981. "nää om pienii kelloi, mus siit on suurii kelloi ja, 

sanottih sulenkelloi" (pienii kelloi=kissankelloja, 

suurii kelloi=sudenkelloja=kurjenkelloja).

982. "porokelloloi meil kutsuttii sellasii sinisii kelloloi" 

(poronkelloiksi kissankelloja, vrt. kissa=kasi=kaste).

983. "siniset kellot otsaas, usiamp sellain tukus" 

(ukonkellon otsassa eli päässä).

984. "näitä sannoo toeset kelloheiniks" (harakankelloja).

985. "kelloheinä" (kissankello, nurmikohokki, 

kellotalvikki, isolaukku).

986. "kellokas" (maitikan kukka).

987. "kellokas" (ulpukka).

988. "näitä kellokukkiaki on kumminkik kolmee laija" 

(kellokukkia kolmea lajia, kellojen ystävät).

989. "kellokukka" (metsäkurjenpolvi).

990. "kellokukka" (nurmikohokki).

991. "kellokukkasiahan ne ol" (kellokukat, 

kesäpäivien iloja).

992. "sanotaav vaan kellokukkaseks" (kurjenpolvea).

993. "kellokukkainen" (nurmikohokki).

994. "muute suo ol ihar ruskejanaa suopursuja, 

jokunen muuraen kellotti mättäällä" (suoheinät 

eli Suon emon heinät).

995. "appuraruaho on simmost kun om pohjas kiin 

ja kelluu sit pinnal viheriäiset lankat" (appuraruoho 

eli vita, vesiheinät eli Veen emon heinät).

996. "sitä otettiil lietteistä, jossa om pikkise 

sammalkelemettä piällä" (luhtaheinää lietteistä).

997. "se ol ihan keltanaan voekukkija" (keltanaan 

voikukkia, alkukesän kukat).

998. "nää on niit keltoi, josta ennen keväil värjättii 

keltaist ja syksyl siniist" (keltoi eli keltaliekoja, 

yhestä heinästä kahta maata).

999. "keltoja lähemmä hakemahav vaarasta" 

(keltoja eli kulleroita, painamista eli värjäämistä 

varten).

1000. "Välikankham muori sano ettei kellat yksim 

paina, että se häätyy vielä kootak kukkia" (täytyy 

koota muitakin kukkia, keltojen lisäksi).

1001. "kelta" (terttualpi).

1002. "keltahattara" (keltamatara, käytetty 

painamiseen).

1003. "keltaheinä, josta vettä keitettih, sellaist nii 

ko saijuu, jos keltatauti tul, ja värjättih ja täl keltaheinäl" 

(keltaheinällä eli lieolla).

1004. "keltaheinii toit ja hapattiit" (hapattivat 

keltaliekoja, keltaista painettaessa).

1005. "keltaheinä" (keltamatara).

1006. "keltaheinii otettii ja keitettii vettä keltatautii" 

(keltaheinii eli keltasauramoita).

1007. "päiväkakkarass o hetuliet valkoiset mut 

keltaheinäss o keltaiset" (hetuliet=terälehdet, 

keltaheinäss=keltasauramossa).

1008. "keltaheinä" (kultapiisku, särmäkuisma, 

rentukka, pietaryrtti, niittyleinikki, peltovalvatti).

1009. "nuo pellot eivät ennee kasva ku keltaheinee" 

(keltaheinää, vrt. niittyleinikkiä).

1010. "keltahorma" (kultapiisku).

1011. "keltavormu" (keltamatara).

1012. "keltahorsma" (terttualpi).

1013. "keltahoumu" (kultapiisku).

1014. "lehmät jätti ain keltajuuret syämäti" (keltajuuret 

eli kanankaalit).

1015. "keltajuuri" (voikukan juuri, kuivattu, paahdettu 

ja käytetty kahvin korvikkeena, vrt. ennen kahvia).

1016. "keltakuakkareista" (keltasauramoista, 

keitettiin voidetta keltatautiin).

1017. "keltakanarva" (keltalieko).

1018. "keltakoisa" (ranta-alpi).

1019. "kohlittiin noita keltakukaj juuria ja paahrettiin niitä" 

(koottiin ja paahdettiin voikukan juuria).

1020. "nää keltakukan nupit keitettii ja siit painettii keltaist" 

(keltasauramon nupuista).

1021. "kylymä kesä olluk ko, kasvaa nuin keltakukkaa" 

(keltakukkaa eli niittyleinikkiä, kylmän ja lämpimän 

kesän kukat).

1022. "keltakukilla härjäthin raanulankoja keltasiiksi" 

(värjättiin raanulankoja, keltalieoilla).

1023. "tavalliseest se tulloo sellaseeks valkoseeks 

pörhööks se keltakukka" (keltakukka eli voikukka).

1024. "keltakukkanen" (keltamatara).

1025. "jotain sellaist kukkaheiniä niinku harakankukkasia, 

pellovvanhaa ja keltakukkasia" (harakankukkasia

=päivänkakkaroita, pellovvanhaa=siankärsämöitä, 

keltakukkasia=kulleroita).

1026. "keltakukkain" (voikukka).

1027. "keltakukkasil paran keltatauti, joka silmäkkii 

panee keltaseks" (keltakukkasilla eli keltasauramoilla).

1028. "keltaleinikki" (niittyleinikki).

1029. "keltalieko" (riidenlieko).

1030. "keltalumme" (isoulpukka).

1031. "keltamaksa" (keltamaksaruoho).

1032. "keltamatara" (keltamatara).

1033. "keltanappi" (pietaryrtti).

1034. "keltano" (keltamo).

1035. "keltanorheinä" (pietaryrtti).

1036. "keltanunnu" (voikukka).

1037. "keltanunnu" (niittyleinikki).

1038. "keltanuppu" (hopeahanhikki).

1039. "keltanätkelmä" (nätkin, nätky, niittynätkelmä).

1040. "keltanätkimö" (metsämaitikka).

1041. "keltaohake" (valvatti).

1042. "keltaorakas" (vaaleaorakas).

1043. "keltapallo" (kullero).

1044. "keltapillike" (kirjavapillike).

1045. "elä viheltele vaen soeta keltapillikkeellä" 

(omat pillit, luonnon luomia).

1046. "keltapilvikko" (niittyleinikki).

1047. "keltaplumppu" (ulpukka).

1048. "keltapulukka" (ulpukan kukka).

1049. "keltapulmu" (isoulpukka).

1050. "keltapulpukka" (ulpukka).

1051. "keltapumppu" (kelta-apila).

1052. "keltapäeväkakkara on keltataovile" 

(keltasauramo, keltataudin hoitoon).

1053. "keltapäivänkakkara" (keltasauramo, 

keltaisen painamiseen).

1054. "keltapää" (keltakukkainen ristikukkaisiin 

kuuluva heinä).

1055. "keltarellukka" (ulpukka tai rentukka).

1056. "kesä siittä tullee ku keltarentukkaki oon 

jo alkanu kukkihmaa" (rentukan kukinta, 

alkukesän ajanmittoja).

1057. "keltaruahot" (keltalieot).

1058. "keltaruaho" (keltamatara).

1059. "keltaruohoa" (keltaliekoa, käytetty painamiseen).

1060. "keltaruaho" (keltamo).

1061. "täytyy kai kuivattaa keltaruahoo ja 

tulikaisiakin" (tulikaisia eli hevonhierakkoja, 

käytetty parantamiseen).

1062. "kevähel o keltaruoho, syksyl o hallapanema" 

(keltaruohosta hallanpanemaksi, rentukka, 

nimen muuttuminen vuodenajan mukaan).

1063. "keltaruoho" (kultapiisku).

1064. "keltaruuho" (niittyleinikki).

1065. "keltaruusu" (kullero).

1066. "keltaruusu" (pietaryrtti).

1067. "keltasammale kukkii oikee helakankeltasii kukkii" 

(keltasammale eli keltamaksaruoho).

1068. "keltasammal" (keltalieko, paljon nimiä

=paljon käyttöä).

1069. "keltataurinheinä" (rätvänä).

1070. "keltataovvinheinä" (keltalieko).

1071. "keltataoviheinä" (voikukka / keltano).

1072. "sil Marjaanal ol noit keltaheinii, niil se 

parans keltatautii" (heinillä parantavat noidat, 

vrt. puilla).

1073. "keltatautiruaho" (keltamo).

1074. "keltatie" (pihasaunio).

1075. "ulpukaisiihaa ne on, keltaulpukaisii sanotah" 

(ulpukaisii eli keltaulpukoita).

1076. "valkoulpukoiksi ja sitten keltaulpukoiksi" 

(sanottiin lumpeen tapaisia vesiheiniä).

1077. "tuala luamansuus kasvaa valakoupukoota 

ja tällä rantaa on keltaupukoota" (lumpeita ja

ulpukoita).

1078. "keltavarpu" (keltalieko).

1079. "keltavirna" (niittynätkelmä).

1080. "keltavirvilä" (niittynätkelmä).

1081. "keltavuakko" (keltavuokko).

1082. "keltakukkasist tehtih keltavärii" 

(keltasauramoista).

1083. "kelto" (keltasauramo / mäntykukka).

1084. "tua luhta kasvaa sellaasta kelttuheinää" 

(luhta=rantaniitty, kelttuheinää=takkuheinää).

1085. "ne penturaheinät on nii kelttumaisija" 

(pentura=piennar, kelttumaisija=kulottuneita, 

päivän koskettamia).

1086. "kun ny oli nevalla semmonen kemi, niin siinä 

kasvo tarria" (kemi=korkeampi ja kovempi kohta, 

tarria=takkuheinää).

1087. "kemiheiniä, se on sellasta nurkkapielistä" 

(talojen nurkissa kasvavaa).

1088. "maaheinää tämmöst kemiheinää" 

(maaheinää eli kemiheinää).

1089. "kenkännauha" (ketoneilikka).

1090. "semmosia piik kenkiheininä, sarraa" 

(saroja kenkäheininä).

1091. "krouvi luhtaheinä se om paras, kestävin 

kenkiheinä, kyllä jänkkäheinäki hyä on, mutta korte 

murenee" (karkea luhtaheinä, jänkäheinä ja korte).

1092. "kenkkuheineä, lyhyttä jäkälätä, purroev 

varsilla kasvo" (kenkkuheinää=jäkkiä tai 

takkuheinää, heinien kutsuminen jäkäliksi).

1093. "kenkäkukka" (kannusruoho).

1094. "ämmän kenkälehre" (takiaisen lehdet, 

ämmä=isoäiti).

1095. "kenttura" (kova ja lyhyt heinä).

1096. "pujoi kasvaa, tos kuopam päällä, pitkä keppi, 

korkeja oikei ja siiv vihreit lehtii" (pitkät pujot, 

käyvät silmään).

1097. "keppiheinä" (osmankäämi).

1098. "keppikahila" (kaisla).

1099. "sävi on keppimäinem pitkä ruahonkorsi kon 

kasvaa" (keppimäiset eli pitkäkortiset heinät).

1100. "keltakukat ne vua kasvaak kerettää" (keltakukat 

eli voikukat, varhainen kukkija).

1101. "pellavamaasa on nin perhanasti ohraketta" 

(omat ohrakkeet, vieraat pellavat).

1102. "ei se ei teht kukkoo ne kasvo voa kerhossa" 

(kasvoi kerhossa, pyynlehden eli lehtiruusukkeen 

lehdet).

1103. "nuo solmut kortteessa ne on kerkkijä, 

niistä se taittuukii hyvim mielellää" (solmukkaat 

kortteet).

1104. "punaine vars, kerkkii täys" (jokin tatarheinä, 

kerkkii=niveliä).

1105. "se ol onssisustaista ja sellasta lyhytkerkkästä" 

(korte onttosisustaista, lyhytkerkkästä=nivelikästä).

1106. "älä yksi vaa lähr niit kerkopäit kokkoma 

ko siin o se vetel leijas" (kokoamaan kerkopäitä 

eli osmankäämin kukintoja, kasvaa vetisissä 

kohdissa).

1107. "täsä o vissin kerkompäit kosk on niim pehmi" 

(osmankäämin kukintoja, käytetty johonkin).

1108. "kermaheinä" (luhtakuusio).

1109. "piurkerpos" (kaislakimppu).

1110. "paremmin se ottaa keriä" (kastikka, ottaa keriä

=muodostaa pyöreitä mättäitä).

1111. "oli semmonen kesi päällä ja ko taitto toisellep 

pualej ja toisellep pualen ni niistä tuli helmet" 

(kesi eli iho, lumpeen varsissa).

1112. "jos sammakonkukka yhe yötä kestää" (rentukka 

maljakossa, parempi jättää sammakoiden iloksi).

1113. "sitä oli kahta laija, ketoheinää ja kastiaista, 

ketoheinä om matalaa" (juolavehnää ja kastikkaa, 

yhennäköisiä).

1114. "ketohein" (juolavehnä).

1115. "ketohumala" (siankärsämö).

1116. "ketokohokin kukkija nurmikolla niitäe oli, 

se oli semmonen voaleja kukka vähäm punertava" 

(ketokohokin eli nurmikohokin, kukistaan 

tunnetut heinät).

1117. "ketomatara" (ahomatara).

1118. "tolla niitä kasvaa kans ketosilla sammaslehtijä 

kuv vaan tiätää ottaa" (sammaslehtiä, ketoheinät 

eli Kedon emon heinät).

1119. "ketturuoho" (raunioinen, saniaislaji).

1120. "ketuheini" (kuivuessaan ruskenevia 

kastuneita heiniä).

1121. "ne otti ketunhäntie ja paukkulehtie ja tekvät 

rieskoa" (ketunhäntä=pelto tai metsäkorte, 

omat jauhot=omista aineksista).

1122. "ketunhäntäheinä" (kuloutunut heinä).

1123. "ketujjuusto" (ketunleipä).

1124. "ketunkaal" (ketunleipä).

1125. "haporuoho ja ketunkakku" (happoruoho

=suolaheinä, ketunkakku=ketunleipä, 

pureskeltuja heiniä).

1126. "ketunkäpälä" (pieni leveälehtinen heinä, 

vrt. käpälän muotoinen).

1127. "ketullehti" (ketunleipä).

1128. "lähetiä jäniksepuotii syömiä ketuleipiä" 

(jäniksepuotii=metsään, ketuleipiä=käenkaaleja).

1129. "se ol ketulleivällä voan se moa" (jokaisella 

heinällä maansa).

1130. "ketunlieko" (katinlieko).

1131. "ketummarja" (ruohokanukka).

1132. "ketunperseenpyhkimet" (isokasvuiset saniaiset).

1133. "ketunperseenpyhkein" (kivikkoalvejuuri).

1134. "ketunvarvas" (lieko).

1135. "ketuvvihrakseks tommosta on täällä sanottu" 

(ketunvihraksi sananjalkaa, eläinten mukaan 

nimetyt heinät).

1136. "kas ku on noin ketuvihdoi täynö" (ketunvihtoi 

eli saniaisia).

1137. "ketunviita" (sananjalka).

1138. "ketuvvoeleepä" (ketunleipä).

1139. "keuhkolehti" (sinivuokko, sinivuokon lehti).

1140. "tos meiläm pellol kasvaa keuhkolehtii nii pal" 

(keuhkolehtii eli leskenlehtiä).

1141. "siäl on käytetty mukkosii vallan" 

(ladossa, mukkosii eli nokkosia).

1142. "toi on sellaist kevähheinää, laukkaheinäks 

sanotaa" (omat laukat, vieraat sipulit).

1143. "keväkkanerva" (suokukka / vaivero).

1144. "kevätkukkia" (vuokkoja, sini vai valko).

1145. "kevätkukka" (voikukka, kevät=alkukesä, 

kevyt aika).

1146. "kevärruoho" (piippo).

1147. "keväänkeltakukka" (rentukka).

1148. "keväänlempi" (kevätesikko).

1149. "keväänlempi" (metsäkurjenpolvi).

1150. "se on semmoista ninku karvahurttia" 

(korte, karvamaista).

1151. "jaako jakunappi" (purtojuuri).

1152. "jaanikanerva" (juhannuksena kukkiva 

saniainen).

1153. "ja niit lehmänkielii on toisinah nii pirust, 

että täytyy jakovella oikei, että läp pääsee" 

(lehmänkieliä eli kieloja, lehden muodosta 

annetut nimet).

1154. "ne mänyöt ninku lerpallie moata vaste ne 

sarat, se jeäp ninku jakuoksellie se mätteä peä" 

(sarojen ystävät).

1155. "se ol jalanpartoa, se on kovoa ja valkoista" 

(jalanpartaa, valkoinen kovaheinä).

1156. "jalikko" (paikka jossa kasvaa 

hiirenporrasta).

1157. "jalkaruakko" (meren rannalla kasvava 

ruoko).

1158. "variksevvarpahii ov välist koko mäklaita 

täytee pitkäs jamas" (variksevvarpahii eli 

liekoja).

1159. "jamakkanorheinä" (nurmikohokki, 

käytetty utaretulehduksen hoitoon).

1160. "ne olliit taas jamakkanorheinii, se män 

ku lillukavars pitki maata" (vanamot, maata 

pitkin menevät heinät).

1161. "jamakkanorheinä" (pietaryrtti).

1162. "jamakkanorheinä" (luhtamatara).

1163. "jussimpartoo oum minä nähnä, semmonel 

lyhyt paksu semmonej jarnikka" (jussimpartoo 

eli jäkkiä, jussi=jänis).

1164. "siint tulee hyvää kahvijjatkoo" (voikukan 

juuresta, omat ja vieraat kahvit).

1165. "korte on sellain jatkolliin" (jatkollinen, 

nivelistä koostuva).

1166. "ne meni aina niistä jatkoksista poikki" 

(kortteet kuivuessaan).

1167. "jauhotaarna" (vaalea kitukasvuinen sara, 

vrt. viron tarnapita).

1168. "jauhuri" (saraheinä, vrt. tuuheat päät, 

jauhettu johonkin).

1169. "puronvarsihietikoeta ja siinä lyhyj javi" 

(javi eli jäkki, kasvupaikkoja).

1170. "jeeriö" (karhunputki, myös jeeri).

1171. "jeeriötä on joka paikassa" (jeeriötä eli 

karhunputkia).

1172. "moisiom mäesä kassoo noita" 

(ketoneilikoita).

1173. "se on jänkilä yksi kukka, pyöreät punaset 

lehet maata myön niinku pisarat siinä" 

(jänkilä eli kihokki).

1174. "me maasta myngättiin kämmenkukkia" 

(kämmenkukkia eli maariankämmeköitä).

1175. "ko se juur ol semmonen käre mallinen" 

(kämmenkukassa).

1176. "kyllä se jussimparrikko oj jekurrii niitteep 

poovvalla" (jussimparrikko eli jäkikkö).

1177. "johanneksenkukalla haurottiin kipeitä 

paikkoja" (johanneksenkukalla eli sauniolla).

1178. "jopa oovat tyttäret aivan ku johaneksen

kukkia, ku oon nuin komeat vaatheet päälä" 

(kulleroita, kukkiin vertaaminen).

1179. "johanneksenkukka" (virmajuuri, pietaryrtti, 

mesiangervo, kuisma).

1180. "johanneksemint" (angervo).

1181. "johanneksennunnu" (saunio, vrt. kukka, heinä).

1182. "ne keltaset isot klupukukat, joista johaneksenkransia 

neulothin" (klupukukat=kullerot, johaneksenkransia

=juhannusseppeleitä).

1183. "jojen rannalla kasuaa johanneksenruahoja" 

(mesiangervoja).

1184. "johanttenkukkane" (keltamatara, keltaisia 

kukkia).

1185. "suojohhoo, pitkää suojohhoo" (suojohhoo 

eli heinää, joho).

1186. "möykyks ne ensin tulloo, sittä ne kukaks johttuu" 

(lumpeen kukat).

1187. "se siitä juohtuu kukka" (nupusta, juohtuu

=johtuu).

1188. "joutsen" (lumme, yhenvärisiä).

1189. "toiset otti sylänkukkaheinii ja pavvat niit 

nuppii viinan sekah" (sylänkukkaheinii, sydämen 

muotoiset kukat).

1190. "jokiapila" (raate).

1191. "jokikaijja" (lumme).

1192. "jokikorte" (järvikorte).

1193. "kyl joes kasvaa taas jokkortet, justiis sama 

se on kun kahilaki" (kahila eli kaisla).

1194. "jokikukka" (ulpukka / rentukka).

1195. "jokkukkain" (lumme / ulpukka).

1196. "jokkäpy" (vehkan hedelmätähkä).

1197. "siäl oj jokililjoja ja tampimpäitä" (joen 

rannassa, jokiheinät).

1198. "joklilja semmosen kellasen kukan tekköö" 

(joklilja eli keltakurjenmiekka).

1199. "jokilima" (leveälehtinen jokiruoho).

1200. "se jokipakka kasvoo tarria" (jokipakka

=kumpu, tarria=ukonpartaa).

1201. "jokipihlaja" (mesiangervo, yhenlaiset 

lehet).

1202. "jokiplomppu" (ulpukka).

1203. "mukulap pruukkak klutat joes ja kokkoskelevas 

siält jokiporssaijakki" (jokiporssaijakki=ulpukan 

siemenkotia).

1204. "välist on koko joki aivan täynnä jokipossuja, 

niirev varsista tehtihim muksuna helemiä" 

(jokipossuja eli ulpukoita).

1205. "jokiulupukka" (joki ja järviulpukat).

1206. "käytihim mettäs useen kattomas jotta, 

onko karvapäätä kuinka jo" (karvapäätä eli 

niittyvillaa, omat kuidut).

1207. "semmoisia jortikoita" (osmankäämin 

tähkät).

1208. "jouhiheinää vanhois savikentis" 

(jouhivihvilää tai jäkkiä).

1209. "pahaa se jouhiheinä on katkeemaa" 

(pahaa katkeemaa, vaikea katkaista, 

vrt. ei metallisia työkaluja).

1210. "jouhikas, olematoh heinä, ei tullu eres 

knuppia päähä" (jokin rantaheinä, olematon

=huomaamaton, heinien tapoja puolustaa

itseään).

1211. "jouhikasheinä kasvo rantaniituis" 

(rantaniittyjen heinät).

1212. "jouhisara" (sarasukuja).

1213. "jouhivihvilä" (arpaheinä).

1214. "joulukukkanen" (heinätähtimö).

1215. "ne pujot on ihlaj joutoheinii" (yhden jouto, 

toisen hyöty).

1216. "ojavvarsisa se kasuvaa formu semmosisa 

joutomaisa" (formu eli horsma).

1217. "likkaje on mentävä repimä juhaninkukkassi 

nisupellost" (saunioita tai mesiangervoja).

1218. "juhaninkukkanen" (saunio).

1219. "juhanneksenkukka" (mesiangervo, niittyleinikki, 

pietaryrtti, keltasauramo).

1220. "site otetti sielt juhaneksenkukkassi, sii ol ni hyve 

tuoksuki" (niityltä saunioita).

1221. "noit oj juhanneksennunnuja ko tosa pihasa kassoo" 

(saunioita, omalta kuulostava nunnu-sana).

1222. "juhanneksennunnutee oli yskäj ja kleinil lääkettä" 

(saunion kukista keitetty).

1223. "enne ei kukhaan maininnu nuita, ko juhaneskukiksi" 

(kulleroita, vrt. jaaninkukat).

1224. "se kasuaa niij juhannuksenkukkaa" (joen töyräs, 

mesiangervoja).

1225. "tommost tavalist juhanuksenkukkast" (kasvoi 

pelloilla, saunioita).

1226. "juhannuksenkukkasii mie olen käyttäm, 

pahansuovahheiniks sanoovatten niit" (saunioita).

1227. "pellompyärtänöis juhanuksenkukkassi kasva" 

(mesiangervoja).

1228. "juhannuksennunnu" (tuoksusaunio).

1229. "juhanuksenunnune o aika kauniskin ko se larvahan 

tlee semne vaalev, suur kukostus" (vaalea kukoistus, 

mesiangervon latvaan).

1230. "juhannuksenknuppu" (pihasaunio).

1231. "juhannusjuuresta tul rohtova" (rätvänästä, 

rohtoa vatsavaivoihin).

1232. "juhannuskukast keitettiin teetä" (saunioista).

1233. "juhannuskukkatee parantaa yskä" (saunioista 

keitetty).

1234. "juhannuskukka haisoo väkevältä, sillä 

parannetahan hengenaharistusta" (mesiangervoilla).

1235. "tuoll oli Ängeslevän varresa yks paikka aivan 

keltasennaan juhannuskukkija" (kullervoita).

1236. "päivänkakkarroo juhannuskukkoo ahopeltoloissa" 

(päivänkakkaroita ja leinikeitä).

1237. "juhannuskukan siemenet om matoryytijä" 

(pietaryrtin siemenet, käytetty matolääkkeenä).

1238. "oli niin varrainen kesäntulo, että juhannuskukatki 

joutu ennen juhannusta" (voikukat, vrt. jussinkukat, 

jänisten herkkua).

1239. "juhannuskukka" (siankärsämö, kurjenpolvi, 

päivänkakkara, ketohanhikki, metsätähti, puna-ailakki).

1240. "juhannuskukkaa sitä ol helppo lyyvvä, semmosta 

lehtiheinää" (lyyvä eli niittää, lehtomaitikkaa).

1241. "juhannuskukkia haettiim Mälläsev vainioahteelta 

ja kattottiim mitä unniin tuli" (taikoihin haetut kukat).

1242. "juhannuskukkasista tehtiin ennen semmotta teetä" 

(saunioista).

1243. "juhannuskukkasie niit om meitil vaikka suuret 

niput" (kulleroita).

1244. "juhannuslumppui, lehmänkiälii" (kulleroita 

ja kieloja, tuotiin maljakkoon).

1245. "noita juhannusnunnuja on sittej joka paikasa" 

(nunnuiksi kutsuminen).

1246. "juhannuspolla kasvaa harvas paikas" 

(kullero).

1247. "jottei siel kasva muuta ko jukkoo" 

(jukkoo eli jäkkiä, matalakasvuinen, jäykkä 

ja karhea heinä).

1248. "jullinkukkainen" (rentukka).

1249. "jumalankengännauha" (ketoneilikka).

1250. "jumalankämmen" (maariankämmekkä, 

myös jumalan käs ja jumalansormi).

1251. "juminkumina" (siankärsämö).

1252. "se on sellaasta junikkota nottei se uletu 

viikattehesehenkaa" (junikkota, jäkkiä kasvava 

heinikko).

1253. "juoksetusheinä" (kihokki, juoksettaa maidon, 

vrt. juoksu=kuukautiset).

1254. "juola" (juolavehnä, vrt. juolahtaa).

1255. "mä olen niil lujana niittej jualaheinäjen kans" 

(vieraat kasvimaat, omat juolaheinät).

1256. "juolakka" (juolavehnä).

1257. "jualanen" (juolanen eli juolavehnä).

1258. "sitähä ei enne ollukkaa tuota juolasta" 

(ollut juolasta, myöhäiset peltoheinät).

1259. "ko on oikeij juolas maa niin se on yhtä juurta 

täynnä" (juolas eli juolavehnää kasvava, 

tunnetaan juuristaan).

1260. "ja sitte juolasheinää se kasvaa" (perunapelto).

1261. "juolasnurmi" (heinätähtimö).

1262. "juole ov vallannup pellon" (metsäheinät 

ja peltoheinät).

1263. "juolijainen" (juolavehnä).

1264. "pitkäj juolee" (pitkän juolea, sanan alkuperää).

1265. "juolijjaine" (saraheinä).

1266. "ja lehmilles sittes sillai ko poikinukki oli ni 

hajettiin nokkosia ja mäntäpäitä ja tehtii hyvä juama" 

(mäntäpäitä eli siankärsämöitä).

1267. "juomi" (niittysuolaheinä, lyhyet eli vanhat 

nimet).

1268. "muikea ruuho se juomu" (muikea=hapan, 

juomu=niittysuolaheinä).

1269. "kovana aikana juomuja keitethin ja piimässäkim 

piethin" (keitoksi keitetyt heinät).

1270. "juomulaukka" (niittysuolaheinä).

1271. "se on sellaista tyhjäsisuista, juonekasta sellaista" 

(puraheinä, juonekasta eli juovikasta).

1272. "juoponkukka" (nurmikohokki).

1273. "juormuset lehet" (ruohokanukassa, 

juormu=juova).

1274. "juoru" (kiertotatar).

1275. "juaruheinä" (kiertotatar).

1276. "juosheinä" (juolavehnä).

1277. "niitä juoksoo tuolla kallior rinnassa" 

(vanamoja, juoksevat heinät).

1278. "jussakkoheineä et soa poikki ko kastie aikan" 

(jussakkoheineä eli jäkkiä).

1279. "jussantukka" (jäkki).

1280. "jussiheinähää om mokom matala ja jussin näköne 

heinä, kuivas kohas kazvaat" (jussin näkönen heinä, 

sanan alkuperää).

1281. "jussikas" (jäkki).

1282. "tuolla ne losolla tuota jussikkoo niittee takkuvaat" 

(losolla eli kosteikolla).

1283. "on nii jussikkoo se märkäpuol sie niityyl" 

(märän ja kuivan maan jussikot).

1284. "pittää männä kasttee aikkaa jussikkuu niittämmää" 

(jussikot, jussien asuinpaikkoja).

1285. "se heinä jussih heinää sanottih, matalaist ja lujaa" 

(matala ja luja heinä).

1286. "jussikko" (suovilla).

1287. "se oj jussijjäkkyvä" (jäkkyvä eli partaa,

vrt. jussi=miespuolinen haltija).

1288. "jussinkukka" (mesiangervo).

1289. "kova jussimparrikko onnii oekkeeta jekkii" 

(jekkii eli jäkkiä).

1290. "jussimparta" (suovilla).

1291. "jussimparta" (peltokorte).

1292. "santtii jussimpartaheinöö, se ol kovvoo" 

(kovat heinät).

1293. "jussinpartanen" (suovilla).

1294. "larost järvee käsi oli jussintukkaa" (jussintukkaa 

eli suovillaa, vrt. sammaleen pitäminen Maan emon 

tukkana).

1295. "jussivvars" (jäkki).

1296. "oli niin suuria maaliekoja että piti justierisahalla 

katkasta" (heinien koosta).

1297. "siin on semmonej juuri että s on niinku kämmen" 

(kuin kämmen, vrt. kämmekät).

1298. "se on niin kovassa juuressa ettei sitä tahos soajak 

katkiimaan" (takkuheinää).

1299. "kun se vaan saa lihavasta maasta täytensäk 

kasvaa tulee oikeen tähkä peehäj ja juurii niin kamalasti" 

(juolaheinään, lihavan maan heinät).

1300. "kaikis juuriss on sellasii juurhapenehii, 

hienoi hapenehii" (juurien tuntijat).

1301. "takkuha se ol sitä, juurheinee" (juuriheinä

=pitemmän heinän juurella kasvava lyhyt heinä).

1302. "voan tuo juuriheinä ja kukkaheinä se se mehövätä 

on" (mehevät heinät).

1303. "juuriheinä nykittiim pois" (juuriheinä eli 

juolavehnä, kasvimaasta).

1304. "juuriheinä" (kylänurmikka).

1305. "juurikasnurmi" (juolavehnä).

1306. "juurruah" (juolavehnä).

1307. "juursolomu" (heinän varren alin nivel).

1308. "värvänäj juuret ja kaik" (värvänän eli rätvänän).

1309. "sanottii ennen tuota juustoheinäks" 

(niittyleinikkiä).

1310. "juustokukka" (rehuvirna).

1311. "tulikukka on jyräkkää, se puhristaa verta" 

(verta puhistavat heinät).

1312. "jyväheinä" (ruiskattara).

1313. "siinähä se jäkelmässä kasvaa se kissankäpäläkukka" 

(kissankäpälän lehdistä).

1314. "jokamieshän kortteita ja saroja katkoo vaen 

tulukaapas jäkikölle" (kortteet, sarat ja jäkit).

1315. "jäkikköö kiitteli, kumarsi vaen kul löe" 

(viikatteella, kovat heinät).

1316. "niityt jäkittyy, niistä katovaa se tavallinen 

nurmiheinä poes ja ne rupejaa jäkittymmään" 

(niittyjen elävästä luonteesta).

1317. "se jäkki oli sitä kuivam moah heinnee, 

mahotonta jermua oli" (kuivan maan 

heinät).

1318. "niemen selekämä se kasvaa jäkkie" 

(kasvupaikkoja).

1319. "ennen kasvo leininkukkasii jäkkiniituil" 

(leininkukkasii eli leinikeitä).

1320. "se ol mataloo, kovvoo, jäkykshä sitä sanottii" 

(matala ja kova heinä).

1321. "semmoest jäkkyvä ja takkuva" (jäkyt 

ja takut).

1322. "nii se jäkköity, niiko jäykisty päiväsyvämel" 

(jäkki-sanan alkuperää).

1323. "kenkkuheineä, lyhyttä jäkälätä, purroev varsilla 

kasvo" (puroheinät).

1324. "jäkälä" (kissankäpälä).

1325. "niis kaihlaheinis niit on sellasii jäkälöi, nii ko 

jatkoi olis aina" (kaihlaheinis=kaisloissa, jäkälöi

=paksuja kohtia).

1326. "jäkälänkukka" (kissankäpälä).

1327. "jäminöi" (keltaliekoja, käytetty siivilän 

suodattimena).

1328. "jänenpöytä" (matala ja leveälehtinen 

kallioheinä).

1329. "jäniksenapila" (pieni apila).

1330. "jäniksenheinä" (niittyvilla, 

myös jäneksehänt).

1331. "jäniksehherne" (kalliokielo).

1332. "jänikse jäkkärä" (ketunleipä, 

myös jäniksejäkälä).

1333. "tuoss o jäniksejäkkölöi" (kissankäpäliä).

1334. "jäniksejäkälä kasva kuivil aholoil" 

(kissankäpälä, ahoheinät).

1335. "jäniksen jäkärä" (kissankäpälä, myös 

jäniksejälk ja jäniksejäperä).

1336. "jäniksekaali" (ketunleipä).

1337. "jäniksenkaali ol mikä kalliol kasvaa" 

(jäniksenkaali eli maksaruoho,

kallioheinät).

1338. "jäneksenkaali" (suolaheinä, peltokaali, 

huopaohdake).

1339. "jäniksekakkaroi sitä syötii, ei ne vissii 

nii vaarallissii olleet" (jäniksekakkaroi 

eli ketunleipiä).

1340. "jäniksenkaora" (karhunsammalen 

itiöpesäke).

1341. "jäneksenkont" (kissankäpälä, 

vrt. kontti=jalka).

1342. "jäneksenkorte" (peltokorte).

1343. "jäneksenkukka" (apila).

1344. "jäniksenkukka" (ketoneilikka).

1345. "jäniksenkämmen" (maariankämmekkä).

1346. "jäniksenkäpälii kasvo kuusikkomettäs" 

(kissankäpäliä).

1347. "jäniksenkäpälät on semmosii mukavii 

kukannalpukoita" (käpälien ystävät).

1348. "jäniksenkäpälä" (jänönapila).

1349. "jäniksekäpälä" (jäkkärä).

1350. "jänekselauk" (ketunleipä).

1351. "toiset syäkii niit jänikselleiväl lehtii" (jäniksen 

eli ketunleivän). 

1352. "jänikselleivist käärittii suurii palloi ja siit syätii" 

(vrt. lehti kerrallaan syöminen).

1353. "lapset söit petäjänkelkkii ja petkeleitä, 

jänikselleipii ja suolaheinii" (petkeleitä=kortteita, 

jänikselleipii=ketunleipiä).

1354. "jänikse puotii jänikse leipiä syömiä" 

(jäniksen puotiin eli metsään).

1355. "jänikselleipä" (maksaruoho).

1356. "sannoovat jänikselleiviks niitä" (korpiorvokin 

lehtiä).

1357. "ei ne jänikselitut mitä makijoit olleet" 

(jänikselitut eli hiirenvirnat).

1358. "jäniksemaitoheinä" (iso maitovartinen heinä).

1359. "jäniksemmaksoi kasvaa kallijoil syrjälläh pitkim 

maata, ku siinn on nii raskaht lehlet" (jäniksemmaksoi 

eli maksaruohoja).

1360. "jäniksemmaksaheiniks sanottih usei" 

(maksaruohoja).

1361. "jäneksemari" (oravanmarja, mari=marja).

1362. "ne o jäneksemarjoja ne piänet punaset" 

(oravanmarjan marjat, ihmisten ja eläinten syömät 

marjat).

1363. "jäniksemmarja" (kalliokielo).

1364. "jäniksennätkelmä" (hiirenvirna).

1365. "jäniksennätkin" (niittynätkelmä).

1366. "jäniksennätkin" (hiirenvirna, jäniksenlittu).

1367. "jäniksennätkimii kasvaa tos pellol" 

(ketunleipiä).

1368. "jäniksenparta" (peltokorte, jäniksenkorte).

1369. "jäniksemparta ol sellaist takkua" (jäkki 

tai takkuheinä, vrt. jussinparta).

1370. "jäneksenpellava" (peltohatikka).

1371. "männääs tuolta pientareelta kattomaa 

jos siel ois jäniksenpuppui" (jäniksenpuppui 

eli ketunleipiä, vrt. pupu, puputtaa).

1372. "jäniksensuolaheinä" (jokin suolaheinä).

1373. "jäniksen suolaheinä" (orvokki).

1374. "jäniksensuolheinä" (ketunleipä).

1375. "jäniksentattunen" (ketunleipä).

1376. "jäneksentulus" (peltoemäkki).

1377. "nämä ova jäneksev varppai" (jäneksev 

varppai eli maksaruohoja).

1378. "jäniksevvilla" (niittyvilla).

1379. "nyt oli luikku jäniksevvillalla" (luikku=niittyvilla, 

jäniksevvillalla=valkoisella tupsulla, vrt. luikko

=joutsen).

1380. "jänikykkylä" (ketunleipä, vrt. jäni=jani

=jaani=juhannus, jussien ja janien aikaa).

1381. "jäkki se un niij jänkiää heinää että s ei palijo 

sujahav vaekka päälle astuu" (jänkiät heinät, 

vrt. jänkä).

1382. "ko pelto hiusta näyttää ja angeria kukale tullee, 

sillon maamies jänkhään lähtee" (angervon kukinta, 

kesän ajanmittoja).

1383. "jänkkähako" (suoheinä).

1384. "jänkkähorma" (suolla kasvava horsma).

1385. "jänkkähorma" (kurjenjalka).

1386. "jänkäkanerva" (suopursu).

1387. "jänkäkorte" (järvikorte).

1388. "jänkkäkorte" (suokorte).

1389. "jänkäpursu" (suopursu).

1390. "jänkkäputki" (isoputki).

1391. "jänkäsara on hyvin hienua, kortetta seasa" 

(jokin suosara, hienua=ohutta).

1392. "jänkkäsumpursi" (suokukka).

1393. "jänkkävilla" (niittyvilla).

1394. "jännelleinheinä" (jokin pitkäpalko).

1395. "jännejjäkälä" (kissankäpälä).

1396. "jänön apila" (jänönapila).

1397. "ol semmosii jänökaakkuloi mitä lapset syöp" 

(jänökaakkuloi eli ketunleipiä, jänöiltä opitut 

ruuat).

1398. "lähetää syömää suolaheinää ja jänökaalii" 

(jänökaalii eli ketunleipiä).

1399. "jänönkorte" (metsäkorte).

1400. "jänönpetkel" (peltokortteen tähkällinen varsi).

1401. "jänömpöytä" (kissankäpälä).

1402."ne timoskat kasvaat nii pitkii ja järii" (timoteit).

1403. "järrinkäinen" (jokin heinä, vrt. järeä).

1404. "järveheiniä ne on nekii" (palpakot).

1405. "järvenkello" (lumme).

1406. "järvenkilp" (kilpi, ulpukan lehti).

1407. "järvenkorte" (järvikorte).

1408. "järvenkukka" (lumpeen kukka).

1409. "järvenkukkanen" (isolumme).

1410. "mennääns ottaaj järvenkukkasii" (lumpeen 

kukkia).

1411. "kattos, kun tuall om paljo järvellautasii" 

(lumpeen lehtiä).

1412. "järvemmoskula" (ulpukka).

1413. "samannäkönen se on keltakukkanej järvennim 

moskula" (ulpukasta, lumpeen näköinen).

1414. "järvemmukku" (lumpeen kukka, 

myös järvemmummu).

1415. "on niinku järvem pilli" (järviruoko).

1416. "ne suuremmat joulukonut tehtih, noist nyj 

järvempillist" (konut=himmelit, järvempillist

=kaisloista).

1417. "järvepumppujaha ne voa on" (lumpeet 

ja ulpukat, omat nimet=lempinimiä).

1418. "järvempumpula" (lumme / ulpukka).

1419. "voi, kun tuall om paljo järvempumpuloi" 

(lumpeen kukkia).

1420. "järverruoko" (järviruoko).

1421. "järveulukka" (lummekasvin kukka, 

ulukka=ulpukka).

1422. "järvevvita" (ahvenenvita, järvisätkin, 

purosätkin).

1423. "mennäh venehrantah, missä järvevvitoi kasvaa" 

(vrt. Järven emon vitoja, vesiheinät=veen haltijan 

antamia).

1424. "järvevvitoi pantii ruusuu" (ihotulehduksen 

hoitoon).

1425. "no net olih jänkkiä ja järviä ja" (jänkä ja 

järviheiniä).

1426. "järvihorsma" (rantakukka).

1427. "järvihöyhen" (järviruo'on röyhy, 

käytetty patjan täytteenä).

1428. "järvikahila" (järvikaisla / järviruoko).

1429. "oli semmosia pualanalusia niin tosta järvikaislasta" 

(kaisloista laadittuja puolanalusia, joille puolattiin 

kudelangat).

1430. "järvikaihloi kasvaa nois järvis" (kaihloi 

eli kaisloja).

1431. "järvikaela" (kaisla).

1432. "valkonen järvikakkara" (lumme, 

vrt. keltanen).

1433. "järvikorre" (järvikorte, myös järvikorsi).

1434. "saitteko Tainusjärvellä heiniä - saima me 

sielä hyväj joukoj järvikortesta, oikeem pitkää" 

(järviheinät).

1435. "järvikorte om melkein apilav veroist" 

(karjan rehuna, omat ja vieraat käytöt).

1436. "oli kortev valtaheinää, ihan konsanaaj järvikuiva 

ol seki niitty" (korte, niityn valtaheinää).

1437. "järvikukka" (lummekasvin kukka).

1438. "järvikukkanen" (lumme, myös järvikukkain, 

järvikupukka).

1439. "järvililja" (keltakurjenmiekka).

1440. "järviluhtaa" (rantaveessä kasvavia saroja).

1441. "lanttoluhat ja järviluhat niiss oli sisälä, 

niil lujat ja hyvät" (patjoissa täytteenä, lanttoluhat

=lammikoissa kasvavat sarat).

1442. "järvilumpe" (lumme).

1443. "järvilumpe" (isoulpukka).

1444. "nek keltaset lumppehet olit järvilumppeheja 

elikkä ulupukoja" (keltaset lumpeet eli ulpukat).

1445. "järvimiakka" (keltakurjenmiekka).

1446. "järviminttu" (rantaminttu).

1447. "järviorvokki" (nuottaruoho).

1448. "mulle anna järvipalloja, niin minä teen niistä 

possuja" (järvipalloja eli ulpukan hedelmiä, 

käytetty leluina).

1449. "se kasuu se niittu niinkuj järvipilliä" 

(järvipilliä eli järviruokoja).

1450. "järvipulkka" (lumpeen kukka).

1451. "järvipulpukainen" (lumme / ulpukka).

1452. "järviroate" (raate).

1453. "järviruoho" (järviruoko, ryti).

1454. "järviryti" (ryti eli ruoko).

1455. "järvisara" (vesisara).

1456. "järvitopelo" (osmankäämi).

1457. "järvänänjuuri" (rätvänän).

1458. "ku nykkii se mennee tuumam pitusiksi 

jäseniksi, niistä lujettiin sajetta poutaa" (luettiin 

eli ennustettiin, kortteen jäsenistä).

1459. "kortheela pruuvathan sen jäsenistä poutaa 

tai saetta" (ennustamiseen käytetyt heinät).

1460. "niiko sellasta ruokoo, sellasta jäsenekkäistä" 

(jäsenekkäistä eli nivelikästä, tuulen rantaan 

tuomaa).

1461. "jäsehheinä se on nimeltää, ja suanheinii, 

kuinka sanoo kukii" (jäsenheinä eli suonheinä 

eli vanamo).

1462. "mei pelto työntää vaa jäsenheinää, muuta 

ei näy kasvavankaa" (jäsenheinää eli pihatatarta).

1463. "jäseheinä" (luhtamatara, paimenmatara, 

ahomatara).

1464. "peltojäsenheinä" (jäsenelliset heinät).

1465. "jäsenheinä" (kohokki / ailakki).

1466. "jäseheinä" (ketoneilikka, rönsyleinikki, 

heinätähtimö).

1467. "jäsenheinä" (mäntykukka, pihasaunio, 

peltoemäkki).

1468. "jäseleinheinä" (matara / leinikki).

1469. "jäsenleinheinä" (pihasaunio).

1470. "jäsenpuu" (punakoiso, käytetty jäsenkipuihin).

1471. "jäsenruaho" (pihatatar).

1472. "jäserruaho" (vanamo).

1473. "ne om pujoheiniä millä ne hautoot jäsentautisia" 

(pujoheiniä eli koiruohoja, käytetty hauteisiin).

1474. "se jässi on semmosta karkijaa ja pitkee" 

(jässi eli jäkki).

1475. "jussintakkuu, jässäkkee heinnee" (jässäkät 

heinät).

1476. "jiäkukka" (rentukka).

1477. "jääkukka" (suola-arho).

1478. "jääkukka" (isomaksaruoho).

1479. "ollakka vuan tuota voiheinikkoo" (maitikkaheinää 

kasvavaa).

1480. "kaakkoruoho" (järvikaisla, vrt. kaakko

=kaakkuri).

1481. "tulhan isomat ne itte kaalet" (kaalet eli 

lehdet, saniaisessa).

1482. "voikukan kaalet" (lehdet, vrt. kaali).

1483. "kaaliheinä" (leveälehtinen heinä).

1484. "kaakonruaho" (järvikaisla, lintujen mukaan 

nimeäminen).

1485. "kaakorruahoo siä kohhoo pystyyn niinkun 

tota kahilaakin" (kaakorruahoo eli järvikortetta).

1486. "kaakorruohosta tehtiin ne pohjalliset" 

(käämin pohjalliset, järviruo´osta).

1487. "kaavevvilla" (takkuvilla).

1488. "mikäst toin kukkase nimi on ku siin o noin 

kahrenkanttise lehrekki" (nimeämisen alkuperää, 

kuvailevia sanoja).

1489. "pienes varress on nuppi päässä, sellai 

mustampuhakka, sellai kahikka se nuppi" (kahikka

eli harallaan oleva kukinto).

1490. "ku meekki mukuli oli ni syätti ain kaisilajuurt 

ja see ol vähä hyä" (syötiin kaislanjuuria, 

omat juurekset).

1491. "s on semmosta moniosolmusta pitkää se kahila" 

(monisolmuista pitkää ruohoa).

1492. "kaesla on toenej ja ruoho se toenej jossa ol 

levveät lehet" (kaislat ja ruohot, vrt. ruokot).

1493. "meijär rannalla ei ok kailoja" (kailoja 

eli kaisloja).

1494. "siin on kahiloita siinä lampisa" (lampikaislat).

1495. "rytijä ja kaehloja" (kasvaa järvissä).

1496. "kahila on joka joessa kasvaa" (jokikahilat).

1497. "oli siälä kahjaa niättei jallaan jakkoo ollu" 

(kahjaa eli kaislaa).

1498. "nep pittää aika kahinaa nek kahlot" 

(kahisevat heinät).

1499. "kaijakankukka" (lumpeenkukka).

1500. "kaijakanulpukka" (lumme, vrt. kaija=lokki).

1501. "siäll on ulpukkaa, siäll on kajjakkaa ja kahilaa 

ja kortetta" (ulpukat, kaijakat, kahilaat ja kortteet).

1502. "kaijankukka" (sinilatvainen kukka, 

kittilässä=lapinkukat).

1503. "yöksi männöö nuin suppuun ne kaerat siinä 

pulukassa" (kaerat=terälehdet, pulukassa=lumpeen

kukassa, heinät=eläviä olentoja).

1504. "äitee, mikä kukka tämä o – se on kaisantupakki" 

(siankärsämöstä, omaa oppimista).

1505. "kaiska se vaan kasuaa täälä" (jokin 

saniainen).

1506. "kaeska" (kaisla).

1507. "kaiski" (saniainen).

1508. "kaislakukak kasuaa merer rannalla mutta on 

niitä joku tääläkippäin" (kaislakukat eli meriheinät).

1509. "siin ol kahilapaik ja se pet järves" (jää petti, 

kaislat=heikentävät jäätä).

1510. "järven kuvenukses kasva kajakoi" (kuvenukses

=syvennyksessä, kajakoi=lumpeita).

1511. "kajakki" (lumme, vrt. kajava=lokki, 

vrt. kajo=päivä).

1512. "kakonen" (kurjenpolvi, myös kiroruoho).

1513. "kakskesästä jäkkiä, se ol valakkeeta kuj jussim 

parttoo" (valkeeta jussin partaa, vrt. jäniksen).

1514. "kaksosruaho" (peltoemäkki).

1515. "siin kierrehheinäss oj juurii pal, ja ne juureilee 

pitkim maata" (kierreheinä=kierumatara, kiertotatar, 

maata pitkin juureilevat heinät).

1516. "johaa ne rupejaa jäkältyh" (jäkältyh eli 

nivelittymään, kaislat).

1517. "jos raakek kasuaa pitkän kaulan ni se tullee 

satheinen kesä" (raake eli raate).

1518. "tsiilahane poltau, syuhyttäu" (tsiilahane eli 

nokkonen).

1519. "polteliaized on ylen syöjät" (nokkosen nimiä).

1520. "suurimaheinä" (poimulehti).

1521. "pedranheiny, suoloil kui sugahat kovat pitkäd" 

(petran eli peuran, villiporo).

1522. "suvenvyö" (lieko).

1523. "suonurmella kazvau vihviläistä" (vihviläisten 

kasvupaikkoja).

1524. "suopurassa on töpsy" (suopurassa=niittyvillassa, 

töpsy=valkoinen tupsu).

1525. "suosara on pitkembi rajakkosaroa" (sarasukuja, 

rajakko=aho).

1526. "mis on surmaheiniä, siellä i zellaheiniä" (surma

=myrkyllisiä, zella=parantavia).

1527. "surmuheiny" (kihokki).

1528. "suoheinä, semmoni heinä" (suovilla).

1529. "suohormoa ni ken ei syö" (suolla kasvavaa 

horsmaa).

1530. "suohorm on vähästy lyhembäine rajakkohormoa" 

(rajakko eli ahohorsmaa, kasvupaikan mukaan 

nimeäminen).

1531. "on hyvä suohorma" (pitkä ja laiha, horsmiin 

vertaaminen).

1532. "suokanabrikk on varvankeraine, rajakko

kanabrikk on hienombi" (suo ja ahokanervien erosta, 

hienombi=ohuempi).

1533. "suokanarvo" (suopursu, suokukka, 

vaivero).

1534. "suokanarvoil ludikoida karkotetah" (lutikoita, 

vrt. voimakas tuoksu).

1535. "suokorteh on lyhembi niittukortehtu" 

(suo ja niittykorteet).

1536. "suolaheinä" (aho tai niittysuolaheinä).

1537. "kazvetah piendarih suolaheinät" (pientarilla 

kasvavat heinät).

1538. "pedranvehku suolodmandehel kazvau" 

(petranvehka, lotmanteella eli notkelmalla, 

vrt. suovehka).

1539. "sulkkuheinä" (palpakko).

1540. "stolba on trava moine muigie, kazvau mezoile 

i pustariloile" (suolaheinän lainanimiä, pustari

=niitty).

1541. "kui poalikkane kovu heinä, korgie, a kessessä 

on tyhjä" (kuin palikka, kovan keskellä tyhjää, 

heinien kuvauksia).

1542. "stanadalgu" (sananjalka).

1543. "taivasteleutuu puita ta heinie, ei sen pakinoissa 

ole peätä ei hänteä" (puuta heinää, päätä häntää,

omia sanontoja).

1544. "sorminahkuheiny" (kissankello).

1545. "sorpikas hein on härkinheiny" (sorpikas

=piikikäs, haarakas).

1546. "solkiheinä" (nurmikka / kastikka).

1547. "kortesoarukkani" (kortteita kasvava saareke).

1548. "monisuarani, keldane kukka" (saarani 

eli haarainen).

1549. "släpäkkö tsuloi" (leveälehtinen lumme, 

vrt. sulo).

1550. "mikse niitä sanottih niitä heinie skokunan

heinäksekö vain" (sammakonheiniksi,

hevonhierakoita).

1551. "härkinheinä, nädzäheinä, saviheinä, virna" 

(heinien nimiä).

1552. "sittuheiny" (ukontatar).

1553. "kellappane on zinaboru" (keltakukkainen 

rohtokasvi).

1554. "siniheinä" (ruiskaunokki / puna-apila).

1555. "sinikukkane" (ruiskaunokki).

1556. "siiviläheinä" (lieko, käytetty siivilöintiin 

ja astioiden pesemiseen).

1557. "mäne käy siiviljouhta" (hakemassa siiviläheinän 

jouhia, tukon laatimiseen).

1558. "sijankielheinä" (maksaruoho).

1559. "siankukkaheinä" (maariankämmekkä).

1560. "sijankärsäkukka" (ulpukka).

1561. "sijammarja" (variksenmarja).

1562. "sigoheinä" (tuoksusaunio / variksenmarja).

1563. "piennarheinäzien piduhuoks, maaheinäzien 

madaluokse" (piennar ja maaheinät, loitsujen kieltä).

1564. "higiheinäl om pehmiet siippaized, lehtyöd" 

(higiheinäl=mataralla, siippaized=ulkonevat, 

siipimäiset).

1565. "syväinjuuriheiny syväintaudih pädöy" (hanhikki 

juurineen, pätee vatsa tai sydäntautiin).

1566. "kukkaroheinäss ollah laukkuset, kun avauvutah 

niin siemenet piratah" (laukuista pirahtavat siemenet).

1567. "setikköheiny" (jäkki, jussinparta).

1568. "a kudai on vai setimpohjane nurmittsu" 

(jäkkipohjainen nurmikko).

1569. "seppäleh" (hukanputki).

1570. "vihveläini da saraheinä kazvau segalin" 

(sekaisin kasvavat heinät).

1571. "selgykanabr on hienombi suokanabruo" 

(selkä ja suokanervat, hienombi=ohuempi).

1572. "ne rauvanheinät oli rauvan hoavah hyvät kun 

satatti kirvehellä" (rauvanheinä=siankärsämö, 

piharatamo, sananjalka, pukinjuuri tai kaisla).

1573. "saviheinä, varzi pitkä, lehed on kui paivus, 

kukkoa ei ole" (saviheinä=savikka, paivus

=pajussa).

1574. "peldoloih murdoa saviheineä" (murtaa 

saviheinää).

1575. "saviheiny, pehmied lehtet, piäz ylen äjjy 

siemendy" (saviheinän kuvaus).

1576. "kortehta ta saroa" (kasvoi meillä).

1577. "jogisara" (jokisara).

1578. "nurmisara" (nurmisara).

1579. "muasara" (maasara).

1580. "suosara" (kasvupaikan mukaan 

nimeäminen).

1581. "vezisara" (maa ja vesisarat).

1582. "sarad rohtu poroitti" (sarad=vatsamadot, 

rohtu=luonnonlääke, poroitti=karkotti).

1583. "no sielä kasvo saraheinöä ta hienuoheinöä" 

(sarat ja hienot heinät, hieno=ohut).

1584. "saraheinä on kolmetahoni da leikkoau" 

(kolmetahoinen, leikkaa sormen).

1585. "saraheinä om moine kova" (kovat heinät).

1586. "sarahein on jogiloissa" (jokisarat).

1587. "saraheinät kuhajau, moaheinät kidzizöy" 

(heinien ääniä).

1588. "oravanhändyheiny kazvau saraheinän kele 

veziköl kohtal, agjain ylen siemenikäs koltsaine" 

(oravanhäntäheinän kuvaus, kele=kanssa, agjain

=päässä, koltsaine=rengas).

1589. "älä mene sarazikkoh, leikkavuu jallat" 

(jalkoja leikkaavat heinät).

1590. "sarasormuz" (saraheinistä laadittu).

1591. "alhohein on näit sarattavu" (alhoheinä, 

saraheinän sekaista).

1592. "sangine" (voikukka).

1593. "rädvänöistä ne tegöö liäkettä" (vrt. voidetta).

1594. "rädvänänjuuri" (parantavat juuret). 

1595. "tsiiloi rökähytti" (nokkonen poltti, 

itsepuolustus=kasvioikeus).

1596. "rököd nouzoo käzih tsiiloin ottahuu" 

(rököd=rakot, tsiiloin=nokkosia).

1597. "römälehti" (rentukka).

1598. "rötkäheinä on tyhjän kera yhemmoin" 

(rötkäheinä eli hevonhierakka).

1599. "rötkäheinä" (ukonpalko).

1600. "ruuzuheinä" (poimulehti).

1601. "ruottsi, pistelijäne" (karhiainen, myös 

ruottsiheinä).

1602. "ruskei hormuheiny" (maitohorsma).

1603. "ennen tytöt rumentsalla kazvoloi voijettih" 

(voitelivat kasvoja, lahnanruohoilla).

1604. "rumenttsoa neidized rozah hierotah, 

anna veri nouzoo rozal" (rozal eli poskille, 

oudoilta tuntuvat tavat).

1605. "rumenttsoa ryvitykseh syötetäh" (lahnan

ruohoa, ryvitykseen eli yskään).

1606. "rumenttsaheinä järvempohjasta nuottah tulou" 

(järviheinät).

1607. "on hallavuosi toas ruuvom peässä" (hallavuosi 

ruuvon päässä, ruoko=järviruoko).

1608. "niistä katsottih niistä ruokoloista halloa" 

(katsottiin hallaa, ennustettiin ilmoja).

1609. "ruuvolla on suuri heltta peässä" (ruuvon 

kuvaus).

1610. "ruogo on suarakas heiny" (saarakas 

eli haarakas).

1611. "ruogoheineä on i itsem piduhutta" 

(itsen pituista, pitkät heinät).

1612. "ruogoheiny" (timotei).

1613. "ruishein on jämiem i pitkem kastekortu, 

suomualoil i rugehen keskes kazvau" (ruisheinän 

kuvaus).

1614. "ruiskukaz laimmo pörhiä ymbäri piäs" 

(ruiskaunokeista, pörhiä=seppeleitä).

1615. "veripizarehis kazvettu ne on ruiskukat" 

(kasvaneet veripisaroista, uskomus).

1616. "ruizbobankarvaine" (ruiskukan värinen).

1617. "tsiiloi rokahuttaa" (nokkonen,

rokahuttaa=nostaa rakkuloita).

1618. "siiloi polti, rokon nosti" (rokon eli rakon).

1619. "käzi polttavui siiloin nyhtäjez, rokkoloil 

kai paloi kätselgäin" (käsi paloi, polttavat 

heinät).

1620. "roglaheinä" (kurjenpolvi).

1621. "romanankukka" (päivänkakkara).

1622. "romaska" (valkoapila / tuoksusaunio).

1623. "rozmoiheiny" (mesiangervo, vrt. rozmoi

=taikinanjuuri).

1624. "rozmoiheiny" (myrkkykeiso).

1625. "jöngöi muah rivahteleh" (jöngöi eli kaura, 

vrt. kauraa muistuttava luonnonheinä).

1626. "kanarvon ruaga" (raaka eli varsi, 

vrt. karsittu varsi).

1627. "roaniheinällä on kellerdävä kukka da lehti 

moada vasten" (raani eli haavaheinällä).

1628. "ruaniheinä" (sudenmarja).

1629. "roaniheinä" (metsäkurjenpolvi).

1630. "roateh, lampien rannoilla heinä" (raate, 

lampiheinät).

1631. "joki veillä juottelise, roattehilla syöttelise" 

(loitsujen kieltä).

1632. "roattehikko" (raatteita kasvava paikka).

1633. "riput ku tervaheinä" (riippuvat heinät, 

matara, silmäruoho, tervakko).

1634. "rauvanheinä" (siankärsämö).

1635. "jos varbahas kivehen lyöd ota raudaheinä, 

sillä azettuu" (rautaheinä eli piharatamo).

1636. "rautaheinä" (jäkki).

1637. "no siit oli toas rauvanheinä, pientarissa, 

ne oli rauvan hoavah hyvät" (hyviä raudan 

haavaan, sananjalat).

1638. "raudaheineä leikkavukseh pannah" 

(raudaheineä=pukinjuurta, leikkavukseh

=haavaan).

1639. "juuvah ryvitekseh raudaheinäm peälöi" 

(juodaan ryvitykseen, pukinjuuren päitä).

1640. "rauduheiny, se pädöy leikkaukses" 

(rauduheiny eli kaisla).

1641. "rautakorteh" (kangaskorte).

1642. "semmosie leveitä hyvin ni niitä sanottih 

rauvallehekse, ni niitä pantih hoavah" 

(rauvanlehtiä eli piharatamoita).

1643. "barhattaheinästä kuin littsiät niir rabajau 

äijäldi" (rapajaa vatsaa, käytetty ummetukseen).

1644. "razakka on vihman jällel, poudien jällel 

on hätsäkkä" (razakka=rapea, hätsäkkä=nahkea, 

heinien tuntijat).

1645. "rakkoheinä" (nurmikohokki).

1646. "randuheiny" (korte / sara).

1647. "randusara om pitkembi rajakkosaroa" 

(sarasukuja, rajakko=aho).

1648. "suohorm on vähästy lyhembäine rajakkohormoa" 

(horsmasukuja).

1649. nenetsit keittävät suopursuista parantavaa 

teetä.

1650. nenetsit käyttävät leinikkien osia

parantamiseen (juuria vatsamatoihin, lehtiä 

haavojen puhistamiseen / verenvuodon 

tyrehdyttämiseen, juuria suopursujen ja

poronrasvan kanssa rupien hoitamiseen).

1651. nenetsit käyttävät rohtokuirimoa keripukin 

hoitoon (toisen tiedon mukaan heinän mehu 

puhistaa verta).

1652. hantit pitävät maitohorsmaa vahvistavana

heinänä (lehtiä kerätään elokuussa näiden alkaessa 

käpristyä).

1653. hantit keittävät kuivatut maitohorsmat

parantavaksi teeksi (kaksi kourallista lehtiä 

kattilalliseen vettä).

1654. hantit kutsuvat keltaisia vesililjoja sanoilla 

patlan-ox-lipat (keltaiset-järvi-lehdet, mainitaan 

karhun syntytaruissa).

1655. hantit kutsuvat lehteä sanalla lipat.

1656. nenetsit kutsuvat lehteä sanalla wiepa.

1657. nenetsit kutsuvat heinää / ruohoa sanalla 

amde (vrt. syödä-sanat).

1658. nenetsit kutsuvat juurta sanoilla wano,

waano ja vano.

1659. nenetsit kutsuvat lehteä sanoilla vuebaa 

ja voba.

1660. nenetsit kutsuvat kasvin lehteä sanalla 

weba.

1661. nganasanit kutsuvat lehteä sanalla horazji

(vrt. horsma).

1662. nenetsit kutsuvat juurta sanoilla pank, pant 

ja paha (vrt. panka, panta).

1663. nganasanit kutsuvat juurta sanalla bonduai.

1664. nenetsit kutsuvat heinää sanalla tonl.

1665. nenetsit kutsuvat heinää sanalla num

(vrt. nummi).

1666. enetsit kutsuvat heinää sanalla odi

(vrt. ottaa).

1667. enetsit kutsuvat heinää sanoilla nuu, nuo 

ja nuuo (vrt. nuuskia, nuokahtaa).

1668. nganasanit kutsuvat heinää sanoilla nuata,

nuadha ja nuodhy (vrt. nuotta).

1669. nenetsit kutsuvat kukkaa / heinää sanoilla

namdaed, naewa, namdae, namtät ja namteq

(vrt. na-ewa, nam-tät, haltijanimet,

vrt. naava).

1670. selkupit kutsuvat nokkosta sanalla sotti

(vrt. sotisopa, nokkosvaatteet).

1671. selkupit kutsuvat kukkaa sanalla sirki

(vrt. sirkka-lehti).

1672. selkupit kutsuvat lehteä sanalla copi

(vrt. soppa, topi).

1673. selkupit kutsuvat juurta sanalla konti

(vrt. kontti, kontata).

1674. selkupit kutsuvat ruohoa / heinää sanoilla

nuti ja nyuti (vrt. nutipää, nyytti).

1675. "tsortanheiny ku kuivau, se on siilakko"

(takiainen).

1676. "hallaizem pienen ku tsokkoau, sid ottau lembo 

heidy poltelijaizii" (lempo ottaa nokkosia, 

hallan jälkeen).

1677. "tsuajuheinä" (kuisma, laukku, hanhikki,

rätvänä, kultapiisku, puna-apila, teeksi keitettyjä 

heiniä).

1678. "keldani tsoajuheinä" (teeheinä,

vrt. keltakukkainen).

1679. "musta tsoajuheinä" (vrt. mustan veen

antava).

1680. "tsoajuheinäz lehtet havvotah, kuivatah da 

tsoajuks" (kuivataan teeksi).

1681. "tsiruheinä" (laukku).

1682. "kukoinvarb on tsirhakko, käin koskematoi" 

(kukonvarpa eli metsäruusu, vrt. kukko=metso).

1683. "siiloi on kazvai tsirhakko, poltau kätty" 

(siiloi eli nokkonen).

1684. "tsiliheinä" (taskuruoho / laukku).

1685. "tsilikangas" (jäkäläkangas).

1686. "tsiilahane poltau" (nokkonen).

1687. "tsiilahazeh poltin jallan" (polttavat heinät).

1688. "olet ku ziilahaine, sobimatoi" (vrt. pisteliäs).

1689. "siilahikko moa" (nokkosia kasvava).

1690. "siiloih käzi paloi, rokon nosti" (itseään 

puolustavat heinät).

1691. "tsiiloizikko moa" (nokkosikko, harvinaisia 

oikeassa luonnossa).

1692. "tsiipakas heiny" (haarakas, vrt. siippa).

1693. "heinäd on kai tsiipalleh" (siipalleh eli 

haarakkaita).

1694. "tsiipisköt lehet" (haaroittuvat, vrt. siipi).

1695. "täz heinäz on tsiippoa" (haaroja).

1696. "oravanhändäheinä, keskkohta on kui korteh, 

a tsiippazed on ylem pörhäkät" (siippaset eli haarat,

vrt. kukinnot).

1697. "trava moine muigie, kazvau mezoile i pustariloile"

(suolaheinä, muikeat heinät).

1698. "doroguheiniä vai pane dalgah, sid räkki lähtöö"

(räkki eli tulehdus, piharatamoita).

1699. "räkkeh näh doroguheineä pannah hibjam peäl"

(hibjam eli hipiän, ihon).

1700. "doroguheinäm pletti" (letti, kukkatähkä).

1701. "doroguheiny räken ottau tsuustakoz libo kibiez 

mistahto" (ottaa tulehduksen).

1702. "dorogaheinä" (hanhikki).

1703. "pägiez oli tsuustikkoine, sid dorogupleskoa piin, 

siit hubeni" (tsuustikkoine=rakkula, dorogupleskoa

=piharatamoa).

1704. "dorogubartsoi, leviät, pyöryzäd lehtet, piäz on 

heinänkarvazet suurimazed"  (heinätietäjät,

osaavat kuvailla heiniä).

1705. "dorogulehteh kazvau bretku" (piharatamoon, 

vrt. retku).

1706. "torittsa kazvau kagrassa" (peltohatikka).

1707. "torhalehti" (piharatamo).

1708. "äjjeä loaduu on tiedoheinii" (tietoheiniä 

eli parantavia kasveja, vrt. tieto=taika).

1709. "mavonheineä palaine pannah leikattuh ruanah 

da sit sinne tervehtetäh" (ruanah eli haavaan,

mavonheinä=maariankämmekkä).

1710. "tervukukat ka kädeh tartuu ku kobristat" 

(tarttuvat käsiin).

1711. "tervaheiny" (matara, silmäruoho,

tervakko).

1712. "riput ku tervaheinä" (heiniin vertaaminen).

1713. "denoskaheinä kazvoa vägeväh nurmeh"

(taskuruoho).

1714. "dengaheinä" (taskuruoho, vrt. tenka=raha).

1715. "denguheiny" (laukku).

1716. "denguheinät tsilistäh ku kuivetah"

(tsilisevät kuivuessaan, vrt. kolikot).

1717. "tanaldavanal juured ollah vastakkah kui 

kondienkäbäläized" (tanaltavanalla eli maarian

kämmekällä, vanat, vrt. vanamo).

1718. "takkisheiny" (takiainen).

1719. "takkuheinä" (jäkki).

1720. "saraheinä on kolmitahani" (tahoinen).

1721. "tsökittämätöi ohtoi" (pistelemätön ohdake, 

hevonhierakka).

1722. "piiskoin ogahad ylen tsökkijät" (okahat 

eli piikit, vrt. tökkiä).

1723. "tuliheinä" (hevonhierakka).

1724. "tuliheinä, lötön suolaheinä" (lötön eli 

sammakon).

1725. "tuliheiny" (suovilla).

1726. "tuliheinä" (horsma).

1727. "kukan kirvottuu tuppi jeäy" (tuppi eli 

terälehdet).

1728. "piidzoid on tupessah vie" (piidzoid eli 

metsäruusut).

1729. "kukan tuppi avavui" (tuppi eli nuppu).

1730. "ennem boboa on tuppi" (boboa eli kukkaa).

1731. "tupp itse päiviidäh kiänäh, da avavuu" 

(itse päiviidäh eli omia aikojaan).

1732. "vod on hyvä duuhu kukkazih"

(duuhu eli tuoksu).

1733. "duuhuheiny" (jokin minttu).

1734. "duuhhuheineä sundugas pietäh, da i pertiz 

andau duuhun" (lippaassa ja pirtissä, hyvän 

tuoksun takia).

1735. "hyväduuhhuizet heinäd" (tuoksu nimeä 

tärkeämpää).

1736. "duuhukaz boba" (boba eli kukka).

1737. "kui poalikkane kova heinä, korgie, a kessess 

on tyhjä" (heinien kuvauksia).

1738. "on nyt soilla puroa" (puroa eli niittyvillaa, 

omat kuidut).

1739. "heinän on do kandu työndynyh"

(heinän kanta).

1740. "työndyjes sanotah tsuokoi, sit sanotah suoluheiny"

(versoilla omat nimet).

1741. "tähkyheiny" (nurmitähkiö, timotei).

1742. "tsuokkoloim peäd ruskotah, on heiny täyzi"

(tsuokkoloin eli suolaheinien, suokko).

1743. "töppyheinä" (suovilla).

1744. "syvil suoloil do kirren aigah työndyy töppyheiny"

(kirren eli roudan, aikainen herääjä).

1745. "kerätäh pieluksih töppyheinäm peälöi"

(pieluksih eli tyynyihin).

1746. "töppyheineä kazvau märgih, alavih kohtih"

(kasvupaikkoja).

1747. "puraheinän töppähäzet kerätäh pielukseks"

(töppähäzet eli tupsut, pielus=tyyny).

1748. "do on töppöheinä rouvan piällä noussut"

(roudan päälle, vrt. kirren).

1749. "suopurassa on töpsy" (tunnetaan

valkoisesta töpsystään).

1750. "valgie kukkaheinä" (päivänkakkara).

1751. "valgie bulbukkapiä heinä" (valkoapila).

1752. "valgei hormuheiny" (mesiangervo).

1753. "valgiekukka" (päivänkakkara).

1754. "valgeikukku" (valkolumme).

1755. "valkiepiä" (valkeapää eli suovilla, 

omat kuidut).

1756. "valgiebuloid elostoa otetah lapsil, varziz loajitah 

tsieppi, a buloihut ku tsuasud rippumah rindah" 

(valkeakukkaisia heiniä, lasten rintaan riippumaan, 

kukka kuin kello).

1757. "tuliruskei kukkaine" (ruskei=punainen, 

tulen värit).

1758. "valgoni heinä" (siankärsämö).

1759. "se vähän verran sygyzellä valguou, kezällä 

vihanda" (kaisla).

1760. "böböläne logalla kazvau kukkane muone, 

valpahazellah, harmuane kukkane" (logalla eli

niityllä, pöpöläinen).

1761. "varzampolviheinä" (tervakko, ailakki,

ukontatar).

1762. "pitkä varzi" (pihatattarella).

1763. "peldovartsoi on laihembi, pienarvartsoi on lihavu"

(vartsoi eli suolaheinä, v=b).

1764. "bartsoil on ruskiet suurimazed agjaz, lehtet syvväh"

(agjaz eli päässä, syödyt heinät).

1765. "roaniheinällä on kellerdäväkukka da lehti moada 

vasten" (raaniheinä, raani=haava).

1766. "vehka" (vehka / raate).

1767. "vehkuheiny kazvau suolodmandehil, 

kui nellisuaraine plesku puuttunou" (notkoissa, 

nelihaarainen lehti).

1768. "vehnä" (ruiskattara).

1769. "venymäheinä" (vanamo / nuokkutalvikki, 

käytetty kääreenä ja hauteena).

1770. "verijuur on ylen kova, ei katkene, on suurem 

kastekortu, kazvau kus kevädvezi seizou" (verijuuren 

kuvaus).

1771. "veziheiny, veipelvaz, korteh, ruogo, kazlai" 

(vesiheiniä).

1772. "vesi itulla kasvau vihviläisie" (vesi itkulla 

eli märässä maassa).

1773. "vezikorteh kazvav vezikkölöil niittuloil"

(kortesukuja).

1774. "vezibutki kazvoa vedevil kohil" 

(myrkkykeiso).

1775. "vezibutki vezirandah kazvau" (karhunputki).

1776. "vesrikka" (pihatähtimö).

1777. "vezirumenttsoa hierotah rozal tsomennukseks"

(lahnaruohoja poskiin).

1778. "vezisara on leviembi moasaroa"

(vesi ja maasarat).

1779. "vihviläini" (vihvilä tai sara).

1780. "vielä vihviläistä kasvo monijahat nurmet"

(nurmiheinät).

1781. "vihveläini da saraheinä kazvau segalin"

(sekaisin).

1782. "suonurmella kazvau vihviläistä" 

(suoheinät).

1783. "viholaini" (nokkonen).

1784. "vingui heiny" (isomaksaruoho).

1785. "virnu kädeh tartuu" (virna, kiertotatar,

matara).

1786. "kävelöö ku virnu" (pitkästä ja hoikasta).

1787. "virnaheinäthän ne on tarttujat" (kiinni 

tarttuvat heinät, eläviä olentoja).

1788. "mene keriä virnuheiniä" (käytetty 

johonkin).

1789. "kui virnuheiny on hoikku da pitky"

(virnoihin vertaaminen).

1790. "tartut ku ohtoi minuh" (ohdake, 

tarttuvat heinät).

1791. "virumaheinä" (vanamo, kääritty 

venähdykseen).

1792. "virvelikkö niittu" (suovillaa kasvava, 

vrt. virpi-lanka).

1793. "virvellö kazvau mähäkäs suoz" (virvellö 

eli suovilla).

1794. "virvellömpeädy keräiltih pieluksih" 

(virvelön päitä, pieluksih eli tyynyihin).

1795. "virvellövyi niittu, vetyi kui" (niitty,

alkoi kasvaa suovillaa).

1796. "voiheiny" (maitikka).

1797. "voiheinä" (lemmikki, laukku, musta-apila,

voikukka).

1798. "voikukka" (voikukka / laukku).

1799. "vuoliene" (kastikka).

1800. "värtsyy lapset kerätäh" (suolaheiniä).

1801. "värtsöi" (suolaheinä, vrt. vartsoi).

1802. "ängeriäni" (mesiangervo, myös ängriisheinä, 

ängerisheiny).

1803. "ängerväheinä" (mesiangervo).

1804. "äbäreh on toine heiny" (odelma).

1805. "äbäreh piäle kazvau rugeheh" (peltoheinät).

1806. volgan alueen kivikautisilta asuinpaikoilta 

on löydetty mykerökukkien, savikoiden, 

voikukkien, tatarheinien, ruusukasvien, 

pellavakasvien, mataraheinien, saraheinien, 

kurjenpolvien ja saniaisten siitepölyä (käytetty 

johonkin).

1807. mordvalaiset kutsuvat koiranruusua 

sanoilla ovtumar (karhunmarja, ovtu=karhu,

vrt. outo, outi).

1808. mordvalaiset kutsuvat lummetta ja 

vesileinikkiä sanoilla gornipov.

1809. marit kutsuvat hietakastikoita sanoilla 

jozgashudo (shudo=ruoho, vrt. suto, suuto).

1810. mariparantajien käyttämiin heiniin 

kuuluu andyvoz (voz=juuri, tulikukka, 

isohirvenjuuri, vrt. antti), andyvts 

(kultajänönputki), kuatshydo (voimaruoho, 

isohirvenjuuri) ja shenvyjshudo (pikkulokin

ruoho, niittyhumala).

1811. marit kutsuvat nokkosta sanoilla

potskaltysh (potskaltysh dene kogartash

=pujottaa nokkosia, vrt. nauhat, 

kuivaaminen).

1812. marit kutsuvat villiä purjoa sanoilla 

ir shogan.

1813. marien nimeämiin heiniin kuuluu kolgvots, 

jylmyshydo, koljavyksh (hiirenhäntä, kieliheinä, 

ratamo, hiirenpähkinä), kishkyshintsa (käärmeen

silmä, keto-orvokki, käytetty tulehduksiin), 

korakshintsa (variksensilmä, orvokki, sudenmarja, 

ruiskaunokki, mustakoiso, tarkoittaa myös sokeaa), 

korshange (isotakiainen), iman korshange (ohdake, 

karhiainen, korshange voshtyr=takiaisen varsi, 

korshange ime=takiaisen piikki, korshange yj

=takiaisöljy), kosata, kosatale (teräväkielinen, 

kirjopillike), körgongyr (kellopää, pikkukello, 

kullero, kauluskello), maskaumsha (karhunsuu, 

kannusruoho), merangvarenge (jäniksenjuuri, 

kannusruoho, kiurunkannus), songyra potskaltysh

(rohtopähkämö), sereta (vuohenputki, seretan 

puangaltesh=vuohenputki jäykistyy), puangme 

shudo (jäykkä ruoho), tyrkavuj (pörröpää, kaunokki, 

nurmikaunokki), uzakajar (hanhentatar, käytetty 

keuhkovaivojen hoitamiseen) ja tsyvyshintsa 

(niittyleinikki, käytetty silmävaivojen hoitamiseen). 

1814. marit kutsuvat kotikasvuista tupakkaa 

sanalla tamak.

1815. marien nimeämiin heiniin kuuluu

mundyrashudo (palloruoho, morsiusharso), 

perlet, porlet (tuoksumatara, tuoksuköynnös

kuusama) ja shemshudo (musta ruoho, 

lehtomaitikka).

1816. marien nimeämiin heiniin kuuluu

kovyshtashudo (kaaliruoho, kanankaali, 

toiselta nimeltään semykshydo, semyk

=kesäkuussa vietetty pyhä).

1817. saamelaisten heinäsanastoon kuuluu itteed, 

idam (tulla esille, itää, vrt. itä, itse-sielu), jive (jyvä), 

jiveuaivi (tähkäpää), heedalm (hedelmä), saddo, 

sadd, sado (kasvi, merasaddo=merilevä, vrt. sato, 

sata, saita), ito, ido (itu), seealas (oka, piikkimäinen 

kärki), ite, jijtedh, ihtiet, ihtet (itää, ilmestyä), ittet, 

itteed, eetted, idded, jitted (ilmestyä, itää), laste, 

lassta, lasta, losta, lostt, lest, leste (lehti, vrt. lasti,

lesti), njormmas, njormmi (heinikkoinen, vrt. jorma,

nurmi), sueinnai, sueinnas (heinäinen, heinikkoinen, 

vrt. su-eina, haltijanimet), njuorasvarddsaz 

(hentovartinen, vrt. nuora), juovves (juolikkoinen), 

kaazzeei (kahiseva), kooskes, koskki, koskk (kuiva, 

kuihtuva, vrt. koski, koska, koskea), liedeei (kukkiva), 

njuäckteei (nuokahtava), suulmallas, suulmallaz 

(myrkyllinen, vrt. surma), saddal, saddas, saddlos 

(nopeakasvuinen), sotti, sottes (piikkinen), ceäkkreei 

(puhkeava), porggi (pöllyävä), polloovvi (pölyttyvä), 

muorrvuärddsaz (puuvartinen), rässas, rässi 

(ruohoinen, vrt. rassi, rassata), räässai (ruohottuva), 

räässvarddsaz (ruohovartinen), curmmai, curmmes 

(supullaan oleva), noodtem (varreton), roppas, roppi 

(varteva, vrt. kroppa), eemi (emi, vrt. emo, emmi), 

eemiliedditukk (emikukinto, vrt. tukka), eemilieddi 

(emikukka, vrt. litti, letti), eemilostt (emilehti), 

obbvueddes (halkaisematon juuri), sadd (hedelmä), 

cuolmmoovvmos (hedelmöittyminen), sueinn (heinä, 

vrt. sue-inn, su-eini, inn=yö), ceäggsueinn (heinänkorsi),

caalmaz (itu, vrt. silmä), eettmos (itäminen, vrt. eetu), 

iidas (itiö, vrt. iida), iidaskuatt (itiökota), kornn (jyvä), 

ouddskihtt (jyvä), calmm (jyvä), räässvuott (kasvillisuus),

saddvuott (kasvillisuus), liedos (kukinto, vrt. lieto), lieddi 

(kukka), lieddisnopp (kukkakimppu), lieddiämmel 

(kukkasilmu), listt (lehti), lostt, urvvlostt (lehti, vrt. urva), 

losttmaadd (lehtihanka, vrt. matti, maatua), losttlääpp 

(lehtilapa, vrt. lääppiä), losttsuonn (lehtiruoti, vrt. suonet), 

suappad (mennä suppuun), koskkad (kuihtua, lakastua), 

kualsmed (lakastua), liedeed (kukkia, vrt. liete), eetted 

(itää), suojjlostt (verholehti, vrt. suoja), kuanas (varsi), 

nodd (varsi), vuärdd (varsi), lieddilostt (terälehti), 

lääpplostt (terälehti), rikk (siitepöly, vrt. rikka, riika, 

riku, riikka), saaros (rönsy), räässvuärdd (ruohon varsi), 

ommal, ämmel (nuppu), tukko, tuko (tuppo, pehko), 

toppo, topo (tukko, heinätukko), kääsves, käsvv (kova, 

vrt. kasvi), kaarjos (hahtuva), kukka, kuka (kukka, 

vrt. kuka kukka, eläviä olentoja), syeinikovja (heinäpöly), 

sojne, suöjnie, sueidnee, suojtnie, suoine, suoidne, 

syeini, suijnn, sujn, sijne (heinä, vrt. suo-ne, ne=nainen), 

kuajkkad, kuajkkaam (kaulaansa kurkottava, vrt. kukka),

laimad, laaimai (lakoontua) ja kulnad, kuulnai, kolna 

(kuihtua, lakastua).

1818. saamelaisten nimeämiin heiniin kuuluu kuoja 

(kova ja käpyinen saraheinä), kiehanjuolas, kievanjuola 

(maitohorsma, vrt. juolaheinät), käskee (nokkonen), 

njaalgasyeini (hajuheinä, maarianheinä), hajasyeini 

(hajuheinä), kiällusyeini (tähkäheinä), ullorääsi 

(niittyvilla, vrt. ulla), huassi, huasi (korte, vrt. hassi,

hassata), cuobbuuhuassi (metsäkorte, peltokorte), 

iilask (pihatähtimö, vrt. ii-sielu), sino (lyhyt ja tuuhea 

heinä), toonas, tonnas (kanerva, varpu), ulastoonas 

(suopursu), varegäädis, varegadda (palpakko), 

muaskas (apila, vrt. muska, maska), ruahu (kaisla, 

ruoko, vesiruoho), riddopainu (kanerva, käytetty

painamiseen), viskispainu (lieko, käytetty painamiseen),

ossjee, oossjie, ossje, hoassa, hoassi, vuass, vuess, 

osse (korte, hosia, vrt. ossi, assi), batske, bodhka, poska, 

posko, boska, pocke (putki, väinönputki, vrt. pistää 

poskeen), ruogoi, ruokuo, ruohko, ruahu, ruakk, ruegg, 

roko (ruoko, vrt. ruoka, rokka), keddviolaz (keto-orvokki), 

violggesmäädar (ahomatara, vrt. Maadar-akka), keddpiellvos 

(ketopellava), keddsälttsueinn (ketosuolaheinä), anisrääss 

(anisruoho), ripp (ahvenvita), viermmrääss (aitovirna), 

muackacrääss (apila, vrt. Mu-aska), haajjrääss, haajjsueinn 

(hajuheinä), keddmäcclostt (hakamaanpoimulehti, 

vrt. kedon), peälddnjuolaz (hanhentatar), suormmrääss 

(hanhikki, vrt. surma), vuopttsueinn (hapsisara), 

soorkaskeall (harakankello), rääneskaazzkeäppel 

(harmaakissankäpälä), rääneskozzlostt (harmaakynsimö, 

vrt. rane), räänesmäddlostt (harmaapoimulehti, 

vrt. mattilehti), räänesnjormmsueinn (harmaasara, 

vrt. jorma), smiorkosrääss (haurasloikko), keddiilask 

(heinätähtimö, vrt. iilask=pihatähtimö), njuorasvuoss 

(hentokorte, vrt. vuosi), njuorres-skälzzsueinn 

(hentonäkinheinä), njuoras-saavvsueinn (hentosavikka),

heäppazsälttsueinn (hevonhierakka), vuoddasviola 

(hietaorvokki), säppleekoorkaz (hiirenvirna), violgges

-suormmlostt (hopeahanhikki), kioggnjuollrääzz (horsma), 

kuobzzrääss (huopaohdake), cuevvespuällrääss (huopaohdake), 

nuortivorrvueddes (idänverijuuri), njiimmamvueddes 

(imujuuri), jonnkaiccrääss (isoalvejuuri, vrt. jonna),

jonnvueivvsueinn (isomaksaruoho), jonnlaukkrääss 

(isolaukku), jonntaalvikk (isotalvikki), jonncääcckoorak 

(isovesiherne), jonncääcctäsnn (isovesitähti), saavvsueinn 

(saviheinä, jauhosavikka), jokkreddsueinn (joenrantaheinä), 

räänesluhttsueinn (jokapaikansara, vrt. harmaaluhtaheinä),

vuopttluhttsueinn (jouhisara), violggesvueddes (juolavehnä), 

jeäggsueinn (jänkäheinä), jäurrnjormm (järviheinä, 

vrt. jorma), jäurrsueinn (järviheinä, järvikaisla), jäurrvuoss 

(järvikorte), ruakk, jäurr-ruakk (järviruoko, kaisla), 

naartalsueinn (järvisätkin), jionnvilggespuälaz (jääleinikki), 

kalli-iilask (kalliohatikka), kallisannjaz (kallioimarre), 

puälaz (saunio), kalliluhttsueinn (kalliosara, kallioluhtaheinä), 

liiunj (kanerva), kuolbbvuoss (kangaskorte), kuolbbmielkkos 

(kangasmaitikka), stäälapocc (karhunputki, vrt. staalo), 

kuobzzsueinn (karhuheinä), kuossvuoss (karvakorte), 

kaazzrääss (katinlieko), sillsueinn (katinlieko, vrt. silla), 

kiardrääss (kehäkukka), keall (kello), keallrääzz (kelloruoho), 

kobllailostt (kelluslehti), silvvsueinn (keltalieko, vrt. silvo), 

väärrpaain (keltalieko, vrt. painaa), viskkestäsnn (keltavuokko), 

keddviolaz (keto-orvokki), kioggnjuhccam (ketunleipä),

kiddsuormmlostt (keväthanhikki), kiddkiilluz (kielo, kidd

=kevät, vrt. killua), cuorrulostt (kihokki, lostt=lehti), kerjjrääss 

(kirjopillike), kaazzkiilluz (kissankello), kaazzkeäppel 

(kissankäpälä), piennerääss (koiranputki, vrt. peni), 

lasttviola (korpiorvokki, lehtiorvokki), jävvsoddamsueinn 

(korsiheinä), koskksueinn (kuivaheinä), lieddiluukk 

(kukkasipuli, vrt. luukka), evvanpeivvpuäll (kullero, 

peivv=päivä), piennenjuuhcsueinn (kultapiisku), kuorggjuelgg 

(kurjenjalka), kuorggliunnj (kurjenkanerva), ijsaslieddi 

(kylmänkukka), kioggnjuhccam (käenkaali), säämooves 

(lapinkaura), säämviskkespuälaz (lapinleinikki), säämviola 

(lapinorvokki), liaskklostt (leskenlehti), kuadd, launnkuadd 

(lieko), silvvi (lieko), suärdd (lieko), tarvvkuadd (tarvelieko), 

vonn (lieko), mooddrääss (lietetatar), looddkaall (linnunkaali), 

njormmsueinn (luhtaheinä, nurmiheinä), jeägsuormmkuatt 

(luhtalitukka), loobbask (lumme, loobbasklostt=lumpeenlehti), 

kioggnjuoll (maitohorsma), määdar (matara), reddpaain 

(matara), määdar-rääzz (matararuoho), meäcckaiccrääss 

(metsäalvejuuri), soorv-vuoss (metsäkorte, vrt. hirven nimet), 

meäccviola (metsäorvokki), meäccrooz (metsäruusu),

kuolbantäsnn (metsätähti), poorramrääss (puremaruoho, 

väinönputki), rääzzrääss (väinönputki), vuojjlieddi (voikukka),

veenn (vita, vrt. Ve-enni, haltijanimet), inn-nuotti (vesileinikki, 

inn=yö), ripp (vesileinikki, vrt. ripa), njormmsueinn (varstasara, 

nurmiheinä), tuoddarkuorggkoorkaz (tunturikurjenherne), 

kealltonnsaz (vanamo), violggesluovvar (valkoapila), 

violggestäsnn (valkovuokko, täsnn=tähti), vuäjjailostt 

(uposlehti), cioppilostt (uposlehti), cääcctäsnn (uposvesitähti), 

naaerlieddi (unikko), viskkesloobbask, loobbask (ulpukka, 

loobbaskpuäll=ulpukankukka, loobbask=ulpukanlehti), 

njuuclongg (uistinvita), ceärrluhttsueinn (tundrasara), 

roottsueinn (tiheikköheinä), nueves (tappura), passneeirääss 

(takiainen), cohccmielkkrääss (syysmaitiainen), jonnluhttsueinn 

(suursara), jeäggpuäll-lieddi (suo-ohdake), jeäggpuällrääss 

(suo-ohdake), jeäggviola (suo-orvokki), jeäggvuoss (suokorte), 

cuobbuvuoss (suokorte), jeägglieddi (suokukka, vrt. jäkälä), 

sälttsueinn (suolaheinä), olzvueivv (suopursu), peattar-rääss 

(siankärsämö), kaazzkiilluz (sinikello, kissankello), seenaitäsnn 

(sinivuokko, täsnn=tähti), viskkespuälaz (niittyleinikki,

viskkes=keltainen), keddkoorkaz (niittynätkelmä), keddsälttsueinn 

(niittysuolaheinä), ollsueinn (niittyvilla, vrt. olli), keddoll 

(niittyvilla), caanleeirääss (rönsyleinikki), säimmpassneeirääss 

(seittitakiainen), käälbrääss (ruusujuuri), roozzkaall (ruusukaali), 

roozzsueinn (ruusuheinä, vrt. roosa), luhttsueinn (luhtaheinä, 

saraheinä), cappesluhttsueinn (mustaluhtaheinä, mustasara), 

säännjuelgg (sananjalka), rootträäss (saniainen), sannjaz 

(saniainen, vrt. sanna), kollruoss (rätvänä), nelljlosttsuormmrääss 

(rätvänä, nelilehtinen), rooslieddi (ruiskaunokki), piennemuerjj 

(ruohokanukka), räässluukk (ruoholaukka), reddlieddi 

(rantakukka), reddviskkespuäll (rantaleinikki), koll-lieddi, 

kollrääss (rentukka), peivvpuäll (rentukka), soodrääss 

(riidenlieko), ruvddkäckkisueinn (rautanokkonen), muackac 

(raate), violgges peivvlieddi (päivänkakkara, valkea päivänkukka), 

jorbbcuorrulostt (pyöreälehtikihokki), häävvlostt (piharatamo, 

vrt. häävi), jaammipäänn (pihasaunio, vrt. jami), selljnjuolaz 

(pihatatar, vrt. sella), ruopssesluovvar (puna-apila), ucccääcctäsnn 

(pikkuvesitähti), kukescuorrulostt (pitkälehtikihokki), paapp-puälaz 

(pietaryrtti), koddkiilluz (peurankello), koddrääss (peuranvirna), 

liunnj (kanerva), miostliunnj (pensaskanerva), peälddviola (pelto

-orvokki), peälddvuoss (peltokorte), peälddtäsnn (peltolemmikki), 

koorak-kuatträäss (palkoruoho), nukkessueinn (palpakko,

vrt. nukkeutua, käytetty parantamiseen), vuasksoodsueinn 

(nokkonen), koorikrääss (osmankäämi), takaikeddsueinn 

(nurmirölli), njuoras-sueinn (nuokkuhelmikkä), njuevv 

(nuottaruoho), ripp (ahvenvita), mooccas-sueinn (kukallinen 

heinä) ja heärvvrääss (kukallinen ruoho).