äkksmos (jumittuminen), ceenkoovvmos (jumittuminen), 

kurgglummus (juokseminen, vrt. kurko, kurki), kearddmos, kerddem 

(lento, vrt. kerta), kiccloddmos (koettelu), kicclos (koetus, vrt. kisse), 

lonottas (vaihdokas), lohssjed (luotsata), naddjummus (luottaminen), 

naddjos (luottamus), tuaddmos (luottaminen), vuolttummus 

(lähettäminen), njiojjad (tulla alas), suitted (saattaa), sätted (saattaa), 

haarjed (ohjata, harjoittaa), joodted (ohjata, johtaa), kuoccad (ohjata), 

ooldced (ohjata), vuäpsted (ohjata), vuoigeed (ohjata), vuoltteed 

(lähettää), voiddeed (lähettää pois, vrt. voide), päkkad, pääkkeed 

(käskeä), kooccad (kysyä, vrt. kuuselta), kojjtoollad, koojjeed (kysellä, 

vrt. koilta, koivulta), veäkkted, viekkted (auttaa, avustaa, vrt. viekku), 

tättmos (vaatimus, vrt. tatti), maacctos (palautus, vrt. maahan, 

metsään), cuäjtos (osoitus), ulattid, uulat (ulottaa, ulottua), piinalcimm 

(nousu, vrt. piinata), pajjnummus (nousu) ja cimm (nousu, vrt. sima).

697. saamelaisten taikasanastoon (arpominen, ennustaminen, 

tulevaisuus) kuuluu aaiga, aiguu (aie, aikomus), veela (tilaisuus, 

mahdollisuus, mielenkiinto), hinna, hiina (edellytys, mahdollisuus, 

vrt. hinta), onna, oona (vihi, vrt. onnata), puatteevuota (tulevaisuus, 

vrt. putte, pate), mahula, mahdulavuota (mahdollisuus), tuoiva, 

tuoivuu (toive, vrt. tu=tuli), vuavad, vuavaam (suunnitella, vrt. vauva), 

arvaladdad (arvella, olettaa, keskustella), juovdad, juovdam (ehtiä, 

joutua, vrt. juova), iärvadallad (arvailla, vrt. irvailla), arvustallad 

(arvioida, arvostella), suunattallad (arvella, suunnitella), hippad, 

hiipam (aikoa, tehdä toistuvasti, vrt. hippa, hiippailla), riemmad, 

riemam (ruveta, alkaa, ryhtyä, vrt. riemu), ostad, oostam, asta (joutaa, 

ehtiä, vrt. ostaa), rahtadattad (valmistautua, vrt. rahti), rahttattad, 

rahttadam (valmistautua, hankkia, vrt. rahdata), vuordaeeid, vuordas 

(odottaa), vuarbadid (arpoa), miäddadid (erehtyä, vrt. mitta), meddid, 

miädam (erehtyä), noddid, noddiim, nuaddee (ennättää), lopedid, 

loppeed (luvata, vrt. loppi), ervidid (arvata), servidid (seurata, olla 

seurauksena), ärvidid (arvata, huomata, havaita, vrt. arvi), vyerdid, 

vuardam (odottaa, vrt. vertti, vartoa), arvalid (arvella, olettaa, virkkaa), 

kierganid (keretä, ehtiä), nabdestid, nabdeest (olettaa), arvalistid 

(arvella, virkkaa), tiädustid, tiädust (tiedustella), ennustid (ennustaa), 

avastid, aavast (aavistaa, vrt. ava-haltijat), arvustid, aarvust (arvostaa), 

kulattid, kuulat (kuluttaa), happiittid, happit (ehättää, ennättää, keritä, 

vrt. happihyppely), äjittid, ääjit (viivyttää), olasittid (toteuttaa, vrt. oola, 

olla), vaikuttid, vaaikut (vaikuttaa, vrt. vaikku), tuaivuttid, tuaivut 

(toivottaa, vrt. taivuttaa), niävuttid, niävvut (tilata, vrt. naava), aigud, 

aaigum (aikoa), olasud (toteutua), tabahtud (tapahtua), rahtud, rahtuu 

(tulla tehdyksi, vrt. rahtunen), tohhud, tohhuu, tahhoo (tulla tehdyksi, 

vrt. taho, tahto), ostastud (ehtiä, löytää aikaa), tuaivud, tuaivum, toivum 

(toivoa, vrt. taivuttaessa), avastijjee (enne, avas-tijje), oovdeldjottee 

(edelläkävijä), ovdastjottee (edelläkävijä), ulme (tavoite), ovdaseh 

(enne, etiäinen), uainattah (näky, etiäinen, vrt. uinua), ovdiibeln (edellä, 

edessäpäin), paajeeldtobdo (aavistus, arvio, vrt. paajee=ylinen), jukso, 

juuvso (saavutus, vrt. juuso, juksata), lopadas, lopadus (lupaus), iärvadas 

(arvaus), arvadas (arvoitus), arvalas (arvelu, epäily), avastas (aavistus, 

vrt. ava-henget), uainattas, uainus (näky, vrt. unessa nähty), almottas 

(ilmoitus, vrt. yliseen), arvalus (arvelus, ehdotus), oovdas, ovdas (enne), 

ovdebas, ovdebaa (edellinen), ovdahas, ovdahaa (etiäinen), arvu, aarvu 

(arvio, arvo), mahdulas, mahdulii (mahdollinen), aigumas (aikomus), 

arvusas, arvusii (arvoinen), ovdebist (edessä), ovdlist (entuudestaan, 

ennestään), kaddu, kaadu (luulo, vrt. katua), uainu (näky, näkemys), 

muosnu (tilaisuus, mahdollisuus), aarvuo, arvoo, arvo (arvo), cepo, 

japu (ehkä), arvo, arvu, ärvv, arv, arva (arvo), gaddeet, kaattiet, kaddet, 

gaddet, käddid, kädded, kante (luulla, vrt. kate, kati, kantele), gärgat, 

kierkat, kärkat, gaergat, kierganid, kirggned, kirgned, kirged, kerke 

(ehtiä, keretä, vrt. kirka, kärkäs), muonedidh, muannat, muonnat, 

mone (arvata, vrt. manata, muona), owda, ovda, oudd, evd (etu, ensi),

doojvuotidh, doivoot, toojvuot, toivot, doaivot, tuaivud, tuaivvad, tojvo 

(toivoa, vrt. tu, to=tuli), aibbi, aicci, äinnai (aavistava), ooudab, ooudbuz, 

ouddloz (edellinen, vrt. loz=henki), kuuccar (edeskäypä, vrt. kussa), 

asttjeei (ennustava, lupaava, vrt. asta), puetti, puotti (ensi, tuleva), 

vuoss (ensi, ensimmäinen, vrt. vuosi), ooudmos (ensimmäinen), 

vuossbuz, vuossmos (ensimmäinen), ooudmos (etummainen), 

kookksaz, kookkasvuoinni (kaukainen, kaukonäköinen), loppeei 

(lupaava), loolli (luuleva, vrt. lol-sielu), loovlaz, loovtem (luvallinen), 

keejjtem (päättymätön), puutti (päättyvä), viell, vielles (edelle pyrkivä,

vrt. ville), teauddjeei (toteutuva), puädlvaz (tuleva), manna (taakse, 

vrt. kuun nimet, kuu menneen paikkana), mannla (taaksepäin), 

ooudbeälla, oudde (edelle), ooudpeälnn, ooudast (edellä, edeltä), 

ooudas (eteenpäin), ouddlest, ooudast (edellä, edeltäkäsin), ooudbeälnn 

(edeltäpäin), olggla, ouggla (edemmäs, vrt. olga), ougglab, ougglest 

(edemmäs, edempänä), ouddkiotte, ouddkitte (etukäteen), ooudas, 

ooudorra (eteenpäin), maajas, mannla (taaksepäin), poodlos (taaksepäin),

pottooudast, poodlos (takaperin), moousat, mooust (takaisin), ooudbuz 

(edellinen), ouddal tietted (tietää ennalta), aibbos, aiccos (aavistus), 

kamm (aavistus, vrt. kammo), juurd (aie, vrt. juurta jaksain), äiggmos 

(aikomus), jurddummus (aikomus), arvvos (arvaus), arvvlos (arvelu), 

arvvos (arvio), ehdtos (ehdotus), mäinn (ehto), ouddkos (enne), 

asttjummus (ennustus, lupaus, vrt. asta), oudldos (ennustus), tossav 

(ennustus), häävv (haave, vrt. häävi, haavi), nioggos (haave, vrt. niko), 

jorddmos (kuvitelma), loopp (lupa), loppos (lupaus), määrdes (marras, 

enne), veikkeed (veikata), vaarted, varrjed (varoittaa), oodeed (uudistaa), 

oddned (uudistua), raajjad (toteuttaa, vrt. raija), cooddted (toteuttaa), 

teauddjed (toteutua), naddjoottad (toivoa), äested, äjsted (toivoa, 

vrt. äestää), tuäivted (toivottaa), asttjed (tietää ennakolta), soddad 

(tapahtua, vrt. sota, sotata), kiavvad (tapahtua, vrt. kiva), aiccad (aistia, 

saada vihiä), teadsted (saada tietää, saada päähänsä), laavjed (aikoa, 

olla tapana), oddoottad, voddoottad (aikoa, olla tapana), aaibsed (olettaa), 

viggad (olettaa), äiggad (aikoa), loppoottad (lupautua), tuodstoovvad 

(käydä toteen), joodtoollad (johdatella), kuulltoollad (johdatella), joodted 

(johdattaa, johtaa), cuavted (johdattaa), jurdded (aikoa), meinnad 

(meinata), äiggad (aikoa), aibbad (aavistaa), aiccad (aavistaa), äinnad 

(aavistaa), vuarbbad (arpoa), arvveed (arvata), arvvled (arvella), arvvloddad 

(arvella, vrt. loddi=lintu), kädded (arvella), kirggned, kiorggned (ennättää), 

maadarded (edeltää), ooudeed (edistää), oomas (yllätys), nioggtoollad 

(haaveilla), valmstoovvi (valmistuva), kuasttmos (näky tulevasta), 

puottivuott, puottiäigg (tulevaisuus), tuaivv, tuäivv (toivo), ääjes, äestos 

(toivomus, toivotus), aaibsos (aavistus, oletus), kuestelm (näky), 

vuerdtem (odottamaton) ja tapahtas (tapaus, tapahtuma).

698. saamelaisten taikasanastoon (kuviot, merkit, piirtäminen) kuuluu 

merkka, meerha (merkki), tobdomerkka (tuntomerkki), eaala, ealluu 

(kirjoitus, vrt. ellu, allu), pirra (ympäri, vrt. piira, piiri), toohad, tooham, 

taha (tehdä, merkitä, lempiä, vrt. tahallaan), rievdadid (muuttaa,  korjata, 

vrt. rietas), merkkid, merkkiim, merkkee (merkitä), merhasid, meerhas 

(merkitä, tarkoittaa, vrt. meri), sargud, saargum (piirtää, vrt. sarka=tuohi), 

peeli, pele (puoli, puolikas, vrt. pelle, kasvomaalaukset), algapeeli (alkupuoli), 

loppapeeli (loppupuoli), paajaaspeeli (yläpuoli, vrt. paajanen), siskispeeli 

(sisäpuoli), vuoluspeeli (alapuoli), malli, maali (malli, vrt. maali),  itoi 

(rinnalla, verrattuna), piädgui (hajallaan, hajalleen, vrt. pitko), tuoipelij 

(toisin päin, ylösalaisin, vrt. tuonela), nubijpelij (toisin puolin, vrt. nurin), 

nubijkulij (toisin päin, toiseen suuntaan, vrt. alaspäin, alavirtaan, 

tuonilmaiseen), olan (piiriin, yhteyteen, olla=olla yhteydessä), ovtolan 

(yhteen, samaan kokonaisuuteen, vrt. outokumpu), siskaldas (sisäinen), 

olgoldas (ulkoinen), ruossalas (ristikkäin, ristissä, vrt.russakko), salbulas, 

salvulas (ristikkäin, vrt. salvata), sieranas (erillinen, erityinen, vrt. sierain), 

piiras, pirras (piiri, rengas), ualgis (oikea puoli), eiset (vasen puoli), 

siskelas, siskelii (sisin, vrt. käpyjen nimet), kuavdas, kuavdaa (keskus, 

keskikohta, vrt. kautta), muadusas, muadusii, mudusas (muotoinen), 

paaldast (vieressä), ooleest (piirissä, yhteydessä), maaneest (perässä, 

perästä, vrt. kuun nimet), oovtast (yhessä), eiähusist (piilossa, vrt. eija), 

uainusist (näkyvissä, vrt. ainu), viälu (vaakasuora, vrt. valu), jerdust 

(kohtisuoraan), bielie, biellee, piellie, pielle, baelle, peeli, piäll, piell, 

pielle, pele (puoli), bijre, birra, pirra, pirr, pire, (ympäri, piiri, vrt. pirre), 

duögie, duehkee, tuokien, tuohke, duokke, tyehi, tuekken, tuggen, tikken, 

toke (taka, vrt. tukkia, tuokio, tikata, tokene), doores, toories, tores, doares, 

toaris, tuäres, tueres, toaras (poikki, vrt. tare, dooris), vuojkalit, vuoika, 

vuoigad, vuojgad, vuoigg, vujg, vijg, vojke (oikea, vrt. vuokatti), vuoigg, 

vuoiggad, vuoigas (oikea), vuastbuz, vuasttlos (vastainen, vastakkainen, 

vrt. vasta), riegges (ympyrä), pirrootti (ympäröivä, vrt. piirtää=ympäröidä), 

piiras, pirr (ympäri, ympärillä), tuärrast (poikittain, vrt. tarrata), ruosse 

(ristiin), ruoss-ruosse (ristikkäin), ruossast (ristissä), läskkad (vaakasuorassa,

vrt. laskea), pirr-pirr (yltympäri), jiargg (järjestys, vrt. jarkko), poraad, 

poread (järjestys, vrt. porata, por-heimo), riassmos (järjestys, vrt. rissa, 

rassa), kuorrmos (jäljentää, kopioida, vrt. kuori), miarkk (merkki, vrt. mirka, 

marko), tiott (merkki, vrt. tähti), pirroottad (ympäröidä), pirros (ympäristö, 

vrt. piirros=piirtää ympäristö) ja ceäppos (taide, vrt. seppo).

699. saamelaisten taikasanastoon (vähentävä, nurinkurinen, haitallinen) 

kuuluu kada, kadavuota (kateus), puastuvuota (vääryys, virhe), eesta, 

estuu (este), ucceeb (vähemmän), ruaptud (takaperin, väärinperin),

puastud (väärin), tappad, tappaam (hävitä, kärsiä tappio), cuskad, 

cuuskai, coska (ehtyä, vrt. tuska, c=tj), suunnad, suunam, sona (huveta, 

vrt. suunnitella), puurrad, puuram, pora (purra, syödä, syövyttää), 

vajagassad, vajugassad (puuttua, vrt. vajaa), njiittad, njiidam (petkuttaa), 

rijded, riijdam (estää saamasta, vrt. riita), palded, paldam (pelottaa, 

pelästyttää), cogadid, cooggad (estellä, vrt. tokka), hemadid, heemmad 

(haitata, häiritä), tussadid (hävittää, tuhota, vrt. tuusan nuuska), hijedid, 

hijjeed (haitata), uhkedid (uhata), pilkkedid (pilkata), pilledid (pilata, 

turmella), kivsedid, kiivsed (kiusata), rievedid, rieveed (ryövätä, ryöstää,

vrt. rieveli), väldidid (vallata, alistaa), täjidid, tääjid (hukata, pilata, 

hävittää), mänidid, määnid (ilkkua, manata), kuaridid, kuarid (kurjistaa, 

tehdä kurjaksi), kuastidid (kostaa), häittidid (haitata), rodeldid, roodeeld 

(kähveltää, pihistää), väldid, vaaldam (ottaa, viedä, vrt. vääryyteen 

perustuva valtiovalta), karodid, karrood (kiroilla), suardid, suardam 

(sortaa, vrt. saartaa), paggid, paggiim (pakottaa), suorgid, suorgiim 

(pelästyttää, vrt. surkea), pelkkid, piälkam (haukkua, pilkata, sättiä), 

cuovkkid, cuovkkiim (rikkoa, särkeä), huananid, huannan (huonontua, 

vrt. hannata), kiäppanid (huveta, vähetä, keventyä, vrt. kippo, kappa), 

ilganid (iljetä, vrt. ilkka), läppid, laapam (kadottaa, hukata, vrt. lappi), 

narrid, narriim (narrata, vedättää), vastasid, vastaas (pitää vastenmielisenä), 

halbasid, haalbas (halveksia), hiäppasid (häväistä), läittilistid (moittia), 

pelhisistid (torua), kadastid, kaadast (kadehtia), ästid, aastam (uhata), 

monattid, moonat (menettää), mavsattid, maavsat (kostaa, maksattaa), 

hevattid, heevat (hävittää, tuhota), nuvattid, nuuvvat (kuluttaa, menettää), 

hettid, hettiim (estää, häiritä, vrt. heti), pettid, piätam (pettää, päättää), 

nistettid, nisteet (päästää, menettää), vahagittid (vahingoittaa), cävittid, 

cäävit (tunkeutua), läittid, laaitam (moittia), korottid, kooroot (kiroilla), 

paguttid, paaggut (pakottaa tekemään), vuarnuttid, vuarnut (painostaa, 

vannottaa), niävruttid, niävrut (nöyryyttää), piävuttid, piävvut (kiusata), 

rikkod, rikom (rikkoa), vahadud (vahingoittua, vioittua), kievhud, kievhuum, 

kiävhud, kiävhum (köyhtyä), nuhhud, nuhhuum, nohhoo (olla ilman, 

jäädä ilman), pakkud, paahum (käskeä), nuakkud, nuahum, nokkum 

(nokkia), suaimud, suaimud, soimum (soimata), hiäjulud (heiketä), 

rikkasud (rikkoontua, mennä rikki), pillasud (pilaantua, särkyä, turmeltua), 

pile (pila, vahinko), pijne, piijne (piina), vaahag (vahinko), pärtti, päärti 

(onnettomuus, vahinko, vrt. partti=sorsa), oppeel, hoppeel (hupa, hupeneva), 

palo (pelko), pijno, piijno (piina), hevattas (hävitys), lonottas (vaihdokas), 

korottas (kirous), rikos, rikkos (rikos), iäpadus (epäilys), ciälus, ciällus 

(haukku, moite), hormis (vaikuttava, pelottava), aaru (este, haitta), 

gärrudh, girroot, karruot, karrotit, kero, garrodit, korottid, korreed, 

korrded, korraded (kirota, vrt. luojahenki Karu, vrt. kero=henkitorvi), 

gieliedidh, gieles, kielies, kieles, keeles, kiles, keles (valhe, vrt. kielastaa), 

goore, goora, koora, korrat, goarrad, koaranid, kuärres, koarrned, kore 

(huono, ylpeä, kuihtua), laajtedh, laihteet, laajhtiet, laihtet, laitet, läjttid, 

läitted, lajted, lajtte (moittia, laittaa), laappedh, lahpeet, laahpiet, lahppet, 

lappet, läppid, läpped, lapped, laxed, lappe (kadottaa, vrt. lappi, lappeenranta), 

biedganit, piedganid, piodggned, pidgned, pidkned, pedke (hajota), 

burredh, buddoi, poddaanit, potoi, bodo, podoj, poodas, poda, podas, podo 

(rikkoa, vrt. pudottaa), boorkedh, bodhkanit, pootkanit, porhkanit, boatka, 

potka, puotkkned, poatkned, pietkid, potke (murtaa, katkoa, vrt. potkan),

raavkedh, rauhkat, raavhkat, rauhkat, rawkat, ravkkad, raukkad, ravkke 

(vaatia, vrt. raukka), suoleh, suelleda, suola, suolle, suolled, syele, suol, sul, 

sielaned, sole (varastaa, salata), doorudh, dorroot, toorruot, torrot, doarrot, 

toarrud, tuärrad, toarred, toarrad, toro (taistella, torata, vrt. tarrata), vissjie, 

vassjee, vassjie, vassje, vasse, vaije, vass, vese (viha, vrt. vasen, vaieta), vahe, 

vakk, vagg, veke (vika), varra, vaara, vaarr, vare (vaara, uhka), välgee, vielkie, 

vielke, vaelge, velgi, veälgg, vielg, vielg̜e, velke (velka), hervvai, hervves (hirveä, 

jännittävä, vrt. hirvi), hormmi, hormmes (hirmuinen, kamala), poolteei 

(kammottava, vrt. polte), kävvel, kävvlos (kavala), vellai, vellas (kavala,

vrt. vellamo), beaddjos (kauhistuttava), kiolddum (kielletty), kioldlaz, kiolddi 

(kielteinen, kieltävä), kaarac, kaarcos (kiroileva), karruum (kirottu), keahssai, 

keahssos (kiusallinen), vuonntem, vuonntemes (kurja), keeuh, keeuhes (köyhä), 

leigg (liika, liiallinen), neurreei (loukkaava), kuddtem (mitätön), neeures, neurr 

(paha), paas, paasnik, paasnkos, paavv (paha, vrt. paavi), keähn, keähnas (kehno, 

paha), määrdes (pahaa tietävä, vrt. marras), huanteei (paheksuva, vrt. huntiolla), 

poolteei, pooltos (pelottava), keejjtem (perätön), vuorjjuum (riivattu), torkk, 

torkkes (saastainen), pelstum (pilattu), sormmes, sormmai (tuhoisa, vrt. surma), 

tormmjam (turmeltu), torkki (tärvelevä), akkeei (uhkaava, vrt. akka), vaarlaz 

(uhkaava), ästteei (uhkaava, vrt. asta), pärtteei (vahingoittava), vaarteei (varoittava), 

vajjeeja, vajjeei (vihollinen), tormmai (vioittava), puästtad (väärin), kaad, käddmos 

(epäily, kade), jeärdos (ero), cogldos (este), häitt (haitta), vädd (haitta), siejjtos 

(häiriö), laappas (kadokki), karrsäänn (kirosana), vuell (kirous), päkkmos (käsky), 

moontos (menetys), occned (vähentyä), uucceed (vähentää, vrt. usea), vakkoovvad 

(vioittua), vuorjjad (vehkeillä), uhoded (tuhota), vualleed (panetella, tahtoa pahaa), 

iilbsed (sortaa), suärdded (sortaa), cuvkkeed (rikkoa), muorrad (murtaa, rikkoa), 

tormmad (rikkoa), muekkeed (piinata), piinnjed (piinata), maannad (maanittaa, 

pettää), petteed (pettää), kiollad (kielastaa, pettää), partteed (pettää, petkuttaa), 

palddeed (pelästyttää), suorggted (pelästyttää), kaddled (panetella), laskkeed 

(panetella, vrt. lasku), piitoollad (panetella), suoimmad (panetella, vrt. soimata), 

meärreed, mierreed (määrätä), kioltoovvad (mykistyä), jionntatted (mykistää), 

neammjed (mykistää), reänkkad (komentaa), kiollad (kavaltaa), calmmatted 

(silmätä), calmmeed (silmätä, katsoa pahalla silmällä), cajjatted (johtaa harhaan), 

jaukkeed (hävittää), luäptted (hävittää), okknatted (häpäistä), haukkad (haukkua, 

herjata), raasseed (heikentää), reiddad (estää saamasta), näältatted (hankaloittaa), 

vaartos (varoitus), pärtt (vahinko), poomh (vahinko), uhod (vahinko, vrt. uhota), 

vuorjjmos (riivaaminen, vrt. vuori), teammnummus (paatuminen), maannivuott 

(petollisuus), maannmos (petos), maanni (petturi), kounnj (pelote), helbad, 

heelbam (jäädä heitteille, vrt. helpata) ja meälgted, mialgeed (hidastaa).

700. saamelaisten taikasanastoon (onni, kohtalo) kuuluu uasala, uasalavuota 

(onni, vrt. asa, aasa), mieti (myötä), vyesti (vasta), mild, mield (myöten, 

vrt. mieltä), sattummild (sattumalta), keevvad, keevam (käydä, sattua,

vrt. kevo), tiäivasid (sattua, tapahtua, vrt. tivata), lakkiittid, lakkit (onnistua, 

sujua, tepsiä, vrt. lakki), latkiittid, latkit (onnistua, sujua, tepsiä), heevid, 

heeviim (sattua, tapahtua, vrt. hevillä), lukkud, lukkuu, lukkoo (onnistua), 

vailud, vaailum (puuttua, vrt. valua), luhostud (onnistua), uasi (onni, osa), 

uaivil (tarkoitus, vrt. aavistaa), uassin (osaksi, osittain), koradas (kortto, 

huonon onnen ja kateuden haltija), tarkuttas (tarkoitus), uasalas, uasalii 

(onnellinen, osakas), meäldaan, mälldee, mieltie, milte, mielde, mieldi, mieldd, 

mild, milde, melte (myötä, mukana, vrt. mieltä myöten), miedie, miehte, miehtie, 

miette, mieti, miett, midd, mitt, mete (myötä, vrt. mette, mitellä), oosie, ossee, 

oossie, osse, oasse, oasi, vuäss, vuess, viesse, ose (osa, vrt. ossi), moozna 

(mahdollinen), vueitlvaz (mahdollinen), mierruum (määrätty), lekkai, lekkas 

(onnekas, vrt. lekahtaa), lekklvaz, leklvaz (onnellinen), vuäzlvaz (onnellinen), 

leekktem, leekktemes (onneton), vuazztem (onneton), vuonntem, vuonntemes 

(onneton, vrt. vuona), vuäzzlaz (osallinen), vuäzztem (osaton), illvaa (täpärä,

vrt. ilveillä), keeit vuäzzad (kiitä onneasi), kuanna (myöten), teadtemen 

(sattumalta), udaakk (sattumalta), kiokkad siogg tuur (toivottaa hyvää tuuria), 

tuäivted siogg tuur (toivottaa hyvää tuuria), joodtummus (johdatus), cuavtok 

(johdatus), kiokkad (toivoa hyvää tai huonoa, vrt. kikka, kokka), äjsted, äjsmatted 

(onnitella, toivottaa hyvää), lekkad, leksted (onnistua, luonnistua, vrt. leksa), 

onsted (onnistua, luonnistua), tuurr (tuuri), tuurrmos (turtuminen), lekk (lykky, 

onni, vrt. liekki), vuess (onni), vuäzzazam, vuäzzam (onneni, vrt. vuassas-am,

haltijanimet), piekk (osa, vrt. piekka=haukka) ja vyeittid, vuaitam (voittaa, kyetä, 

voida).

701. saamelaisten taikasanastoon (jouduttava, hyödyttävä, lisäävä) kuuluu 

ennuuvuota (paljous), eenab (enemmän), rijttad, rijttai (riittää, vrt. riitta), 

avhastallad (hyötyä, hyödyntää, vrt. ava-haltijat), viggad, viigam (koettaa, 

yrittää, pyrkiä), haahad, haaham (hankkia), karttad, kaartam (karttua, 

joutua), suovvad, suovam (suoda, sallia), pasted, pastam (pystyä, vrt. paistaa), 

pisted, pistam (riittää, vrt. piste), nahcid, nahciim, nähcee (kyetä, pystyä,

vrt. nasse, nassikka), appadid (kyetä, pystyä, vrt. appaa), ovdedid, oovded 

(edistää, vrt. outi), tähidid, täähid (taata, vrt. tähti, tahi), kelidid, keelijd, 

keeliid (riittää, yltää, vrt. keli), halidid, haalijd, haaliid (haluta, vrt. halia, 

haalia), riggodid (rikastuttaa, vrt. rikkoa), aimudid (saada toimeksi), vuoigid, 

vuoigiim (oikaista, tehdä oikeaksi), keeealid, kieeealid (koettaa, kokeilla, 

yrittää), adelid, addeel, addelid, addel (antaa), lasanid, lassaan (lisääntyä,

vrt. lasanen), ovdanid (edetä, edistyä, vrt. ota, otava), selganid (saada aikaan, 

selvitä), mäksid, maavsam (maksaa, vrt. maksa, uhrit), lonestid, looneest 

(lunastaa), lasettid, lasseet, laaseet (lisätä), kyedittid, kyeddit (kannattaa,

vrt. kuti, keti), kannattid (kannattaa), hivviittid, hivvit (yrittää, koettaa), 

hilttid, hilttiim (yrittää), avhuttid, aavhut (hyödyttää), huaputtid, huapput 

(hoputtaa, nopeuttaa, vrt. hapuilla, haapa), ävttid, äävti (auttaa, hyödyttää), 

lijgod, liijgoi (liietä, riittää, vrt. liika, liko, liottaa), eoggud, eogguum, euaggoo 

(kertyä), unnud, unnuum, unnoo (suoda, vrt. unu, uni), eoggasud (kertyä), 

miänastud (menestyä, vrt. kuun nimet), tattud, taatum (tahtoa, vrt. tatu), 

suittud, suittuu, suittoo (riittää), valje (runsaus, vilja, vrt. valjeta), velgi, veelgi 

(velka), pälkki, päälhi (palkka), ävkki, äävhi (hyöty), meeri, mere (määrä, 

vrt. meri), vääri (vara, väärih=varat johonkin, vrt. vaari), irattas (yritys), 

puadus, puattus (tulos), tohalas, tohalii (kelvollinen), avhalas, avhalii 

(hyödyllinen), viggamas (pyrkimys), tarbu, taarbu (tarve), vuaittu, vuaitu 

(voitto), viäru (vero), maksu, maavsu (maksu), ansu, aansu (ansio), puatu, 

puadu (tulo), ente, vattiet, vaddet (antaa, vrt. vaatia), lodnudh, ludnoot, 

lotnuot, lotnot, lodnot, lonnood, loonnad, lonned, lono (lunastaa), miokkad, 

migged, mikked, meke (myydä, vrt. moka), oostedh, ossteet, oostiet, ostet, 

oastet, oastid, vuästted, vuested, viested, oste (ostaa), bargedh, bargat, parkat, 

bargat, porgad, porggad, perged, perglicced, perke (pyrkiä, tehdä työtä, 

vrt. porkka, perkata, perkele), baalkaa, balhkaa, paalhkaa, palhka, balka, 

pälkki, pälkk, palk, palke, palkke (palkka, vrt. palko), biesedh, beässat, 

piessat, pässat, baessat, päässad, piassad, piessed, pese (päästä, vrt. pesään), 

buörie, buerree, puorrie, puorre, buorre, pyeri, puerr, purr, pirre, pore 

(hyvä, paras), sijtedh, siihtat, sihtat, sittat, sidded, site (tahtoa, vrt. siita), 

duöddedh, dueddeet, tuottie, tuodde, duodde, tuaddud, tuaddad, tuended, 

tonte (lisä, vrt. tuote), viggat, vikkat, viggad, viggted, vinke (pyrkiä, vrt. vika, 

vinkeä), vuebdeet, vuobtiet, vuobtet, vuowdet, vyebdid, vomte (myydä, antaa), 

vuokksos, vuoggas (edullinen), vuokksos, vuoggas (huokea, vrt. vuokko), 

äukkai, äukkas, ääukteei (hyödyllinen, hyödyttävä), kannteei (kannattava), 

lonnteei (kannustava), aanteei (kelvollinen, vrt. antte, aantem=kelpaamaton), 

kelbbjeei (kelpaava), leksteei (luonnistuva, vrt. leksa), luadlaz (luonnollinen), 

luandlaz (luontainen), vallj (runsas), tiuddlaz, tiuddsaz (täydellinen), 

tiuddeei (täydentävä), tiiudas (täysi, vrt. tiu), jeällas, jeällsos, jällas, jällsos 

(vauras, vrt. jalla), vueitti (varakas), väärkos (varakas), kudd (kunnon), 

hankkos (hanke), äukk (hyöty), lekkvuott (menestys), ainsmatted 

(mahdollistaa), tättad (tahtoa), täkkeed (taata, antaa takeet), riommad 

(ryhtyä), pastted (pystyä), poozzted (pystyä), vueitted (pystyä), vaajjed 

(pystyä), arbbjed (periä, vrt. arpa), vuästted (ostaa), vuämsted (omistaa), 

joodeed (jouduttaa, nopeuttaa), jottlatted (nopeuttaa), mähssed (maksaa), 

joodeed (lisätä), laazzted (lisätä), kadsted, kaddjed (kohentaa), viappad 

(kohentaa, vrt. vapa, vipata), äukkeed, ääukted (hyödyntää, hyödyttää), 

hankkeed (hankkia), hommad (hommata, hankkia), haaleed (haluta), 

seännad (haluta), jeäneed (enentää) ja hilttiistallad (yrittää). 

702. saamelaisten taikasanastoon (mukautuva, sovitteleva) kuuluu 

taibad, taaibam (sopeutua, vrt. taipua), tuoeead, tuoeam (sopia, 

passata), suuijad, suujam, soja (sujua, taipua, vrt. olla sujut), seilad, 

seeilai (säilyä), sovattallad (sovitella), sooppad, soovam, suapa 

(käydä päinsä, sopia, soveltua), tuhhiittattad (kelvata, saada 

hyväksyntää, vrt. tuhista), miedettijjee (myöntävä), hiettad, hiedam 

(hyötyä, vrt. heta, hietanen), miettad, miedam (myöntyä, suostua, 

vrt. mietaa), siettad, sietam (sopia), tipted, tiptam (sallia, lopettaa), 

isedid, isseed (auttaa, avustaa, vrt. isä, is-sielu), miedettid, miedeet 

(myöntää), anettid, aaneet (kelvata, sopia, vrt. anne), tuhhiittid, 

tuhhit (hyväksyä, vrt. tuhahtaa), mälttid, maaltam (malttaa), heivid, 

heivii (soveltua, sopia, käydä päinsä), vuahadud (sopeutua, tottua), 

tuaddud, tuadum, tuoddum (sietää, vrt. tatu), siäilud, siäilum, seilum 

(säilyä), paittud, paittuum (suostua, totella, noudattaa), muddaag 

(osuva, sopiva), addagas (anteeksi), miedes, miättas (myönteinen, 

myötämielinen), maasu (maltti, rauha, vrt. masu), massjat, maassjat, 

massat, maassad, maz, mase (malttaa, vrt. masa), baajedh, bajjat, 

paajjat, padjat, baggjat, paaijad, pajjed, paje (sallia, tottua, vrt. paijata), 

miollsaz (mieleinen), kaddsaz (miellyttävä), miottlos (myönteinen), 

miodteei, miotti (myöntyvä, myöntävä), luestteei (salliva), uvddeei 

(salliva), laackal, laackles (sopiva), läädnai, läädnas (sopiva), moddai, 

moddgas (sopiva), nällsas, nälles (sopiva, vrt. nalle), suoppi, suovlaz 

(sopiva, sovelias), caakki, caakktes (sopiva), siotti, siottlos, siottal 

(sopiva), aanteei (sovelias), soojji (sujuva), kennev, kennvos (suopea), 

harjjned (harjautua, tottua), vuokkoovvad (totuttautua), loppoottad 

(suostua), miasttad (suostua), tuottad (suostua), sosnloovvad (suostua), 

soittad, suitted (suoda), äjsted (suoda), suovvted (soveltaa), hieivvjed, 

heivvjed (soveltua, sopia, vrt. heivata), suoppad (soveltua, sopia), 

annjoovvad, aanted (soveltua, vrt. anna, antti), luestted (sallia), 

soovsed (sallia), uvdded (sallia), jouddad (joutaa, päästä), miodted 

(myöntyä), miottad (myöntää), miodastted (myötäillä), naddjed, 

naddjoottad (luottaa), tuaddad (luottaa), vearrad (luottaa), oskkad 

(uskoa, luottaa), seännad (hyväksyä, vrt. sanna), soovvad (hyväksyä), 

välddjed (hyväksyä, vrt. valta), miodvuott (myönteisyys), miodtummus 

(myöntymys), soovad (sovinto) ja rälidattad (sopia keskenään).

703. saamelaisten taikasanastoon (suojeleva, puhistava, karkottava) 

kuuluu karbad, kaarbam (hätistää, karkottaa), kiessad, kiesam 

(kietoa, kääriä), sipsad, siipsam (panna kuntoon, siistiä), väridid, 

väärrid (varata), västidid (vastata), kieldid, kiäldam (kieltää), 

nanodid, naanood (vahvistaa, lujittaa), aitardid, aaitard (huolehtia, 

pitää huolta), jaagid, jaagiim (ajaa pois, vrt. jaakko), hovdid, 

hovdiim, huavdee (johtaa, pitää huolta), suoijid, suoijiim (suojata), 

suojalid, suoijal (suojella), varjalid (varjella), udasmid, uudasm 

(uudistua), putasmid, puttaasm (puhistua, vrt. pudas), kovjid, 

kovjiim, kavjee, kuavjee (karkottaa, pelästyttää), udastid, uudast 

(uudistaa), estid, iästam (estää), putestid, putteest (puhistaa, 

vrt. putte), vuastalistid (vastustaa), piälustid, piälust (pelastaa, 

puolustaa, vrt. pää), huolattid, huolat (huolehtia), murdettid, 

murdeet (murtaa, peruuttaa), udasmittid (uudistaa), vuajalittid 

(ajaa pois, karkottaa, vrt. vaaja), velttid, viältam (välttää, välttyä), 

varuttid, vaarut (varoa, varoittaa), karbud, karbuum (tulla 

karkoitetuksi), tuarjud, tuarjum, torjum, tuorjum (torjua, tukea), 

putasmud (puhistua), tuastud, tuastum, tuostum (torjua, estää, 

kopata), udasmuttud (uudistaa), suojalem (suojelu), verrin (varten, 

varalta, vrt. veri), torvo (turva), varas (varalle, varten), sivnadas 

(siunaus), vastadas (vastaus), varuttas (varoitus), varalas, varalii 

(vaarallinen), torvolas, torvolii (turvallinen), kiäldu (kielto), 

tjielge, tjeälgada, tjielka, tjielkas, celke (kirkas, puhdas), bissie, 

bissee, passie, passe, basse, pase, pass, pesse, pese (pyhä, vrt. pasi, 

pessi, pesä, vrt. pestä), cabo, cavos, caavas, caba (ehjä, vrt. saapas), 

cielgas, ciolgg, cilg (kirkas, puhdas), gaalgedh, gälgat, kaalkat, 

kalkat, galgat, kalgad, kalggad, kalged, kalke (selvittää, kaluta 

puhtaaksi), goptjedh, goptja, koptjat, kobtjot, gokcat, kupcad, 

kopccad, kopced, kopce (peittää, siivota), doorjuotidh, doorjohtit, 

toorjuot, torjot, doarjot, torjid, tuerjjad, toarjed, torjo (tukea, torjua), 

viejedh, viejjeet, viejjiet, viedjet, vaeggjet, veeijid, vajjeed, vuejjed, 

viejjed, veje (vältellä, antaa pois), karbbi (karkottava), ceestai (puhas, 

siisti, vrt. seestyä, seesta), puunes (siisti, vrt. puunata), ciistum 

(siisti), coorgas, corgges (siisti), suojjeei (suojaava), oodeei, oddneei 

(uudistuva), päärttem (vahingoittumaton), varrjeei (varaava), 

varrjum (varattu), karbbmos (karkotus), kiold (kielto), agsted 

(vastustaa), reiddad (vastustaa), korvveed (vastata, vrt. korventaa), 

kätted (vastata), vastteed (vastata), varrjed (varata), varjjled 

(varjella), nadsted (turvata), tuorvvad (turvata), täkkeed (turvata), 

suaided, suojded (suojata), suojjeed (suojella), putsted (putsata, 

puhistaa), veeddad (puhistaa), vaaccad (puhistaa), ciisteed (siistiä, 

puhistaa), coorgeed (puhistaa), kiessed (puhistaa), nansmatted, 

naaneed (lujittaa, vrt. nanna), kuittjed (kuitata), keldded, kieldded 

(kieltää), keäppeed, kieppeed (keventää), karbbad (karkottaa), 

saaccad (häätää), cajjatted (harhauttaa), varrjos (varaus, vrt. varjo), 

putstummus (putsaus, puhistus), vuetkkemtähtt (puhistusluu), 

vuetkkemcuärvv (puhistussarvi), hattiistid, hattist (hätistää), 

kuaputtid, kuapput (tarkastaa) ja kalgad, kaalgam (päästää, 

selvittää).

704. saamelaisten taikasanastoon (taikakalut, arpominen) kuuluu 

virbb, virbbress, virbbohss (virpa), anneed, anam (käyttää, 

pitää), oskeldid, oskeeld (uskoa haltuun), tuhhid, tuhhiim, tohhee 

(kelvata), valjid, valjiim (valita), torjid, torjiim, tuarjee (ottaa tukea, 

pitää kiinni), sedjid, siädjam (hylätä), tarbasid, taarbas (tarvita), 

turvastid, tuurvast (turvata, turvautua, vrt. turpa), iällaattid, iällat 

(elävöittää, herättää eloon), macattid, maaccat (palauttaa, vrt. metsän 

nimet), mueismittid (kaunistaa), virkosmittid (virvoittaa, elävöittää), 

pasottid, passoot, paasoot (pyhittää, vrt. paaso, paasi), kevttid, 

kiävtam (käyttää), hilgod, hilgom (hylätä), uazzud, uazum, ozzum 

(saada omakseen, tehdä omakseen, vrt. asu, osa), tolge (sulka), 

moive, mooive (muru, sekasorto, vrt. muruista ennustaminen), 

vyerbi (arpa), pircco, pirco (noppa), niävvu, niävu (neuvo, väline), 

cenkem, tjiekkarm, tjiekkav (luunsiru, vähäytiminen luu), ciegga, 

ciega, cioggam, cing, cingem (luunsiru, vähäytiminen luu, vrt. siekailla), 

neävvoo, neävv, nävvo, naevvo, neävuh, neävv, neav, nevvo (työkalu, 

neuvo), vuörbie, vuerbb, vuerbee, vuorpie, vuorpe, vorpe (arpa, onni), 

kattum (katettu, suljettu), vuerbbtähtt (arpaluu), kioppkurcc (arpanoppa,

vrt. kurssi), särbbad (heittää noppaa tai paaskoja), käunn (väline), 

toonas (varpu), varpp (varpa), särbbai (nopanheittäjä), percc (noppa), 

särbbamsiorr (noppapeli), ärbb (aarre, vrt. arpa), ärbbvahtt (aarteen 

vahti), eyeccid, eyesi (kohistua, sattua), sirdaeeid, siirdas (siirrellä), 

pieijad, piejam (asettaa, panna), läjidid, lääijid (asettaa, laittaa), piejalid, 

pieijal (laittaa, sujauttaa), jurattid, juurat (pyörittää) ja asattid, aasat 

(asettaa). 

705. saamelaisten taikasanastoon (kiihottava, yllyttävä, hillitsevä) 

kuuluu kihtalid (houkutella, yllyttää), taranid, taarran (hillitä itsensä),

ruakkasid (rohkaista), kihted, kiivtam (kiihottaa, yllyttää), ilattid, iillat 

(kiihottaa, yllyttää), hokattid, hookkat (houkuttaa, yllyttää), kolkkiittid, 

kolkkit (tyynnyttää), movtaskittid (innostaa), ruokasmittid (rohkaista), 

ilosmittid (ilostuttaa), lohduttid, loohdut (lohduttaa), ravhuttid, raavhut 

(rauhoittaa), ualguttid, ualgut (yllyttää), iävtuttid, iävtut (ehdottaa), 

avzuuttid, avzut (kehottaa), uaccud, uasum, ooccum (rauhoittua), 

kihtud, kihtuum (innostua, yltyä, vrt. kiihtyä), avzud, avzuum (kehottaa), 

lusto (halu, vrt. luusto), giktedh, giktet, kihted, kehtted, kixt, kixtlatted, 

kikte (yllyttää), tääjteei (villitsevä), haall, haalummus (halu, vrt. haalia), 

haallsaz (halukas), haall (halu, himo), paaimtos (houkutus), viizzlasttmos 

(houkutus), odd (into), oddlosvuott (innokkuus), älssaivuott (innokkuus), 

lonnted (yllyttää), viizzlastted (yllyttää), kiurrjed (yllyttää, vrt. kiuru), 

keukkled (yllyttää), muuzjoottad (puhua ympäri), tääjted (villitä), kuelkkted 

(tyynnyttää), suannjed (suostutella, vrt. sanna, sunna), paaided (nostattaa), 

kuärggted, kuärggoottad (kehua), keitted, keäittad (kehua), auzzjed (kehottaa),

ravvsed (kannustaa), äjsmatted (kannustaa), älsmatted (innoittaa), älsmed 

(innostua), hoorted (hurahtaa) ja tuolljed (hillitä, vrt. tuli).

706. saamelaisten taikasanastoon (oppiminen, ajatteleminen) kuuluu 

oppa, oopa (oppi), tuota, tuoda (tosi, vrt. tu=tuli), juurda, jurduu 

(ajatus, vrt. juurta jaksain), raava, ravvuu (neuvo, ohje), tuumad, 

tuumaam (tuumata), hoksad, hoksaam (hoksata), mustad, mustaam 

(muistaa, huomata, palauttaa mieleen), mattad, mattaam (oppia, 

vrt. malttaa, vrt. matti=sukulaisen henki), iskad, iiskam (kokeilla), 

tutkad, tuudham, totka (tutkia), imastallad (ihmetellä, vrt. ima=emä), 

mattaattallad (opetella), omattallad (ihmetellä), opattallad (opetella), 

kuorattallad (pohtia), harjuttallad (harjoitella), miellad, mielam (mieliä, 

vrt. milla), oppad, oopam, uappa (oppia, kokea, käydä katsomassa), 

jurded, jurdam (ajatella, luulla), musted, mustam (muistaa, vrt. musta), 

tuagadid, tuaggad (keksiä, vrt. taakka, tukka), opadid, ooppad (kokea, 

oppia), kuoradid, kuorad (noudattaa, vrt. kuoro), mietadid, miettad 

(mietiskellä), addid, addiim (ymmärtää), verdidid (verrata, vrt. vertti), 

meridid, meerrid (määrätä, päättää, vrt. meri), uaivildid, uaivild 

(tarkoittaa), iberdid, ibbeerd (ymmärtää, vrt. ipe), jurdelid (ajatella), 

harjanid (harjaantua), keksid, keksiim (keksiä), mustaastid, mustast 

(muistaa yhtäkkiä), mietastid, miettast (juolahtaa mieleen), uapistid, 

uappist (opastaa), mattaattid, mattat (opettaa, vrt. Mattar-ahkka 

eli isoäidin äiti), valdattid, valdat, valdaat (unohtaa), fiettid, fiettiim 

(tajuta, älytä), tiettid, tiädam (tietää), tiedettid, tiedeet (tiedottaa, 

vrt. tiede), vajaldittid (unohtaa), härjittid, häärjit (harjoittaa), 

oskottid, oskoot (uskotella, vakuutella, vrt. osku), harjuttid, haarjut 

(harjoittaa, vrt. harjulla), tarkuttid, taarkut (tarkoittaa), mättid, 

maatam (osata, taitaa, vrt. matti), ravvid, ravviim (neuvoa, r=l, 

vrt. lavi, vrt. ravita), euovvid, euovviim (valaista, valistaa, vrt. valaista 

asiaa), oskod, oskom (uskoa), vajaldud, valdattud (unohtua), erehtud 

(erehtyä), kulostud (tulla tietoon, tunnetuksi, vrt. kuulostella), 

niävvud, niävum, nevvum (neuvoa, tilata), räädi (neuvo, tahto, 

vrt. raati), peeri, pere (perä, totuus, vrt. perhe), radhasem (ratkaisu), 

merhasem (merkitys), musto (muisti, muisto), ibardas (ymmärrys), 

mattaattas (opetus), tiädattas (tiedotus), opattas (opetus), harjuttas 

(harjoitus), mustottas (muistutus), njuolgadus (sääntö), euavdus 

(ratkaisu), tiädulas, tiädulii (tietoinen), koeeamas (kyse, kysymys, 

vrt. koe), tutkamas (tutkimus), jurdelamas (ajateltava, ajatteleminen), 

fiättu, fiätu (taju, äly), jakke, jaakkedh, jahkeet, jaahkiet, jahkket 

(uskoa, vrt. jakka, jahkailla), jakket, jähittid, jääkkted, jaggxelled 

(uskoa, vrt. jake, jakke), jurte, jurta, jurdeh, jurda, jurded, jurdded, 

jurded (ajatella), mujtedh, muyhteet, mujhtiet, muihtet, muitet, musted, 

mustted, muste (muistaa), diededh, diehteet, tiehtiet, tiehtet, diettet, 

tiettid, tietted, tidded, titted, tete (tietää, vrt. titta), oskieltit, oskot, 

oskot, oskod, oskkad, osked, osko (uskoa), oojaaldättedh, oojaldahteet, 

oojaaltahtiet, ojaltahttet, vajaldattet, vajaldittid, vääildoovvad, voajlatted, 

oajaltaxted, ojaltette (unohtaa), ööppetidh, ohpat, oohpat, ohppat, 

oappat, oappad, vuoppad, obbnuvved, oppe (oppia), aicci (hoksaavainen), 

hohssjeei (hoksaavainen), toolktem (tolkuton, neuvoton), toolkav, 

toolkvas (tolkullinen), tuott (tosi, totta, vrt. tuota), juurd (ajatus), 

tuumm (tuuma, ajatus), tummjos, tummjummus (harkinta, vrt. tumma, 

tummua), hohssjos (keksintö), fittjed (älytä, ymmärtää), hohssjed 

(älytä), tolkkeed (älytä, vrt. tolkku), siolgted (ymmärtää), tobddad 

(tuntea, ymmärtää), jeärmmad (viisastua, vrt. jermu, jarmo), äinnad 

(uumoilla), oskkad (uskoa), oosktoollad (uskotella), tummjed (tuumia), 

tietted (tietää), jurdded (tarkoittaa), miarkksoovvad (tarkoittaa), oolgted 

(tarkoittaa), juurdced (päätellä), tummjed (tuumata, päättää), jorrastted 

(pähkäillä, vrt. jorra-lintu), aaibsed (otaksua), mätted (osata), poozzted 

(osata), siltteed, siolgted (osata), teivvad (osata, vrt. tivata), vuäpsted 

(opastaa, neuvoa), mättoottad (opetella, vrt. mato eli kyy), vuäpstoollad 

(opetella, vrt. vaapsahainen eli ampiainen), mätted (opettaa, vrt. mettässä), 

mättjed (oppia, vrt. mettässä), vuoigeed (opettaa), tolkkeed (tolkuta, 

oivaltaa), ravvjed (neuvoa, vrt. volga-joen nimet), mosttjed (muistaa, 

muistua), asttoollad (muistella), jurdded, juurdced (luulla, kuvitella), 

kädded (luulla, kuvitella), loollad (luulla, vrt. lol-sielu), tuaivvad (luulla), 

kuobroottad (luulotella), vuammsoottad (käsittää), jordstoollad (ajatella), 

toolk (tolkku, äly), harjjned (harjaantua), mättjed (harjaantua), 

mättoottad (harjoitella), vuokkoovvad (harjaantua, vrt. vuokko), mostt, 

mosttas (muisti, muisto), teättev (opas), vuäppos (opetus, neuvo, opastus, 

vrt. vappu), taammos (opettaminen), vuoigummus (opettaminen), mätttos 

(neuvo, ohje), mätt (oppi, ä=a), haarjummus (ohjaaminen, vrt. haara, harri, 

vrt. harata vastaan), joodtummus (ohjaaminen), kuoccmos (ohjaaminen, 

vrt. kuosa, kuosi), ärbbteatt (perimätieto) ja ärbbvuott (perinne, vrt. arpa).

707. saamelaisten taikasanastoon (aineet, seokset, rohdot) kuuluu 

puurrad, puuram, pora (purra, syödä, syövyttää), juahadattad (jakautua, 

vrt. juha=joki), ovtastattad (yhistyä), älgid, aalgam (ilmetä, esiintyä), 

kiäppanid (huveta, vähetä, keventyä, vrt. kappa), iäranid, iärran (erota), 

piedganid (hajaantua, hajota), luovanid, luovvan (irrota, irtautua, 

vapautua), sjohkot, sokkot, sohhood, sookkad, sogged, sokkad, soko 

(huokua, vrt. sokkeli), kuaddamraajj (jähmettymispiste), liugos (liuos), 

suddad (sulaa), suddeed (sulattaa), sohttjed (sulaa), sohtted (sulattaa), 

soonnad (sulaa), soonneed (sulattaa), pehtted (sulattaa), ohttoottad 

(yhistyä, sulautua), suakkad (saeta, vrt. sakka), mottjed (muuttua), 

suoppjoottad (muuttua, vrt. suopa), mutted (muuntaa), nubastud 

(muuttua), muttud, muttuum, muttoo (muuttua, vrt. mutu-tuntuma), 

nubastus (muutos), häämtem (muodoton, vrt. haamu, hahmo), 

nallsem (muotoinen, vrt. nalle), mottjeei (muuttuja, muuttuva), mottjetem 

(muuttumaton), meärtem (määrätön), täävvad (muotoilla, muovailla), 

oobleed (muotoilla), läiveed (laimentaa), nansmatted, naaneed (lujittaa), 

nansmed, nansmoovvad (lujittua, kiinteytyä), liuggned (liueta), suddad 

(liueta, vrt. sutata), kässned (liota, vrt. kasa), lahttad (liota, vrt. lahti), 

ohtteed (yhistää), jämmeed (jamoa, liittää, vrt. jämähtää), lahtted 

(liittää), näppeed (liittää, vrt. näpeillä), sieltted (laimentaa), koorrad, 

korrned (koveta, kovettua), kuällsmed (kovettua), kooreed (koventaa), 

korrsmed (koventua), keädggoovvad (kivettyä), keäppned (keventyä, 

huveta), cuäckkeed (jäähdyttää), cuässad (jäähtyä), kuaddad (jähmettyä, 

hyytyä), njaammad (imeytyä), koskklastted (hyytyä, vrt. koska), kazzoovvad 

(hyytyä), ledmmad (hyytyä), läppjed (haihtua), keäppned (haihtua), seäjjtos, 

siejjtos (seos, sekoitus), suddad, suudai (liueta, sulaa), soojjad, soojai, saja 

(sulaa), piedganid (hajaantua, hajota), siävuttas (seos, sekoitus), aaunas 

(aine), kuann (kuona, aine), sokknummus (jalostuminen) ja muada, 

muadavuota (muoto).

708. saamelaisten käyttämiin voima / kirosanoihin kuuluu motjanan 

(jukolauta), kalleebgin (mokomakin), kuaradas (ryökäle), vielgadas 

(pahus), pahakkas (paholainen), fanttinas (pahus), paahus (pahus), 

hemelas, hemelii (hölmöläinen), cinkkahas, cinkkahaa (hitto, pahus),

pannahas, pannahaa (pannahinen), sodehas (pahus), pengihas (samperi),

pirulas, pirulii (pirullinen, vrt. korpin kaltainen), paalmas (lievä kirosana), 

korrimas (kurjimus), tuonas, tuonii (lempo, pahus), liebbus, liebbuu 

(lempo), topsahat (tomppeli), helgit (helkkari), biergele, bärgala, pierkal, 

pärkal, baergalak, paergaloh, peärggal (perkele), piargglok (paholainen,

vrt. pirkka, parkka), vuonntem, vuonntemes (viheliäinen), koirr (pahus, 

hemmetti), beaddaa (voi surkeus), jaaval (jeeveli), varmm (vrt. varma-ava, 

tuulenhenget), biess (piessa, vrt. pesä), cuärtt (piru), cormm (piru, vrt. surma), 

huann (huono, paholainen), pannjiogg (paholainen, jiogg=henki), piekk 

(pannahinen, vrt. piekka=haukka), moeearokke (peijakas), tuonarokke 

(pahus, vietävä), miessarokke (saakutti), syeijirokke (hitto), tuikkodid 

(päivitellä) ja karosääni (kirosana).