1001. "mull on niin kipiäksi jalkaunu, ett aivan ontuap pittää" 

(jalan kipeytyminen).

1002. "mullet tahtoo tulla aena kesäkuumalla jalakahautumia 

varpaejev välliij ja muuvvallekkij jalakoterrään" (kesävaivoja).

1003. "emännäss on niin kova jalakajihti että se vaevom 

pääsee kahen kepin kans liikkeelle" (jihti eli kihti).

1004. "jalkapakko" (niveltauti).

1005. "oj jalakapohojat rakolla ku on saanuk koko päevän tässä 

helttasta" (huonojen kenkien seurauksia).

1006. "jalkapäkijäisei nii kipijä ku astul lasii" (vieraat glasit, 

vieraat vammat).

1007. "jalkapäälyksetkii oikei paahtuit ni joha ne pikovelloot" 

(pikovelloot eli halkeilee).

1008. "jalakapöhö" (jalkojen turvotus).

1009. "paraiks va hämäröitti jalktropan" (näön heikentyminen 

hämäröitti jalkapolun).

1010. "tänäpäivänähän se yritteli jalakasellev vaem piampa 

sill oli sänkyyn asiaa" (taudin heikentämät).

1011. "ompa sej jalkasuanek kovastip paisunee" (pinnassa 

olevat verisuonet).

1012. "hierottoop pitäsij jalakoja, jalakasuonet on niin kippeenä" 

(kipeytyvät jalkasuonet, vrt. jänteet).

1013. "jalakasuonet on katkeillunna, sillä on nin suonenkatkiemie 

jaloissa" (katkeilevat verisuonet).

1014. "se lässii sellasta jalkatautii, ei uo vuotehes, mut ei uo 

tervekää" (lässii eli sairastaa).

1015. "jo se o olt jalkatauvviil pitemä aikaa" (pitkittyvät 

taudit).

1016. "ei se olluh nii kovaste kippi, saerast va semmost 

jalkvaltast tautti mut kualem tul va" (jalkavaltasta tautia, 

johti kuolemaan).

1017. "aivan jalakeelta sairasti, ei kais sitä kukkaa osannu 

aatella että se kuolemaksi oisi" (äkisti vievät vaivat, 

vrt. kohtaukset).

1018. "jalkaviiristeheel lässiit" (sairastaa jalkeilla).

1019. "mäni poekki polovilumppi, siitä se sae sen jalakavijan" 

(polvivammat).

1020. "ei se nii henke saeras ol, mut vähä jalkkuren kippi 

so on ollu" (hengen sairas ja kipeä).

1021. "ei hänt oikke mikkä vaeva, mutt o simmone jalkkurin 

kipjä vaa olluk koko talve" (pitkään jatkuvat kipeät, 

aika etsiä syitä).

1022. "sai siitä sellaaset jalakoovaivat" (mistä).

1023. "min olen tässä ponnu jo seittemättä päiveä 

etten o peässy jalkuvellen ennenkun vasta tän oamuna" 

(ponnu eli potenut, tautien kestoja).

1024. "oj jalost kivistännä piätä" (pään kivistys, 

jalost=kovasti).

1025. "se aena jamahtaa hyötä hyviäjääs suonimaa tuota 

siärvartta" (hyötä hyviäjääs, omia aikojaan).

1026. "veti niij janahukselleej jotta ei piässy suoraks" 

(niveltauti).

1027. "onkohon se tervek ko se on niij janonen" 

(janon tunne, tautien oireita).

1028. "on aina vain sellaanej janonkierret jotta pitääs 

juara" (janonkierre).

1029. "miul ko jantu yöl hammast pakottammua, 

ni silmällist en suant muata" (hampaan pakotus).

1030. "saesin tuosta polovesta tuoj japurav vähäv 

vetrenemmää" (polviin tulevat kipeät kohdat).

1031. "se oj jo niih heikko, että se niij jatkottaim puhuuki" 

(puhekyvyn heikentyminen).

1032. "no sulla peä jo tutisoo" (vanhuuden oireita).

1033. "se nij javviutu tuo yskä, ei se lähek" (yskä javiutui, 

tarttui kurkkuun).

1034. "mahassan niv viiltelee ja polttua" (mahavaivojen 

oireita).

1035. "siinä om mahotoj jeltta" (jeltta eli riisitauti, 

puutostaudit).

1036. "tuos tytös käi jersma" (kouristustauti).

1037. "onks tuos lapsees jersma ko sinistyy tuolaseeks" 

(vrt. tukehtuessa sinistyminen).

1038. "rupes vetämän kontistan suant" (kontistan 

eli jalastani).

1039. "mine oksensi ja kyökkesi" (kyökkesi eli 

yökkäsin).

1040. "toi kifti räpi tual vasemas lonkas" (kihti, 

vrt. reumatismi).

1041. "siin ol luulemm ollus se jihtikin taas niim pahoon 

nottei sunkaas soo mihinkään päähny" (jihti eli kihti).

1042. "sen nihki vei, se jäykisti vuaj ja koukisti" 

(jalan, nihki eli kihti).

1043. "niillä ei tiep paljo mittääs sitte kun se jihti 

veäntelöö" (käsillä tee mitään, niveliin iskevä jihti).

1044. "se on ni hämärää toi mailma jo mun silmissäni" 

(silmien hämärtyminen).

1045. "kon vaa rupes nostah punaast suanta pintaa myä" 

(punasta suonta pintaa myöten, vrt. verenmyrkytys).

1046. "se om peäassie jos se kuummep pyssyy tasasena" 

(kuume pysyy tasaisena, oireiden tuntijat).

1047. "ei tahoj juohtuvam mielee vaekka juohuttelis kui" 

(juohtua eli muistua, lähi ja kaukomuisti).

1048. "korvat huutaa iham myötään ne ei kun johisoo vaen" 

(huutaa eli johisee).

1049. "kyllä tuo yskä on koko jonkulaesta piettävätä" 

(pitkään kestävät yskät).

1050. "joka aikasisa puhheisaki jo sekkausi" (sekosi 

puheissaan, vanhus).

1051. "tässollah ny nuhas ja köhäs" (nuha ja köhä).

1052. "henkihuakuimesa se sinnej jokkaa, se on tualla 

häntälavan alla, se sinnep pistää" (henkihuakuimesa

=henkeä vetäessä, jokkaa=sattuu, häntälavan

=lapaluiden).

1053. "mennee tonnej johoseenki onkelooj joku murunej 

ja se tekkee siä kiusaa" (hampaan onkeloon eli koloon).

1054. "kaikki luuli vaan että se sai jonkuh halpauksen" 

(halpauksen eli halvauksen, vrt. kohtauksen).

1055. "siltä järki seisuaj joksahtaa tuotuossae" 

(järki seisoo, muistin pätkimistä vakavampaa).

1056. "eihä tuo taho vanha ihmise mielee jolahtaa 

iha hevil" (jolahtaa eli muistua).

1057. "minun ruumistani niim pahastij jollaottelloo, 

kylymän värreet jollaottelloo" (kylmän väreet, 

tautien oireita).

1058. "päätä kuj jolhauttaa" (vihlasee).

1059. "voi voi kuj jolahutti hammasta" (terävät 

kivut).

1060. "se on käönnä niij jollean näköiseks, laehtunna 

pitkänoamaiseks" (tautien oireita).

1061. "liekkö se oikein tervek ko se on niij jolokahtanuv" 

(kuihtunut, laihtunut).

1062. "ei nyt millään jolokaha mieleen" (muistikatkot, 

päätautien oireita).

1063. "jalkoja jolomastelloo" (kivistää, kolottaa).

1064. "se alako jolomien niitä" (jolmia hampaita, 

kipuja kuvailevat sanat).

1065. "herkespä sitäkiih hammasta jolostelemasta" 

(herkespä eli lopetti, hammaskipujen luonteesta).

1066. "se niij jolottaa jalakkoo" (jolottaa eli kolottaa).

1067. "voe kum minun niij jolottaa ruummistan" 

(tautien alkamisen oireita).

1068. "jolottaa joka ilta hammasta" (hammasjolotus).

1069. "minun jomoo selkääniin" (jomottaa).

1070. "koko yön jomo tuota resusta hammasta" 

(hammasvaivojen yleisyydestä).

1071. "posken on nin turvoksissa, kun tuota hammasta 

on nij jomonnum monta päiviä" (hammaskipujen 

voimasta).

1072. "siin oli niin kova jomotes muh hampahasnani" 

(vaikeita vaivoja hoitaa omin konstein, pois vetäminen

=varma kivun lopettaja).

1073. "lantion seutuja se jomottellee" (lantiovaivat).

1074. "on semmonem mahrotoj jomotus taas tua kintuisa" 

(kinttuvaivat).

1075. "ee soa öessä moatakkaan siltä jomotokselta" 

(yöunen vievät vaivat, aika hakea apua).

1076. "mum pään jomotta" (pään jomotus).

1077. "mun särkee jomottaa tota etuhammastanin" 

(harvemmin särkevät etuhampaat).

1078. "taitaa tulla römpsyilimat, ku niin ronkkia jomottaa 

ja luistelee" (ronkkia eli lonkkia).

1079. "hammasta jorottaa, oikeij jorhauttellee" (kivun 

kovuutta kuvailevat sanat).

1080. "siinoon tietämistä, että jotenkaap pärijäes ja saes 

nukutuksi tuon saeraotesak kans" (nukkumista häiritsevät 

sairaudet).

1081. "ko se vähä nirvahtaa jotenki niin se on heti kyyti 

kaikki" (kinnerjänne nirvahtaa, vrt. "akilles").

1082. "karsosilmä kattoo risthin elikkä nokkavartta pitkij 

jotenki" (karsosilmä, vrt. karsastus).

1083. "oli takah valakia suuri ja mull oli vain kylymä jotta" 

(tautien oireita).

1084. "ku ei nyt juohtus poes mium mielestän" (juohtus 

eli unohtuisi, lähi ja kaukomuisti).

1085. "mikä nyt olkih, ku ei joukahtam mielehem" 

(joukahtan eli juolahtanut, muistikatkot).

1086. "jalaka on linkasta joukahtunu" (linkasta=nilkasta, 

joukahtunu=nyrjähtänyt).

1087. "niin mahhoo jormostel, jotten syömään kyöntynnä" 

(ruokahalun vievät vatsavaivat, vrt. kova vatsa).

1088. "se haavon siinä jalaas hyväj joukom pahennu" 

(pahennu eli tulehtunut).

1089. "tuas äety joulottammaa tuota vasenta polovee, 

ku koetiv vähäj jalotella" (polvivaivat).

1090. "eihhää minulla mikään nälkä ole, eikä olis oikein 

maittiakaan" (maitin eli ruokahalun katoaminen).

1091. "soattaahan se siitä vaekka hengeh hangellen 

kelekatak kuhaj jouttuu" (kelkata hengen hangelle, 

tauti joutuessaan).

1092. "mikä nyt olkih, ku ei joukahtam mielehem" 

(muistikatkot).

1093. "liekköhän lensu tulossa, kun on niin juhmakka olo" 

(lensu=flunssa, juhmakka=painostava).

1094. "peä on juhmakka" (tunkkainen).

1095. "piätä juhmii nii" (särkee jyskyttäen).

1096. "oj juhmina hammasta" (hammaskivut).

1097. "piätäin niin ilekeesti juhmoip" (pääkivut).

1098. "tuntuu juhmova piätä" (oire jostain, harvemmin 

päävaivasta).

1099. "se tekköö juhmuroita ja patteja nivelen kohalle" 

(niveltauti).

1100. "korvat juhmuttaa" (jyskyttää, päätä särkiessä).

1101. "kyllä mun yöllä juijutti hammasta jottei nukutuksi 

saanu" (juijutti eli juili).

1102. "mustan juilakka" (kylmettynyt iho).

1103. "se lähtöö olokapiästä juiloomaa" (juilomaan 

eli vihlomaan).

1104. "juiloo sinnep piähän tuas kummasti" (juiloo 

päähän, kipujen tunnistaminen).

1105. "voi kun tuas juilautteloo tuota hammasta" 

(ongelmahampaat, parempi vetää pois).

1106. "se niij juillaattaa pahastik" (mehiläisen 

pistos).

1107. "syönalloo juillautti" (sydän alaa, vrt. vatsaa).

1108. "hammasta reppii ja juillauttaa" (kipuja 

kuvailevia sanoja).

1109. "hammasta niij juilii" (hammaskipujen 

yleistyminen, vrt. sokerin syömisen alkaminen).

1110. "taitaa sitä olla jo kuumetta ku juilii nuin 

kylymiä kaartheja pitkin runkoa" (kylmiä kaarteita, 

vrt. väristyksiä).

1111. "se niin ilikkeestij juilostelloo" (ilkeät 

kivut).

1112. "kun jihti rupes juilostelemmaa" (jihti 

eli kihti).

1113. "juiluttaa pitkin siäriä" (juiluttaa eli kolottaa, 

vrt. hermot).

1114. "minnuu nii juimoo sivuloi" (sivuloi eli kylkiä, 

alaselkävaivojen oireita).

1115. "se irtaupi kesi luusta ja kasuaa siihen semmosej 

jukuran" (luuvalossa).

1116. "hermotautti tul" (hermotaudit).

1117. "kun täsä ees tiätäs jumalantautiko liäv vair 

ryhynnäinee" (jumalantauti vai ryhynnäinen,

vrt. ryhtyä).

1118. "siihen ei auta mikhän joka jumalantauti on, 

vaikka nuoriki on, kuolemaksi se on yhtä kuinka" 

(parantumattomat taudit, vrt. syntymäviat).

1119. "ee sua naaroo jumalan vaevasella" (saa nauraa,

syntymävaivaiselle).

1120. "löin vasaral sormehein ja sitä nyt jumeloittoa" 

(jumeloittaa eli kolottaa).

1121. "piäij jumistaa nii hirveettömäst" (jumistaa päätä).

1122. "se jumistel ja jumistel, män ruumiise ast ja alako 

kierteek keuhkoja" (keuhkoihin iskevät taudit).

1123. "ei sitä paljom pakota, mutta on siinä sellaista 

hienuu jumitosta" (pakotus ja jumitus).

1124. "nys sitä jummoo nin etten tahlo saala missään oltua" 

(tikun mentyä kynnen alle).

1125. "hampaita jummoo" (jumoo eli jomottaa).

1126. "mim päätäin niij jumoo" (pään jumotus).

1127. "kolotus jumoo hitol lailla" (jumottava kolotus).

1128. "niij jummoo tuota kipijjää" (kipeää kohtaa).

1129. "ai, ai kuj jumottaa kovast piätäin, liekkö käynt häkä" 

(jumotuksen syiden ymmärtäminen).

1130. "syönalloo niin ilikeesti jumottaa" (sydän alaa).

1131. "rupiaa jumottahan niin kummastij jalakoja" 

(kävelyn jälkeen, mitä kohtaa).

1132. "imekkö s on että selekää niij jumottaa kun on niin 

kylymä ilima" (kylmyys ja kuumuus, ääripäät).

1133. "ehäm minä suant tään kippee hampaen jumotokselta 

muatuks koko viime yönä" (hoitojen aloittaminen, 

kuuma vesi tai hampaan pois vetäminen).

1134. "jumuttaa niim päätäni" (pään jumutus).

1135. "rupes juoksettammaa liijjam paljo" (verta, 

kuukautiset).

1136. "se juaksu ylty kuumasta" (juoksu eli 

kuukautisvuoto).

1137. "jos ov vaemmoisessa immeesessä liika juoksetos" 

(liika juoksutus, tehtiin tietynlaiset peseet).

1138. "joh lähtee kovij juoksuttahav verta" (juoksuttahan 

eli vuotamaan).

1139. "minun on ollu peän nin kipeä, se on ollu juovuksissa" 

(juovuksissa eli huimannut).

1140. "eipäs nyt satuj juolahtammaam mielleen" 

(muistikatkot).

1141. "punaisej juoluvvii ol" (kipeässä kohdassa, 

vrt. tulehtuneessa).

1142. "monta kannullista vettä joe yhe yön seotuna" 

(janotus, tautien oireita).

1143. "tauvvin juoneita" (juoneita eli oireita).

1144. "tämä jalaka minulla juonneosi sittä" (juonneosi, 

alkoi kipuilla).

1145. "toim pojan kärest menevät tommosep punase juane 

ylös" (punaset juonet, vrt. verenmyrkytys).

1146. "käy tommonej juantuva jo käsivarresaki" 

(sydämeen päin etenevä verenmyrkytys).

1147. "punanej juotti vae" (ilmestyy joskus ihoon, 

vaaralliset ja vaarattomat juovat).

1148. "nuarmu se sitte juonii ja äittelöö" (juonivat 

naarmut, vrt. tulehtuneet).

1149. "rinta om minulla ruvenna juonikoksi" 

(oireilemaan).

1150. "s on sittev viälä niij juanillinej jotta se paisuu" 

(veritulpan vaivaama jalka).

1151. "tämä hammas toas juonniusi särkemään, 

ei paranem millää" (uusiutuvat säryt, loppuvat 

vetämällä hampaan pois).

1152. "se juontaa sieltä selijästä sitte jalakohi" 

(selästä jalkoihin säteilevät kivut).

1153. "raapas nii, että tul suuret juormeht" (juormeet 

eli naarmut).

1154. "nahkoa tul sellaisii juormuloita" (nahkoa=ihoon, 

juormuloita=naarmuja).

1155. "miul on kylmä, syän ku juokso ni" (sydän juoksee, 

puistattaa).

1156. "sit juottaa ylettömäst" (lasta, pidetty kuumeen 

oireena).

1157. "mitenkä se sokurtaot niij juottaa" (sokeritauti 

juotattaa).

1158. "se amppuu sittä tännes syvänallaan kylykiluihev 

välites se kippeej juotti" (kylkiin heijastuvat kivut, 

alaselän oireita).

1159. "johtuko se tuolt syrämest ja men ylös niinku 

juova ja sitte huimi" (sydämestä ylös päin ja huimasi, 

kuulostaa oikealta sydänvaivalta).

1160. "känsä kasvo varppaasee, se jupura on niin kippeä" 

(kipeät känsät).

1161. "se niin sisukssii jurmostelloo" (jurmostelee 

eli kirvelee).

1162. "semmoset jurmut" (jurmut eli kohoumat, 

suonikohjut).

1163. "jo se ilikeesti jurskahti kun hammas katkes" 

(iskuista katkeavat etuhampaat).

1164. "käteni on nij jusamustunnu" (jäykistynyt, 

kangistunut).

1165. "semmosta jutkivaa särkyä" (loukatussa 

varpaassa, vrt. murtuneessa).

1166. "semmoi hiljaij jutkina" (jutkina eli jomotus, 

hampaassa).

1167. "sain aika jutkun selekään" (jutkun eli iskun, 

kaatuessani).

1168. "syvän alako ouvosti jutmittaa ja korvat huupittaa" 

(huupittaa eli soida, sydänvaivojen oireita, vrt. pään 

verenkierron häiriintyminen).

1169. "ei se kovastik kolotam mutta se myöthäj juulastaa 

hammasta" (kipusanoja).

1170. "minulla niim polovia juulastaa" (särkee, 

kolottaa).

1171. "tervhet hamphat, ja kuitej juulastaa, se on 

imheellinev vika" (juulastaa eli vihloo).

1172. "hamphaita juulastaa, niinku se rupeais kylmä niihi" 

(kylmä eli pakkanen).

1173. "siin on vissii hermo pää näkyvis kons saap kylmää 

tai kuumaa sillo alkaa juultaa nii jot päälakkee koskoo" 

(kylmä ja kuuma, vrt. hoitokeinoina käyttäminen).

1174. "se alko tuolt säärest ensi juumeksii ja siit se 

nous yhä ylemmäks" (säärestä ylöspäin nouseva kipu, 

vrt. hermoradat).

1175. "reumatismiiha se minus o mikä juumeksii hiljallie, 

jot ei uo hyvä olla mitekiä puoli" (reumatismi eli 

niveltauti).

1176. "juumensi eilesem päivän jalkoja mutta nyt ne on 

lämmenehe" (juumensi eli kylmäsi).

1177. "ilmoi iel juumoi jonkii makuisest" (juumoi 

murtuman kohtaa, luu muistaa).

1178. "rupes juumomaa jalkaa" (juumomaa eli 

kolottamaan).

1179. "juumoo päätä" (juumottavat kohdat).

1180. "miul juumoi hampaita, taitaa käyvä pakottammaa" 

(juumotuksesta pakotukseksi).

1181. "jo se on alkanu juumoskelhen tuota haavaa kiini" 

(ummistamaan).

1182. "voi armias kun mun hamphan tynkiä juumottaa" 

(hampaan tynkiä, ongelmahampaat).

1183. "juumottaa se kylmä hamphaissiin" (juumottaa 

eli vihloo).

1184. "kiälenij juuri on niin kipijä eten tahros saar niälttyy" 

(kielen juuri kipeä).

1185. "tohon nenäjjuureen on tullur rupi" (tautien oireita, 

vrt. valuva nenä).

1186. "se on sehit taoti johokka se juurtuu se on semmonen 

vaekea taoti" (vaikeat taudit).

1187. "juuskuu se vähä, muttei sitä enää särje" (hammas 

juuskuu eli heiluu, särky=matkaa elävästä hampaasta 

kuolleeksi).

1188. "ku ihmisee kärn oli puuttunt" (kärnä eli 

syyhy).

1189. "jykkeet, liikoja verrii" (liikaa verta jaloissa, 

vrt. turvoksissa).

1190. "jykylä" (koventuma, kolotuksen 

aiheuttama).

1191. "elä herkinen jyystä ihtees, johan sinun nahkas 

männöö ihan nuarmuille" (jyystä eli raavi, 

ihovaivojen oireita).

1192. "min päätäin ko oikee jyystää" (jyystää eli 

kolottaa).

1193. "kylläpä minun hammastan nyt ilikeesti jyystää" 

(ilkeät eli terävät kivut).

1194. "em min ot tervek kum mun selläässäni on koko 

päivän ollus semmonev viluj jytä" (vilun jytä eli 

tunne).

1195. "miu sivujai ku jyytiä alituisie" (sivujai=kylkiä, 

jyytiä=kolottaa, alaselkä).

1196. "kylhä se jyytiä tuost siärluu vierest ja eteki yöl" 

(sääriluun vierestä, luut, lihakset ja hermot).

1197. "ain sitä miun hammasta vua jyytiä, vaik sitä mil 

liäkitsis" (ongelmahampaat, parempi vetää pois).

1198. "jalkoja jyytää täälä seinäv vierellä istuissa" 

(kylmälle arat jalat).

1199. "eikä se lakkaa kalvamasta ja jätyämästä" 

(hammas).

1200. "mun ov vattani niin kova, että minä jäkitin" 

(kova vatsa, aika vaihtaa ruokavaliota).

1201. "jälhi" (luun päälle kasvanut rusto).

1202. "se halavas muutama vuos jäleleppäi" (halavas 

eli halvaantui).

1203. "se tuli kuulemattomaksi" (menetti 

kuulonsa).

1204. "tuli niin kippeäksi jälestä paekalla että se oli 

eri hötäkkä sitte" (äkisti iskevät taudit).

1205. "yhtiin ei se ooj jäläkeen antannu" (jälkeen 

eli periksi, kolotus).

1206. "vesi puhkeis ja rupi tul jälele" (rakkulasta 

ruveksi).

1207. "sitte jäläkikätehen ajettu niin kauhiasti" 

(ajettu eli turposi, nilkka).

1208. "kuummet tuli ja siitä jäläkimuistetta jäe" 

(kuumeesta jälkimuistetta, jälkitaudit).

1209. "hänel ja o jälktautin jäänt ne korvat" 

(jälkitautina korvat kuuroiksi, taudit=vakava asia, 

vrt. tauteja levittävät skoulut ja työpaikat).

1210. "siitä tulloo alvija mahhaa" (alvija eli 

lapamatoja).

1211. "minuj jälävvää syväntän" (ottaa 

sydämestä).

1212. "kun kovastij jälävää syöntä, niin sillon iham 

piätä viipottaa" (päähän heijastuvat sydänvaivat,

vrt. verenpaine).

1213. "syvänallaani rupes niij jälävään ku ei tullu 

syövyksi suolaa lähtiisä" (jälvään eli närästämään).

1214. "sehän sen oksennuksen eillä jälävää" 

(jälvää eli etoo).

1215. "se niim pahastij jälävöstellöö, veskohttausta 

mahttaa nosttook" (nostaa vesikohtausta).

1216. "minuj jälävöstel syväntän" (syväntän 

eli vatsaa).

1217. "oli olluj jälää keuhkoos" (jälää eli limaa, 

keuhkotaudit).

1218. "ei lähek kun keltasta jällää ennää" 

(oksennustaudissa, vatsa tyhjä).

1219. "mun selekäni on aamusin niin jämee, 

etten tahalo kumartuun peeseen" (yöllä 

jäykistyvä selkä).

1220. "rämpehet jämiintyy" (rämpehet

=lantionseudut, jämiintyy=jäykistyy, 

istuessa).

1221. "mun poloveni on jo niin jämiintyny, 

ettei ne eneen taipua tahalo" (ikääntymisen 

oireita).

1222. "ne on nij jämääntynnym muj jäseneni" 

(jäsenten jämääntyminen, vrt. jämähtää).

1223. "hammasta jämöttää" (jomottaa).

1224. "sitä niij jumottaa ja jämöttää" (kipuja 

kuvailevia sanoja).

1225. "kuiva jänne" (arka kohta, kyynärpäässä).

1226. "siin on kuiva jännes sitä kolottaa" (kolottavat 

jänteet).

1227. "minuj jaloissani nuita kuivia jänteitä kolottaa, 

että öisi unellystiv vie" (unenlystin vievät vaivat).

1228. "jännelleini" (jänteitä kuihduttava tauti).

1229. "se o jännellihoil" (jänteet paljaana, 

ruhjevammassa).

1230. "laps ei nois haastamaa ku jänni ono kieles" 

(jänne kielessä, syntymävikoja).

1231. "noi jännisuanet tullee välliin niim kippeeks" 

(jännesuonet kipeiksi, kävelyn jälkeen).

1232. "minn oun niij jännitetty siihe ajatuksseen" 

(jännitetty ajatukseen, henkisten vaivojen oireita, 

vrt. päähänpinttymät).

1233. "tottapa sillet tuli jännitys" (lihaskouristus, 

suonenveto).

1234. "sej joka päivä jännäs, milloj jalakaa, millon 

kättä, millom mitäki paikkaa" (jännäs eli veti suonta, 

oireita lihasten häiriötilasta).

1235. "oli nii jänteväs, mut nyy ei ol mittä jässy" 

(jäntevä, ennen halvausta, jässy=voimaa).

1236. "ei sitä oos sitä rippeöttä kun nuorempana, 

on hävinnä jänteös poes" (jänteyden häviäminen).

1237. "kankee jäntikkä että se kaatuu jo ommiin jalkois" 

(vanhuuden oireita).

1238. "sen käsist on aivaj jäntti pois" (voima).

1239. "saa istuaj jäpittääp pualem päivää kum paska tullee 

kum puukom päätä" (kovan vatsan oireita).

1240. "näevöttellööt vuan siinä, ee jaksas tehä, eek oj jären 

kippii" (jaksamaton olo, jokin heikentää elimistöä).

1241. "se ko syyhyttel sitä järjääruhvoo, se tul ruhvorikko" 

(järjääruhvoo eli isorokkoa, rikkoo ihon).

1242. "se järisttää päätä se tunttuu että se tönkiksi ottaa 

koko päähoijjo" (järistää=kivistää, tönkiksi ottaa

=jäykistää).

1243. "sillon kuollov vuonna kaikki järestääh hituroi 

sel lämpymän tauvvin kourissa" (lämpimän taudin, 

kuumetauti).

1244. "ei se oikei myötämyösi hullukoa olt mut siin ol 

järetyyttä nii paljo" (järettömyyttä, hulluuden asteita).

1245. "kyl järjetö kamal on kute tiär vaik poltas pian kokon 

kylä" (järjetön eli mielenvikainen).

1246. "älä järjettömi juttel" (henkisten vaivojen 

oireita).

1247. "se suku kuali keuhkotautiin niij järkees, 

et tää poika yksiij jäi" (keuhkotaudin voimasta).

1248. "siinäki on se rintatauti jota pottee ja talosta 

mennee järkehään hautaan koko väki" (sisätiloissa

tarttuvat taudit).

1249. "nym minä olen tulluj järkenie semmosseks, 

ettem muista mitie" (muistin meneminen).

1250."ei o yhteä sitä järkeveä luontua, se heiluu ku 

ves kaukalos" (järjen heiluminen).

1251. "onkos se viel järissiä vai jo se o tiijoto" 

(kuoleman lähestymisen oireita).

1252. "vielä oj järessääv vaekk on niiv vanaha" 

(järessään olevat).

1253. "se eij ooj järjellähän" (järettömät).

1254. "ramppi on semmonen jotta se viepi kerrassa 

ja se tärryyttää ja, järeltään männöö poes lapsi" 

(täryyttää ja vie järjen, vrt. kramppi).

1255. "se on syntyjjääj järkipuol" (järettömiksi 

syntyneet).

1256. "iha ko ois paikalloa jottei yhteä järkyttäs 

ruumista" (liikkeestä pahenevat vaivat).

1257. "kyl silt jokkuu paikka järkäht" (nyrjähti, 

venähti).

1258. "mahassan niv viiltelee ja polttua" 

(mahavaivojen oireita).

1259. "mikähäj järsinööm minur rintoen ja hartijoetan" 

(rinta ja hartijakivut, isoja lihaksia).

1260. "se luuta järsii ja kolottaa" (koikalma-tauti).

1261. "hammasta järsii" (kuka).

1262. "minuh hartijoessan o alituinej järsijä" 

(hartijakivut, kovassa käytössä vai 

selkävaiva).

1263. "sielt saap järvekarstaa, kutiavaa ihottumaa" 

(mutaisesta rannasta).

1264. "äläs sie laps kulta mää Lietteel heinäl, 

saat järvkarstaa ja se tekköö paukemii säärii" 

(järvikarstaa=kutiavaa ihottumaa, hoidettu 

saunomalla).

1265. "miähet sai joskus järvisyhyn ja kyl niitten 

iho sillon oli vallan rikki, siihen tuli semmonen kroppa 

pääle" (järvisyyhyn oireita).

1266. "järryytystaotijaek ku järryyttää immeistä" 

(järryytystauti, vrt. hermovaivat).

1267. "järryytti minua" (järyytti eli puistatti, 

kylmästä johtuva järyytys).

1268. "ei se ol jesenis mitten ku lihaksis vaa" 

(lihaksissa vaan, lihaskivut).

1269. "särkee taas nij jäsenijäni" (jäsenkivut).

1270. "jäsenii katkasoo" (pakottaa).

1271. "sehäv veäntellöö jäsenet, sormetkiv veäntellöö 

vaekka mihin" (kihti).

1272. "joka jäsen on kippeenä" (tautien alkamisen 

oireita).

1273. "se o sellane tauti jot se ajjaa jäsenii pois" 

(merehinen, tautien nimiä).

1274. "sehän ajo aevan jäsen jäseneltä" (sormen 

pois).

1275. "saattaa tullak könttyri, panee jäykäksi jäsenet" 

(kylmästä, jäykistävä tauti).

1276. "toi flikan käsi jäsenäm paikast pois sialtas" 

(jäsenen paikasta, pois sijaltaan).

1277. "kyl mar se sillä mennee telkkaa niinko 

semmottella mennään konnei polvesa jäsentä lainkaan 

oo" (polvessa jäsentä, ei taivu).

1278. "mun on sormeni niin kipiät jäseneltä" 

(jäseneltä eli nivelistä).

1279. "eikö sun sormes taivu tosta jäsenestä ollenkaa" 

(jäsenvammat).

1280. "osu juur tohoj jäseneen, ettemmä saas sormeeni 

taipuun" (vammoille arat sormet).

1281. "jäseniä kolottaa kovasti ettei saas sormiaas oikeesee" 

(jäsenkolotus).

1282. "sem men tää jäsen täst ulos sioltah" (sijoiltaan 

menevät jäsenet).

1283. "ne nuo vanahaj jäsenet kuivettuu, että kitisevät 

ja paukkuvat kul liikkeellel lähtee" (paukkuvat jäsenet).

1284. "ko jäsen tost loukkantu, ni se oo pois jäsenältäs" 

(pois jäseneltään, sijoiltaan).

1285. "olkapää lähti jäseneltä" (lähteä jäseneltä).

1286. "jäsee eltta" (niveliä pöhöttävä lastentauti).

1287. "min käsvarttaim pakottaa jäsenempaikalt" 

(jäsenenpaikalta eli nivelen kohdalta).

1288. "minus on semmonej jäsenävvaeva, särkee jäseniini" 

(särkevät jäsenvaivat).

1289. "jäsenkolotus" (niveltauti).

1290. "jäselein" (niveltauti, niveltulehdus).

1291. "jäserriis on semmoiner riis, ku iso musikka 

herkijöö kävelemästä" (iso lapsi lopettaa kävelyn, 

vrt. riisitauti=puutostauti).

1292. "jäserriisi" (hoidettu rasvalla voitelemalla).

1293. "jäsensieni" (jokin ihottuma).

1294. "ei vanha aikka mittä reumatismest puhut ei 

tiättykkä, ko snootti jäsensäryks ja pleiniks vaa" 

(omat ja vieraat tautien nimet).

1295. "isä kahren toolin nojalla vähä hyppeli ko jäsentauti 

oli jalvoisa" (jalkoihin iskevät taudit).

1296. "sev vaimmo sairastu jäsentautih niin kovast, 

se poti jäsentautii yhren talven" (tautien luonteesta, 

tulevat ja menevät).

1297. "jäsentaut on vetänt kaik kättei kokkaa, kohta ei 

luskakaa kestä kääes" (jäseniä jäykistävä / vääntelevä 

tauti).

1298. "hänes ol jiht ja jäsetaut" (jihti eli kihti).

1299. "jäsentauvin alaset jalat" (vrt. kädet).

1300. "sitte tuli jäsenten kolottaja" (tautien voimasta, 

muuttavat koko elämän).

1301."tulleehan se jäsevvaivane" (ihmisestä, jäsenen 

vioittuessa).

1302. "siit oj jäsenvesi jo pois, ei sitä enä voip parantta, 

täytyy anta rystäles kasva" (jäsenvesi pois, nivelestä, 

antaa rustottua).

1303. "jäsevvesi juaksi pois, tulee oikonej jalka" 

(oikonen eli suora, taipumaton).

1304. "löi kirveellä niim poloveesa että jäsevvesi kuivasi" 

(vieraat kirveet, vieraat vammat).

1305. "kul loukkaa että jäsevvesi särkyy, niin suorajalaka 

tulloo" (suorajalka, polvesta taipumaton).

1306. "se on mulla tuo jäsenvesihiiri se syöpi polovesta 

jäsenveen, ja se on kipiä ja natisee" (kipeä ja natiseva 

polvi).

1307. "ja kun sitä jäsevvikaa tuloo ei se taharop parata 

ennenku se ottaa rustua" (parantua ennen rustottumista).

1308. "siinn oj jäsevvika, sen eij oj jäsen käytettävä, 

synnynnäv vika" (synnynnäiset jäsenviat).

1309. "polve hetkusiva, ete ol oikke jässy niis" (hetkusiva

=notkuivat, jässy=voimaa).

1310. "kyl se nii huan ol ete siin mittä jässy ol" (jässyn 

vievät taudit).

1311. "se on sel lunssan jättiä ollu semmonen nuakkanen 

kaiken kevään" (lunssan jäleltä nuokkanen, jälkitaudit).

1312. "se ei tahoj jättääkkään ennen ko aurinko paistaa" 

(yskä jättää, aurinko=parantava voima).

1313. "ruus pakottoa silviisi jäyteämäl, ja kipunoittamal" 

(pakottaa jäytämällä, jokin haavatauti).

1314. "jäykettyy sorm" (ajoksen jälkeen).

1315. "pakuttaa niij ja jäykistää" (niveltauti jalkoja).

1316. "se yöaikan noinikkeä jäykisteä ja sit se pyrkii 

pakottammoa mut sit pitteä lähtii ain" (niveltauti, 

jäykistää ja pakottaa).

1317. "kuitennis sen tuntoo, että se jäökistää niveltä" 

(jäykistää niveltä, vamma vai tauti).

1318. "ol kaik varpahakkih haras ja jäykkän" (varpaat 

harittavat ja jäykät, jaloissa näkyvät taudit).

1319. "minnuu ku tuntuu jäykkiälevä nuohe sivuloihe, 

jot ei sietäs istuiltoa nousta" (jäykkii eli pistelee sivuihin, 

alaselkä).

1320. "sitä käö vanhemmitej jäökkäjalakaseks" 

(vanhuuden oireita).

1321. "vähä niinkuh halttaantunut, aeka jäökkäliikkeine" 

(halvaantunut).

1322. "minnuu ku jäykkäs selkää ku kävin nousemoa 

ylös, jotten tahtont suoraks piästä" (jäykkäs eli vihlaisi, 

terävät hermokivut, alaselkä).

1323. "hiano jäyltäminem mikä liät tua sisällä" 

(jäytäminen sisällä, sisätaudit).

1324. "het ku o vähäki kylmä ni sitä käyp jäynäämää" 

(jalkaa, jäynäämää eli kolottamaan).

1325. "on se sit kumma ko hampait jäystiä, vaik eij ou 

ko tyngät jälel" (vrt. hammasten juuret).

1326. "tuntuva niin jäytynheiltä jalat" (jäytynheiltä 

eli kangistuneilta).

1327. "se on semmonej jäytäjä tuolla syvämmessä 

aliommaa, niin ettei tuo kuolema lie tulossa" 

(jäytävä tunne).

1328. "koisko sekä ruus pakottoat hiehkoamal, 

ne pakottoa jäyteä yhtiepereä" (koisko=luumätä tai 

keuhkotauti, ruusu=haavatauti).

1329. "piätä jäyttää" (jäytää eli särkee).

1330. "rämpsyt siitä tulloo, tuo jihti jäötää nuita 

jalakoja niin kamalasti" (jihti eli kihti).

1331. "ee se polovee niinkään, mut tuota kinttukeännettä 

se jäätää" (kinttukäännettä, vrt. lonkkaa, pakaraa).

1332. "tästä rinnan alta pannee niim pahasti, syväntä 

jäytää ja sylettää, joskus hiukasee" (rinnan alla, 

vrt. suolistossa).

1333. "se niin syönala oli justiin niinkun jeä kylymä" 

(sisällä tuntuva kylmyys).

1334. "siit ku se intoutu, se alko tehäj jeätä" (tehdä 

jäätä, huonosti hoidettu silmä).

1335. "häne o toise silmä päällä jää" (jäätynyt silmä, 

samentunut).

1336. "se jiätä tekköö" (silmään mennyt rikka).

1337. "se kasua semmonen jää yli silmän, jollaki se 

tullee nuorempannaki joka tullee sitte sokeaksi" 

(silmään kasvava jää, johtaa sokeuteen).

1338. "se on tosi, kyllähän ne jääpi vihat" (haavasta, 

vrt. tulehdus).

1339. "mie ku jeähyn, ni se alkoa vetteä suonta" 

(jäähyn eli palelen).

1340. "se ei kestänym mitään sitte jähtyä" (kivuista 

kärsivä, kylmän pahentamat vaivat).

1341. "lienenkö jähtynyv vähäl liijjemmaksi ja siitä 

saanut tauvvin" (jäähtymisestä saadut taudit).

1342. "onks sus piänenä riisitauti ollu kun sää niin 

jääkerrät kankjast" (pienenä podetut taudit).

1343. "voi ku pistää jöykkäs syvämmee" (pistävät 

kivut).

1344. "kosk nii kovast vassahei, et mie kävelinkii iha 

kaksikerroi" (kovat vatsakivut, ruokamyrkytys

vai tukos).

1345. "kaajatti sitte kauhiasti" (pyörrytti).

1346. "siinä suvuss on kaavuskelevaisia" 

(kaatumataudin perineitä).

1347. "nii tul kova yskä jot eän koatu" (ääni kaatui).

1348. "kuahaht iha valakeeks" (kaahahti valkeeksi, 

kalpeni).

1349. "se on semmonen kaahamo, kaikkia se pölkää 

kaahamoittee" (henkisten vaivojen oireita).

1350. "pääkin on niin kaahelo" (ettei voi kumartua, 

alkaa huimata, pää vai verenpaine).

1351. "Maija kaahii kaiket yöt kunnei se saa nukutuks" 

(nukkumista häiritsevät vaivat, vatsa vai selkä).

1352. "oha se ollu semmonen kaahisko jo kauvonki aikaa" 

(kaahisko eli kahjo).

1353. "minuun tais tarttuuk kuahna, ku kutajaa niiv 

vietäväst" (kaahna eli syyhy).

1354. "sain syyhelmän koahnan sieltä" (syyhelmän 

eli kaahnan).

1355. "niit on ihmisiäkik kaahoja, on yhtenä menona 

ja metelinä" (kaahoja eli järkensä menettäneitä).

1356. "nii paljo minnuu kaakeroittaa tuos syvänalast" 

(kaakeroittaa eli kalvaa).

1357. "kaakerta tost syräme alt nin kovaste" 

(sydämen alta, vrt. suolistovaivat).

1358. "kaakertaa vattaa ja myllertää" (vatsavaivojen 

oireita).

1359. "kulkkuvain nii kaakertaa" (kalvaa, kutittaa).

1360. "kakista kuakka pois kulkustais" (kurkun 

kakistaminen).

1361. "mänt nii laihaks koameliks" (kaameliksi 

eli kalpeaksi).

1362. "vilulla kuapassoo" (tautien oireita).

1363. "kaataa sillai etten tahrop pysyäp pystysä" 

(kaataa eli pyörryttää).

1364. "om mua ruvennu taas nin kaataan" (taas, 

milloin viimeksi, mikä yhistää, kaikkeen 

löytyy syy).

1365. "nu kyl tää on ja olemiist, vettä kaataa 

silmiist ja nokka tukkehes" (silmät vuotavat, 

nokka tukossa).

1366. "mun rupes niin kaatamhan vettä" 

(oksettamaan).

1367. "siin ol koatuvaenej ja koatu veneestä järvee" 

(kaatuvainen eli kaatumatauti).

1368. "alako jo nähä jos jonninlaisii kuavauksii" 

(kaavauksia eli harhoja).

1369. "katos voimat ettei jaksanup palijo tehäv vaikka 

oli jalakehella" (voimien katoaminen).

1370. "tulleeks mnul yskää ko nii kurkku kaharoittee" 

(yskän oireita).

1371. "sen mieli ailahtelloo kahakkuuloon" 

(henkisten vaivojen oireita).

1372. "kulokkun on nin kahhea" (käheä kurkku).

1373. "tullun niinkuv vähä vanhankaheloks" 

(kaheloksi eli höperöksi).

1374. "näkköö kuuluu pikku ukkoi silmis on nii jo 

kahelo" (pikku ukkoja eli harhoja).

1375. "ei se muista eneä juur miteän, se alkaa kahiloitua" 

(tulla muistamattomaksi).

1376. "mikä lienöö silimää männy, ku nii kummasti 

kahertaa" (vesi vanhin).

1377. "on semmonen yskä jotta iänniin niin kahissoo" 

(ääneen vaikuttava yskiminen).

1378. "hyvinni usseim pakkoa olemoaam pientä 

yskänkahjoa" (kuiva lyhyt yskä, homeen / huonon 

sisäilman oireita).

1379. "on koko piene ikäs ollus simmone hiuk kahkelo 

ja kovi muistamatone" (kahjoksi syntyneet).

1380. "kyl ne lapsekkis semmottia vähä kahkomaisia 

on kans" (kahkojen vanhempien lapset, 

periytyvät vaivat).

1381. "tauti kahmasoo millo mistäkii kohasta" 

(millon mistäkin, vrt. hermoista, nivelistä).

1382. "yskääki oli, ja rykiäk kahamistin" (yskän 

oireita).

1383. "ei seu kumma jos se lankeski, kun seun 

semmonen kahamura" (kahmura eli kömpelö, 

jalkojen kömpelöityminen).

1384. "mistä liev vähän tulluna semmoesta 

yskänkahnua minnuunnii" (yskän syiden 

selvittäminen).

1385. "mullet taetaa yskä kahhuilla" (kahhuilla 

eli tehdä tuloaan).

1386. "miust o tult semmone kahupää, et mie en 

taho muistaa mittää" (muistin huononeminen).

1387. "sitä sannuot nyt kaihieks ku jeä tulluo silmeä" 

(kaihieksi eli kaihiksi).

1388. "tuntuu nii kaehertava toata vasenta silemee" 

(savu, rikka vai hypisteleminen).

1389. "yskä kaekertoa nin tuolla kulukussan" 

(kulkussa kaikertava yskä).

1390. "toisinaan niinki etteipä tahok kaikistellen 

kärsijä astuva ollenkaa" (kärsi astua, mikä osa 

jalasta).

1391. "on tuosa syämen kohala semmosta pakotusta, 

ei se kaikistit tunnum mutta pyörälä ku ajjaa" 

(vrt. juostessa, hengitys, lihas ja sydänkivut).

1392. "mulla tuli ajos juuri kainalokuophaan" 

(ajoksille arat kohdat).

1393. "tuo kaenalonalus kipeety niin tutkuttomast, 

jottei jaksa mitää nostella" (kainalonalus, 

vrt. kylki).

1394. "jalkoiv välit, kaula ja näi kainalukset oli 

hautunt" (helposti hautuvat kohdat, taipeita).

1395. "s on ollu hyvin kaintia ja sellaanev valakoone" 

(kaintia eli kalpea tyttö, vrt. puutostilat, 

verenhukka).

1396. "s on kans niin kaintoosen näkööne, kovastiv 

valijuvverine" (kaintonen eli valjuverinen, tyttö).

1397. "yskä alako taas kaevaak kurkkua, niin että 

saa myötään kakistella" (toistuva yskä, aika aloittaa 

hoidot).

1398. "niät, mikäs nyt äety kaevamaa, ryittämään" 

(kaivamaan eli yskittämään, monen vaivan oire, 

vrt. pölyä hylkivät, savua hylkivät).

1399. "minua kaivaa oksele" (kaivaa okselle, 

oksettaa).

1400. "kaikem päiveä on ni ilikiisti kaivellu rintoa" 

(kaivellut rintaa, syyt monet).

1401. "minua yököttää myötähän, kaiveluttaa 

mutta oksennusta ei tule" (vatsatautien 

oireita).

1402. "taitaa tullat taas paha ilma ku, rinnast 

niin kaivertel" (kaiverteli eli kivisteli, ilmoille 

herkät ihmiset).

1403. "ei vanhas kaetu un eikä ruoka" (anna 

voimaa, uni eikä ruoka).

1404. "mikähäm minuva ehtimiseen kakasuttoa" 

(kakasuttaa eli yskittää, vrt. kakaista).

1405. "rinnassa on kippee, se kakasuttaa semmosta 

limmoo" (kakasuttaa limaa, rintataudit).

1406. "se kakastelloo ja rykkii yhtenää" (kakistelee 

ja rykii, vrt. tupakan tuhoamat keuhkot).

1407. "silmäkarva on kiärtynys silmää sisäl, 

ja kakertaa kum mikäki" (silmävaivoja).

1408. "mikähän taas kakertannee kurkussa, 

eikä meinaap poiskaal lähtiä" (kurkkuvaivat).

1409. "hää rupiaa nii paljo kakistammaa ja tulloo 

oksenukse kans poikkee" (pilaantunut ruoka).

1410. "se kutajuttaa tuota kurkkua ja sitä on 

aina kakisteltava auki" (kurkkua kutittavat 

taudit).

1411. "sehä joka uamu kotvan kakisteloo enne 

ku selevijää huastamaa" (yöllä pahenevat 

vaivat).

1412. "mie en sua suustai mittiä alas, ko miul on 

kaula kippie" (kaula eli kurkku).

1413. "mikä meni kurkkuhus kun nuan pitää kakoja" 

(kakoja eli kakistella).

1414. "sitä piteä kakoja, että lähtii ruoto poes kulukusta" 

(ruotojen kakisteleminen).

1415. "ko unehem pääsi niir rupes kavottaha" 

(kavottaha eli oksettamaan).

1416. "sill o nin kaksnaist aikka, toisel aikka o nim 

pahal pääl ja toisel aikka o sit jäl ni hyväl tuulel net" 

(henkisten vaivojen oireita).

1417. "se ov vaen semmosta kakutusta tuo minu yskäni, 

rykijä kakuttaa pittää, vam mittää ei tuu" (kuivat ja 

märät yskät).

1418. "mull on olluj janovviehka koko päevän" (janon 

viehka eli tunne, tautien oireita).

1419. "käzii kivistäy, kai olgupeälöih andau säigehed" 

(antaa säkeniä olkapäihin, hermovaivat).

1420. "kätty säikyttäy, pystäen kivistäy" 

(säkenöi, pistelee).

1421. "koz mih kohtas säikähtäh kivistäy" 

(säikähtää eli säkenöi).

1422. "kätty säikkeäy, juhkuttajen" (säikkää, 

kipuja kuvailevat sanat).

1423. "nii säilöy selköä, jottev voi liikkuoki" 

(säilöö eli vihloo, terävät hermokivut).

1424. "hammasta säimähyttelöy" (jomottaa).

1425. "hambahan särrennän heitti" (heitti eli lopetti, 

elämä voittaa).

1426. "häi do on moine vanhu, kai käit säristäh" 

(kädet särisevät, vanhuuden oireita).

1427. "käzi multsahtau" (muljahtaa).

1428. "veri susettau roanaz" (susettau=valuu, 

roanaz=haavasta).

1429. "korvat sumii" (humisee).

1430. "peä sumiu tsihvaz" (sumiu=humisee, 

tsihvaz=häässä, häkä=vaikuttaa aivojen 

toimintaan).

1431. "korvat sumissah, onnoakko juovuin" 

(juovuin eli pyörryin, tajuntaan liittyvä korvien 

humina, vrt. pään verenkierto, hapensaanti).

1432. "peä sumizou, johistah korvad" (johistah 

eli kohistaan).

1433. "vielä i suoli puhkieu kuin jygiedä nossat" 

(jygiedä eli painavaa, vrt. tyrät).

1434. "sula huima" (pähkähullu).

1435. "häi on muga laihtunuh, kai sullistui" 

(laihtumista oudoksutaan).

1436. "olet ruskie kui robeh, siussas on ägied äijä" 

(ruskie=punainen, ägied=kuumetta).

1437. "sujjuttau käzii kivistäy niveliz" 

(suijuttaa eli vihloo).

1438. "peädy suigailou kivistäy" (suikailee, 

kipuja kuvailevat sanat).

1439. "vattsu sordui notkiekse" (notkiekse 

eli löysälle, vatsan tapoja hylkiä vääriä 

aineksia).

1440. "vezi nenäz lähtöö, tseärä on" (tseärä 

eli nuha).

1441. "eän on sorruksis" (ääni sorruksissa, 

taudin jälkeen).

1442. "sordaja" (kaatumatauti).

1443. "näi hyvin ei, sogelahk on" (sokeahko, 

huononäköinen).

1444. "sogevuksis päiviz därähtih tuleh" (sytytti 

itsensä tuleen, vahingossa).

1445. "yks oli sokie ukko meän kylässä" (vanhuuden 

sokaisemat).

1446. "oligo häi roindua myö sogei" (roindua

eli syntymää myöten).

1447. "soandahine sogei" (syntymäsokea).

1448. "sogied ei pie viätellä, itse kävelöy" (ei saa 

vetää, itsenäisyyden kunnioittaminen).

1449. "oli sogeipäiväne viizi vuottu" (sokea viisi 

vuotta, ennen kuolemaa).

1450. "solakoitui kazvahuu, ennen oli näiviskö moine" 

(näivettyvät ja solakoituvat lapset, vrt. puutostiloja 

ja tauteja potevat).

1451. "vattsa solevui paskah" (paskataudit).

1452. "äjj on zoaruu voimattomaz, hiilav on kui tuli" 

(zoaruu=lämpöä, hiilav=kuuma).

1453. "vatsan kivissyksez yön soiverdelih" (soiverteli 

eli pyöriskeli, ummetus syistä yleisin).

1454. "keldastu soahhuu kai oksendau" (soahhuu 

eli limaa, sappinestettä).

1455. "sivuloita kivistäy" (kylkiä).

1456. "jalalla painettih sivujen kohalta" (selkävaivojen 

hoitamista).

1457. "sivut miula raippai, en voi nossa, en voi vierrä" 

(noidannuolen oireita).

1458. "en voinuh yletä engo aleta, moized oli sivut kibiet" 

(alaselkä pahimmillaan).

1459. "raippuau sivuloista" (kylkiin säteilevä

alaselkä).

1460. "mintäh sivuloi kivistännöh" (aika vähentää 

liikettä, selällään makaaminen auttaa).

1461. "higes sibi joga kohan kerrassah" (hiki nousi 

äkisti, oire jostain).

1462. "hiilutti sibi, peän kivistäy" (kuume nousi, 

päätä kivistää).

1463. "silmät kivissetäh" (silmien kivistys, 

oire jostain).

1464. "kogo yöz ei undu silmäl pannuh" (unettomat 

yöt, aika etsiä syitä).

1465. "silmäkerda on erähil joga kevättä" (silmäkerta 

eli tulehdus, vrt. siitepölyt).

1466. "silmykerdu tartuu yhtes toizeh" (tarttuvat 

silmätulehdukset).

1467. "kai sijazed litsai, ohkau" (litsaa, ohkaa, 

joka puolelta).

1468. "syvän kul loppuu niin sillon kuolo tulou" 

(sydämen loppuminen, vrt. kohtaus).

1469. "syväindä katkoaa kuolendoa vas" (katkoaa, 

kuoleman edellä).

1470. "siämestä polttau" (siämestä eli vatsasta).

1471. "ihan syväindä kiändelemäh rubei" (syväindä 

eli vatsaa).

1472. "sydämen liikutti oksendaes kaiken" (liikutti 

sydämen, sydän=sisin).

1473. "syväindy purou" (vatsaa puree, suoliston 

pahoinvointia).

1474. "pahoi panou syväind, nostin jygiedy" (panee 

sydäntä, ottaa sydämestä).

1475. "syväin om paskal, kui oja pagenou" (sydän 

paskalla eli löysällä).

1476. "mi miul syväindä vaivoaa, moata ku en soa 

yöhyzis" (valvottavat vatsavaivat, vrt. ummetus).

1477. "siänalua kivistäy" (sydänalaa, vrt. vatsaa).

1478. "syväinaloa pysteä" (pistot ja kivistykset).

1479. "siänala kydöu" (kytee, vrt. polttaa).

1480. "syvänalah koskoo" (sydänkivut, koskeminen

=kovaa kipua).

1481. "erähäl syväinalua ku kivistäy, ga sih i kuolou" 

(sydänkohtaus).

1482. "syväinala on kibei" (rintakipujen syyt monet, 

koska, kuinka usein, minkä jälkeen).

1483. "nenä röhizöy, nivelet katkoau, ga seännenä on" 

(säännenä, ilmasta saadut taudit).

1484. "syväinräkk on itsez, hiiluttau" (kuumeen 

nimiä, sisäinen kuumuus).

1485. "sydämelline voimatuz" (voimattomuus, 

sisäiset ja ulkoiset vaivat).

1486. "sydämenkatkavoh kuoli" (katkavoh eli 

kohtaukseen).

1487. "korvat savizoo" (savisee eli soi).

1488. "hammastaud on seizolliine hädä, 

pitkälleh ei sorra" (seizolliine eli hetkellinen, 

poikkeuksena ongelmahampaat).

1489. "satandoa käzi kibeni" (kipeytyi 

sattumisesta).

1490. "satandahine kibei" (satantahine, 

vrt. satuttaa johonkin).

1491. "veri pakehtui satatekseh, rubieu kivistämäh 

jällez" (veri pakahtui, satatekseh=vammaan).

1492. "satatiin, käzi puhaldu" (puhaldu eli 

turposi).

1493. "min satatat, sen puhaldau" (puhaltaa 

satutetun kohdan).

1494. "polvempiä kuin sattaudui ni ev voi ni jalgua 

ojendua" (vammoille arat polvet).

1495. "nahk on nilal sattavundoa" (nahka nilalla, 

ihmisen ja puun nila).

1496. "sattavundahine voimatuz" (vammasta jäänyt 

voimattomuus).

1497. "ku satattoh, sit häi sinizen andau" (antaa 

sinisen, vrt. mustelman).

1498. "ukkovarvas on sattanuheze" (vammoille 

arat varpaat).

1499. "langein sattaatsiin, sivut kivissetäh" 

(sivut eli kyljet, äkkinäisistä ja vääristä liikkeistä 

pahenevat selkävaivat).

1500. "moniehittsi sattu niinki kipeytymäh" 

(silmä kipeytymään).

1501. "toittsi gu pään zaberii kivistämäh kai uravumas 

olet" (uravumas eli tulossa hulluksi, kun pään 

kivistys ei lopu).

1502. "tseärä sammutti eänen" (tseärä eli nuha).

1503. "iskendän sanad, ku sivud isköy" (iskee 

sivut, iskentä=noidannuoli, vrt. iskuista tulleet 

alaselän vammat).

1504. "nenä salbavuo tseäräs" (salbavuo eli tukkii,

vrt. salpautua).

1505. "nenä on salvas tseärän jälgie" (nenä salvassa, 

nuhan jälkeen).

1506. "eänen salbai ryvityz" (salpaa eli vie äänen).

1507. "peä sumizou, johistah korvad" (johistah 

eli soivat).

1508. "kodis sah ei voinnuh astuo, väzyi" (väsyi

astumisesta, nuoremmilla oire jostain).

1509. "miun zaimi pistoksih" (pistokset, 

elimistön tapoja varoittaa).

1510. "aivin zaimiksendelou händy nuudu, ga musta 

ni midä ei" (muista mitään, päätautien oireita).

1511. "lapsez on tuulennenä, eäni röhizöö hengittäjes" 

(tuulennenä eli tuulesta saatu tauti).

1512. "kellä hengie salbuau se i röhizöu" (henkeä 

salpaa, röhisee).

1513. "nenä röhizöy, nivelet katkoau, ga seännenä on" 

(säännenä, tautien nimiä).

1514. "iäni röhistyi kylmähyy" (kylmähyy 

eli vilustuttuani).

1515. "ka tulou huulih semmoset rököt, niin siitä 

sanottih jotta tulellennin" (rököt eli rakkulat).

1516. "kubinasta tulou rökkyö hibieh" (kutinasta, 

rakkuloita hipiään).

1517. "poltau kun ken kiän, rököt i nostau" (nostaa 

rököt, poltettuun käteen).

1518. "ruvettih rökközet lauhtumah" (lauhtumah 

eli paranemaan).

1519. "rökkövyi lapsi, ollougo ruskittsu" (ruskittsu 

eli vihurirokko, vrt. tuli).

1520. "rödzizöö, ei hengi käy" (hengitys röhisee).

1521. "rödzizöy nenä tseäräz" (nuhan oireita).

1522. "rödzähytä hyvin neneä" (rötsäytä nenä, 

auttaa hetkeksi).

1523. "pahalda kuuluu, niitskuttau, siidä do ryötskeäy" 

(niiskuttaa, rykii, nuhan oireita).

1524. "silmäd on rähmäz magoannan jällel" 

(silmien rähmistyminen).

1525. "rähmiä ajau silmäh" (vesi vanhin).

1526. "mindäh rynnästä kivistänöy" (rynnästä eli 

rintaa, yleiset rintakivut, vrt. harvinaiset sydänkivut).

1527. "aino kuuluu pieni kibu sielä ryndähässä" 

(sappivaivoista puhuttaessa).

1528. "ryndähie da hardeida kivisteä" (kipukohtien 

tunnistaminen).

1529. "hänellä ryndähät kivissetäh, ei voi syuvä 

ni juuva jaloh" (närästyksestä johtuvat 

rintavaivat).

1530. "se e ule terveh rynnäs, ku nenga röhäjäy" 

(hengitystautien oireita).

1531. "roani sormen otti ryssyzniveles sai" 

(otti sormen rystysiin asti, haavasta tullut 

tulehdus).

1532. "ryvindeä läziy, kai ailastau rygihez" 

(ailastaa eli koskee).

1533. "ryvindiä kai rynnäzala on kibei" (rynnäsala, 

tuli kipeäksi ryvinnästä, vrt. sydänala).

1534. "em voi uinota ku ryittäy" (ryvitys vie 

yöunet, aika etsiä hoitoja).

1535. "itsie ryvittäy" (itseä ryvittää, vrt. itse

=varjosielu).

1536. "kibei on vattsu, ni ryvähteäkseh anna" 

(ei anna rykiä, kovan kivun oireita).

1537. "dalgu hivelzyi rutskahtih" (hiveltyi eli 

nyrjähti).

1538. "dallan rutskai liikutti, kibei rodih" 

(jalka rutskahti, kipeä syntyi).

1539. "istuossa rubei vattsoa kivistämäh" 

(istuessa yltyvät vatsavaivat, 

vrt. ilmavaivat).

1540. "selgy ryhnistyv vanhal" (selän 

ryhnistyminen).

1541. "rygevyin vilun vein duoduu" (kylmää 

vettä juotuani).

1542. "kuin kylmät niin rygimäh rubiet" (kylmät 

eli vilustut).

1543. "poltandoa ei heitä hos kui äijäl rygii" 

(rykiminen, ei vähennä poltantaa,

keuhkotaudit).

1544. "vilu vezi rygiendi minun, higehez doin" 

(hikisenä juotu kylmä vesi).

1545. "rygimini eänen rämissytti" (vei äänen).

1546. "jallat kastui da i rygimine puutui" 

(rykimisen syitä).

1547. "rygimine hengen kuakistau" (hengen 

eli hengityksen, vrt. kakistella).

1548. "kävelit vilus, ga rygimizen sait" (vilusta 

saatu rykiminen).

1549. "nenänaluz vai rubevuu lapsel" (nenänalus 

rupeutuu, tautien oireita).

1550. "piä on ruvez" (pää ruvessa).

1551. "syyhymizrubi lapsih tartui" (kutiava rupi, 

vrt. rupi=rokko).

1552. "tuhkurubi" (tuhkarokko).

1553. "sanottih suuri rub on liikkehil" (suuri rupi 

eli isorokko).

1554. "kerran rubi rikoi, tostu kerdoa ei riko" 

(taudit joihin syntyy vastustuskyky).

1555. "ruvet pyörittih erähiz taloloiz" (eräissä 

taloissa, vrt. kylissä, harva-asutus=luonnollinen 

tautien estäjä).

1556. "vanhu rubi kävelöy lapsii myö" (vanha 

rupi eli isorokko).

1557. "iho on kaikki rupissa, do on igöä" (rupissa 

eli rypyissä, ikääntymisen oireita).

1558. "ruskittsa da ospittsa ollah sizärekset" 

(rokkojen nimiä, lainasanoja).

1559. "lapsih tulou ruskittsa" (tuhka tai 

tulirokko).

1560. "ruskitsuz ollez rungu on ylitsi ruskei" 

(runko ruskea eli punertava, ihossa näkyvät 

taudit).

1561. "ruskits on duoni semmoine, hiiluttau 

da ruskieks luadiu kaiken" (hiiluttaa ihon 

ruskiaksi, kuumentaa, nimen alkuperää).

1562. "ruskitsassa palat itse sto tulessa" (palat 

tulessa, kuumeessa).

1563. "moizeks tuskevui, kai ruskoi" (punertui, 

tulehtui).

1564. "jallan leikkain, aiga näykky rodih" (näykky 

eli haava, vrt. näykätä).

1565. "bokkah mustelmu rodih" (kylkeen mustelma, 

vrt. sinelmä).

1566. "sellästä rotsku lähti" (väärät liikkeet,

aika hidastaa menoa).

1567. "siussas on ägied äijä" (ägied eli kuumetta).

1568. "ruhka männyn silmäh" (ruhka eli roska).

1569. "käid ruhmavui" (rohtui).

1570. "käim poltin, rokko nouzi palannoah" (rokko 

eli rakko).

1571. "sivud romendi" (sivud=kyljet, romendi

=teki kipeäksi).

1572. "virumah rommendi taudi" (virumah

eli makuulle, tautien voimasta).

1573. "kulleh hänen rommendi, voimattomakse 

meni" (voimattomuus).

1574. "rommohona venyy, ei voi i kyleltä toisella 

keäntyö" (kääntyä kyljeltä kyljelle, alaselkä,

selällään makaaminen auttaa, palauttaa selkää 

suoraksi).

1575. "hänel on roza dallas" (roza eli ruusu, 

ihon tulehdustauti).

1576. "leikkai jallan, ga aiga roana rodih" (roana 

eli haava).

1577. "veitsel ruanan leikkai kädeh" (vieraat veitset, 

vieraat raanat).

1578. "sih on tullut syvä raanu" (syvät haavat).

1579. "ruani näid on se paha ajos, se ajau nivelen kohtah" 

(nivelien ajettuma, luumätä).

1580. "roani vizval lähtöy, kai niveled ottau" (nivelet 

ottava vamma).

1581. "roaputtoa ainoz ittsiedäh" (ihovaivojen 

oireita).

1582. "taudi roimai virumah" (laittoi makuulle).

1583. "roindoa myö on niistii" (syntymävaivainen).

1584. "roinduviga se on hänel, se ei ole ittses soadu" 

(syntymäviat ja itse saadut viat).

1585. "riketaudie viruo" (vrt. rikkoa taioin).

1586. "rindah koskoo" (rintakivut).

1587. "rinda on kibie" (keuhkot, vatsa, lihas 

vai sydän).

1588. "rindalasta väzyhyö tykkeä" (tykkeä 

eli tykyttää).

1589. "riibavuksem puhaldi, viks on kynnenviha 

mennyh" (puhaldi=turvotti, kynnenviha=kynsistä 

tullut tulehdus).

1590. "käzi riibevyi varbah" (riipevyi varpuun, 

omat haavat).

1591. "jalga riibovui metsäs kävelles" (riibovui 

eli naarmuuntui).

1592. "riivandahini" (pieni naarmu, 

ni=nen-pääte).

1593. "oksa riibai käem, kai veri lähti" (omat 

vammat, luonnon luomia).

1594. "riena" (lika, tarttuva silmätulehdus).

1595. "silmie riettoau" (rähmii).

1596. "mi lienöö rietannun silmät lapselta" 

(silmätulehdus).

1597. "silmät rietassa enkä tiijä millä porottoa" 

(millä porottaa eli parantaa lapsen silmät, 

vrt. puhistavia aineksia sisältävät heinät, 

talvella jäkälät, katajavesi tai lumi).

1598. "riettua silmih ajaa" (riettua eli rähmää).

1599. "silmäd reämistyi" (rähmettyivät).

1600. "silmäd om magoannan jällel reämäs" 

(rähmässä, makaamisen jäljeltä).

1601. "silmäntsupuz on reämeä, peze silmäd" 

(vesi vanhin).

1602. "vettä ajau, ta riettauvutah silmät" 

(silmätulehduksen oireita).

1603. "kainaloh luadi rauhnan" (turvonneen 

rauhasen).

1604. "tervehessäh ei rauhnavu" (rauhnat eli 

turvonneet imusolmukkeet, vakavien tautien 

oireita).

1605. "kaglu rauhnavui" (imusolmukkeiden 

kohdat).

1606. "hammasta ravahutti kivisteä" (hampaan 

kivistys).

1607. "vatsan kibuh rabai" (veti löysälle, 

vrt. rapatauti).

1608. "ynnäh rabuatsou" (ynnäh=vielä, 

rabuatsou=tarttuu kiinni, sairaskohtaus).

1609. "taudi nuoli razvat" (nuoli rasvat, 

laihdutti).

1610. "rakot kädeh tulou" (väärän eli vieraan 

työnteon oireita).

1611. "dalgah nouzi rakko" (huonot kengät).

1612. "vanhattuu ramistui" (ramistui eli 

raihnastui, vrt. rämistyi).

1613. "mie rambuan, ei sua astuo" (kipeä jalka, 

vaikeuttaa astumista, vrt. rampa).

1614. "toizez jallaz rambuau" (rambuau eli ontuu).

1615. "on ollun monta päivöä rammahena" 

(jalkavammat, vievät liikkeen).

1616. "siidä rammittsou kun toini dalga on lyhembi 

kuin toini" (syntymäviat).

1617. "ongo dalgu kibei ku rammitseit" (rammitseit 

eli onnut).

1618. "häi hural dallal rammittsoo" (hural eli 

vasemmalla).

1619. "vanhembi poig on rambu, ollougo sattavunnuh 

vai ollou rodiimoi niistii" (sattunut vai syntymävika).

1620. "raboalijataudi kuunvaihien aigah taboaloo ylen 

lujah" (kaatumatauti).

1621. "puaksuh händ läzimine rabualou" (läsiminen 

eli sairastaminen).

1622. "vatsankibuh rabaili" (rapatauti).

1623. "rabailou händäh voimattomakse" (tauti).

1624. "rabataudi rangazoo" (vatsa löysällä).

1625. "sivud raippazi" (noidannuoli eli alaselän

ärtyminen).

1626. "sivud raippai, kivistäy, astuo ei soa" (kylkiin 

ja jalkoihin säteilevät alaselän vaivat).

1627. "sivuloi raippai, ei sua ni liikkoa" (selän tapa 

pakottaa lepoon).

1628. "raippavuksiz olen, en voi kogo lämbyö" (lämbyö 

eli taivuttaa selkää, alaselkä pahimmillaan).

1629. "hänellä oli raka, rakan tuattsi hiän kuoli" 

(raka eli syöpä, vakavat taudit).

1630. nganasanit yhistävät tauteja kuolleiden

varjoihin (ottavat elävien varjojen paikan) ja 

barusi-nimisiin puoli-ihmisiin (varastavat 

ihmisen elinvoiman, oireina hengitysvaivat).

1631. samojedien mukaan jokaisella vaivalla

on oma henkensä ("hulluuden henki",

"hermotaudin henki", vrt. syynsä, alkuperänsä).

1632. nenetsit kutsuvat haavaa sanoilla mer

ja mierjodaa.

1633. nenetsit kutsuvat tautia sanoilla jedja ja 

habtsja.

1634. nganasanit kutsuvat tautia sanalla kotse.

1635. nenetsit kutsuvat haavaa sanalla mero.

1636. nganasanit kutsuvat haavaa sanalla biria.

1637. nenetsit kutsuvat huonoa / pahaa sanoilla

wama ja waewa (vamma ja vaiva).

1638. enetsit kutsuvat huonoa / pahaa sanoilla

boa, baa, obti ja obtiko.

1639. nganasanit kutsuvat huonoa / pahaa sanoilla

nanhyo ja bahia.

1640. nenetsit kutsuvat sairastamista sanoilla

kanasy ja xankurcy.

1641. enetsit kutsuvat sairastamista sanoilla

kadec ja kaadoe.

1642. nganasanit kutsuvat sairastamista sanoilla

djarazysy.

1643. nganasanit kutsuvat lentoon lähtevää /

pois lähtevää sanoilla taudi, tau ja tau´idha 

(tauti-sanan alkuperää).

1644. nenetsit kutsuvat kipua sanalla yedya

(y=j).

1645. nenetsit kutsuvat kipeää / sattuvaa

sanalla yesy (y=i).

1646. nenetsit kutsuvat haavaa sanalla myeryo.

1647. nenetsit kutsuvat mykkää / ääneti olevaa

sanalla muncya.

1648. nenetsit kutsuvat kohtausta sanalla tyeb

(tyeba=törmäillä, osua).

1649. nenetsit kutsuvat sairautta sanalla xabcyah

(xabey=kuollut).

1650. nenetsit kutsuvat sairastumista sanalla

xankula (xankurcy=sairastaa, vrt. kankkunen).

1651. nenetsit kutsuvat yskää sanalla xoq.

1652. nenetsit kutsuvat tautia sanalla xabtsa.

1653. nenetsit kutsuvat kipua sanalla jeda.

1654. nenetsit kutsuvat haavaa / vammaa sanoilla

mero ja merjo.

1655. nenetsit kutsuvat kuumetta sanalla jado.

1656. nenetsit kutsuvat sokeaa sanalla saewsada.

1657. nenetsit kutsuvat kuuroa sanalla xasada.

1658. nenetsit kutsuvat sairasta sanalla xangurta

(sairastua=xangulas, sairastaa=xangurts).

1659. nenetsit kutsuvat särkemistä / kolottamista

/ kipuilua sanalla jes.

1660. nenetsit kutsuvat yskimistä sanalla 

xodorts.

1661. nenetsit kutsuvat yskää sanoilla koot, kot, 

kuq ja xoq.

1662. enetsit kutsuvat tautia sanalla kaci.

1663. selkupit kutsuvat kipua sanoilla cuma 

ja cyuma.

1664. selkupit kutsuvat yskimistä sanalla 

kotarko.

1665. selkupit kutsuvat niistämistä sanoilla

sikirko ja kottimpiko.

1666. selkupit kutsuvat oksentamista sanalla

tötkiko.

1667. selkupit kutsuvat haavaa sanalla kiri

(vrt. kiristää).

1668. selkupit kutsuvat paisetta sanalla pan.

1669. selkupit kutsuvat mätää sanoilla te ja tepil.

1670. selkupit kutsuvat sairasta / sairautta

sanoilla kuti ja kutintiy (vrt. kutittaa).

1671. selkupit kutsuvat rampaa sanoilla kural

ja norkal.

1672. selkupit kutsuvat kuuroa sanalla kokita.

1673. selkupit kutsuvat mykkää sanalla ikita.

1674. selkupit kutsuvat sokeaa sanalla sayikita.

1675. "tsorosenah juoksou veri huavasta" 

(aika tehdä jotain).

1676. "nenä tsuhizoo" (nuhassa).

1677. "korvat tsuhketah" (soivat).

1678. "elä tsopottele ukrijas, katso puhaltuu" 

(ukrijas=näppylöitä, puhaltuu=tulehtuu).

1679. "älä tsopota rubie" (hypistele rupea).

1680. "vanhaten kai tsoimoaa niveled da silmät"

(vanhuuden oireita, vrt. soimata).

1681. "tsirskuttau, ka vilussuin" (tirskuttaa 

eli aivastuttaa).

1682. "tsinkka igenet puhaldau" (tsinkka eli 

keripukki).

1683. "kiät tsiirielläh, halgiellah" (kädet

halkeilevat, vrt. kuivuvat).

1684. "tsihkututtau, hirnututtau, ylen on tseärä kova"

(tsihku, hirnutauti).

1685. "tseäryin, kylmin vähäizen" (vilustuin).

1686. "jallat kylmi vähäizel, tseäry tarttui ittseh" 

(tseäry eli flunssa).

1687. "hammasta tsahloo" (vihloo).

1688. "rindah tröyhkähytti moista muigieda vettä"

(muigieda eli hapanta).

1689. "kun on toppa, ni juoksou rekä nenästä" 

(toppa eli nuha).

1690. "miula on toppa, ta ryvittäy" (ryvitystauti).

1691. "toppa on semmoini, hirnuttau" 

(hirnuttaa).

1692. "sinul ollah päänyörit segazin, et pääze 

tolkuh midä pagizet" (tolkuton puhe, 

henkisten vaivojen oireita).

1693. "e ole tävves tolkuz" (tolkus eli

järjissään).

1694. "nenä tohizou k on vaigei hengitys"

(vrt. tuhisee).

1695. "toizez jallaz rambuau" (rampaa eli ontuu).

1696. "tibletteä silmis ku tuli, peäh ku koskih"

(tiplettää kuin tuli, silmissä säkenöivät

hermovaivat).

1697. "tirppamizilleh ku kivisteä, ga kivistäkkäh toko" 

(tirppamizilleh eli siedettävästi).

1698. "kel kibie, sil tirppoa, kel abie, sil itkie" 

(kipeät ja apeat).

1699. "tillii panou hengi, ku astud ravieh"

(tillii=vinkuu, ravieh=kivaa).

1700. "kai hengi tillii, rindulastaine pläkettäy"

(henki tillii, rintavaivojen oireita).

1701. "tavottelija tauti moah koatau ta siit alkau pieksöä"

(kaatumatauti).

1702. "hänen taudih tabai" (tabai eli saavutti, 

elävä olento).

1703. "ei ole jaloissai kumpasessai tarmuo"

(tarmoa jaloissa).

1704. "tarmod on mändy, ei daksa työdä tehä"

(tarmot menneet).

1705. "hänel ei ole tarmuo eniä" (vanhuuden 

oireita).

1706. "oli jalat mänty tarmottomakse" (jalkojen 

tarmottomuus, selkävaivojen oireita).

1707. "sivuloi taboaksendelou kivisteä" (sivuloi 

eli kylkiä, alaselän oireita).

1708. "suuh talma tulou, ku kuivaa suun"

(kuivan suun oireita).

1709. "kielez on talmoa, valgei on" (valkeaa

talmaa).

1710. "en taho purra, en syyvä" (tautien 

oireita).

1711. "eäni tsämistyy kylmähyy" (tsämistyy eli 

käheytyy, vilustuessa).

1712. "peän tuimailou" (tuimailou eli

pyörryttää).

1713. "seäntä tuimoau" (seäntä=sisintä, 

tuimoau=pyörryttää).

1714. "tuimoau pertiz, itsen juovuttau"

(juovuttau eli pyörryttää, häkä).

1715. "duimottau peädy" (juimottaa eli

jomottaa).

1716. "jalgoi suonisti mennyd yön" (suonisti,

veti suonta).

1717. "läsiy tulomusta" (tautien nimiä, 

vrt. tuli).

1718. "tulihiilav on rungu voimattomal"

(tulikuuma runko, kuumeisella).

1719. "syvän kul loppuu niin sillon kuolo tulou" 

(sydämen loppuminen).

1720. "eänen tupehutti kylmähyy" (tupehutti 

=sammutti, kähensi).

1721. "ta hänellä rupei tuskoamah sitä ta pakottamah"

(kättä, tuska ja pakotus).

1722. "midä ollou tusku vatsaz, en voi syyvä ni midä"

(tuska vatsassa, kovan vatsan oireita).

1723. "kovoan tuskai kättä" (tuskaa kättä,

vrt. murtumat).

1724. "tuskoau, tuskal panoo" (kivut ja tuskat, 

vrt. tulen polttaman tuska).

1725. "vattsoa tuskoaa, paham mielen tuska"

(vatsaa eli sydäntä, henkiset tuskat).

1726. "peä tudizov vanhal" (tutisee).

1727. "vanhal käzi tutettau" (vanhuuden oireita). 

1728. "peä tudduu, igä lugou" (ikä lukee, 

vrt. tuntuu).

1729. "nenähes tuuhottoa hengitteä" (vrt. tuhisee, 

tukkoinen nenä).

1730. "lapsez on tuulennenä, eäni röhizöö hengittäjes"

(tuulen nenä).

1731. "metsännenä huimoau, tuulennenä peän kivistäy"

(luonnosta saadut taudit).

1732. "netsil on tuulennenä, ryvittäy" (tuulen 

mukana leviävät taudit).

1733. "varbahad on kibied, jygei on käveltä"

(jygei=hankala, raskas).

1734. "tyhjä peä, ei muissa ni midä" (päävaivojen 

oireita).

1735. "se kun kutittoa alkau ta siitä tulou niinku 

pyörieksi ta siihi tulou semmoista näppyleä ruskieta, 

sitä sanottih meilä täintarhaksi" (ruskieta eli

punaisia näppylöitä).

1736. "kuinga pitkäh kestäu tädä peän kibuo"

(pitkään kestävät kivut).

1737. "kai olgupeä olgaudui hallon kannandoa"

(olkapää olkautui).

1738. "hengie täppäilöy toittsi hänel, heng ei kävy"

(hengen katkoksia, yhteydessä tajuntaan).

1739. "hengen täppeäy, ryndähiz" (täppää hengen,

ahistaa rinnassa).

1740. "käzi tärähtih, kibei on, en voi liikuttoa"

(tärähdykset, luonnotonta liikettä).

1741. "ajoi tärähytti, kai ailahat pani bokkah"

(ailahat=kivut, bokkah=kylkeen).

1742. "en voi mägie nossa, hengen täyttäy"

(täyttää hengen).

1743. "a voi hengen täytteä, hengitytteä"

(hengästyttää).

1744. "ryndähät täyttäy, ku vastumäez nouzed"

(liika hengästyminen, vaivojen oireita).

1745. "täytyy ryvittämäh" (täytyy eli alkaa, 

vrt. täyttyä).

1746. "nenä on niin täyvyksissä, tsiärä vaivoau"

(tsiärä eli nuha).

1747. "regätöhlö oled, ed niistä neneä" (räkätöhlö, 

lapselle).

1748. "kibien dallan tökähyttäv astujez"

(tökähyttää jalan, vrt. tökkiä).

1749. "dallad om männyt tönköksi, vaigie on astuo"

(jalkojen tönkistyminen).

1750. "piädy uhmoau" (uhmaa eli särkee).

1751. "sorruin, uhmun otin aiga" (uhmun eli 

kolauksen, vrt. kuhmu).

1751. "uhmou jalkoja ensimen ta siitä alkau kyynälistöä 

varpahie" (uhmaa jalkoja, kylmässä).

1752. "lämmin uhmou raukoau, jotta ei peäse ylähäkse"

(lämmin uhmaa, raukaisee).

1753. "piädy kivistäy kai uhmuttau" (kivistää,

uhmuttaa).

1754. "en voinun sikeh uinota" (tautien oireita, 

vrt. ummetus, verenhukka).

1755. "em voi uinota ku ryittäy" (uinota=nukahtaa,

ryittäy=yskittää).

1756. "kibiöittäy nenähuogamed da syväintsurat 

korviz, visvoamah rubiou korvad" (risataudin tapaisessa 

taudissa).

1757. "ei voi heän ulloistoakseh, heän on ummella"

(voi ulostaa, ummetus).

1758. "nenä pihizöö tseäräs, nenän ummoitti"

(ummisti nenän).

1759. "vatsan ummoitti, sitta ei lähe" (sitta 

eli paska).

1760. "kodvan en voinnuh, uumoituksiz olin"

(voinut hyvin, ummetuksessa).

1761. "uumoituksiz on, vatsan kiinittäy"

(kiinnittää, vatsan hiljeneminen).

1762. "umbi kivisteä vattsoa" (ummetuksen

oireita, aika vaihtaa ruokavaliota).

1763. "voi voi min unohuksem piin" (pidin 

unohduksen).

1764. "unohuksiz oli se miul azie, em muistanuh 

äijinvähin" (muistikatkot).

1765. "unohtuttau hyvim minuu, sobii kuivah em 

pannuh" (unohtelu, lähi ja kaukomuisti).

1766. "häi kai tukat riuhtoi pääs, moin on uraa"

(uraa eli hullu, henkisten vaivojen oireita).

1767. "ken mih on urai, a katso pahoad uroadu 

vähä om moal" (kuka mihinkin hullu, hullut ja 

pahat hullut).

1768. "vaigiesti hengi kävyy virujal"

(virujal eli makaajalla).

1769. "milma vaimaltau vasomeh kylkeh" 

(vaimaltau=pistää, vihloo).

1770. "kaiket yöt rintah vaimaltau"

(rintakivut, hengitys vai sydänvaiva).

1771. "kädeh kuuluu, kibei on" (käteen kuuluu, 

vrt. kuulua luissa).

1772. "jogahizel on omad vaivat tirpettävänny"

(jokaisella vaivansa).

1773. "yön aigah on virujal vaivembi, päiväl hoivembi"

(yöllä pahenevat vaivat).

1774. "kelg om vaivembad, erähil kivistää vattsoa"

(kuukautisten aikana).

1775. "jalkah satatti onnakko ijäkseh tuli vaivani"

(vammat ja vaivat).

1776. "vatsankivistyz minuu vaivuau" 

(vrt. kova vatsa, ilmavaivat).

1777. "valaittsih vatsan kivissyksis" (valaittsih 

eli pyöriskelee).

1778. "silmän valgiezed oldih ku veritukut"

(valkuaisten veristyminen, vaivojen oireita).

1779. "veret kazvoil valguoloo" (veret

valkenee, kalpenee).

1780. "valgonendoa myö voimattomuz nägyy"

(voimattomuz eli sairaus).

1781. "vana valvou" (vana eli haava).

1782. "huava valvoo" (haava valvoo,

vrt. ei sulkeudu).

1783. "aiga vana jalgah leikkavui"

(vana eli haava).

1784. "kipie on kivuissa olla, vamma vaivoissa elöä"

(kivut ja vammat).

1785. "vanhus kärpisköitti niveled" (nivelten 

heikentyminen).

1786. "vanhus rubiou riibimäh" (vanhuus, 

riipii hiljalleen).

1787. "vanhuz tunduu nivelii myö" (nivelissä 

tuntuminen).

1788. "vabelehtav astuu vahnu" (vapelehtaa

eli hoipertelee, elämän kaari).

1789. "do vanhuttu käit vapetetah" (kädet 

vapisevat).

1790. "toizel käel en voi varavuo, kibie on"

(käsivammat, nivel vai luu).

1791. "ku assun latsulla parembi on, a ku 

vastamägeh, hengen täyttäy" (latsulla eli tasaisella, 

huono kunto vai sydän).

1792. "pistelöy, pistelöy niinkun niekloilla ta joka 

paikkani kipeytyy" (tautien oireita).

1793. "vatsankivus kakardi yön kaiken"

(valvottavat vatsakivut).

1794. "vatsankivus vierettelih" (vieriskeli).

1795. "ottauhan toittsi ihmisen vatsasta äijälti, puristau"

(puristaa vatsasta, suolien elämää).

1796. "vattsa burajau" (purajaa).

1797. "istuossa rubei vattsoa kivistämäh"

(vrt. selällään, asento=vaikuttaa suolien 

toimintaan).

1798. "vattsa om pöndzälleh" (pullollaan).

1799. "sagie vattsa, ei lähe ni mil" (sakea eli 

kova, liian kovalle päästetty).

1800. "notkie vattsa" (notkea eli löysä).

1801. "vattsa om passal kui oja" (vatsa

paskalla).

1802. "vattsoa purou" (vatsa puree, 

vrt. väärä ruokavalio).

1803. "vattsu nälgeä nauguu" (vatsan äänien 

tunteminen).

1804. "vatts on vedevy" (vetevä eli löysä).

1805. "vatts on sagei" (sakea eli kova).

1806. "vatsoa kivistäy, kurizou" (kurina

=liikettä suolessa, vrt. ilmavaivat).

1807. "täm on vattsutaudi, ei pyzy vatsaz ni mi"

(vatsataudin oireita).

1808. "undu vedelöy, magoav ainoz"

(makaa aina, vrt. unitaudit).

1809. "jygiesti hengie vedelöy" (jygiesti 

eli raskaasti).

1810. "dallan kivistysty viruu, a venyö ei voi"

(venyö eli maata rauhassa).

1811. "silm on verehine kattsuo" (vereksiset 

silmät, vaivojen oireita).

1812. "silmänvalgei on verevynnyh" (silmissä 

näkyvät vaivat).

1813. "verelmä" (verinaarmu).

1814. "verenvähytt ei voi kävellä" (verenvähyys, 

tekee heikoksi).

1815. "jalasta ylen äijä juoksi verdä" (juoksi verta, 

aika tehdä jotain).

1816. "eikö hot ole tulluv verikivistäjä, enkä tiijä 

kuim parentoa" (verikivistäjä).

1817. "veriruskei on netse kohtu käzvarrez, 

palanuh on" (palovammat).

1818. "käzi verdyi riibavui oksah" (käsi vertyi, 

vrt. verinaarmu).

1819. "silmät verrytäh, ei ole terveh inehmini"

(silmien verisyys, kertoo vaivan vakavuudesta, 

ellei silmävaiva).

1820. "vezine vattsu" (vesine eli löysä).

1821. "käim poltin, vezibulku nouzi kädeh" 

(bulku eli rakko).

1822. "silmäd vezistäy, ei ole tervehet silmäd"

(vrt. tulehdus, allergiat).

1823. "vedel vatsu" (vetelä vatsa,

vatsan häiriötila).

1824. "jalgoi suonisti mennyd yön, kai varbahii 

tukkuh vedi" (suonisti, veti suonta, vrt. kovan 

liikkeen jälkeen).

1825. "suondu vedäy dallaz" (suonenveto).

1826. "vetkie vattsa" (vetkeä eli vetelä).

1827. "vattsa vetkistyi" (meni löysälle).

1828. "silmät vetytäh" (vettyvät, valuvat).

1829. "nenä vetyi tseäräs" (nuhassa).

1830. "vatsan veänne" (väänne).

1831. "vattsoa veändeä kivisteä" (vatsavaivojen 

oireita).

1832. "veärybokal on yks olgupeä ylembä, toin alemba"

(selkävikojen näkyminen ulospäin).

1833. "lasta vihuau navasta" (vihuau, särkee).

1834. "joko napoa vihoau tahikka ninkum 

poikalapsella ninkun kalkkuja vihoau" (kalkkuja 

eli kiveksiä, kriisitaudissa).

1835. "peätä vihoau" (vihoau eli särkee).

1836. "hambahie vihuau" (vrt. vihloo).

1837. "roanu vihavui pahettuu, kivistämäh rubei"

(roanu eli haava, tulehtui).

1838. "pojalla alko korvat vihelteä" (korvien

viheltäminen, yleinen oire).

1839. "käteni leikkasin nin koko päivän sitä viholoistau"

(vieraat työkalut).

1840. "vihova täm on, ei vielä terväzeh parene"

(vihova eli punoittava, tulehtunut).

1841. "huava vihovoiduu" (alkaa vihoitella).

1842. "virunda vei väet, lihat" (virunta eli 

sairastelu, vei voimat).

1843. "vattsoa viileksie kivisteä" (viiltää, 

vrt. vatsahaava).

1844. "peädä viimoaa, vähäl kivisteä"

(päätä viimaa, kivistää).

1845. "vijalleh mäni jalga" (vijalle eli sijoiltaan).

1846. "käzi nyrvähtih vijattavalleh"

(nyrjähti).

1847. "kolmatta kuukautta ni kum miulta tätä 

jalkoa kivisti, eikä mitä vikoa tullut muuta kun sitä 

kivisti" (pitkät kivistykset, vrt. luiden ja hermojen 

paranemisajat).

1848. "syöjän viga on, mahas purou" (ruuasta 

saadut viat, vrt. loismadot).

1849. "muston viga on, em musta kuh kohtah heitin"

(muistivika).

1850. "hiän on vejestä vijalla, kun ei ole pezietsen, 

on maraudun" (vedestä vialla, marautunut, 

vrt. ihovaivat).

1851. "hammas on viganani, mussaks männyt"

(hammasviat).

1852. "roandoa vigavui, dovarisan sai" 

(dovarisan eli tyrän, vieraat työt=vieraat vaivat).

1853. "jalkoah vikou" (vikoo, potee).

1854. "en muista, läbi piässä mäni, vilahti"

(lähimuistin heikkeneminen).

1855. "mettsä vilajau silmissä" (pyörryttää, 

metsä pyörii).

1856. "tuulen tuoma, vein ajama, vilun ilman 

viskuama" (tuulesta, veestä ja vilusta saadut 

vaivat).

1857. "vilunviha meni dalgah, varvas kylmi"

(kylmi eli paleltui).

1858. "milma vilussuttau" (vilun tunne, 

tautien oireita).

1859. "vilustua puutui, dai läzimäh heitti"

(läzimäh eli sairastamaan).

1860. "vilutaudi puutui, ainoz on viluissah häin"

(vilutauti, aina viluissaan).

1861. "inehmini kun vilustuu, veri kaikki hyydyy"

(veri hyytyy, paleltuessa).

1862. "kalvozesta käzi on virahtat" (kalvozesta

=ranteesta, virahtat=venähtänyt). 

1863. "oli laiha ylen hengetöi, gä vähäzen virmistyi"

(virkistyi, vakavasti sairas).

1864. "lapsi tainehtu vain vähäsen aijan piästä virkosi"

(taintui, virkosi, vrt. pyörtyi).

1865. "hiilav on kui tuli, on sil lämmeä virujazel"

(lämmeä eli kuumetta).

1866. "peänkivistysty viruu" (kova päänkivistys, 

vie toimintakyvyn).

1867. "dallan kivistysty viruu, a venyö ei voi" (venyö

=maata, nukkua).

1868. "mibo taudi sinuo virutti" (virutti eli piti 

makuulla).

1869. "puhaldus ku puhkieu, sid vizvu lähtöy"

(puhaldus eli turvotus).

1870. "kibei vizvoau" (visvaa).

1871. "vizvuvezi kibiez lähtöö" (visvavesi).

1872. "vizvavui leikkavuz" (leikkavuz eli haava).

1873. "palannuh vai vidzvoau" (palanut kohta).

1874. "silmäd voalakoitui vanhaten"

(vaalakoitui, vrt. valkea).

1875. "voamakka on kattsuo, ei ole terveh"

(voamakka eli kalpea).

1876. "silmäd vuamistuu, vai tervehytt ei olle"

(vaamistuu eli haalistuu).

1877. "min tähen sie laihuit - en voinu hyvin, en syöny"

(tautien oireita).

1878. "en voi, ylen äijäl voimatt olen" (voi eli 

voi hyvin, voimattomuus).

1879. "hiän ei voi, vattsua kivistää" (vatsan 

kivistys).

1880. "enhäi minä voinnuh, oksendin"

(vatsatautien oireita).

1881. "en voi ryndähiz" (ryndähiz eli rinnoista, 

vrt. keuhkoista).

1882. "voigerehtoa vatsan kivissyksis"

(voihkii, kovat kivut).

1883. "voigerehtaa, moneh luuh lyöttelehtää"

(luukivut).

1884. "sibinyh on, ei ole voivaz" (vrt. olla sippi).

1885. "voiveroittau vatsan kivistysty" (kovat 

vatsakivut, ummetus yleisin syy).

1886. "hammasta volostoa" (kivistää).

1887. "jalgoa volostau kivistäy" (jalkakivut).

1888. "peädy volostau" (pääkivut).

1889. "silmäd valu volvotti" (silmien valuminen).

1890. "hammastu volvottau kivistäy" (kipusanoja).

1891. "kivistysty vonguu" (kovat kivut, kaikkeen 

löytyy syy).

1892. "buoli voimattomuz razvad, ku yhted luupalad 

jeädih" (vuoli rasvat, sairaus).

1893. "nenä vuodoa tseäräs" (nuhassa).

1894. "veri vuotau" (mistä).

1895. "vähin syöö, ei ole terveh" (syö vähän, 

tautien oireita).

1896. "vähäkuuloni" (heikosti kuuleva).

1897. "mie vähäldi olen kovakorva" (kovakorva, 

huonokuuloinen).

1898. "vähänägöni" (vrt. heikko, huono).

1899. "niin om kova maha, pidää väityttiä kui lapsen 

suajes" (väityttiä eli ponnistella).

1900. "oli enne vägytty minulleni, ga loppih vägyöd"

(vägytty eli väkeä, voimaa).

1901. "se tuntuu jotta se aina värisyttäy niinkuv vilu 

seämellä" (vilun värinä, tautien oireita).

1902. "vilu värizyttäy miuda" (terve ja sairas vilun 

tunne).

1903. "edgo voi k yhkät" (voi eli voi hyvin).

1904. "voimatoi yhkeä da ohkoa" (yhkää ja ohkaa).

1905. "yhkähdän ker nouzoo, ei ole hänel hyveä aigoa"

(yhkäisee noustessaan, vrt. sisäiset vaivat).

1906. "taudi yhtyi hambahah" (hammastaudit).

1907. "hänez minul taud yhtyi" (tarttuvat taudit).

1908. "jalka on yhä tönkky" (vrt. hermovammat,

parane koskaan).

1909. "se viikon on kuin läziny, niin yksi on hoamu 

deänyn" (sairastanut viikon).

1910. "jallad on kibiet, en voi ni ylet astumah"

(kipeät jalat, vie liikkeen).

1911. "ylähambahii kivisteä" (vrt. etu).

1912. "rynnäzluuda kivisteä, kai kibristyö ylähpäi"

(rynnäs eli rintaluuta, kipristyy ylöspäin).

1913. "tämä tiel alahana kaikki jalga sinisty, 

a tiäl ylähän ei sinistynnyn" (jalan sinistyminen, 

vrt. verenkierto).

1914. "kibei ynny vie podou minuz" (kipeä potee 

minussa).

1915. "yökkäv, oksendamah rubieu" (yökkää, 

vatsavaivat).

1916. "minuo yökytteä" (yökyttää).

1917. "yökähtelettös toittsi, ni midä ei tule"

(tule mitään, vatsa tyhjä).

1918. "enämb ei yökähytä, vastavui oksenduz"

(vastavui eli loppui).

1919. "yökäksendelin, g ei tulluh" (tullut mitään).

1920. "ennen yökändiä mielii kiändäy" 

(kääntää mieliä).

1921. "kui tulisugahil ähkyttäy kädeh" 

(tulisukahilla eli kipinöillä, vrt. hermovaivat).

1922. "kivisteä ähkytteä" (vrt. ähky).

1923. "pistää äihkäilöö" (pistää kyljestä).

1924. "mi ollou piätaudi, äjjil piälöi kivistäy"

(päätaudit, vrt. migreeni).

1925. "minuu äjjäl ohkatuttau, en jaksa"

(ohkatuttaa eli väsyttää, ruuansulatus yleisin 

syy).

1926. "sormie äikitteä, en voi ni moata"

(sormia äikittää).

1927. "hammast äikitti kivisti" (kipusanat).

1928. "sormeh äikittäy gu ähkien rouno"

(rouno eli haava).

1929. "yön siidä äikytti jalgoa" (äikytti eli kolotti 

jalkaa).

1930. "korval gu veitsel äikyttäy, muga pystäy"

(pistää korvaa, korvatulehdus).

1931. "bokkah äikähtih pysti, ei soannuh ni keändeäkseh"

(pisti kylkeen, alaselän oireita).

1932. "hambahah äikkäi, viluu vetty ku suuh otin"

(reikien oireita).

1933. "äimelä on suussa, enkä tiijä mitem porottoa"

(porottaa=poistaa, parantaa).

1934. "olet ruskie kui robeh, siussas on ägied äijä"

(ruskie=punainen, ägied=kuumetta).

1935. "äkkiestäh pahalda tunduu" (tuntuu 

pahalta, elimistön tapoja varoittaa).

1936. "suuri ärme rodih jalgah ylen" (ärme 

eli haava, vrt. rouno).

1937. "roana moizeks ruskoi ärdyi, ylen äijäl 

vihoistoa" (roana=haava, ruskoi=tulehtui).

1938. "leikkavuz ärvistyi, ei mäne umbeh" 

(haavoilla paljon nimiä, vrt. mistä tullut).

1939. "taudi ärdyi" (ärtyi eli paheni).

1940. "kylmiin äijäldi, ässen säräjän" 

(vilustumisen oireita).

1941. "öglästeleh koakasteleh, oksenduttau"

(kakistelee).

1942. "öglässyttäu, konza oksendua ed voi, 

a oksennuttau" (öklästyttää).

1943. "öglästeä oksendoa, sih tsiihuou"

(öklästää ja oksentaa, vrt. yökkää).

1944. "ögleäy pagizou midä peä kandau"

(pakisee mitä pää kantaa, henkisten vaivojen

oireita).

1945. "öglömöityd vanhattuu, edgo voi kävellä edgo 

voi midä" (vanhuuden oireita).

1946. "öräköittyi eäni, kulkku kylmi"

(kylmi eli vilustui).

1947. udmurttien tautien henkiin kuuluu koldei 

(köldei, tarttuvien tautien ja ruton henki).

1948. mordvalaiset kutsuvat yskää sanalla kozoma 

(kozoms=yskiä).

1949. mordvalaiset kutsuvat sokeaa sanalla sokor.

1950. mordvalaiset kutsuvat mykkää sanalla kelteme 

(kel=kieli).

1951. mordvalaiset kutsuvat tautia sanalla orma 

(ormalgadoms=sairastua, ormamenks=parannus,

rohto).

1952. mordvalaisten vaivoja kuvaileviin sanoihin 

kuuluu orma (tauti), sizema (väsymys), yad 

(myrkytys, y=j), poks zar (kuume), kelmevks 

(keuhkoputken tulehdus), keravks (haava), 

rumovks (ruhje, mustelma), targozems (turvotus),

kinevtema (ihottuma), puzir (rakko), orvo (paise) 

ja siy (mätä).

1953. mordvalaiset kutsuvat arpea sanalla siverks.

1954. udmurttien tautien henkiin kuuluu myzh 

(vahinko), cher (tauti), shukkem (halvaus) ja sin 

ussen (paha silmä). 

1955. udmurttien tautien henkiin kuuluu rotkoissa 

ja purojen lähteillä elävä kutys (aiheuttaa ihottumia, 

vrt. kutina).

1956. unkarilaiset kutsuvat nuhaa / kuumetta sanoilla 

megfazas, meghules ja natha (keuhkokuume

=hörghurut, hörgogyulladas).

1957. marit kutsuvat kuumetta sanoilla jyshtö tser

(jyshtö=kylmä, kylmyys, vrt. karjalan tseärä).

1958. unkarilaisten tautien henkiin kuuluu fene 

(lepfene=rutto) ja guta (kohtaukset ja halvaukset, 

vrt. tehdä kutaa).

1959. udmurtit jakavat tauteja ihon ja silmien värin 

mukaan (keltainen, punainen, musta).

1960. hantit kutsuvat isorokon henkeä nimellä Ves yung

(hyvitelty ripustamalla tuomeen kirjava vaate).

1961. saamelaisten tautien henkiin kuuluu Aaccik 

(syöjätär), Aacciknijdd (syöjättären neito, tytär) ja 

Njivieeenkalgu (syöjätär, kalgu=akka).

1962. saamelaisten vaivasanastoon (taudit) kuuluu tavda, 

taavda (tauti, sairaus), njuammootavda (kulkutauti), 

puacuvuota (sairaus), puaccad, puaccaam, puosam 

(sairastua), njuamuttid, njuamut (tartuttaa tauti), vuoeeud, 

vuoeeuum (saada ampumatauti), njuammud, njuamui, 

njommuu (tarttua, taudista), pyeccee (potilas, sairas),

jamastellee (kaatumatautinen, vrt. haltijoiden nimet, 

ja=maa), vahe (vika), kepisvahe (keuhkotauti), puosah 

(sairaalloinen), kuorsattah, kusattah (yskä), lesmi, leesmi 

(reumatismi), nuarvui, nuorvuu (nuha), väivi, vääivi (vaiva), 

rotto, roto (rutto), vaddu, vaadu (syy, vika, vamma), puakku, 

puahu (rokko), buahtsat, puohtsat,  buoccat, puoccad, puzzed, 

picced, poce (potea), dauda, taavta, tauta, dawda, tavda, taudd, 

tavte (tauti), vahe, vakk, vaak, vagg, veke (vika), vaajvie, vaivee, 

vaajvie, vaive, väivi, väivv, vajv, vajve (vaiva), panntiorvas 

(sairas, vrt. orvaskesi), puocci (sairas), passneei (tarttuva), 

toovar (tarttuva), kehss (vaiva), muekkeei (vaivaava), 

piehsseei (vaivaava), vääivas, vääivaz (vaivainen), vierr (vika), 

sohttamkoss (hinkuyskä), olnnännsummus (ientulehdus), 

jonnhourr (isorokko, vrt. houria), violggescalmm (kaihisilmä), 

joorrikopp (kaatumatauti), koccamkopp (kaatumatauti), 

viskkeskopp (keltatauti), cagg (keripukki), keäppnoszaar 

(keuhkokuume), mooracmaddiännsummus (keuhkoputken

tulehdus), keäppnoskopp (keuhkotauti), pelljkopp 

(korvatulehdus), täävtos (kohtaus), joottikopp (kulkutauti), 

njaammikopp (kulkutauti), coddiännsummus (kurkkutulehdus), 

cooddcueccem (kurkkukipu), kozzpovv (kusiumpi), zaar 

(kuume), coujjkopp (vatsatauti), mielkkruebb (maitorupi), 

kovsted (sairastaa), puoccad (sairastaa), caggoovvad (sairastua 

keripukkiin), povvoovvad (sairastua ummetukseen), ceennkoovvad 

(sairastua ummetukseen), jammoovvad (saada kuolio), kovstoovvad 

(saada noidannuoli), njuolloovvad (saada noidannuoli), vealgeed 

(saada kaihi), koss (yskä), siarggnummus (vioittuminen), vädd 

(vika), coujjhäävv (vatsahaava), muekk (vaiva), väivv (vaiva), 

puuvv (umpitauti), kunnruäkktos, kunnääresm (tuhkarokko), 

njuämmos (tarttuminen), njuämmaikopp (tarttuva tauti), 

passnummus (tarttuminen), passnemkopp (tarttuva tauti), 

koppoudldos (taudin oire), siojjos (tulehdus), ännsummus 

(tulehdus), poorrikopp (syöpä), caadtäävtos (sydänkohtaus), 

caadkopp (sydänvika), vueustemkopp (oksennustauti),

urmm (rokko), leäsmm (reuma), vännaikopp (puutostauti), 

nuopp (nuha), puoccmos (poteminen), puocci (potilas) ja 

tealkk-kopp (pilkkukuume).

1963. saamelaisten vaivasanastoon (veri) kuuluu varded, 

varde (vuotaa verta), mirkka, miirha (myrkky, myrkytys), 

kadaldah (hyytymä), värdedh, varrdeet, vartiet, vartet, 

vardet, varded, vardded, verdijn, verte (vuotaa verta), 

vosnn (verivisva), vorrvaardas (verenvuoto) ja vorrvaardas

puoccmos (verenvuototauti).

1964. saamelaisten vaivasanastoon (kipu) kuuluu vuaisa 

(pistos, kipu), verkka, veerha (särky), kierdad, kierdam 

(kärsiä), poveagid, pooveag (kipeytyä), poveastid, pooveast 

(olla kipeä, pakottaa, särkeä), kujestid, kuujeest (vihloa), 

huaikkud, huaihum, huoikkum (voihkia), vuaisud, vuaisui, 

vuoisuu (vihloa), eyeccee (kipeä, kipua aiheuttava), kuje, 

kujes (kipeä, vihlova), toske, tuske (tuska), luaduttah 

(kolotus), kipo, kivo (kipu), pooveas, poheas (kipu, särky), 

uaivipooveas (päänsärky), gierdedh, geärrdat, kiertat, 

gierdat, kierdad, kirddad, kerte (kärsiä), baaktjes, baaktjas, 

paaktjas, pauhtjas, bavcas, pooucas, puvcas, pefcas, pakces 

(kipu, kipeä), cuocci (kipeä), cuecceei (kivistävä), cuezztem 

(kivuton), kuoskteei (koskeva), poppeei (sattuva), cuecceei 

(sattuva), cuozzteei (satuttava), cuocci (särkevä), muokksoovvi 

(tuskissaan oleva), toskkai, toskkas (tuskallinen), luoikeei 

(vaikeroiva), väiggreei (vaikeroiva), kueissai, kueissos (vihlova), 

päännkopp (hammassärky), loskknoovvmos (kipeytyminen), 

cueccem, cuaccmos (kipu), cuaccmos (kivistys), puutsjummus 

(kivistäminen), ceärggummus (kivistäminen), ceärggmos 

(kivistys), cueccem (kivuntunne), kuaissad (vihloa), reäggad, 

reägged (vihloa, kipeytyä), tuarggted (vihloa), cuecced (sattua, 

jomottaa), puoccad (kipeä), muokksoovvad (kärsiä), kealljed 

(kärsiä), kirddad (kärsiä), kaakked (kalvaa), kovsted (kivistää), 

puutsjed (kivistää), ceärggad (kivistää), kovstoovvad (kipeytyä), 

loskkned (kipeytyä), puuccjed (jomottaa), coujjkopp (vatsakipu), 

muekk (tuska), toskk (tuska), cuaccmos (särky) ja cioljkopp 

(selkäkipu).

1965. saamelaisten vaivasanastoon (iho) kuuluu kuoca, kuosa 

(mätä), sieja (märkä, visva), puttanid (ajettua, turvota, paisua), 

kilasid, killaas (kiilastua, ihosta, hautua rikki, palaa), kupalastid 

(tulla rakoille, vrt. kupata=parantaa kekäleillä), kupalistid 

(hiertyä, iho), sapustid, saappust (tulla mustelmille), ilastid, iilast 

(kihelmöidä, kirvellä), ruabbud, ruabui, ruobbuu (rupeutua, 

ruvettua), vuaeeud, vuajui, vuoeeuu (erittyä, tihkua), siäijud, 

siäjui, sieijuu (märkiä), harkkolud (karheutua), lijge, liijge 

(kasvain), eivle, eiivle (syylä), purattah (syöpymä, syöpä), ryebbi, 

ryebi (rupi, roso, vrt. repiä), päkki, päähi (kuhmu, pahka), puahui, 

puohhuu (paise), hävvi, häävi (haava), saargas, sargas (naarmu, 

viilto), eikalas (näppylä), kupalas (rakko, hiertymä), säärgis, 

sarga (viiva, naarmu), saanaas, saajaa (kutka, syyhy), naaraa 

(näppy), ciwhle, civle, ceull, civl (syylä), giilasit, killasit, gillasit, 

kilasid, kellsed, killsed, kilase (hautua rikki, iho), naarene, naarana, 

naaraanis, naranis, naranas, naaraaz, nääresm, nares, nara 

(näppylä, ajos), rudjmie, rusjmastit, rusjmas, rusmas, rusmos, 

roocmas, rucmes, rucme (näppy, ihottuma), signjiedidh, signjedit, 

sakngiet, saknetit, sagnedit, sanjedid, sene (syyhytä), sieje, siejjat, 

siejja, siedja, sieggja, sieija, sioij, sijj, seje (visva), pottneei 

(ajettuva), keallsam (hiertynyt), kakkjam, kakkjeei (hiertynyt, 

hiertävä), siojjoovvi (märkivä), rocmmsallas (näppyläinen), 

koolptos (rakkula), kopplostti (rakoille nouseva), urmmtormmum 

(rokonarpinen, vrt. torum), keallsam, keallseei (sierettynyt), 

siivteei, siivvi (syyhyävä), puakkoovvi (tulehtuva), ännseei 

(tulehtuva), siojj (visva), poossmos (ajettuma), puagg (ajos), 

siojjcueppik (näppylä, finni), koolptos (hiertymä), keallsam päikk 

(hiertynyt paikka), siivalm, leskksiivalm (ihottuma), reäbcc (kolhu), 

morss (kuhmu), pärcc (kuhmu), päkk (kuhmu), mohss (kyhmy), 

ruäkktos (känsä), siivvad (syyhytä), tormmjed (sierettyä), 

vuerbbovvad (sierettyä), keallsed (hiertyä, sierettyä), rokkted 

(rohtua), vuerbboovvad (rohtua), siojjoovvad (märkiä), kudjisted 

(kutista), siivvad (kutista), kakkjed (hiertyä), ävvoovvad (ahavoitua), 

pottned (ajettua), poossad (ajettua), siojj (visva), konn (rupi), ruebb 

(rupi), rokktos (rohtuma), vuerbboovmos (rohtuminen), siivtos 

(syyhy), siivtummus, siivvmos (syyhyäminen), meäccel (ruhje), 

njalddsos (ruhje), reäbzzos (ruhje), roocmas (näppylä), ääresm 

(näppylä), certldok (naarmu) ja karddjos (naarmu).

1966. saamelaisten vaivasanastoon (hermot) kuuluu aeeinjrieea, 

riiea (suonenveto), tuaskistid, tuaskist (tutista), doorgiestidh, 

doorgestit, toorkiestit, torkestit, doargestit, toargistid, tuarggnjos, 

toarked, torkeste (vapista), tuärjsteei (vapiseva), viemm (halvaus), 

vueccos (halvaus), täärmtoovvmos (lamaantuminen, vrt. tarmo), 

siomeviemm (lapsihalvaus), jamljed (puutua), viossad (puutua), 

cierjeed (puutua), täärmtoovvad (lamautua), viommoovvad 

(halvaantua), vueccoovvad (halvaantua), viossmos (puutuminen)

ja cierjummus (puutuminen).

 

1967. saamelaisten vaivasanastoon (nivelet, luut, lihakset) 

kuuluu viennasuona (venähtänyt jänne), viennad, vienai 

(venähtää, lihas tai jänne), iätkalid (mennä sijoiltaan), 

vonnalid, vonnal, vonalid, voonnal (venähtää), lammid, 

lammiim (loukata, jäsen), eiäkkarid (murtua), poveagittid 

(satuttaa, jonkin jäsenen), lammasuttid (rampauttaa), 

likkod, lihom (ontua), skiärmud, skiärmum, skiermum 

(ontua), morrud, morruu, muarroo (murtua), lammasud 

(loukkaantua, rampautua), ruasmuttud (vammautua), 

räbbi, rääbi (rampa), vaaivas (vaivainen), likkus (ontuva, 

rampa), lihkuot, likkod, likkled, lexkaled, likko (ontua, liikata), 

cuaccam, cuozztoottam (loukkaantunut), morddjeei (murtuva), 

mottneei (murtuva), eeikteei (nyrjähtävä), ekker (ontuva), 

läämes (rampa), rämbb (rampa), leccneei (revähtävä), njalddseei 

(ruhjoutuva), läämes (vammainen), vakkas, vakksos (vammainen), 

lammsoovvam (vammautunut), vakkoovvam (vammautunut), 

morddjummus (murtuma), vionnled, vonnled (venähtää), 

voonnlatted (venäyttää), lammsoovvad (vammautua), vakkoovvad 

(vammautua, saada vamma), cuozztoottad (saada vamma), 

cuozzted (satuttaa), paarctted (sattua tapaturma), miaccled 

(ruhjoa), njalddsed (ruhjoutua), reäbzzjed (ruhjoutua), leccned 

(revähtää), ekrded (ontua), eeikted (nyrjähtää, mennä sijoiltaan), 

pelcsted (nilkuttaa), vaakk (vamma), eeiktos (nyrjähdys), seallad 

(kolauttaa, kolhiutua) ja reäbccad, reäbccjed (kolhia, kolhiintua).

1968. saamelaisten vaivasanastoon (pää, mieli) kuuluu moivaskid, 

mooivask (seota, mennä järjiltään), huavraskid, huavrask (höpertyä, 

saada hullutus), kiävulid, kiävvul (tulla hulluksi, saada kohtaus), 

atastid, aattast (ahdistaa), slundod, slundom (masentua), snuittid, 

snuittiim, snuittee (tuupertua), jamalgid, jaamaalg (pyörtyä, 

vrt. jama, ja=maa), tainaskid, taainask (taintua, pyörtyä), jallod, 

jalom (tulla hulluksi), luvnjod, luuvnjom (hutista, häilyä), kulhijdud 

(tulla höperöksi, vanhuudesta), kolmastud (pyörtyä, taintua),

atastud (ahdistua), mielattud (tulla hulluksi, raivostua), rädittud 

(hämmentyä, tulla neuvottomaksi), hovkkiittud (höpertyä, 

vrt. houkka), palttud, paaltum (palttua, alkaa varoa, ruveta 

pelkäämään), mustottud (heiketä muisti, unohdella), ravhuttud 

(tulla rauhattomaksi, levottomaksi), uaivijorgaldah (huimaus, 

päänpyöriminen), uaivikeäsattah (huimaus), atastus (ahdistus), 

seevvist (sekaisin, mieleltään), daajjalit, taajjuot, tadjot, daggjot, 

taaijud, tääijad, tajjed, tajo (houria, vrt. taju), taarrat, tarrat, 

darrat, tarrad, täärr, tarred, tare (olla sekaisin, henkitoreissa), 

vuoredh, vuarrat, vuorrat, vuorrad, vurred, virred, vore (houria), 

meälttai (houraava), joll, joollas (hullu), vuorri (hullu), toinskeei 

(pökertyvä), kooumas (pyörryksiin), siekkev, siekkvos (sekava), 

vuorri, vuorrjes (houraileva, sekopäinen), toskk (ahdistus), 

teapstos (hermoilu), jiaros (hermoilu), veälstummus (hermoilu), 

vueivvjoortos (huimaaminen), lasmmummus (järkkyminen), 

mähss (kovaus, välinpitämättömyys), kolmstoovvad (taintua), 

koummsted (taintua), toinsked (taintua, pökertyä), miollrottjos 

(mielenhäiriö), täuksted (puolitajuissaan), vuorrad (sekaisin olija), 

kolmsted, koumsted (mennä tajuttomaksi), tääjjad, tääjeed (hourailla), 

meälttad (hourata), vuorrad (houria), jiareed (hermoilla), teapsted 

(hermoilla), veälsted (hermoilla), välppastted (hermoilla, vrt. valpas), 

vuarsked (hermostua)ja vueivvkopp (päätauti, kipu).

1969. saamelaisten vaivasanastoon (oireet) kuuluu hiäjuvuota 

(heikkous), ravza, raavza (huonokuntoinen), soinad, sooinam, saina 

(läkähtyä, yskiä, hengästyä), ruoinad, ruoinam (laihtua), njuorrad, 

njuoram (heiketä), kuorssad, kuorsam (yskiä), kuussad, kuusam, 

kosa (yskiä, vrt. kuusama), snudged, snudgam (niiskuttaa), jalkked, 

jalham (jyskyttää, sydän), julkked, julhe (jyskyttää), poldaeeid, 

poolda (poltella), vuaisadid, vuaisad (vihlaista), kosadid, kossaad 

(yskäistä), vaibadid, vaaibad (väsyttää, vrt. vaipua), vovdadid, 

voovdad (änkyttää), kuskadid (kuivattaa, tehdä janoiseksi), sajedid, 

sajjeed (kutista), kudidid, kuudijd, kuudiid (kutista), eergidid, 

eeergijd, eeergiid (puutua), suavhudid, suavhud (kalveta), 

kuavsudid, kuavsud (kalveta), puaheanid (tukehtua), kuaranid, 

kuarran (kurjistua), hiäjunid, hiäijun (heiketä), loppasid (hengästyä, 

tukehtua), vyeksid, vuavsam (oksentaa), kovlod, koovlom (yökkäillä), 

russood, rusom (pärskiä), rassood, rasom (heiketä, kipeytyä), eajaldud 

(kutista), euaggud, euagum, euoggum (pistellä), riäggud, riägui, 

regguu (vihloa, luita), tuangud, tuangum, tongum (jäykistyä, kangistua), 

laammud, laamum (kangistua, rasituksesta), euammud, euamum, 

eoommum (kangistua, kohmettua), vyevsistud (tuntea oksetusta), 

ealmettud (heiketä näkö, sokeutua), peljittud (heiketä kuulo, 

kuuroutua), livvud, livvuum (väsyä), sile, siles (uupunut, laiha), 

rase, rases (heikko, kipeä, lihaksista), likkamealmeh (karsastus), 

äpittem (voimaton), kielattem (kieletön, mykkä), ealmettem 

(huononäköinen, sokea), peljittem (huonokuuloinen, kuuro), cino, 

tjäjnudh, tjidnut (kovettua, olla ummella), cidnot, cinehud, ceenkovvad, 

cunned (kovettua, olla ummella), cergiidit, cierjeed, cirgded (puutua, 

puutuminen), gogludh, kokluot, koglot, gowlot, kovlod, koulled, kovled, 

koklo (yökkiä), gussedh, kossat, kossot, gossat, kuussad, koossad, 

kossed, koss, kose (yskiä), säjluos, silloo, siluos, sille, sile, seell, sill 

(väsynyt), viäsahtit, viessat, viessad, viossad, vissed, viznatted, vese 

(väsyä), vuoksedidh, vuekseet, vuoksiet, vuokset, vyeksid, vuehssed, 

vuxsed, viksed, vokse (oksentaa), seeles, seell (huonokuntoinen), 

peelljtem (huonokuuloinen), caalmtem (huononäköinen), pannvaai 

(huonovointinen), toorgeei (kangistuva), kordd (kuuro), peelljtem 

(kuuro), täärmtoovvam (lamaantunut, vrt. tarmo), aaldavuoinni 

(likinäköinen), käärtostti (närästävä), jiontem (mykkä), neammai, 

neammjeei (mykkä, mykistävä), kioltem, kioltemes, kioltoovvi 

(mykkä, mykistyvä), nuoppes, nuoppi (nuhainen), vueusteei 

(oksettava), pannvaai (pahoinvoipa), paurrai, paurrseei (pullistuva, 

pullottava), cierjeei (puutuva), kuärrneei (riutuva), rääkkai (rykivä), 

kässjos, käässai (rähmäinen), topploovvi (tukehtuva), notkki 

(tukkiva), poossam (turvonnut), posseei (turvottava), cuokkneei 

(tummuva), toobdtem (tunnoton), levvjam (uupunut), levvjeei 

(uupuva), njuoras (voimaton), vioggtem (voimaton), koozzteei 

(yskittävä), koossai, koosslos (yskivä), sookk (hengenahdistus), 

taargummus (jäykistyminen), toorgasvuott (jäykkyys), 

cuozztoovvmos (kaihittuminen), vealgummus (kaihittuminen),

kääigummus (kalpeneminen), kaiggesvuott (kalpeus), torggmos 

(kangistuminen), sesnnmos (tulla karvattomaksi), illstummus 

(kirveleminen), jamljoovvmos (kuoleentuminen), jaam (kuolio), 

ruoinnmos (laihtuminen), oodtoovvmos (laihtuminen), muesseed 

(veltostuttaa), koolgeed (uupua yskästä), levvjed (uupua), pottned 

(turvota), poossad (turvota), toorrad (turvota), aukstoovvad 

(tukehtua), pahccned (tukehtua), topplastoollad (tukehtua), 

puakkoovvad (tulehtua), ännsed (tulehtua), caalmtoovvad 

(sokeutua), kässad (rähmiä), rääkkad (rykiä), rookkad (rykiä), 

kuärrned (riutua), lossned (rasittua), vionnad (rasittua), loojjted 

(ripuloiva), looccad, luccjed (ripuloiva), vuehssed (oksentaa), 

oudldastted (oireilla), käärtastted (närästää), ruoinnad (nuutua), 

poorsjoovvad (mennä roska, silmään), rippa, riiva (rikka, roska, 

vrt. riivata), ruoinnad (laihtua), oodtoovvad (laihtua), rääkkad 

(köhiä), sioddad (käheytyä), soohad, sohis (sokea), caalmtem 

(sokea), caalmtoovvi (sokeutuva), peelljtoovvad (kuuroutua), 

kuäreed (kurjistaa), kuärrjed (kurjistua), luccjed (kurastaa, 

ripuloida), illsted (kirvellä), torggad (kangistua), taargeed, 

torgsmed (jäykistyä), seäggned (laihtua, hoiketa), huanned 

(huonontua, heikentyä), njuorrad (heikentyä), vioggtoovvad 

(heikentyä), raassad (heiketä, vrt. rassata), njuorreed (heikottaa), 

vuehssed (antaa ylen), poovv, kozzpoovv (ummetus), possummus 

(paisuminen), torrummus (turvottaminen), vuohssnjos (oksennus), 

kässmos (rähmiminen), käss, käsnn (rähmä), njuolgg (räkä), 

lucc, lucckopp (ripuli), kuärrnummus (riutuminen), ruapssjos 

(punoitus), cuaggos (pisto), njuoll (pistos), cuaggmos (pistäminen), 

puuccjos (pakotus), pannvaajj (pahoinvointi), käärnos, käärtasttmos 

(närästys), ruoinnmos (nuutuminen), neammaivuott (mykkyys), 

paskod, paskoi (supistua) ja toppalud (tukkeutua).