OIREET, VAIVAT

Vaivoja voidaan jakaa synnynnäisiin, itse aiheutettuihin, ympäristön 

aiheuttamiin ja vahingollisten henkien aiheuttamiin.

Synnynnäisiä vaivoja pidetään luojahenkien tekosina (ei paranneta).

Synnynnäisiä vaivoja ehkäistään valitsemalla puolisot terveistä sukuhaaroista 
(häälauluissa kuvattu käsien ja silmien tarkastaminen).

Itse aiheutetuilla vaivoilla tarkoitetaan omien tapojen vastaista elämää 
(huolimattomuus, kiirehtiminen, likaisuus, väärä ruoka, huono uni).

Itse aiheutetut vaivat paranevat palaamalla omien tapojen pariin.

Ympäristön aiheuttamilla vaivoilla tarkoitetaan luonnon vastaista elämää 
(pakkasen purema, tulen polttama, maan hiertämä, puun raapaisema).

Ympäristön aiheuttamia vaivoja parannetaan selvittämällä oireiden alkuperä 

ja pyytämällä anteeksi loukatulta hengeltä (tulen hyvitteleminen, 

veen hyvitteleminen).

Vahingollisten henkien aiheuttamilla vaivoilla tarkoitetaan vakavia tauteja 
(tautien henget).

Vahingollisten henkien aiheuttamia vaivoja parannetaan helpottamalla potilaan 

oloa ja odottamalla taudin kääntymistä eli vahingollisen hengen lähtemistä  

(kokenut parantaja voi nopeuttaa lähtemistä monin keinoin).

1.  "se on kyllä semmonen asia ette sille mahram mitee 

ihminen itte" (vakava vaiva).

2.  "siit ruvettii arpomaa onk se ilmast tult vai on se toisen teko 

vai on se jumalan sallima" (arpomaan vaivan alkuperää).

3.  "kuolo hiipii hiljallie" (vaivojen kavalasta luonteesta).

4.  "hammasta niin aristaa pakotuksej jäläkehen jottei tuu 

syämisestäkään mitään" (pakotusta seuraava aristus).

5.  "kesällä kastu ja vilustu ja sitte se tauti heti ampasi" 

(vilustuminen, vilun tuoja).

6.  "tauti ammahtaa" (ampuu).

7.  "mulle tul alituine vastus tuosta hampaapakotuksesta" 

(hammaskivut).

8.  "em mä tiär mikä mul mahta tullak, ku mää ole aevastanuk 

koko päevä" (tautien oireita).

9.  "nyt tulii paremmaks ku oamulla voa aivast" (oireiden 

helpottaminen, taudin kääntyminen).

10.  "kun yskä vaen on tulossa, että se alakkaa aistimie 

tuketan niin sillor rupejjaa aevastuttammaa" (yskän oireita, 

aistimie tuketan=tukkia nenää).

11.  "yskä aevastaa hyvästiksi" (yskän poistuminen).

12.  "se ei kauvan aijov van se viepi kerralla" (sydänkohtaus).

13.  "aekuisessa yskä niil lapsessa hinku" (yskä ja hinku).

14.  "se on tervej joka ahavettuu, siin or rintatauti joka ei ahavetu" 

(ahavetu eli rusketu).

15.  "laps on ku aave, ei se käkeä kukuta" (kalpeus, tautien oireita).

16.  "nys se oj jo haamussaa" (vakavasti sairas, vrt. näkee näkyjä).

17.  "se käi joga lapsez" (tuhkarokko).

18.  "kovast nenä vota gu om pätaudi" (päätauti eli flunssa).

19.  "a hä tullo surest tuzast" (suuresta tuskasta, hulluus).

20.  "miul on kova köhä ja pätaudi" (köhä ja päätauti).

21.  "vatsa on kippiä, yht perrä pittä pazal olla" (vatsatauti 

eli paskatauti).

22.  "pähä tuli muhku" (muhku eli kuhmu).

23.  "kylhä lu lihan kazvatta kuha va lud ei u katkissed" 

(lihas ja luuvammat).

24.  "hä jouden ollessakki kehnondu" (kehnondu eli laihtui, 

tautien oireita).

25.  "seänaloa jälväy" (sydänalaa).

26.  "ryvittämäh rubei" (ryvittämäh eli yskittämään).

27.  "sen roavon jälgie tuskat tuldih" (roavon eli peltotöiden, 

väärästä työstä tulleet selkävaivat).

28.  "sattavundan jälgie on käzi kibei" (sattavunnan jälkeen, 

vrt. sattua).

29.  "ruodah juutuin" (juutuin, olin tukehtua).

30.  "lihapalah ku juutuin, ga kuolemaz olin" (juuttuminen 

eli tukehtuminen, johtaa kuolemaan).

31.  "olen kui juovuksiz, on kui uni, a moata rubien, 

ga moata soa ei" (vakavien tautien oireita, vrt. verenhukka, 

verenmyrkytys).

32.  "niij juumottau joka paikkoa" (juumottaa eli pakottaa).

33.  "peädä kivisteä juumoittoa" (pään kivistys).

34.  "hidzvaa on, ei piä duobua" (hidzvaa=häkää, 

duobua=juopua=pyörtyä).

35.  "muah tuiberdu, da siidä i duobu" (tuiberdu=tuupertui, 

duobu=pyörtyi).

36.  "tsihvah juobui" (tsihvah eli häkään).

37.  "ruanaz veri juoksou" (ruanaz eli haavassa,

vrt. Rana-neito).

38.  "ei ole jumalanhädä, vigahini on" (luojahenkien luomat 

vaivat ja vikahiset, vrt. metsänvigahini, veenvigahini).

39.  "viruu jumalanheäz, ga sih i kohenemah lähtöö" 

(kohenemah eli paranemaan).

40.  "dumalanrubi" (isorokko).

41.  "minuz on jumalantaudi, ei tiedoiniekad ni midä 

auteta" (jumalantauti, synnynnäinen).

42.  "jumalavvaivani" (syntymävikainen).

43.  "jovenhaldii on suuttunuh, tämä audi on tulluh joves" 

(joesta tulleet taudit).

44.  "hammasta joloistaa" (jolotus).

45.  "hammasta kivisteä jomottoa" (jomotus).

46.  "sormie äikitteä jaukuttoa" (kipuja kuvailevia 

sanoja).

47.  "hammasta jauvahutti kivisteä" (kivistys).

48.  "a kun tuli semmoni kalvo silmäm peällä sanottih 

jeä tuli silmäm peällä" (silmävammat).

49.  "jalgusuondu vedäy" (suonenveto).

50.  "kolme kovoa on lapsel, hänel on gora hammastavvis, 

i jallal ottajes jalgutavvis" (lastentauteja).

51.  "jalgevuksiz olem monet kerdoi yöl, eihäi soa yhtel 

kyllel moata" (valvottavat selkävaivat).

52.  "kul lapsella jaloista väki mäni, ei yhtänä kyvennyh 

jaloillah, ni sitä sanottih jotta eltta ol jaloissa" (jalkojen 

voimattomuus).

53.  "ilmannenä on lapsez, tuules tulluh" (tuulen 

tuomat taudit).

54.  "höyräkkö ielleh järilleh pagizoo midä puuttuu" 

(höyräkkö eli hullu).

55.  "pahah mieleh meni höpsistyi" (paha mieli, 

heiluttaa mieltä).

56.  "se sanottih höpäköityi" (tuli höperöksi).

57.  "peän häivytti suuriz ajatuksis" (häivytti pään, 

meni sekaisin).

58.  "mieleldä häivähiin" (häivähiin, tulin hulluksi).

59.  "miula on ien kibiä" (ienvaivat).

60.  "vatts on höllöilleh" (höllöilleh eli löysällä).

61.  "vanhate rubiou peäluu häpistymäh" (peäluu 

eli muisti).

62.  "silmät hämärdyy vanhaten" (silmien 

hämärtyminen).

63.  "polved hynnyy vanhal astujez" (vanhuuden 

oireita, vrt. hynynen).

64.  "siit hyppävöz minul kibei puutui hyvä, jalgu 

mutskehtui" (mutskehtui eli nyrjähti).

65.  "nokko hurkkaittsou, kun ov vilun kälväkkä" 

(nokko=nenä, hurkkaittsou=tuhisee).

66.  "lattiella lankei ta hurmehtu" (hurmehtu 

eli pökertyi).

67.  "hurvehtuksiz on käzi, ei liiku" (hurvehtuksiz 

eli hervoton).

68.  "hudrasilmäni" (huononäköinen).

69.  "voimatus hudristau, syvvä k ei soa ni midä" 

(voimatus eli tauti, vie voimat).

70.  "huonokorvani, ei väheä kuule" (korvani

eli kuuloinen).

71.  "huonosydämini on, ei pyzy ni mi vatsas" 

(sydämini eli vatsainen).

72.  "hänel oigei käzi hullavui, ni liikuttaa ei voi" 

(hullavui eli halvaantui, vrt. hulvaton).

73.  "peädy huimailov vähäizin" (huimailee, 

tautien oireita).

74.  "houriessa magoau" (houriessa eli kuumeessa, 

hourailee).

75.  "viego hourii häi" (korkeassa kuumeessa).

76.  "viruhuu hoikkeni" (virua=sairastaa makuullaan).

77.  "jogo rodih hoivennus, vai vie tsahloo" (hoivennus

=helpotus, tsahloo=vihloo, hammasvaivat).

78.  "ei ou terveperäni ku om moin hualakka" (hualakka 

eli kalpea, tautien oireita).

79.  "sie olet hoarakkasilmä" (karsastavista silmistä).

80.  "kibie olen, hirnuttau da hoahituttau" (hengityselimiin 

iskevät taudit).

81.  "tseäry on, se katso hirnuttoa" (tseäry 

eli nuha).

82.  "tsihkututtau, hirnututtau, ylen on tsiärä kova" 

(at-tsih).

83.  "hirnututtau, tseär on, peän kivistäy" (nuhan 

oireita).

84.  "moasta hinkautun" (maasta hinkautunut, 

ihottuma).

85.  "higenvyndän heitti, vilustuin" (hikoilemisen, 

vilustumisen oireita).

86.  "higitsuhmakkuo hibjah nouzou räkel aigoa" 

(hikinäppylöitä hipiään, helteellä).

87.  "jalgoa hiäldäy palahuu" (häältää eli kirvelee, 

palanutta kohtaa).

88.  "kyllä hengi röhäjäy" (köhä eli röhä).

89.  "en voi mägie nossa, hengen täyttäy" (täyttää 

hengen, hengästyttää).

90.  "hengen ahistav, ei anna hengittiä" (hengen 

ahistus).

91.  "milma nii hengitytti" (hengästytti).

92.  "jallan hendrahutti polgiez, livestyi" (nyrjäytti 

jalan, liukastuessaan).

93.  "jallat hellistyttih räkel käveltez" (hellistyttih 

eli heltyivät, helteellä kävellessä). 

94.  "jallan hellittää, pallahin jalloin ku kävelin" 

(hellittää, tulee araksi).

95.  "kipien jälki on hellä" (hellä eli arka).

96.  "kui ollem muga heikkopäine, gu vähä välii 

päädy huimau" (pään huimaus, monien tautien 

oireita).

97.  "vatsankibugo händä heikossuttaa" 

(vatsakivut).

98.  "nin kivistelöy harteita" (selkävaivat, nousevat 

hartioihin).

99.  "hammasta hivou" (hivou eli särkee).

100.  "kivisti miula hambahie" (hammaskivut).

101.  "taudi tuloo haldiekkahana" (halteikkaana 

eli väkevänä, tautien luonteesta).

102.  "miula niim piätä kivistäy" (pään kivistys, 

monen vaivan oire, yleisimpiä niska ja 

selkävaivat).

103.  "avonaini kipie" (avohaava).

104.  "huahittaa, ahazhengine, da röhäjää" 

(hengitysvaivoja).

105.  "jaloistani olem männyt niin köhmäkäksi" 

(kömpelöksi, iän myötä).

106.  "kömpäkäkse alkau männä vanhemmiten" 

(kömpelöytyminen, yhteydessä selkään ja

hermostoon).

107.  "kun palau niin kärvehtyy" (palovammat).

108.  "tultu kun viritti niin parta i kärvähti" (omat 

vammat, omista asioista).

109.  "käyjäin on ylem paha, se kai suonen vedäy 

tukkuh, kynned ajau dai nivelen ottau" (käyjäin, 

tautien nimiä).

110.  "käet mändih köhmäh" (köhmäh eli 

kohmeeseen).

111.  "ylen on kälväkkä, ei ole terveh" (kälväkkä 

eli kalpea).

112.  "kouhkoitaudi hänen kälväköitti" (keuhkotauti 

kalvensi).

113.  "ylen käpistyim mullozeh näh" (mullozeh eli 

viimevuotiseen nähden, hitaasti etenevät taudit).

114.  "inehmini käppyröittyö vanhaten" (selkä menee 

käppyrälle).

115.  "ryndähie kyvettäy poltau, kargei vezi suuh nouzou" 

(ryntäitä kyvettää, ylöspäin oireilevat vatsavaivat).

116.  "ryndähii kyvettäy" (kyvettää eli närästää).

117.  "ryndähän kyvöitteä, muigie vezi nouzoo suuh" 

(muikea eli hapan, vatsasta nousevat veet).

118.  "kähevytti iänen kylmähyi" (kähensi äänen).

119.  "kylmänyh on, iäni kähizöy" (kylmänyh eli 

vilustunut).

120.  "vanhaten kähmäköityi" (tuli kömpelöksi).

121.  "ryvindeä eäni kähäköityi" (rykimisen jälkeen).

122.  "kylmin kui, ga eänen kähävytti" (kylmin eli 

vilustuin).

123.  "kägöintäi om peäh puuttunuh" (käentäi eli puutäi, 

puutiainen).

124.  "käzi sattoihez, veri kypsehtyi" (kypsehtyi eli 

hyytyi).

125.  "ryndähät kydöy, en tie mindäh" (kytee eli närästää, 

väärän ruokavalion  oireita).

126.  "ongo kylymuahini tarttut" (kylymaahinen, 

saunasta saatu ihottuma).

127.  "kylynnenä on voimattomal" (kylystä saatu 

tauti, saunojen puhtaana pitämisen tärkeydestä, 

vrt. omituiset yleiset saunat).

128.  "kynnenjuureh puikko mäni" (puikko eli 

tikku).

129.  "kynnemperyä tuas ajottau, om puikko männyt" 

(kynnenperää ajottaa).

130.  "kynnenviha mäni kui kyndzitin" (haava tulehtui, 

kyndzitin=kynsin, raavin).

131.  "kynnenviha om mennyh, ruskoi, lohottau jalgu" 

(jalka punottaa, tulehtunut).

132.  "riibavuksem puhaldi" (puhaldi eli turvotti, 

raapaisun).

133.  "kylkeh pistäy" (pistot, elimistön tapoja

varoittaa).

134.  "kyllen satatiin, kivistäu" (kylkivammat).

135.  "sormet kylmettih jämpistyttih" (paleltumisen 

oireita).

136.  "köhmistynnyh, vilus kylmännyh om mies" 

(köhmistynnyh eli kohmettunut).

137.  "kylmys" (kolotus, niveltauti).

138.  "kylmöitys toi tauvin" (vilutaudit).

139.  "om moizeks laihtunuh, ennen oli mi tsoma 

inehmine" (vaivojen voimasta).

140.  "syöjätär kuulon otti tyttäreltä" (tautien 

henkien nimiä).

141.  "kuulo huonostuu" (iän myötä).

142.  "aino kuuluu pieni kibu sielä ryndähässä" 

(ryndähässä eli rinnassa, hengitys, lihas ja sydänkivut, 

hetkelliset ja jatkuvat).

143.  "ta se ihompuhtijaini anto kuumetta" (tautien 

nimiä).

144.  "kuumet on äijä voimattomas" (korkea kuume).

145.  "kuuriz on, ei kuule vähiä" (kuuriz eli kuuro).

146.  "se on ylem paha, kuulemattomus" (paha vaiva).

147.  "häi do vanhuttu heitti kuulendan, ni midä ei kuule" 

(vanhuudesta johtuva kuulon meneminen).

148.  "vanhate gurvistutah, luut heitytäh" (luiden 

heikkeneminen).

149.  "yhtez yös kuohastutti kibien jalgah, egläi oli terveh" 

(kuohastutti eli turvotti jalan).

150.  "kuoliennenä oli tulluh" (tautien nimiä).

151.  "jallad on vilud, roza sinine, kivistäy niveliä, vilul 

puistau" (kuolleennenän oireita, parantajat=oireiden 

tuntijoita).

152.  "hambahat kuluttih, en voi purra enämbi" 

(hampaiden kuluminen).

153.  "lapsel on kulkuine kibei" (kulkuine eli kurkku).

154.  "kulkumuokku kulkun kiinittäy, syvv ei anna valdoa" 

(ei anna syödä, kurkkutaudin oireita).

155.  "kulmih koskoo" (kulmih eli ohimoihin).

156.  "kulmaluuda ylen äijäldi kivistäy" (kulmaluuta 

eli ohimoa, hierominen auttaa).

157.  "vezimoahin on ku vezi lähtöö da mustu kibei on, 

kuivumoahine kivisteä" (vesi ja kuivamaahinen).

158.  "grähiendyi eäni, käräkk on" (ääni käheni).

159.  "rygie grähizöö" (rykii eli köhii).

160.  "kylmin nygöi, grähizen" (kylmin eli vilustuin).

161.  "rygimäh kröhähtih" (kröhä eli röhä).

162.  "ei sua ni koukistoakseh, selg on kibei" 

(alaselkävaivojen oireita).

163.  "vanhutt on jo koukistunnuh" (selän 

koukistuminen).

164.  "rupieu kasotuttamah, yöklässyttäy yhtäläistä 

i peätä kivistäy" (koselma-taudin oireita, 

kasotuttamah=väsyttämään).

165.  "nivelien kaikkien kivissys" (koselmassa).

166.  "ruskitsahin on, gostjaine tuli" (tulirokko 

tuli vieraaksi, tautien elävästä luonteesta).

167.  "iänen korakoitti, kylmin kui" (kähensi äänen, 

vilustuin).

168.  "vattsua kivisti kobristi" (kouristi vatsaa).

169.  "vattsu kolkottau, viks om pahoa syönnyh" 

(ruuan ja vatsavaivojen yhteydestä).

170.  "tuoh kohtah koskoo" (kivun osoittaminen, 

auttaa parantajaa).

171.  "kun rupieu kasotuttamah ta oksennuttamah, 

on imehnini kohelmassa" (tautien nimiä).

172.  "käit kohmakoituttih, kohmah mendih" 

(kädet kohmettuivat).

173.  "kun issetäh silma, da i kohlun soat" (kohlun 

eli kolhun).

174.  "silmäd on koamakad, ei voi" (koamakad

=sameat, voi=ole terve).

175.  "virundu hänen koamaskoitti" (koamaskoitti 

eli kalvensi).

176.  "huulet alkau ruohtuo, koarnalla tulou" 

(huulien rohtuminen).

177.  "hambahan kivistyz om paha taudi" (paha

eli kivulias, onneksi ohi menevä).

178.  "silmän otti, vai kiviständän heitti" (näkö meni, 

kipu loppui, hyväksi kääntäminen).

179.  "katsku mäni piäh jotta piätä kivistäy" (katsku 

eli katku, vrt. häkä).

180.  "miuda klikotuttau" (klikka eli hikka).

181.  "nikoittoa klinkahuttoa" (eli nikka).

182.  "vatsan laid vielleh" (laittoi veelle 

eli löysälle).

183.  "kloptsah ei kuole, bulkud nostas suured" 

(kloptsah eli vesirokkoon, rokkojen nimet lainaa, 

kertoo myöhäisestä alkuperästä).

184.  "kloptsa kuohkahuttoa ruvel pinnan" 

(ruvel=rakoille, pinnan=ihon).

185.  "gluhoi ei kuule ni midä" (gluhoi eli kuuro).

186.  "poltin käteni, niin kitvertelöy" (kitvertelöy 

eli kirvelee).

187.  "korvat rupieu joikumah" (joikumah eli 

vinkumaan, yleiset oireet).

188.  "jalgoahan tuo kivehtii" (kivehtii eli aristelee).

189.  "kättä kivendelöö" (aristaa, vrt. kipeä).

190.  "käin kivendi, midä liennoo" (kivendi eli teki 

kipeäksi).

191.  "jallan kivendi, suappai hieraldi" (hieraldi 

eli hiersi, jalan kipeäksi).

192.  "peä kibeni räkkiedy, tsirittäy päiveä" (pää tuli 

kipeäksi, helteellä).

193.  "ei soa moata, yöt sivuja kirviestäy" (sivuja eli 

kylkiä, alaselkävaivojen oireita).

194.  "käzi kibeneksendelöö kuun keännyndaigoih" 

(kuun kääntyessä).

195.  "kuun keännälmyksil kibei kohtu kibeneksendelöö" 

(kuulle herkät ihmiset).

196.  "dalgu kibeneskendelöy muahizez" (maahinen

=ihottuma, rohtuma).

197.  "ryndähien kibu" (rintakipu).

198.  "syväinalan kibu" (sydänalan, vrt. vatsan).

199.  "pikkaran on hambahankibuni" (pienet ja suuret

kivut).

200.  "avonaini kipie" (avohaava).

201.  "päivä kimottau silmih, silmie huikuau" 

(huikuau eli häikäisee).

202.  "vatssoa kiertelöy" (kiertelöy eli vääntää).

203.  "kai suonen vedäy tukkuh, kynned ajau dai 

nivelen ottau" (suoniin, kynsiin ja niveliin iskevä 

tauti).

204.  "hirnui kihkahutti" (hirnui eli aivasteli).

205.  "hirnuo kihkuttoa, tseär on" (tseär eli nuha).

206.  "käenkiänälmyz on kibei, liennego mutskehtunnuh, 

vai muga kibei ollou" (käenkiänälmyz=ranne, 

mutskehtunnuh=nyrjähtänyt).

207.  "viruja on kielemmielissäh" (tajuissaan 

ja tajuton).

208.  "kielenviga on, ei hyvim malta paissa" 

(kielenvika eli puhevika).

209.  "se oli kieletöi, ei paista voinnuh ni midä" 

(kieletön, vrt. mykkä).

210.  "kevöällä keroni kipeyty" (keroni eli kurkku, 

vrt. ke=pyöreä).

211.  "keroinkyvettäi on, tullengo voimattomakse" 

(keroinkyvettäi eli närästys).

212.  "keltataudigo siun keldavutti" (vai tupakka).

213.  "mibo hänen kelvissytti, eig ole terveh" (ihon 

kelvistyminen, tautien oireita).

214.  "nivelie katkoaa, ei ole jaksandua" (niveliä 

katkoaa, antavat periksi).

215.  "nivelez jalga katkeni" (nivelet eli liikkuvat 

kohdat).

216.  "taudi karusti hänen" (karusti, vrt. teki karun 

näköiseksi).

217.  "vanhattuo karuvut" (vanhuuden oireita).

218.  "karvastau kulkun, ei eäni lähte" (karvastau

eli tekee käheäksi).

219.  "se kävelöy polvi polvel, kandu kannal" 

(periytyvä vaiva).

220.  "vie ei tseärän kandu lähte, vie pyörii itsez" 

(pyörii itsessä, nuha, elävä olento).

221.  "kalmannenä on, etko kuole, etk elä" (et kuole 

etkä elä, vakavien tautien luonteesta).

222.  "voimatuz kalmevutti hänen da paha mieli" 

(sairaus ja paha mieli, huono yhistelmä).

223.  "toppa kahistau eänen" (toppa eli yskä).

224.  sanalla pekk tarkoitetaan haavaumaa, 

murtumaa ja paisetta (mansin päkop, unkarin fekely,

vrt. pakottaa).

225.  sanalla konc tarkoitetaan kuumetta, kuumeen 

nousemista, lasten vatsatautia ja sairastumista 

(udmurtin kezeg, hantin kant, mansin xos, 

unkarin hagymaz).

226.  sanalla väsyä tarkoitetaan väsymistä, uupumista, 

kipua, särkyä, vaivaa ja sairastumista (viron väsi, 

saamen veissa, udmurtin vis).

227.  sanalla urma tarkoitetaan haavaa, paisetta, 

tautia, pattia ja paarmojen toukkien poroille 

aiheuttamia vaivoja (viron urm, saamen urbmes, 

mordvan orma).

228.  sanalla närä tarkoitetaan tautia, närästystä 

ja kurkkuvaivoja (viron närel, komin nora).

229.  sanalla läm tarkoitetaan rupea, ihottumaa 

ja syyhyä (mordvan leme, marin lim, udmurtin 

lom, komin lemes).

230.  sanalla kuume tarkoitetaan kuumetta, hehkua, 

hohtoa ja kuumottamista (viron kuum, mordvan 

kumoka).

231.  sanalla käs tarkoitetaan paleltumista, vilustumista 

ja kuumetta (marin kize, udmurtin keseg, komin kezid).

232.  sanalla ton tarkoitetaan turvotusta ja turpoavaa 

kohtaa (komin dundi, hantin tenort, mansin tanert, 

unkarin dagad).

233.  sanalla säje tarkoitetaan mätää, märkää ja visvaa 

(saamen sieggja, mordvan sij, marin suj, udmurtin sis, 

hantin löj, mansin säj, unkarin ev, nenetsin cim, 
enetsin tiba, nganasanin timie, selkupin tee, 

kamassin te).

234.  sanalla mus tarkoitetaan tautia, vammaa, 

heikentymistä ja kuumetta (marin moz, udmurtin miz, 

komin miza, hantin moc, mansin mas, unkarin 

hagy-maz).

235.  sanalla kuse tarkoitetaan yskää ja yskimistä 

(saamen gossa, mordvan koz, udmurtin kiz, hantin kol, 

nenetsin ho, enetsin ku, nganasanin kutadandu, 

selkupin kotarna, kamassin kud, kantauralin kosi).

236.  sanalla kitua tarkoitetaan sairasta, kipeää, 

kouristusta ja pitkäaikaista sairautta (viron kidu, 

udmurtin kiz, hantin kasi).

237.  nenetsien mukaan vakavasti sairaat taistelevat 

alisen henkiä vastaan (voi kestää jopa seitsemän 

vuotta, taistelun häviäminen johtaa kuolemaan).

238.  nganasanien tautien henkiin kuuluu pyyhkeeseen 

sidottu syövän henki, punaiseen huiviin sidottu 

verenvuodon henki, mustaan nauhaan sidottu 

mustataudin henki (isorokko), harmaaseen kankaaseen 

sidottu yskän henki ja valkoiseen nauhaan sidottu 

päänsäryn henki (säilytetään pienessä pussissa 

johon ei kosketa paljain käsin).

239.  nenetsit pitävät tauteja suuhun lentäneiden 

vahingollisten henkien aiheuttamina (pyydetään 

lähtemään vetoamalla luojahenki Numiin, 

toivotaan lähettävän "taudit karkottavan tuulen").

240.  saamelaiset kutsuvat vatsavaivoja sanoilla 

coavjebavccas (vrt. passa).

241.  saamelaiset kutsuvat pernavaivoja sanoilla 

dadvevihki.

242.  saamelaiset kutsuvat vilustumista sanalla 

nuorvvu.

243.  saamelaiset kutsuvat sairasta sanoilla buohccan 

ja buohcci (vrt. puoskari).

244.  saamelaiset kutsuvat sairastamista / sairastumista 

sanoilla buohccat ja buohcit.

245.  saamelaiset kutsuvat hikoilemista sanalla pivvse 

(vrt. p-alkuiset sauna-sanat).

246.  saamelaiset kutsuvat hikkaa sanalla slehkle.

247.  saamelaiset kutsuvat vapinaa sanalla kirrte.

248.  saamelaiset kutsuvat oksentamista sanalla vukkse 

(vrt. uksentaa).

249.  saamelaiset kutsuvat aivastamista sanalla kassne

(vrt. kass-ne, haltijanimet).

250.  saamelaiset kutsuvat yskimistä sanalla kosse 

(vrt. koskea, vrt. kantauralin kosi).

251.  saamelaiset kutsuvat rampaa sanalla lexkle.

252.  saamelaiset kutsuvat sokeaa sanoilla callmxem 

(callm=silmä).

253.  saamelaiset kutsuvat mykkää sanalla mullj.

254.  saamelaiset kutsuvat kuuroa sanoilla pielljxem 

(piellj=korva).

255.  saamelaiset kutsuvat märkää / mätää sanalla sijj.

256.  saamelaiset kutsuvat mustelmaa sanoilla 

cuzlemuss.

257.  saamelaiset kutsuvat turvotusta sanalla poaz.

258.  saamelaiset kutsuvat syyhyä sanalla suvv 

(suvve=raapia).

259.  saamelaiset kutsuvat rakkulaa sanoilla caz-koplegk 

(caz=vesi).

260.  saamelaiset kutsuvat heikkoa sanalla ras.

261.  saamelaiset kutsuvat väsynyttä sanalla vissma.

262.  udmurtit kutsuvat tautien henkiä sanoilla tushmon 

(vihollinen, paha henki) ja tushmon-aman (ilkiö, 

vihulainen).

263.  udmurttien mukaan tautien henget "syövät ihmisen 

sisältä päin".

264.  udmurttinoita puhuttelee taudin henkeä sanoin 

"jos pystyt kääntämään 77 lähteen virran toiseen suuntaan, 

sitten sinä, vihollinen, voit juoda ja syödä tämän ihmisen".

265.  udmurtit pyytävät luojahenkien apua tautien henkiä 

vastaan taistellessaan ("Inmar, ympäröi meidät kultaisella 

aidalla, hopeaisella aidalla, pelasta meidät viholliselta").

266.  udmurtit pitävät osaa vaivoista alkuhenki Inmarin 

luomina (vrt. synnynnäiset).

267.  marit jakavat tauteja omiin (shke cher) ja muilta 

saatuihin (purtymo cher).

268.  marit kutsuvat tautien henkiä sanalla muzho.

269.  marien nimeämiin tauteihin kuuluu razim 

(nivelien turvotus), vur kemet (lapaluutauti), nerge 

(isorokko), yrlykan (tuhkarokko), teleza (purppurakuume), 

asira (punatauti), yungo (varpaankynsitauti), 

kylmymuzho (kuume), uzhar muzho (virustauti), 

on shirt (hengitystauti), surem muzho (pyörtymistauti), 

nedik (hampaita ja korvaluita syövä tauti) ja pu shuksh 

(hampaita kalvava tauti).

270.  unkarilaisten nimeämiin tauteihin kuuluu csuz 

(kihti), iz (niveltauti), suly (keripukki), guta (halvaus,

vrt. tehdä kutaa) ja nyavalya (kaatumatauti).

271.  "sormez nahkan nylgäi, oksu puutui" (oksa 

nylki nahan, omat vammat).

272.  "vikse kylmä puutui, aiven pidää nenää nyytskyttää" 

(kylmä puutui=vilustuin, nyytskyttää=niiskuttaa).

273.  "nälässyin, oigein vaivuin matalla" (vaivuin 

eli väsyin).

274.  "astuu nupittau peä alahan, miz olloo tuskevuksiz" 

(tuskevuksiz eli pahoilla mielin).

275.  "ei ole sairaz eigä terveh, nuurulleh on" (nuurulleh 

eli nuutunut).

276.  "midä olloo nuurulleh, ei ole jaksamizilleh" 

(jaksamisen vastakohta).

277.  "jumal virkkau tuhkuruven, ruskitsan da ruven" 

(aiheuttaa tuhkarokon, tulirokon ja isorokon, 

mikä jumala).

278.  "jumalan nuud on ruskittsu" (tulirokko, jumalan 

tauti, vrt. nuutua).

279.  "nuudahine vie voibi lekkuo, a voimatoi viruu" 

(voi liikkua vielä, taudit=eläviä olentoja).

280.  "päädy kivistää, moine on nuutsakko" (nuutunut 

olo).

281.  "neneä nuutskuttau tseäräz" (tseäräz eli 

nuhassa, säärä).

282.  "nuvvittau minuu, peän kivistäy" (nuuvittaa 

eli väsyttää, tautien oireita).

283.  "ei numalannuudoa sua ojjendoa" (ojentaa

eli parantaa, numalan luomia tauteja).

284.  "nodrei vattsu" (nodrei eli notkea).

285.  "neneä nuhizuttau, tseär on" (nuha-sanan 

alkuperää).

286.  "nenä tseäräz nuhoau" (nuhoau eli nuhisee).

287.  "vatsan notkoau, ruohkoa vai syönned" 

(vatsa notkistuu, ruohkoa=raakoja ruokia).

288.  "vatsan notkav ei ole hyvä vanhal" (notkav 

eli notkistus).

289.  "noarma tuloo, kum mi piirtää" (noarma

=naarmu, piirtää=raapaisee).

290.  "noaverdeloo vattsoa kivisteä" (vatsavaivojen 

oireita).

291.  "niskasuonet kipiet" (suonet eli jänteet).

292.  "nenä niiskoa tseäräs" (niiskuttaa).

293.  "neneä niiskuttoa, vezi ku nenäs lähtöö" 

(nenästä lähtevä vesi).

294.  "pidäh rejät niistiä nenästä" (rejät eli räät).

295.  "nilkasta nyrvähti jalkani" (nyrvähti eli nyrjähti).

296.  "jalga nilpahtih, selälleh tsinkahimmos" 

(nilpahtih=lipesi, tsinkahimmos=sinkahin).

297.  "niärvät hauvutah" (niärvät eli nivuset).

298.  "käzie niegloittoa vilus tulduo" (niegloittoa 

eli pistelee).

299.  "niegloittau jalgoa hätken istuhuu" (pistelee, 

puutunutta jalkaa).

300.  "nihkavutti voimattomakse" (voimien 

meneminen, tautien oireita).

301.  "tänä piän ku olin nihkehilleh, en jaksanut 

nim midäi" (nihkehilleh, nihkeä olo).

302.  "piätsakk oli moine, kai nenähuogamet kivettih" 

(päätauti, kipeytti huokaimet eli sieraimet).

303.  "hura nenäloukko on salbavunnuh tseäreä" 

(vasen sierain, salpautunut).

304.  "nenänaluz rubevuu lapsel, se i tulenlendoi" 

(lastentautien nimiä).

305.  "koveruizissah olles kui nappoav itsen, 

sid ed voi ojjeta" (koveruizissah eli selkä kourulla, 

alaselkävaivoja).

306.  "mögizöö kivissystä, vattsoa kivisteä" 

(vatsan kivistys).

307.  "tseäräd nihkeheh mänöö" (menee ohi, 

nihkeällä ololla).

308.  "tseärän jälgie eän om mätsäkkö" (ääni 

maassa, nuhan jälkeen).

309.  "märräznahku lähti, käin riibai" (riipaisi 

käden, vrt. märkä nahka, marraskesi).

310.  "vanhatem möhkistyy inehmini" (möhkistyy

eli tulee kankeaksi).

311.  "käim mytkisti, hullai" (mytkisti=väänsi,

hullai=meni hervottomaksi, vrt. hullu).

312.  "käteni muurehtu" (puutui).

313.  "välistä ku muurehtuu ku ei tunnu ei 

omalla lihalla" (puutunut käsi, ei tunnu 

omalta lihalta).

314.  "miun keäd ollah muurehuttu" (käsien 

puutuminen, selkävaivojen oireita).

315.  "käzi muurehtu, pidäy puissella" 

(puistella).

316.  "muuriniskoilleh sordui, mukeldih peälaelleh" 

(sortui niskoilleen, niska=arka kohta, 

yhteydessä selkään).

317.  "häi suksil tsurates lendi muurinniskoin" 

(lensi niskoilleen, petolliset niskavammat, 

eivät parane koskaan).

318.  "se om pienestä suate ollut mykkä" 

(synnynnäiset viat).

319.  "langezin, niin käzi mutskahti kalavehesta" 

(mutskahti=nyrjähti, kalavehesta=ranteesta).

320.  "jalgu mutskahtih" (vrt. nilkka).

321.  "dalgu mutskehtui kezrätsys" (mutskehtui

=nyrjähti, kezrätsys=nilkasta, vrt. kehräluu).

322.  "jallam murroz rodih, astuo en voi" (murroz

=murtuma, rodih=tuli).

323.  "murruksiz on jalga, ramboaa" (ramboaa 

eli nilkuttaa).

324.  "langeni, käzi murdavui" (käsi murtui).

325.  "tsihva mieled murdi" (tsihva eli häkä, 

mursi mielen).

326.  "murdoine meni silmäh, tsökittää" (murdoine 

eli roska).

327.  "häi mustaldi vie, minul ei mieleh juohtunnuh" 

(juohtunnuh eli muistunut, muistiongelmat).

328.  "se on hyvä mustotoi, ei musta ni midä" 

(mustotoi eli huonomuistinen).

329.  "hiän kun langei i satatti moklokkaluun" 

(moklokka eli lonkkaluun).

330.  "motlokkuluugo släimähtih, nygöi jalg on kibei" 

(motlokku eli kehräsluu).

331.  "moahijaini, kumpani moasta heittäytyy" 

(maasta saatu ihottuma).

332.  "hänell om muahizet, mussat kibiet jalloissa" 

(mustat kipeät).

333.  "muahiine, nahku halgeilou, vezi tsilkettäy 

ragoziz" (maahisen oireita).

334.  "muannenä on voimattomal" (maasta 

tullut tauti).

335.  "moaz on tulluh, moa on hengännyh" 

(maa hengännyt, maasta, veestä ja ilmasta  

tulleet taudit).

336.  "vattsoa kivistäy ta paha vesi suussa" 

(paha eli karkea vesi).

337.  "mielii kiändäy, juovuttau" (juovuttau 

eli pyörryttää).

338.  "mielet iski, päivä silmis pimeni" (päivä 

pimeni, pyörryin).

339.  "sil om mieli liikkunnuh" (mielen 

liikkuminen, henkiset vaivat).

340.  "tävvez mielez on, ei hairo" (täydessä 

mielessä eli järjissään, vrt. hairahtua).

341.  "duumajjez mieled liikkuu piäz" (liika 

tuumailu, liikuttaa mieltä).

342.  "kivisti äijäldi miula hambahie" (äijäldi 

eli kovaa).

343.  "ryndähie da hardeida ku kivisteä ga siul on 

metsännenä" (metsästä saatu tauti).

344.  "metsännenä huimoau, tuulennenä peän kivistäy" 

(metsän ja tuulennenä).

345.  "metsännenähine voimatuz" (voimatuz 

eli tauti).

346.  "em piäze matkujalloil, moized rokod on" 

(rokod eli rakot).

347.  "matkalani taudi" (kulkutauti, matkalaisten 

levittämä).

348.  "ruskitts om mallombi, ei ole ruvem pahutteh" 

(ruskittsu=tulirokko, mallombi=miedompi, 

ruvem=isorokon).

349.  "malttamuz loppih, haivut hudrettih" (haivut 

eli taidot, katosivat muistin mukana).

350.  "ijämpeä ku tuloo sid maltot segoo" (ijämpeä

=vanhuus, maltot=opitut asiat, vrt. malttaa=osata).

351.  "nuorennu kolotitah, ga vanhate ned mahlot 

kuuluu, pätsim peräz niidy paineled" (nuorena 

saatuja selkävammoja).

352.  "puhaldus löpöttäy, kai kibei" (puhaldus 

eli turvotus).

353.  "iäni löräköityi, kylmin" (löräköityi=käheni, 

kylmin=vilustuin).

354.  "igä lömissytti" (raihnastutti).

355.  "notkie maha kui vezi" (notkea maha).

356.  "maha on kova kui pakkuli" (kova maha).

357.  "mahanpohjoa kivistäy" (likaista vettä 

juotuaan, vatsa opettaa).

358.  "mahanuud oli jogahizez, vatsad notkai" 

(mahanuud eli vatsatauti, koko perheessä).

359.  "läpäkkeä vai vardoittaz, g ei midä pahoa tuliz" 

(vartioi jalkojenväliään, vrt. naistenvaivat).

360.  "mie läzevyin" (tulin kipeäksi).

361.  "toppoa läsiy" (toppoa eli yskää).

362.  "tsahotkaz läziy" (tsahotkaz=keuhkotautia,

läziy=sairastaa).

363.  "muamo läziksendeli tänä talven" (sairasteli 

talvella).

364.  "läzindy vei väid" (väet eli voimat).

365.  "läzitez on, käen satatti" (satutti käden).

366.  "piänkivistykseh läzivyi" (vakava tauti, 

jos ei ota loppuakseen).

367.  "läziy läylelmässä" (läylelmässä eli kuumeessa, 

vrt. löyly).

368.  "tänäpäi on ylen läylemyz virujal" (kova 

kuume).

369.  "itsen läylemöitti, ei voi" (läylemöitti=sairastui, 

voi=voi hyvin).

370.  "piätä kivistäy ta on niin läylen" (tautien 

oireita).

371.  "oli jalak kassuttu, kun kotih tuli niil läylen laskeutu" 

(kuume laskeutui, vrt. nousi).

372.  "ylen on läylen, hiilav on kui tulitukkuni" 

(tuleen vertaaminen).

373.  "läylen on voimattomal" (läylen eli kuume, 

vie voimat).

374.  "tyven on tulosej jälki, läylel lämpösem panoma" 

(kuumeen alkuperää).

375.  "on hänel läylen aigu, nouzenduruvez" (läyleen 

aika, rokon noustessa).

376.  "ruskittsa läylendeä ylen hiilavaks" (tulirokko, 

nostaa kuumeen).

377.  "igä löhmäköitti hänen" (kömpelöitti).

378.  "lökästyi oksendamah, midälienne syömisty syönnyh" 

(kehon tapoja puolustaa itseään).

379.  "muigieda vettä suuh lökähteä" (muikeata 

eli hapanta vettä).

380.  "lyötez on jallaz" (hankauma, hiertymä).

381.  "kengy lyöttäy" (lyöttäy eli hiertää).

382.  "lyötändähini kibeni" (hiertymä).

383.  "jallan niukahutti" (nyrjäytti).

384.  "tuliliipukkazed lähtöy silmis" (tuliperhoset, 

iskun jälkeen).

385.  "sil tytöil mieli läikähtih" (läikähti eli heilahti, 

mieltä läikyttävät ääripäät).

386.  "sormi lymmähyksestä kivistää" (lymmähyksestä 

eli nivelestä, vrt. lympyä=taipua).

387.  "lyhyt haju, ei muissa" (haju eli muisti).

388.  "lyhydnägöine tajemba ei näi" (lyhytnäköinen, 

tajemba eli kauemmas).

389.  "korva lummehtuu" (menee lukkoon).

390.  "vettä ku mäni, korva lummehtui" 

(meni lukkoon).

391.  "lummehtutah korvat, kuin vähäks aigoa 

menetelläh umbeh" (lummehtutah eli menevät 

umpeen, vrt. ummetutaan).

392.  "lumehtuksiz on korvad, ei kuulu ni midä" 

(korvat lumehtuksissa, jokapäiväiset vaivat).

393.  "konza kylmät, da huuled rökähyttäu, se i luoma" 

(kylmät eli vilustut, huulet rohtuvat).

394.  "luomirask om moine paha, kivistäy, ryvittäy" 

(tautien nimiä).

395.  "jallan luiskahutti, jalgu mutskehtui" 

(mutskehtui eli nyrjähti).

396.  "rygie logoau, kylmänyh on" (kylmänyh 

eli vilustunut).

397.  "hambahan lohkain syvvez" (lohkaisin 

hampaan).

398.  "hammas lomiu" (kipuja kuvailevat sanat).

399.  "hengie littsuau" (litsaa eli ahdistaa, 

painaa).

400.  "selgeä littsoau siälöi vaste" (litsaa eli pakottaa, 

sään muuttuessa).

401. "hardied litsoau tuutsii vaste vanhate" (litsaa 

hartioita, tuiskun edellä).

402.  "naba liikkuu" (vatsaa kivistäessä).

403.  "haju liikui" (haju=järki, liikkui=heilahti).

404.  "jalg on liikuksiz" (liikuksissa, mennyt 

sijoiltaan).

405.  "mieli on liikuksis hänelleh" (liikuksissa 

eli kuohuksissa).

406.  "vatsan liikutti nämät syömized, vattsan notkai" 

(notkai eli notkisti vatsan).

407.  "tyttö mielen liikutt itselleh" (tunteiden 

heilahtelu, pahaksi mielelle).

408.  "kylmänyh, on varbahaz musta liha" (musta 

liha eli kuolio).

409.  "lihoissah vie on, hod on voimattah" (lihoissah

=lihava, hod=vaikka, voimattah=sairastaa).

410.  "nivelistä liikahti käsi" (meni sijoiltaan).

411.  "luu ynnäh liikahti nivelestä" (luita yhistävät 

nivelet).

412.  "idimet liikahtih piäz, sorruin" (itimet eli aivot, 

liikahtivat, vrt. kohtaus).

413.  "mieli liikahtih" (liikahti eli järkkyi).

414.  "ei ole terveh lapsi, ylen on silmäd liennäkkäzet" 

(liennäkkäzet=raukeat, väsyneet, lasten terveydestä 

huolehtiminen).

415.  "leukaluita kivistäy" (leuka vai hammas).

416.  "mieli leuhahtih" (leuhahti eli heilahti).

417.  "leugupaikois kävelöy, hammastu kivistäy" 

(kipu kävelee, leukapaikoissa).

418.  "leugapieli on puhalluksissa" (turvoksissa, 

hammasvaivojen oireita).

419.  "mintäh et pagize, kielengo kirvotit" 

(puhumattomuus, henkisten vaivojen oireita).

420.  "kipu lautuu" (lautuu eli lisääntyy, 

vrt. lauhtuu, laantuu).

421.  "käez on leikalmuz" (haava).

422.  "sormi leikkavui, veri lähtöö" (haavasta).

423.  "mie muissan kum myö olima lehel leikkuussa, 

ta mie leikkain käteni" (liha muistaa).

424.  "jumala ol lasken semmosen tauvin" (jumalan

laskemat eli synnynnäiset taudit, jum=toinen

luojahengistä, talvivuosi).

425.  "vastamägeh hengen täyttää" (hengästyttää, 

omat kuntotestit).

426.  "sormen ladvazeh mäni puikko" (puikko 

eli tikku).

427.  "labaluun nenäh pysteä" (pistävät kohdat, 

kehon tapoja varoittaa).

428.  "miul käzi labavui, en voi roadoa" (käsi lapavui, 

meni tönköksi).

429.  "labavuksiz on jalgu" (ontuu).

430.  "langeilii taudi" (kaatumatauti).

431.  "langei läzimäh" (sairastui, joutui vuoteen

omaksi).

432.  "mindä sie oled laiha" (miksi olet laiha, 

tautien oireita).

433.  "laihtumizelleh olen, voi en" (laihduttavat 

taudit, kaikkeen löytyy syy).

434.  "kirjavil laippizil on hibja, moine on vilu" 

(hipiä kirjavilla laikuilla, paleltumien oireita).

435.  "lainnos kipii, jottei voi niellä" (lainnos 

eli nielu).

436.  "keroni on kipie, ev voi lainota" (keroni

=kurkku, lainota=niellä).

437.  "palane tarttui kulkulageh" (palane eli 

lihanpala).

438.  "laiskaluu kivistäu" (laiskaluu eli niskaluu, 

niskavaivojen oireita).

439.  "minuh on onnoako laskimus tartunuh" 

(laiskimus eli väsymys).

440.  "laskuz vallan ottau, tyhjäkse suattau" (ottaa 

vallan, väsymys, monen vaivan oire, yleisimpiä 

ruuansulatusvaivat).

441.  "milma laisuttau, en kehtoais mitänä roatoa" 

(laisuttaa eli väsyttää, tautien oireita).

442. "moates hengi pillie panoo, ken ku ei ole rinnas 

terve" (hengen pillitys, rintavaivat).

443. "silmät pimetäh vanhal" (silmien 

pimeneminen).

444. "nahka pilkkovuu, ku on kuivaz ruves" 

(kuivat ja märät ruvet).

445. "tauti piinoau" (piinaa, ei päästä 

otteestaan).

446. "piinavui ylen äjäl, kai laihtui" (laihduttavat 

taudit).

447. "pieksäjästauviz on" (kaatumataudissa).

448. "suupieled ollah kibiet" (puutostilojen ja 

ruoka-allergioiden oireita, liian vähän jotain 

/ liikaa jotain).

449. "aino kuuluu pieni kibu sielä" (kipujen 

kuulosteleminen).

450. "nenä pihizöö tseäräs, nenän ummoitti" 

(tseäräs=nuhassa, ummoitti=ummisti).

451. "siitä hänellä jalka kipeyty jotta ei peässyn ni 

pirttihis" (jalkavaivat).

452. "peätsakka on itses, pahembi tseäreä, läylen, 

peädä kivisteä" (päätsakka eli nuhakuume, 

nuhaa pahempi).

453. "puaksuh ku hirnuttau, sid on piätsakko" 

(puaksuh=tiheään, hirnuttau=yskittää).

454. "kylmin, päätsäkkö rodih" (vilustuin, 

tuli nuhakuume).

455. "peänkivuz on" (vrt. säryssä).

456. "jogo heitti peänkivissyksen" (itsekseen 

loppuvat pääkivut, oireita jostain muusta).

457. "jallad vai kylmäy da i piänkivistys puuttuu" 

(jalkojen paleltuminen, johtaa muihin vaivoihin).

458. "mi ollou netse piätaudi, äjjil piälöi kivistäy" 

(päätaudit).

459. "peädä huimoaa, juovuttoa" (juovuttoa 

eli pyörryttää).

460. "peädä kivisteä" (kivistykset).

461. "peän huimoau, en voi pystöi pyzyö" (huimaus,

vrt. häkä, verenpaine).

462. "piädy halgoau kivistäy" (halkoo,

kivistää kovaa).

463. "piädy juovuttau, kai mua pyöriy" (maa pyörii, 

pyörtyä-sanan alkuperää).

464. "tsihvan koatsku peäh meni" (tsihvan=hään, 

koatsku=katku).

465. "oli häi läzimizen jällel heikko" (läsimisen 

eli sairastelun).

466. "perävierie niin kivistäy jotta" (perävierie 

eli reiden yläosaa, vrt. lonkkavaivat).

467. "peigoisuaru on kibei, sormi mutskehtih" 

(peigoisuaru=peukalonhaara, mutskehtih

=nyrjähti).

468. "pehkistyd vanhattuu, ei ole ennisty niveldy" 

(nivelten heikkeneminen).

469. "syväin om paskal, kui oja pagenou" (syväin

=vatsa, paskal=löysällä).

470. "paskale meni vatsu" (vatsa eli paskataudit, 

elimistön tapoja poistaa vääriä aineksia).

471. "paskanduz on lapsis" (paskandus eli 

paskatauti).

472. "paskavuksiz on lapsi" (paskataudissa).

473. "siitä kun kohelma lienöy ollut nim pareni" 

(tautien nimiä, oireita päänkivistys, pahoinvointi, 

haukottaminen ja kiskottaminen).

474. "tseärä parizuttoa" (nuha pärisyttää).

475. "vasmeh puoleh piätä panou" (päänsäryn 

sijainti, kertoo vaivan alkuperästä, pään puolet

=oikea ja vasen aivolohko).

476. "paranematoi kibie, ei parane ni igänäh" 

(igänäh eli koskaan).

477. "paranematoi taudi" (parantumattomat

taudit, vrt. synnynäiset).

478. "palehtuz oli käziz" (paleltuma).

479. "pakehtuz rodih, pala tartui kulkkuh" (palaan 

pakahtuminen, tukehtuminen).

480. "eänem pakehutti tseäry" (nuha, vei äänen).

481. "veri pakkuv otsasta" (pakkuu eli vuotaa, 

itse aiheutetut vammat).

482. "hampahie pakottau" (hampaan pakotus).

483. "hänellä rupei tuskoamah sitä ta pakottamah" 

(kolhaistua kättä, kipu=vamman oire).

484. "vattsoa pakoittoa" (vatsan pakotus).

485. "sormi pakottau, kun kivistämäh rubieu" 

(sormen pakotus).

486. "kätty pakoittau, satoimmoz" (käden 

pakotus).

487. "käzi pakoitui sattavuhuu" (käden 

satuttaminen, johtaa pakotukseen).

488. "hambaham pakotuz om paha" (hampaat

=lähellä aivoja, tekee kivuista teräviä).

489. "eäni om painuksissa" (ääni painuksissa).

490. "paizettu kiinittäy" (kiinnittää eli pakottaa).

491. "sormi paizottu" (paisui eli turposi).

492. "hänel on jalloiz bajanku, pahkad ajau da kivistäy" 

(bajanku eli reumatismi, lainasanoja).

493. "vain syömäh da juomah et rubie da i pahossut" 

(ruokahaluttomuus, monen taudin oire).

494. "ruskitts om mallombi, ei ole ruvem pahutteh" 

(ruskittsu=tulirokko, rupi=isorokko).

495. "painau nygöi peäm minul, kivistäv äjjäl" 

(painaa pään, päänsäryn aiheuttama paine).

496. "syväindy painau pahaz mielez" (paha mieli, 

tuntuu vatsassa).

497. "pahasti kuulen, en tarkkah" (kuulovaivat).

498. "vattsoa kivistäy ta paha vesi suussa" (ylöspäin 

pyrkivä vatsavaiva, vrt. alaspäin).

499. "pahampieksettävätaudi" (kaatumatauti, 

yhistetty alkuhenki Koljoon eli Xuliin).

500. "pahasuoniine jalgu" (pahasuoninen, 

suonta vetävä).

501. "pahataudi" (kaatumatauti).

502. "otsan därskähytti, kai pahku nouzi" (pahku 

eli kuhmu).

503. "nyrvähtimmöz vähäizel otsattavalleh da käzilleh" 

(nyrvähdin eli kompastuin).

504. "tiedoiniekk oppiu, ongo viez rodinuh, 

ongo tuulez, ongo metsäz viga" (veestä, tuulesta 

ja metsästä saadut viat).

505. "vats on ummoiteksiz" (ummessa).

506. "kodvan oli kieli puhalduksiz" (puhalduksissa 

eli turvoksissa).

507. "maiduo ku ryyppäy kai därelleh oksendau" 

(maitoa hylkivät ihmiset, lehmänmaito=kuuluu 

vasikoille).

508. "midä lienen syönyh, kai oksenduttaa" 

(ruokamyrkytys).

509. "olguluu kibeni veen kannandoa" (kantamisen 

jälkeen).

510. "olguluu kivistäy" (olkapään luu).

511. "kun ei kalmannenä oijenne, g et peäze kuolemah 

edg elämäh" (vakavien tautien nimiä).

512. "pöllästyhyy oiketah, kibiedy ohketah" 

(henkiset ja lihalliset kipeät, yhtä vakavia).

513. "nenä pirizöy tseäräz" (nenään iskevät 

taudit).

514. "hirnuu pirskuttau, piätsakk on" (päätsakka 

eli nuhakuume).

515. "tuli tuulennenä, pizorad ollah" (tuulesta 

saadut taudit, vrt. ilman mukana leviävät).

516. "pizorduksiz olen, en voi ni midä, haikostuttau, 

kitskotuttau, sorminivelet kivistäy" (taudin oireita, 

kitskotuttaa=lepäilyttää, väsyttää).

517. "jalgoja pistelöy vilulla" (paleltumisen oireita).

518. "bokkih rodih pystöksed juoksendoa" (kyljessä 

tuntuva pistos).

519. "pystöz on jallaz, en voi kävellä" (jalassa tuntuva 

pistos).

520. "pyssöstaudie viruu" (pistostautia, pistävää 

kipua aiheuttavaa).

521. "nuudoa pidäy" (sairastaa, vrt. nuutunut).

522. "kivistysty pitkendi, ei lähtenyh ni kunne" 

(kivistyksen piteneminen).

523. "ei antat istuo, muuta kum pitkänäh piti syyvä 

ta i juuva" (selkävaivojen oireita).

524. "hirnuu piuhkuttau" (aivastelee).

525. "konz puaksuh hirnuttau, sid on piätsakko" 

(puaksuh=tiheään, hirnuttau=yskittää).

526. "pohjilleh talui nuudu rahvastu" (kulkutauti 

nuudutti rahvasta, kulkutaudit=loppuvat pysymällä 

paikallaan).

527. "heän satatti dalam pohkiesta" (jalan 

pohkeesta).

528. "pohkialoi kivisteä" (pohjevaivat).

529. "poikellini" (luonnosta tullut vaiva, 

vrt. vastus).

530. "poikentoimini tullun" (taikakeinoin 

aiheutettu vaiva).

531. "poikentoini on, ei jumalan tauti" (poikentoini

=parantuva, parannettava).

532. "bokkua kivistäy" (bokkua eli kylkeä, 

vrt. pokka).

533. "hambaham poltto" (polttava kipu).

534. "vatsam poltos piästi" (päästi eli paransi).

535. "ryndähii polttau" (ryndähii eli rintaa, 

vrt. närästys).

536. "vatsoa poltau" (poltteena tuntuvat kivut).

537. "polvempiä kuin sattaudui ni ev voi ni jalgua 

ojendua" (polvenpäähän sattui, nivelet=arkoja 

kohtia).

538. "polvez on dalgu kibei" (polvesta jalka kipeä, 

kaatumisesta vai kävelemisestä).

539. "jalga polvinivelestä sattaudui" (polvinivel,

liikkuvat osat).

540. "polvisilmy sattavui" (polvisilmä eli lumpio).

541. "hampahie porottau" (pakottaa).

542. "poskipieli om puhalluksissa" (puhalluksissa 

eli turvoksissa, hammasvaivat).

543. "pitkäh issuin, jalat poteutu" (poteutu eli 

puutui, vrt. potea).

544. "kibei ynny vie podou minuz" (ynny=yhä, 

podou=tuntuu, kipujen mukaan eläminen).

545. "dalgaa hieratti, brakkali nouzi" (jalkojen 

hiertyminen, lainasana rakkula).

546. "vezibrakkuloilla nostaa" (vesirakkuloita).

547. "viruu aivin, voi ei, kurtsisteleh kaikelleh" 

(voi ei, voida=voida hyvin).

548. "tseäräm pohja om pandu minuh" (tseärän 

pohja, jatkuva nuha).

549. "piätsakku, da ni iäreh ei lähte" (jatkuva 

yskä, aika aloittaa hoidot).

550. "griizi ku liikkuu pienenny, vastat ei vojja" 

(pienenä podettua puutostautia, voida parantaa 

myöhemmin, vastat=parantaa, vrt. vastata, 

vastustaa).

551. "kun sattu niij jotta ois metsästä hinkautut" 

(metsästä hinkautunut vaiva).

552. "purosta on heittäytyt" (vaivan alkuperän 

tunteminen).

553. "puhalduz on jalloiz" (turvotus).

554. "puhalluksiss on käsi" (puhalluksissa

eli turvoksissa).

555. "poskipieli om puhalluksissa" (turvotus

=oire syvemmällä olevasta vaivasta).

556. "käem puhaldutti, ambujaine puri" (puri 

eli puolusti itseään).

557. "vatsam puhaldi" (turvotti, väärän 

ruokavalion oireita).

558. "sokam puhaldi, hammasta kivisti" (sokan 

eli leukapielen).

559. "minun käin kulleh puhaldi" (puhalsi käden).

560. "nägö puhaldu, niin hammasta kivistää" (näkö 

eli kasvot, hammaskipujen oireita).

561. "satatiin, käzi puhaldu" (puhaldu eli turposi, 

kehon tapoja ilmoittaa häiriötilasta).

562. "miula korva kivisti, korvah puhkai märrän" 

(korvatulehduksen oireita).

563. "otsan ähkäi, puhkai, veri lähtöy" (löi otsansa).

564. "paskoa puihkai, vattsa on notkie" (notkie eli löysä, 

maito ja vilja=löysentää, kala ja liha=kovettaa).

565. "puikko mäni sormeh" (vrt. tikku).

566. "puikko därähtih sormeh, rubei märgää ajamah" 

(puikkojen poistaminen, estää tulehtumista).

567. "vilu puissattau" (puistatus=oire, aika siirtyä 

lämpimään).

568. "vilu hibdas kogo illam puistattaa" (tautien 

oireita, vrt. vilustua).

569. "puistajatauti" (vilutauti, horkka).

570. "lyötti dallan, hieratti, ni bulkku nouzi" 

(pulkku eli vesirakkula).

571. "vezibulkku on jallaz" (huonoista jalkineista 

saadut vaivat).

572. "moa punienduu juovuhuu" (punienduu=kiertyy, 

pyörii, juovuhuu=juovuttaessa, pyörryttäessä).

573. "purendahini roana" (roana eli haava, 

puremasta tullut).

574. "vatsoa mi purrou, kivistäy" (vatsaa puree, 

kipusanat).

575. "märgeä kibies purzoau" (märkivät kipeät).

576. "nolgie suuz burzuttau, käit kobristau, jalgoi potkii" 

(kaatumataudin oireita).

577. "vezipuzuin puhkei" (pusuin eli rakkula).

578. "hyvim miuz pudehed otti, onnoakk ei miuz roite 

kuondujoa" (otti putehet eli voimat).

579. "pudehed otti dai niveled" (putehet ja nivelet, 

vrt. puhteet).

580. "ylen om pudehetoi viruja" (puhteeton,

taudin heikentämä).

581. "tämä käzi rodih pudehetoi, en tie mindäh" 

(kädestä meni voimat, lihasten ja hermojen 

yhteydestä).

582. "pudehettomuz on hänelleh, ei ole vägie" 

(pudehettomuz eli voimattomuus).

583. "verdy pudzui roanaz" (pudzui=pulppusi, 

roanaz=haavasta).

584. "taudi puutui" (puutui eli tarttui).

585. "nivelet kai pytissyttih, dygieks tulou" 

(pytissyttih eli jäykistyivät, nuorempana jonkin 

vaivan oire).

586. "heäm byökkäy oksendau" (yökkää, 

oksentaa).

587. "pyövelytti, pideä vilussellakseh" (pyörtyi, 

pitää virvottaa).

588. "moa pyörevyi, juovuin" (maa alkoi pyöriä, 

tajunta ja tasapaino=tulee aivoista).

589. "pyörryksih mäni" (pyörrytys=jonkin 

aivoihin vaikuttavan vaivan oire).

590. "pyörryksis peäzi" (pääsi, tuli tajuihinsa).

591. "a voi kuin on tsihvua, pyörryttäy" (tsihvua 

eli häkää, vie tajunnan).

592. "pahoin pyörähytin käzin da vastaudu" 

(käsi vastautui, nyrjähti).

593. "kagla päivittyi, pakoittoa" (kaula paloi, 

kesävaivat).

594. "neneä päristelöö" (nuhassa).

595. "onnoakko pärneä puroo huraz bokas" 

(pernaa, vasemmassa kyljessä, sisäelinten sijainnin 

tunteminen).

596. "pärskevyi hirnumah" (yskimään, vrt. pärskiä).

597. "regeä nenäs pärskytti" (räkätauti eli pärskytauti).

598. "neneä pärskyttäy tseäräz" (nuhassa).

599. "jalga om pöheissä" (pöheissä eli pöhöttynyt, 

vrt. puhalluksissa).

600. "jygenet pöhkyvyd vanhate" (jykenet pöhkyvyt, 

tulet kankeaksi).

601. "sokka pöhlistelieteh" (poski turpoaa).

602. "pöhlisti sokan, hambahankibu rodih" 

(pöhlisti posken, vrt. pöhötti).

603. "sokka om pöhläkkä, hammastu kivisteä" 

(hammaskipujen oireita).

604. "vattsa pöhristyn, ei ole mieltä myöter ruoka" 

(vatsaa turvottaa, mieleiset ruuat).

605. "vatsoa pöhöttäy kiinittäy" (pöhöttää ja 

kiinnittää, vatsa kovalla).

606. "vattsa pömpötteä puhalluksis" 

(vrt. pömppövatsa).

607. "ne lapset ovat kaik laihankalakoi ja valkuisii" 

(laihoja ja kalpeita, tautien oireita).

608. "tairat terve sentään olla, vaikka olekkin 

simmanen kuivankalakko" (kuivankalakka, 

epäilyttää oireiden tuntijaa).

609. "oikeem mä pelkään notta se Arvo saa 

kalprannin siihem polvhensa kun siin oli niin turma 

haava" (kalprannin=kuolion, verenmyrkytyksen, 
lainasana, vrt. vieraat työkalut).

610. "meni kalhomesta käsi poikki" (kalhomesta 

eli ranteesta).

611. "a ukko laihtuu nii jot koht ei uo enniä ko 

kuivat luut kalajamas sarkapöksylöihen sisäs" 

(silmin nähtävä laihtuminen, vakavien tautien 

oireita).

612. "yhtäkkiä kalijahti valakijaksi ja alako sanua 

että häntä pyörryttää" (äkilliset oireet, 

vrt. kohtaukset).

613. "se oli vähän ouvon näkönen valakee kaljana" 

(pyörtynyt tyttö, aika etsiä syitä).

614. "se o suanek kalkkentunnu" (verisuonien 

kalkkeutuminen).

615. "se on semmosta että se on kalkkeentunus 

se veri" (kalkkeentunus eli jähmettynyt).

616. "ne suonettiik kalakkeetuu" (kalkkeutuu 

eli tukkeutuu).

617. "vanahaksi on tullu, ja nii kalakkeintunut, 

että nimijänsäkkää muista" (vrt. kalkkis).

618. "kyl mun jäsenen ova kalkkiutunu aika pal" 

(jäsenten kalkkiutuminen).

619. "se om mennys sellaaseksi kalakuksi, jottei 

siin ook kun nahka luirem päällä" (nahka ja luut, 

kestävät pisimpään).

620. "yskä eij oo yhe henger ryvittävä eikä kahen 

kalakutettava" (sanonta, vrt. leviää helposti).

621. "eipähän se viel ot terves sill on nin kalamakka 

verenala" (kalmakka eli kalpea).

622. "se kalamas ihimistä, meni niiv verettömäks 

ja heikoks" (verettömäks eli kalpeaksi).

623. "se kalamaa ihimisen" (ruusutauti).

624. "jota vilustaa kovasti se on kalmatautie" 

(kalmataudin oireita).

625. "kalmataut hulluks tekköö" (yksi nimi, 

monta tautia).

626. "vissiin se on olluk kavvan kipeän kun se on 

niin kalmea" (kalmea eli kalpea).

627. "kovin om männy kalmeaks, nii vihantapintai 

ku se viel taannon ol" (vihannasta kalmeaksi, 

pinta=iho).

628. "hikkarpaleet otasta kihos kivun vuoksi" 

(hikikarpalot otsasta, kovat kivut).

629. "mulla nousi niin tuskan hiki jotta hikikarpalot 

ottalta nokkuu" (tuskan hiki).

630. "se ol ihav veskarpaloessa tuo kaolavars" 

(kaulansa polttaneella).

631. "niin rupes kalvaamhan syränalta, täytyy saara 

sualaasta" (kalvamaan sydänalasta, vrt. vatsasta).

632. "varsinki illoir rupiaa niin kalavaahan" 

(kalvamaan vatsaa, aika vaihtaa ruokavaliota 

tai ruoka-aikoja).

633. "ois pitänys syöjäj jotaki semmosta suolasta 

kalavaamisehe" (vatsan tunteminen).

634. "se on nin kalpee, ei siin ov veren tippaa" 

(kalpee kasvoiltaan).

635. "suattaa ollak kun on niin kalappeekarvainen" 

(saattaa olla keuhkotauti, vrt. verenhukka, matoja, 

kalpeus=monen vaivan oire).

636. "se on niin kalapistunna, en tahtonna tuntteekkaa" 

(vakavat taudit, muuttavat ulkonäköä).

637. "sen ku roamiit kalttaisiit ja siit ei olt ehjoa 

nahkoa eneä misseä paikas" (syyhyn oireita, 

pakottaa raapimaan).

638. "käsi meni kaluumesta eree poikki" (kaluumesta 

eli ranteesta).

639. "kaluun meni jäseneltä ja rupes paisuhun" 

(kaluun jäseneltä, ranne sijoiltaan).

640. "kun on kaluumillen kylymä saa yskää" (käsien 

suojaaminen kylmältä).

641. "korvat se tukki ja peän aevan kaeken kaluttomaksi 

teki" (korviin ja päähän iskenyt tauti).

642. "jo mulla oon sitte koasti alkanu kalhfaan tuota 

perimäistä hamphaan koloa" (perimmäiset hampaat, 

käytetään pureskeluun=kuluvat eniten).

643. "syränalustaa vähä kalavaa" (syränalustaa 

eli vatsaa).

644. "syväntän niih hiukasoo ja kalavaa" (hiukasee 

ja kalvaa, vatsavaivojen oireita).

645. "kalvakaaks se vettää ko kauvaa lässii" (lässii 

eli sairastaa).

646. "kyllä se ol kalavakka kasvolttaa, ihan kun 

kuoleman kuva" (kuolemaan yhistetty kalpeus, 

vrt. elämään yhistetty punainen).

647. "sun jalaassas on paha kalvama" (kalvama 

eli hankauma).

648. "kalavasimesta son minun käteni kipiä" 

(kalvasimesta eli ranteesta, kädet ja jalat=kovassa 

käytössä).

649. "tual mahas o semnen kalvaus" (kalvaus

eli jäytävä tunne).

650. "kul liika keppoosta ruokaa syöö niin ainon 

sellaanen kalavet" (kepposta eli hepposta, 

vatsavaivat=yhteydessä ruokavalioon).

651. "mun sylänalasani on alinomanen kalavet" 

(kalvava tunne).

652. "Iita ol käynny järin kalveheks kun ol ollu 

kauvvan kipiään" (kalveheksi eli kalpeaksi, 

vrt. jälkitaudit). 

653. "voi, kun siinä, Helvi, oot katvee kasvoltas, 

onkohan sulla matoja" (vatsamatoja, aiheuttavat 

verenhukkaa ja muita puutostiloja).

654. "on se niin kalavetto ollunna että eiköpä 

tuossa lie jo keohkotaoti" (kalvetto eli kalpea, 

keuhkotaudin oireita).

655. "kyllä sen näkkee että se heikko on niin 

kalvevverinen, ei sill ole eläviä veriä ollup paljon 

koskha" (kalve ja eläväveriset, vrt. nuorena jonkin 

vaivan saaneet).

656. "miu kalvosei ov virahtant" (kalvosei=ranne, 

virahtant=venähtänyt).

657. "käit vapisoot tuota kalvoista myöte" (käsien 

vapina, aivo ja hermotautien oireita, vrt. tavallinen 

rasituksesta johtuva vapina).

658. "enkä minä selliitäm mitä se o, jokin kalvonen 

ninkur rikki" (jokin kalvo rikki, kun särkee päätä 

ja säkenöi silmissä, vrt. päähän tulleesta iskusta 

koituva säkenöinti).

659. "kalavoisimelta turpovvaa käsi" (kalvosimelta 

eli ranteesta).

660. "luut aukiaa kalavosimesta, ei häävisti voi liikuttaa" 

(käden rasitusvammassa).

661. "kippeypi se kalavosjännem" (rannejänne).

662. "käsi om mennys sialtansa juuri kalvosjäsenestä" 

(kalvosjäsenestä eli rannenivelestä).

663. "kipeety soutaissa tuo kalavosluu, jotteij ou 

kärsimässä mittää nostoo" (kalvosluun kipeytyminen, 

aika lepuuttaa kättä).

664. "käs ol sijolttaam murjahtanna poes kalavos

nivelestä" (sijoiltaan meneminen).

665. "sisukssii rupes kalavostelemmaan" 

(kalvostelemaan eli jomottamaan).

666. "nii löin päähäin tuoho ove kamantaa et silmät 

musteniit" (silmissä musteni, vrt. säkenöi, 

silmät=yhteydessä aivoihin).

667. "vielhä mie muute uo täs kestänt kamarassai, 

mut nuo sivut tahtuot tulla kippieks" (kamarassa 

kulkeminen, sivujen kipeytyminen, alaselkävaivojen 

oireita).

668. "oikee miuva kamas, ku miä näi, mite kehnoks 

se äitii ol mänt nii vähä aja sissää" (kamas eli 

kauhistutti, nopeasti etenevät taudit).

669. "illall ol kuumetta, ja ol semmonen kylymän 

kamee olo" (illaksi nouseva kuume).

670. "iha oikkem pivokaupal ku me kamppasi" 

(lähti hiuksia, jonkin taudin oire).

671. "mikähän minum mahoan nin kammerteli" 

(kammerteli eli väänsi, ruokamyrkytys vai väärä 

ruokavalio).

672. "ruohtuma kainalossa se kättä kammihtoo" 

(rohtuma).

673. "männöönkö se tuo kielliik kampelammaks" 

(kieli kankeaksi, vanhetessa).

674. "mul on niin kampelloo syönti kuh hamppaah 

hellytti" (hankalaa syöminen, hampaan heltiämisen 

jälkeen).

675. "käöpi niin kamuraksi jo tuo minun liikkumiseni" 

(liikkumisen vaikeutuminen).

676. "voiman kansa o mänty kuulo" (voiman ja kuulon 

meneminen, vanhuuden oireita).

677. "hään itki hammastauvin kanssa" (hammaskipu

=vaikeaa hoitaa omin keinoin, kokeile kuumaa 

ruokaa tai vettä).

678. "toeset tulii iha äkkiä, toeset ajan kanssa" (tuli 

hulluiksi, henkisten ongelmien syistä).

679. "et usko ko tuot miu kättäi taas viime yönä kovast 

kangers" (kangertavat käsivaivat).

680. "tuas silimmeen kangerttaa" (silmää kangertaa, 

vesi vanhin voitehista).

681. "tuntuu se kangerros niim pahalta" (kurkussa 

tuntuva kangerrus).

682. "onks sun jalkas kippee kun kävelet nin 

kankertamalla" (kankertamalla eli ontuen).

683. "ei miuva okseta, mut miuva kankiaa vaan" 

(kankiaa eli etoo).

684. "enstäi se kankeis ja kankeis viimiseel käi 

oksennuttammaa" (kankeamisesta oksennukseen).

685. "ko miäs vanhenee, ni selkä kankenee" 

(ikääntymisen oireita).

686. "se tahto aivan kankettua ennenku päästiin kottiin" 

(kangistua, avantoon pudonnut tyttö).

687. "minä kankistu hukkaan kum ma istu" (kangistun 

hukkaan, ihminen=luotu liikkeeseen).

688. "ne ol kankistunnun nin kovasti" (silmät 

kangistuneet savusta, aamulla herätessäni).

689. "minulta kun sormet kangistu niij jott en tahon 

nyrkkiin suaha" (nivelten kangistuminen).

690. "kylläpä se vanaha tahttoo kankistua" 

(vanhuuden oireita).

691. "mull oli kieli kankistunnu" (myrkytyksen 

saatuani).

692. "kankovaa eikä tule oksenus" (ylöspäin pyrkivät 
vatsavaivat).

693. "kieli oli niin kankea" (etten pystynyt puhumaan, 

myrkytyksen oireita, vrt. puheessaan sammaltavat 

humalaiset).

694. "takaots on kankee" (takaotsa eli puoli, 

liiasta istumisesta).

695. "ov vanhuuttaaj jo kankeelloinen" (kangistuvat 

vanhukset).

696. "mitenkäs sie nuin kankiaselkänen olet" 

(nuorempien kankeaselkäisyys, selkävikojen 

oireita).

697. "pistäs toi knap kii, mnää vanh kankkisormine saa" 

(nivelten kangistuminen).

698. "sitä rupiaa jo tulehen noita kankeuksia" 

(istumisen jälkeen).

699. "miu pakottoa tuolt kankust alkai iha kantapeätä 

myöte" (pakottaa kankusta kantapäähän, vrt. kankussa 

sijaitsevat hermot).

700. "selkä oli hyvä, vain se oli kankussa" (selkä hyvä, 

kankussa kolotus).

701. "tul kankkun kipeäks oulostaan" (kankku oudon 

kipeäksi, pitkästä kävelystä).

702. "kankkukannikat nii kipeety, jotta ei sais kyyristellä" 

(kankkukannikat eli pakarat).

703. "se ov viel nytkii ne kankkuluut nii kipiät" 

(kaatumisen jälkeen).

704. "koko aamun minnuu kanko ja kierteli a oksennus 

ei tult" (kanko eli etoi, ruokamyrkytyksen oireita).

705. "kankotuttaa ku ei tahop päästä sängystä jalollesa" 

(kankotuttaa eli jäykistää).

706. "minnuu pistää kannasluum perrää" (kannasluun 

eli lapaluun, yläselän vaivojen oireita).

707. "minua on nin katkonnu jo pari päiveä" 

(katkonnu eli kolottanut).

708. "kyl se Kaisa ol nii kipiä, jot ei jaksant haastaakkaa" 

(haastaa eli puhua, tautien voimasta).

709. "minuu pistää tuoho kanneluuperrää" (kanne 

eli lapaluun).

710. "noirannuoli on täs kannikassain" (kannikassain 

eli pakaroissani, vrt. kyljet kipeyttävä noidannuoli, 

eri vaivoja).

711. "kuulem mi ku on vähän kansaa mutta paljossa 

kansassa se o ku yksi jymy" (kuulon huononemisen 

oireita).

712. "lettimato se on niinku valkosta kantinkinauhaa" 

(lettimato eli lapamato).

713. "kyllä heätyy pyörie ei se yhellä kantilla hyvin 

kauvan suvahte olla" (täytyy pyöriä yöt, jalkakivun 

vuoksi).

714. "mull om mennyn nys sillek kantile ett em mie 

voi nukkuakhan aamupuolela" (kuulostaa vatsa 

tai selkävaivalta, ruokavalion vaihtaminen, 

ohuempi patja).

715. "sille tulee semmosia oksennuskanttia" 

(kanttia eli vaiheita).

716. "ketkaht ihka kanttui ja sai kovan katskun" 

(ketkaht=kaatui, kanttui=kumoon, katskun

=kolauksen).

717. "ol niin liukast ett mnää menin kantui" (menin 

kantui, vrt. kanttu vei).

718. "tuo immeine ei varsinkaa oo terve, ku seo käyny 

nii kapakaks" (kapakaks eli kuivaksi, tautien oireita).

719. "se tahto hiveltyä" (hiveltyä eli kipeytyä, 

ranne).

720. "no eehän ne tauvin jalat kauvvan kapsa" (tautien 

luonteesta, tulevat ja menevät).

721. "se kattookin sitte pahoon karahan" 

(karahan eli kieroon, vrt. karsastus).

722. "viluhan se karahtelloo ensittäinni" (vilu 

karahtelee, taudin edellä).

723. "se aena karraottaa kulokkuvaa" (karauttaa 

kurkkuaan, kurkkuvaivojen oireita).

724. "hellek on hartteissa ja vilulla karrauttaa" 

(elimistön kuumeneminen, tuntuu vilun 

väristyksinä).

725. "ensi ol kuuma, mut sit ku karaht kylmä 

ni se ol taut valmis" (hikisenä kylmään menemisestä, 

vrt. oma eli hietön liikkuminen).

726. "kun se sitteh hikisenä isttuutu kylymmääm 

muahan karahti siihev vilu" (vilustumisen syiden 

tunteminen).

727. "se äkkijä kylymä karahtaa, ku on kuumeev 

vikkaa" (vikkaa eli oireita).

728. "tunnostaa huippoavan ja kuuma karahtaa, 

moatas sitä täötyy ruveta" (huippaa ja kuumottaa, 

aika käydä makuulle).

729. "vilulla karaatteloo, kun vuan en kiäntys kippeeks" 

(oireiden tunnistaminen).

730. "kyllä minä arvasin, että jottait tästä tullee, 

kun kylymä karraeli ruummiissa" (kylmä karaili, 

vrt. talvivuoden henki Karu).

731. "kara hamppasse" (karaa eli vihloo, 

kylmä vesi).

732. "syö ku ahmatti, mut pyssyy laehana karankana" 

(vrt. liikkuu paljon, vai oire jostain).

733. "kyllä se pijan paranii, eihän se ole kun 

karannaista" (karannainen=tartunnainen,

itsekseen paranevat vaivat).

734. "polovet ku o kipiit hän sano, vaikkos niissä 

karannaista" (karannaista eli vaivaa, vanhuksen 

polvissa).

735. "tuo mies on nii laihankarappa liekkö ennee 

tervekkää" (luonnollinen ja sairaalloinen 

laihtuminen).

736. "vilu karkas ja tulin kipiiks" (vilu karkasi, 

vilustuin).

737. "mahtoko se kipu karaatat tuasta kun tein 

tua rannasa kortetta ja tuli vähä vilumpöyry" 

(oireiden alkamisen muistaminen).

738. "kuulo karkovaa, näkö on hyvä" (vanhuuden 

oireita).

739. "karehtumia" (rohtumia, rupia).

740. "jopa soon hoppua muuttunu vanhaksi 

karhakkaaksi" (nopea ikääntyminen, tautien 

oireita).

741. "on nin kulkkun karhiena" (kurkun 

karheus).

742. "lapselle tul valkone sammal suuhun, se kaik 

kettehys jot se ol vereslihal, se ol niin karhia se suu" 

(suuhun pesiytyvät taudit, vrt. lasten tapa laittaa 

tavaroita suuhun).

743. "kieli on sammaltunu, tuli karheus kielhen" 

(karheus kieleen).

744. "tota mun vasent silmäätään on karhistanu 

eiläsest asti" (karhistanu eli hiertänyt).

745. "minun on karhittan silmää koko päivän" 

(silmävaivat).

746. "siäll on vissih roju, kun sit niin karhittaa" 

(roju=roska, karhittaa=kutittaa).

747. "minuss oll kova yskä tuota nin ne, minur 

rintan karis" (rinta karisi, vrt. korisi).

748. "karisttaa kurkkua, se kun tahttoo ääntä viijjä, 

ääni mennee ärreäksi" (yskän oireita).

749. "se karistaa kurkkuuhan" (karistaa eli 

selvittää).

750. "ei mun tahr vaa kurkkum paranttu vaik 

mä olen koettan stä vähä karistellakki" (pitkittyvät 

vaivat, aika aloittaa hoidot).

751. "mihin alako se kutku tullan näenikkääj ja 

ruohuttooj jotta se karkkeeks rupes" (kutku, 

rohdutti kädet karkeiksi).

752. "mnuu on kurkkun nin kovasten karkki ja 

karvastele" (kurkku karkea, karvastelee).

753. "mikä hää kulkkuin lie nii karkija" (kurkkuun 

ja hengityselimiin iskevät taudit).

754. "sellaist karkiaa vettä nousoo kulkuust" 

(karkiaa vettä, vrt. sappinestettä).

755. "oli karkeloomia niinkun piäniä pernuja kaulas" 

(karkeloomia eli tulehtuneita rauhasia, 

imusolmukkeita).

756. "mun on tulluk karkeloimia reisijuurehen, 

ja n oov vähä kipeitäki" (karkeloimia reidenjuureen, 

imusolmukkeiden paikat).

757. "välil se niiko karmasoo harteist, ja sit o nii 

kylmä, ja sit taas lyöp hikkee" (paleltaa ja hikoiluttaa, 

kuumeen oireita).

758. "minua karmii vilula, liekkö kuumetta" 

(puistattaa, värisyttää).

759. "tailan tulla kipeäks kun niin vilu karmahuttaa" 

(vilustumisen oireita).

760. "kipiää tuntuu, semmosta pikkukarmia" 

(pikkukarmia eli pientä kipua, sydänalassa, 

lihas, hengitys, vatsa vai sydän).

761. "syväntäni karmii" (vrt. sydänalaa).

762. "mikä ny o, ku mnu selkkätän nii kovast karmi" 

(karmi eli pakottaa).

763. "karmii nii rinnan alt" (kivun olinpaikan 

tunnistaminen).

764. "kulkust karmii kun sil taval kirveltie" (karmii 

eli kirveltää).

765. "yskä karmii toas kulukkuo" (kurkkuun iskevät 

taudit, vrt. hengitetyt).

766. "syjänala pikkusen karmii" (karmii eli närästää).

767. "se karmi oikein ihhoo" (karmi eli kirveli).

768. "kurkua karmistaa" (kirvelee).

769. "hylkäjää karmomast" (vilunväristyksistä).

770. "oikkeev vilulla karmoistelloo" (karmoisteloo 

eli puistattaa).

771. "sisukssii karmoistelloo" (koskee, kirvelee, 

sisusvaivat).

772. "karmu yskä" (yskien nimiä).

773. "minnuu tul nii paha karmu yskä että rinta on 

kun ois raspilla hankattu" (yskän voimista, 

ei pidä väheksyä).

774. "mulla on ollu jo kaksi viikkua oikeen karoonyskää" 

(kovaa ja karheaa yskää, vrt. Karun yskä).

775. "oekee äety karnistammaa" (karnistammaa 

eli kouristamaan, mitä kohtaa).

776. "se kattoo karsahan" (karsahan eli vinoon).

777. "silmes simmot karsoi, kiero menive" (silmät 

karsoi, karsastus).

778. "kun silmät karsaaks tuli sitte isona, se tuli 

peläästymisestä" (uskomus).

779. "sill on karsas katant" (katanta eli katse).

780. "semmosta ihimistä sanotahan karsahaksi jonka 

toinen ronkka on alempana ko toinen ja kävelee vääräsä" 

(ronkka eli lonkka, syntymäviat).

781. "ko nilikuttaa niin sehäv vie ruumihin karsahaksi" 

(vaivojen leviämisestä, jalkavaivat vaikuttavat selkään, 

selkävaivat jalkoihin).

782. "onkost sun selkäs kippi kos ole niin kiusankarsas" 

(kiusankarsas eli kivusta vääränä).

783. "miä jo sanon et näinkhän nyt tulet kipiäks, 

kun se sano et hänt niiv vilu karsii" (vilu karsii, 

oireiden tunnistaminen).

784. "pistellä karsii selekee" (pistelee selkää, 

vrt. terävät hermokivut).

785. "jos pikkusenniv vilu käöp niin aijae kun alakaa 

karsijak alakaa niin karsijar ruumista" (karsia eli jäytää, 

vilulle arat nivelvaivat).

786. "se kur rupes romustelemmaaj ja karsimmaav vilulla" 

(nuhakuume).

787. "reisilihaksia oikeiv vettää karsii suonta" (suonen

vedolle herkät lihakset, vrt. äkkiseltään kovaan käyttöön 

joutuneet).

788. "niin pelekäsin, että vilut selekeä karsi" 

(pelkäämisen oireita).

789. "se on miun piän nyt karsinoituna ni empäs 

muista" (pää karsinoitunut, muistin 

menemisestä).

790. "rinta vähän karahteli tytöllä ennenkun 

kuumekkaat tuli, karskahteli kun se ryki" 

(vrt. keuhkokuume, rintaan iskevät taudit).

791. "minua niin kylmä karsoo, taijan tulla kipeäks" 

(aika käydä makuulle, antaa elimistön voimat 

parantumiselle).

792. "mist hyö mei lapset lie kulettaneet karstan, 

nyt senko karsuttelloot jokahinen itseen verlihal" 

(karstan eli syyhyn, vrt. tauteja levittävät skoulut).

793. "karsta tul sormevälilöihe ja sit se siint nous" 

(nousi sormenväleistä, ihotaudit).

794. "onks sius karsta vai mitä sie hankoat alituisie" 

(karsta eli syyhy).

795. "ruohtuma, mennee punasellek karstalle iho" 

(ruohtuma eli rohtuma).

796. "se karsti ja karvasteli" (silmään mennyt 

multa).

797. "se karsti taas niin kauhiast" (ärtynyt silmä).

798. "karva karttas silmäs, ei ollu olemisest mittää" 

(karttasi eli ärsytti silmää, silmäkarva).

799. "vesikarvat kääntynhet silmhäj ja ne sielä karttaavat" 

(vesikarvat eli silmäripset).

800. "illal kartsaht vähä vilu ja nyt se on yskä valmis" 

(vilusta yskään).

801. "mun oli tosa silmäkulmasa oikeem punasta 

ja pisti ja kartti niin että" (vesi vanhin).

802. "silimmeä karttaa ja minä en soas sitä itep poes" 

(silmävaivat).

803. "sit ku se ruppe kasvama simmossi nystyrei, 

ni nee kartta sit" (polvivaivojen oireita).

804. "karttaa vähän tost kyynärspään sisäpualelt" 

(karttaa eli aristaa).

805. "tukehuttaat ja karttaat kulkussa, kutajaat ja 

karttaat, ei anna lainata" (nielaiseminen kutittaa, 

allergian tai astman oireita, hyvä pitää juotavaa 

lähettyvillä).

806. "toisinaan karttaelee meleko kipiästi" (karttailee 

silmässä).

807. "vaikka se kokee syäräkin arjast arjah, ei se enää 

kartu se voimma kuten nuorena" (kartu voima ruuasta, 

vanhuuden oireita).

808. "pos karvapöllyvä" (poti karvapöllyä, pölyn 

aiheuttamaa silmätulehdusta).

809. "menny yönä minun tuli karvasta vettä suuhun" 

(karvasta vettä eli vatsahappoa, ylöspäin pyrkivät 

vatsavaivat).

810. "karvasokkea" (värisokea, väri=lainasana).

811. "pehemijääpi se maha, ruikulle tulleepi" 

(pehmeästä mahasta ruikkuun).

812. "silmäkki ova ni rähmettyne ja karvastelevaise" 

(silmätulehduksen oireita).

813. "nokkaa mullaki karvastellee niin" (karvastelee 

eli kirvelee, nuhan oireita).

814. "se kasavuu semmotteks" (tulpaksi suoneen, 

veri).

815. "munkim polvestani kasaantu nahka niik kum 

minä lankesi" (lankesin eli kaaduin, syynä moneen 

vammaan).

816. "jalakopohojat oikein kasettuu" (kasettuu eli 

kuivuu, paljain jaloin kävellessä).

817. "ei se ole enää kaseva, kus sillä terveys on ruvennu 

renkkaamahan" (kaseva eli reipas).

818. "kyll om männynnä haekaraks, ei ver punotak 

kasvolla" (mennyt haikaraksi, vrt. haikaran 

väriseksi).

819. "kassari ottaa kauam punaseksi ja laskee räämää" 

(kassari eli silmätulehdus).

820. "jos mää päivällä hiukankik kastelen itteenin 

ni sit se tullee yällä se suaneevveto" (kastumisesta 

tuleva suonenveto, vrt. rasituksesta).

821. "kun se ruaka maittaa niih huanost niin se tulee 

ain huanommaks ja pala kasvaa suuh vain, ei se tahro 

mennä alas" (ruokahalun katoaminen, tautien 
oireita).

822. "ei nom muuta ko tommottia kasvamisen 

kupuloita vaa" (kainaloissa, nivusissa ja leuan alla 

olevat muhkurat, vrt. imurauhaset).

823. "ei ole ennää hänen ommaa haamuakhan, 

kyllä se on tauti muuttanuk kasuvet" (muuttanut 

kasvot, tautien voimasta).

824. "kihti taas on tommotiist, että se kasvantahiisii 

kasvattaa, tälläsii mukuroit ja kiertää sormet sijoiltah" 

(kihdin oireita).

825. "mikä kasvantainen tulnoo miu sarventahhain, 

ko jomottaa niiko hammasta" (sarventahhain eli 

lonkkaan).

826. "se niihem pattija ja köhmyröetä kasvattelloo 

käsiin" (niveltauti eli reumatismi).

827. "korvvaam pisttää ja reppii kasvoluita" 

(kasvo eli poskiluita, vrt. korvatulehdus).

828. "kasvopöhö tulee välist, eij ok kipijäkää, 

mup pöhöttyy vaa" (kasvopöhö eli turvotus).

829. "toene kasvo ol turvoksissa ku pakot hammasta" 

(kasvo eli poski).

830. "molemmat kasvot on ajetuksissa" (ajetuksissa 

eli turvoksissa, vrt. ajos).

831. "se ei anna öissä muatas se alakkaa suonnii kattiik, 

se on kipsahettava seisalleen" (suonenveto, lihasten 

häiriötila, seurausta jostain).

832. "joka paikkoo niin katkaissoo" (katkasee eli 

pakottaa, taudin alkaessa).

833. "peätä halakas ja ruumista katkas" (kipuja 

kuvailevia sanoja).

834. "se poltteloo elik katkeroettaa ja nostaa väkövätä 

vettä" (nostaa suuhun väkevää vettä).

835. "sellai kuiva kytö kulkussain, katkertaa oikei" 

(kytö eli kirvely).

836. "se kaivertoa ja katkertoa siel ni et" (silmään 

mennyt roska).

837. "kui kauva kippee oli, mie en tohtint avata enne 

ko its mäni katki" (itse meni katki, kädessä ollut 

rakko).

838. "tulloo iliman muutos, kun katkianta luisteloo" 

(katkianta=murtunutta jalkaa, luisteloo=jomottaa).

839. "katkiainen" (sierettymä).

840. "katkon saa jos on syönys sopimatonta" (katkon 

eli oksennustaudin).

841. "se on siit niin ilkiää, kun se on niin kovaa katkoh 

ja tappah" (katkoo ja tappaa, nuhakuume).

842. "minun niir ruumistan katkoo" (katkoo 

eli kolottaa).

843. "vieläes sisuksija katkoo oksennin niim paljo" 

(elimistön puolustuskeinoja).

844. "se se iha ilikeintä on kun se katkoo vielä syväntä 

pitkä aekoo" (katkoo sydäntä eli vatsaa).

845. "minnuu on katkottant mut yle ei oo tult" 

(katkottant eli oksennuttanut, antaa ylen).

846. "piti keltaine sap lähtee, katkoit nii hirveest" 

(sappinesteen oksentaminen).

847. "sitten tloo vihavoa vettä ja rupea katkoittamaan" 

(vihavaa eli karvasta vettä suuhun).

848. "tulisikko vähä heivaamaa mua ku rupes nii 

katkottammaa" (heivaamaa=auttamaan, 

katkottammaa=heikottamaan).

849. "katkoitteleitoo ja yököttää sitä" (katkotuksesta 

yökötykseen).

850. "mie kun olen päästäin kipiä ja siit kun se sylänalta 

katkotuttaa ja katkotuttaa eikä tul kuiteh ylös" (kivun 

aiheuttama pahoinvoinnin tunne).

851. "ei mittään siinä oop päällek kattellen näkyväistä 

muukko vahva särkö vaa" (vahva särky kädessä, 

viittaa murtumaan).

852. "mull oli selekä niin kippeä" (selän tapa 

ilmoittaa häiriötilasta).

853. "ei se saeraos katom millon se tulloo" 

(ei kato milloin tulee).

854. "voi, kun siinä oot katvee kasvoltas, 

onkohan sulla matoja" (katvee eli kalpea, 

vatsamatojen oireita).

855. "yskänkaohkoa" (vähäistä yskää).

856. "kauhu koko paikkakunnal kur rokko rupes 

liikkumaan" (pelätyt rokot, lainasana=viittaa 

myöhäiseen alkuperään).

857. "multa meni korvak kauvvaks aikaa lummeuksiin, 

niettem minä kuulluk kauvvalle aikaa yhtääm mitää" 

(lummeuksiin eli ummeuksiin).

858. "mie en sua suustai mittiä alas, ko miul on 

kaula kippie" (kaula eli kurkku).

859. "on näkö mennys sev verran alhappäij jott em 

mä näe oikeen kauvos enää" (kaukonäön 

heikentyminen).

860. "veri tul suun sieramen kautta" (veri suun ja 

sierainten kautta, jokin vakava vamma).

861. "maetorup se aena kavahti siihe" (maitorupi, 

imetysikäisten lasten ihotauti, aikuisilla 

harvinaisempi).

862. "lyöp nii jumpsuttamal se ei käy oikei tasasest" 

(sydänvaivojen oireita).

863. "oamulla tuli kippeäksi illalla kuoli" (nopeasti 

vievät vaivat, nopea=hyvä loppu).

864. "käv halavvaus kolome kerttoo" (halvaus, 

kävi kolme kertaa).

865. "jos ei miult jalkoi ois poikki käynt ni kyl me 

paremas kunnos oisin" (vakavat vammat, 

heikentävät koko elimistöä).

866. "semmosia kehkeimmiä tulee ihoo, se on se 

kun ennen sanottiin savipualeksi" (ihotautien 

nimiä).

867. "kehkiömeksi sanotaa vesipäitä" (vesipäitä 

eli rakkuloita, vrt. ke=pyöreä).

868. "mun ihostani lähtee tommosta kehkiöntä" 

(kehkiöntä eli hilsettä).

869. "tuntuu niin kehnasevan ettei voi jaksaa olla 

ylyhällä" (kehnasevan eli heikottavan, 

tautien oireita).

870. "min nyt on toi lapain niin kipiä" (lapain kipeä, 

vrt. lapaluu).

871. "oon ikän ollu kehnompäivänen" (kehnonpäivänen 

eli heikko, syntymävaivat ja lapsena saadut vaivat,

joillekin voi tehdä jotain).

872. "voivat olla kehnosilmäsiikii, sellasta sukkuu" 

(kehnosilmäsii eli huononäköisiä, periytyvät viat).

873. "kehenonee tuo kuulo aivam myätääsä" 

(kehnonee eli heikkenee).

874. "koitin puolille päiville olla ylhällä, mutta sitte 

rupes niin kehenottahan, että piti mennä makuulle" 

(kehnottahan eli heikottamaan, omien voimien

tunteminen).

875. "valitti nii kehnuottoa ettei heä jaksais mitekeä" 

(kehnuttoa eli voimattomuutta).

876. "sitten kun imeisiin tul moahinen seol yks kehnous 

joka tul niihen jota ne kuhtui moahiseks" (moahinen

=ihottuma, kehnous=sairaus).

877. "semmosta nousi sitte valakiaa kehenää" (valkiaa 

kehnää, sierettyneisiin käsiin).

878. "tuo kehenä kutisee niih hirviästi" (kehnä eli hilse, 

aika peseytyä).

879. "miultko nyrjääht jalka ketrooksest" (ketroksesta 

eli nilkasta).

880. "ketroksest jalka nurjaht" (nurjahti eli nyrjähti).

881. "ketrosta kivistellyö" (ketrosta eli nilkkaa).

882. "löin ketrosluuhu ja nyt sitä makeloittoa" 

(makeloittoa eli kolottaa, vrt. tehdä makeaa).

883. "se turvottu ketrosnivelestä ja tul nii kippiiks 

ettei ois sietänt moaha laskii" (turposi 

nilkkanivelestä, venähtänyt vai murtunut).

884. "miun jalkain niukaht tuost ketruksest ja 

nyt se on niin kipijä" (niukaht=nyrjähti, 

ketruksest=nilkkanivelestä).

885. "ja miul tuli äkkiä nii kuvast jalka täst 

keträksisest, paistuksii turvoksii ja kippeeks" 

(nilkkavaivojen oireita).

886. "jalka män paikaltaam pois keträksyvest" 

(keträksyvest eli nilkasta).

887. "löin keheräluuni ja nyt on koko linkka kipiä" 

(linkka eli nilkka).

888. "se on se keträluu pois nuljahtanna paikoilttaan" 

(keträluu eli reisiluu, vrt. ke=pyöreä).

889. "ne ol näist keträksist nii huonot" (jalat,

keträksistä eli nilkoista, liikkuvat eli kuluvat osat).

890. "on nii turvoksissa nuo keträkset" (keträkset 

eli nilkat).

891. "kedräs on niukahtant" (nyrjähtänyt).

892. "missä lie miu keträsnivel kipeetynä" (vaivan 

alkamisen muistaminen, estää toistamasta samaa 

virhettä).

893. "niukahutti jalkaan keträstyvest" (vrt. keträsluun 

tyvestä).

894. "nii rupes kovast kinttujai kehtoittammua" 

(kehtoittammua eli väsyttämään).

895. "kehtotauti oli kans, sai vesikohtauksen ja 

reväsin nousi" (kehtotauti=vatsatauti, reväsin

=närästys).

896. "niin kehtouttaa, että ei viihtis tehä mittään" 

(väsyttää, monen vaivan oire).

897. "mikä hiä lie ruvent minnuu kehtuuttammua" 

(väsymyksen syyn etsiminen).

898. "ei siinn ok kehuu kuulemiises, toisel korvall 

en kuul mitäh" (kuulon meneminen toisesta 

korvasta).

899. "kehäväk mnu silmän taik tulek tuolt joku" 

(kehäväk eli pettävätkö).

900. "silmän kehävä jo nii ete mnää näe" (silmät 

kehäävät, vanhuuden oireita).

901. "kyl su silmäs ny kehävä" (sanottiin näkyjä 

näkevälle).

902. "minnäek kun yheksän viikkoo saerastoo keijotin" 

(sairastin yheksän viikkoa, mitä tautia).

903. "siin oli semmonen verempaene että se toesinaan 

veti niin keikaksi ett ei tahtonus seisallaam pyssyö" 

(matalan verenpaineen oireita).

904. "se on nyk keikkouksessa, paraneeko se vai kuolee" 

(keikouksessa eli kahden vaiheilla).

905. "kun nousoo ylähän nin keikkuu sinnet tänne, 

eij oov voimaa yhtää" (heikottaa ylös noustessa, 

ei voimaa, takaisin makuulle).

906. "sai emäkeekosen" (ison kolauksen, 

kaatuessaan).

907. "haukotuttaa ja keikotuttaa, mutta eläs, 

että nukuttaa" (päivällä väsyttäminen, 

oire jostain).

908. "sillol laps keimisteä voa ihteesä" (hampaiden 

puhkeamisen yhteydessä olevassa kuume tai 

kouristustaudissa).

909. "voaan tenk miten se stä keitti, voaan nyt se on 

nöyrä" (keitti eli pakotti, jalkaa).

910. "se oli niinku kekäle" (kekäle eli kuumeinen, 

tuleen yhistäminen).

911. "usseihhan tuo taittaa hengen kekertteep pois" 

(keuhkotauti).

912. "kuoli kekälettauthiin" (kekäletautiin eli 

verenmyrkytykseen, vrt. ihoon tulevat 
punaiset juovat).

913. "minä arvelin se minulta hengen kelovvaa" 

(pitkään kestänyt nuhakuume, vie huonoon 

kuntoon).

914. "mull oli aeka kelekkee puhekkiin nuorempana" 

(kelkkee eli sujuva, puheen hidastuminen).

915. "kellanen taut" (keltatauti).

916. "kellaista vettä vuotaa" (tulehtunut haava).

917. "se työkyt nii kaovva että pit lähteek keltane 

viimeks" (työkyt=yökötti, keltane=sappineste).

918. "sitä yritti hättyytteäs se lihavuus, rupesi 

syvänkellerit talittummaan" (sydänkellerit 

talittumaan, vrt. verisuonet).

919. "riistauvvissa lapsista tulloo usseennik kellekssii" 

(kelleksii eli pyöreävatsaisia, aliravitsemuksesta 

johtuvat taudit).

920. "kellekset silt pojalt turpos kun sil ol sikotauti" 

(kellekset eli kivekset).

921. "siihen aikaan kuoloot keuhkotautist" (kuolee 

keuhkotautisia, syksyisin).

922. "kauhian suuri kellei se teki" (kellei eli 

rakkuloita, vesirokko).

923. "toi rakko olis hyvä, jos se pysys kellossah, 

nii kauvan ku kasvaa uus nahka" (pysyy 

kellossaan, ei puhkea).

924. "kellot olliit naham piäl kaikki, se olikii rokkoruhvo" 

(rokkoruhvo eli isorokko).

925. "siihe tulluo silmäteräse peälle niiko semmoine 

kelme" (silmäterän päälle kelme, kaihissa).

926. "tullee silimäin päälle kelemi" (kelmi eli kelmu, 

vakavat silmävammat).

927. "tailat ollak kippee, kun näytät nin kelmeeltä" 

(vrt. kellertävältä).

928. "toi flikka tairaa ollak kipee, ko se on nii 

kelpamatoin kaikkier ruakien kans" (kelpaamatoin 

eli ruokahaluton).

929. "se on niin keltakarvaseks männynnä" (karvaseks 

eli väriseksi, ihossa näkyvät taudit).

930. "nii on ko keltakastikkainen eik hänes lie keltataut" 

(kellertävä heinäsirkka).

931. "käsistä nahka rupes kesimään sitte se kelteili 

suurisa palasisa" (nahan kesiminen, kuolleen 

ihon uusiutuminen).

932. "ku nahka oikein palo auringosa, nii yhtenä 

kelttinä se lonkosi pois" (nahkan palaminen,

vrt. ihon).

933. "kuv ver tulii kölöväks, nin katuu ihmiseltä un 

ja ruokalyst" (unen ja ruokahalun katoaminen, 

veritautien oireita).

934. "mahhoen rupes niin kummasti jormostelemmaa, 

että pit kemmertyvä tähän pitkällen" (jormostelemmaa 

eli kivistämään).

935. "seisavilta jaloilttaan kuattuuk kempsahti, 

sai se aika kempsoisen" (kempsoisen eli iskun, 

vammojen aiheuttajia).

936. "ei sitä jaksak kävelläk kemputellak kuj jalaka 

on kippee" (kivun tarkoitus=estää pahentamasta 

vaivaa).

937. "kenne peäs sit om paljo, sanuot oleva hermotauvi" 

(hilsettä päässä, sanovat hermotauti).

938. "kenkällyättämä" (kenkien aiheuttama 

hiertymä).

939. "ku kenkä o hiertänä jala, nii sanottii, että o 

kenkäpainama" (lyöttämät, hiertämät ja painamat).

940. "liijjan isot kengät lyöpi jalav vereslihalle" 

(kenkien aiheuttamat vammat).

941. "kyllä se on tämä minun kävely semmosta 

kenttasemista jo" (kenttasemista eli ontumista, 

vanhuuden oireita).

942. "kuuhelo, semmonem pualikepsahtanu" 

(hullut ja puolihullut).

943. "kerpukki ol nois hampahiiski, kun ikeniist 

aina ver kihoaa" (keripukin oireita).

944. "oesham mulla niin kerkeet jalattii, kuv voan 

nävön saesin" (vrt. saisin takaisin).

945. "vanhi veljes tul sellaiseks, vähä kerraltoa, 

hoperoks" (hoperoksi eli höperöksi, vähän kerrallaan 

etenevät henkiset vaivat).

946. "on turrana kerrashan sormet" (sormet turtana, 

käsiin heijastuvat yläselän vaivat).

947. "sill on semmost merkilist tautti, kon koko ihoki 

ruppe kerrustamam pois" (ihotautien oireita).

948. "nahka kesseilee käsist" (kesii käsistä).

949. "kyllä mää muuton oon olluk kertaallisisa voimisa, 

mutta tosta sualivyän paikkeilta tahtoo toisin aivon 

ahristaa" (suolivaivat, yhteydessä ruokavalioon).

950. "tul joka vuos, se koko lauman kertos ku se kertos" 

(tuhkarokko, kävi läpi koko lapsilauman).

951. "eikä ok kertoina tyttövä siitä päevi" (tullut 

uudestaan siitä päivästä lähtien, kerralla podetut 

taudit).

952. "nälä kans kerttynt sellaiseks kehnoks" 

(nälän seurauksista, heikentää elimistöä, 

johtaa muihin vaivoihin).

953. "mikä minnuu nukuttannuoki, ko silmät ei kestä 

auk milliä" (vahvat väsymyksen tunteet, 

usein ruuansulatukseen liittyviä).

954. "viimekesäseltään on käs kippeenä" (vaivojen 

pitkittyminen, aika kokeilla hoitoja).

955. "taoti ketisti minut tillaan" (ketisti=kellisti, 

tillaan=vuoteeseen).

956. "mie ketturehi yön enkä suanut yhtääm muatak" 

(ketturehi eli vääntelehdin, vatsa vai selkä).

957. "tulloo ain sellasta sierettynyttä, jot iha niiko 

kettäs nahkaa" (poskiin ja käsiin kevätkylmillä, 

vrt. sierettymä).

958. "tuon yskän kanssa minä voan keturoen" 

(keturoin eli yritän pärjäillä, aika aloittaa hoidot).

959. "paleltumise jälest kettuvoa" (kettuaa eli kesii, 

kylmyys ja kuumuus, ihon vihollisia).

960. "se Manta on kipijä vähä, onko siin siit keuhkokuivoos 

vai mälätös, muk kipijä se vaa o" (keuhkokuivuus, 

mädätys, tautien nimiä).

961. "oli keuhkokuumheessa ja niin huonona päähouriossa" 

(korkean kuumeen aiheuttamat houreet).

962. "kyllä se oli keuhkonkuumetta ko se rupes pistähä" 

(keuhkokuumeen oireita, keuhkojen tulehtumisen 

nostattama kuume).

963. "toiset on niim päin sairahia keuhkootaurista ettee 

tuur räkää" (kuivat keuhkotaudit).

964. "oikeir räkäsehen keuhkotautihin kuoli" (räkäiset 

keuhkotaudit).

965. "vattayskä se jääpi kylmäntauvista, ja raskii se jättääk 

keuhkhonki, keuhkoyskän" (vatsayskä, kylmäntauti 

ja keuhkoyskä, vrt. jälkitaudit).

966. "mikähän se on kun seor ruvenna minua alusveillä 

täyttämmään, kun se käyttää ulukona niin ussein" 

(täyttämään alusveellä, käyttämään ulkona).

967. "ei se mikhään sairas ole ku ruoka ja uni käyttävä" 

(pystyy syömään ja nukkumaan).

968. "mä oon kevätis, ei saata syörä ja veltto olo" 

(pitkään jatkuneesta huonosta ruuasta johtuva 

kevätuupumus).

969. "kevättymä ko nii kovast väsyttää" (kevättymä 

eli kevätväsymys).

970. "kevätti" (kevättuulen aiheuttama ihottuma).

971. "minuss on kevatto, ee käös syönti" (ruokahalun 

vievä kevätuupumus).

972. "ruanihan se söi siltä peikalosta sen kynnelluun, 

keveläluun" (jokin sienitauti).

973. "liikkuu siellä joku tuolla takakevolla, ei mun 

silimissäni vielä tyhyjöset kangastele" (vielä tyhjöset 

kangastele, harhojen näkeminen).

974. "jopas alakaa tuosta kaljuutuop peä" 

(ikääntymisen oireita).

975. "oleks kippi kum poskes ja korvas valla hehkava" 

(hehkuvat, kuumeen oireita).

976. "pyysi mun kattoma mikä siäl sit nin kovi hänel 

syhy ja poltta" (syhy eli kutittaa).

977. "hartijat jos oh hyvih hirvveen kippeenä ja tuskaset 

ja nämä käet" (käsi ja hartijavaivat, isoja lihaksia).

978. "se ellää aevan hourijoelämätä pittää päeveä 

yönä ja yötä päevänä" (hourailu, vakavien tautien 

oireita).

979. "puuntäi joamiutu kainalon alle" (loppukesän 

kiusoja).

980. "käet oj jahmistuksissa" (vrt. puuduksissa).

981. "käy jahruaa, minkä jaksaa, mut huonoahan 

se käymiin on" (käymiin eli käveleminen, 

nilkka, polvi vai lonkka).

982. "niihä se mei mummo on tähäast olt nii tirkkee, 

mut nyt alkaa tulla jaksamattomaaks" (tirkkee 

eli pirteä).

983. "mie uo olt nii jaksamato" (jaksamattomuus).

984. "heä ol pienest pittäi olt jaksamato, voa vanhaks 

astha se kuiteski el" (jaksamattomiksi syntyneet, 

vrt. lapsena jonkin vaivan saaneet).

985. "huonossa jaksossa se on ei se palijo ylyhällä 

pysty olemhan" (huonossa jaksossa eli voinnissa, 

vrt. keho taistelee jotain vastaan).

986. "ei ole jakso hyvä enhään" (jakson 

meneminen).

987. "mie oon olt par päivää vähä huonojaksone, 

kääntynööks hää oikee tauviks" (huonojaksoisuus, 

taudiksi kääntyminen).

988. "son siitä asti poikaraahkana ollu kitulias, 

se ei ole ny jaksolihassa" (keväisen taudin 

jälkeen, vrt. jälkitaudit).

989. "se vua jalahtalta pottoo" (potee eli sairastaa 

jalkeillaan, jääräpäisyyttä vai kipujen lievittämistä).

990. "jalasteelta pottee" (jalkeilta poteminen).

991. "ku mull o nii hiljane, vaikkia se jalanousu" 

(hiljanen jalannousu, vrt. selkävaivojen 

heijastuminen jalkoihin).

992. "mul ol kaik jalampohja vesikellol" (kellol 

eli rakoilla).

993. "enne vanhat puhu että väsytteä olla samolla 

jalansijolla pitkeä aikoa" (paikallaan seisominen 

väsyttää, vanhuuden oireita).

994. "minä välistä oo jalaviljassa välistä vuotiissa" 

(vuoteeseen vievät vaivat).

995. "minä makasij jalaatoonna" (niveltaudin 

vuoksi).

996. "om paha sotkeumaaj jalakoisa" (sotkeutumaan 

eli kompastelemaan, jalkojen kömpelyys

=selkävaivojen oireita).

997. "se on jalalta pitänyt taotisa" (taudin 

pitäminen).

998. "viime talavena alako viijjäj jalakoja" (viedä 

jalkoja, syyt monet).

999. "ei jalaka otap peälleen" (ota päälleen, 

kestä astumista).

1000. "ei tauvin jalaka kapsa tullessaasa" (sanonta, 

tulee yllättäen).