LUVUT

Lukuja pidetään tärkeänä osana parantavia taikoja ja taikomista 

ylipäätään.

Monet asiat on toistettu tietyn luvun mukaan (kolme solmua 

haltijan nuoraan, seitsemän puun kuorta parantavaan voiteeseen).

Pyhinä pidettyjen lukujen taustalla on erilaisia uskomuksia joiden 

esikuvat löytynevät luonnosta ja ihmiskehosta (otavan seitsemän 

tähteä, muurahaisen kuusi jalkaa, jäniksen kaksi korvaa, 

ihmisen viisi sormea).

Alle on kerätty samojedien ja suomalais-ugrilaisten kansojen luvut.

Luvut tuntuvat päättyneen alkujaan viiteen, kuuteen tai seitsemään 

(vrt. viisi=käsi). 

Luvut seitsemästä kymmeneen ovat alkuperältään nuorempia 

(ugreilla puuttuvat kokonaan, samojedeilla outouksia seitsemästä 

eteenpäin, kahdeksan muistuttaa kahta, yhdeksää  johdettu 

kymmenestä).

SAMOJEDIEN LUVUT

1. nop, nob (yksi, nenetsi), ob-nok, nob-ta-nok (yhtä monta, nenetsi), 

nolu, noluu, no (yksi, enetsi), huqoi, huqodha (yksi, nganasani), nyurtyey, 

nurtej (ensimmäinen, nenetsi), orte (ensimmäinen, enetsi), posukol, 

ukol (ensimmäinen, selkuppi).

2. syitya, syidya, side, sida, sica (kaksi, nenetsi), sidi, side, sire (kaksi, 

enetsi), siti, sidhi (kaksi, nganasani), sitte, sede (kaksi, selkuppi), side 

(kaksi, kamassi), nyimyi, nyabyi, nyabyimtyey, nabimdej, naak, ani, 

namiaj (toinen, seuraava, nenetsi).

3. nyaxal, nyaxr, naxar (kolme, nenetsi), näxu, nexu (kolme, enetsi), 

nagyr, nakyraq (kolme, nganasani), nyaxramtey, nyaxromtey, 

naxaromdaej (kolmas, nenetsi).

4. tyeqt, tyet, tet (neljä, nenetsi), tät, teto (neljä, enetsi, vrt. täti), 

ceta, ceti (neljä, nganasani, vrt. setä), tyetyimtyey (neljäs, nenetsi).

5. xamplyank, samplyank, samlyank, samlang (viisi, nenetsi), sobrig, 

soborego (viisi, enetsi), sanhaljanka, sanhaljangiq (viisi, nganasani), samplyancyimtyey, samlyancyimtyey (viides, nenetsi, vrt. sampo).

6. maqtoq, matq, mat (kuusi, nenetsi), motu (kuusi, enetsi), maty, 

matydha, matyty (kuusi, nganasani, vrt. matti), matdamtey, 

matdomtey (kuudes, nenetsi).

7. syeqwo, syiqw, syeqw, seu, siiw (seitsemän, nenetsi, vrt. siekailla), 

säu, seo (seitsemän, enetsi), sjajba, sajbi (seitsemän, nganasani, 

vrt. saivarrella), syiqbyimtyey (seitsemäs, nenetsi).

8. syattyeqt, syidntyet, sidndet (kahdeksan, nenetsi), sidet, sidioto, 

sidiät (kahdeksan, enetsi), itidhata, sitidhati (kahdeksan, nganasani).

9. kasyem juq, xasu-yuq, xasawa-yuq, xasuju (yhdeksän, nenetsi), 

näsa, nädaa, näda, eesaa (yhdeksän, enetsi, vrt. näsäviisas), 

namiajcuma (yhdeksän, nganasani).

10. ju, jut, juq, yuq, luca-yuq (kymmenen, nenetsi, myös käsi, 

vrt. sormet), bi, biu (kymmenen, enetsi), bi, bii, biidha (kymmenen, 

nganasani), köt (kymmenen, selkuppi), bjon (kymmenen, kamassi), 

yudyimtyey (kymmenes, nenetsi).

(nopoj angna (yksitoista, nenetsi), bi-kud nolu bo dad (kymmenestä 

yksi lisää, enetsi), sida angna (kaksitoista, nenetsi), sida ju (kaksi 

kymmentä, nenetsi), sidu (kaksikymmentä, enetsi), samlang ju

 (viisi kymmentä, nenetsi), jur, yur (sata, nenetsi, isommat luvut
kymmenen johdannaisia)


SUOMALAIS-UGRILAISTEN LUVUT 

1. yksi (suomi), yks (viro), okta, akta, akt, oxt, ovt (saami), vejke, vijkä, 

väjkä, fkä, ifkä (mordva), ik, ikto, iktot, ikte (mari), odig, og, odik, ok, 

ukmis, ukmos (udmurtti), et-pir, ot-por, eti, etik, otik, ekmis (komi), 

yk, äko, äk, akoa (mansi) ja ikte, ykte, ykti (kantakieli).

2. kaksi (suomi), kaks (viro), guokte, kuokte, kikt, kuxt, kuaxt, koxt 

(saami), kavto, kafto, kafta (mordva, vrt. kauto), kok, koktot (mari), 

kik, kok (udmurtti), kik, kok (komi), kät, ket, kat, kätkon, katon, kitonti 

(hanti), kit, kitow, kitoy, kitiy (mansi), ket, ketto (unkari) ja kakta, käktä, 

kektä, kakta (kantakieli).

3. kolme (suomi), kolm (viro), golbma, kolmo, kolm, koum (saami), 

kolmo, kolma (mordva), kom, kum (mari), kwin, kun (udmurtti), kujim, 

kvim (komi), kolom, xutom, xolom (hanti), korom, xurom, kurom (mansi), 

harom, harmat (unkari) ja kolme, kulme (kantakieli).

4. neljä (suomi), neli (viro), njaellje, nielja, nielje, nielj, nelj, nel (saami), 

nile, nilä (mordva), nol (mari), nil, nul (udmurtti), nol, nul (komi), nelo, 

nil (hanti), nili, nilo, nila (mansi), negy (unkari) ja neljä (kantakieli).

5. viisi (suomi), viis (viro), vittad, vihtta, vitt, viht (saami, vrt. vihta), 

vete, vätä, vetä (mordva), woc, wic, wozot, wizot (mari), vit (udmurtti), 

vit (komi), wet (hanti), ät, at (mansi), öt (unkari) ja witte, witti (kantakieli).

6. kuusi (suomi), kuus (viro), gutta, guttad, kuhtta, kutt, kuht (saami, 

vrt. kutta), koto, kota (mordva), kut, kudot (mari), kwat (udmurtti), kvat, 

kvajt (komi), kut, xot, xut (hanti), kat, xot, kot (mansi), hat (unkari) 

ja kutte, kuti, kuutti (kantakieli).

7. seitsemän (suomi), seitse (viro), cieza, kietjav, kiccim, kiccem, cihcem, 

kizat (saami, vrt. kisat), sisem (mordva), som, sisim (mari), sizim, sizom, 

sizem (udmurtti), sizim (komi) ja sencemä, seesimi (kantakieli).

8. kahdeksan (suomi), kaheksa (viro), gavce, kaktse, kakce, kaxc (saami), 

kavkso, kafksa (mordva), kändäksso, kändäks, kändänso, kandas (mari) 

ja kaktaeksän, kakteksan (kantakieli).

9. yhdeksän (suomi), yheksa (viro), ovce, aktse, akce, axc, oxc (saami), 

vexksa, vexkse, vejkse (mordva), ondekso, indese, indes (mari) ja ykteksä 

(kantakieli).

10. kymmenen (suomi), kymme (viro), kemen (mordva) ja kume, kumene 

(kantakieli).

SAAMELAISTEN LUVUT 

1. ekte, akte, akta, okta, ohta, ohtt, ext, ekt (yksi, vrt. ohto,

ehta).

2. guokte, guikte, kuoktie, kuokte, kokte, kyehti, kyevti, kuehtt, 

kuohtt, kuxt, kikt (kaksi).

3. gulme, gulbma, kolpma, kolmo, golbma, koumm, kolmm, 

kooumas, kolm, kolme, kulma, kuulma (kolme).

4. nelji, neelji, nieljie, nelja, nielje, neelljas, njaellje, nellj, niell, 

nelje (neljä, vrt. nalle, nelli).

5. vitta, viida, vijte, viihta, vihta, vihtta, vitta, vitt, vidd, vite 

(viisi, vrt. vihta, vitta, viita).

6. kutta, kuuda, guvte, guuhta, kuhta, kuhtta, gutta, kutt, kudd, 

kute (kuusi, vrt. kutta, kuta).

7. eieeam, cecem, cieza, ciccam, kizzem, kiccem, tjijtje, tjihtja, 

kietjav (seitsemän, vrt. kisse).

8. gaaktsie, gaktse, kaaktsie, kaktse, gavce, käävci, kääuc, 

kääuces, kääyci, kähcc, kaxc, kakce (kahdeksan, vrt. kausi).

9. oovce, ekce, uktsie, oktse, ooktsie, aktse, okce, oouce, oouc, 

ohcc, ohccaxc (yhdeksän).

10. love, lukkie, luhkee, lohkie, lohke, lokke, louve, looij, looi, 

logg, loke, loojjes (kymmenen, luku, vrt. lovi, lukea).

11. cote, cuotte, cyeti, eyeti, eyede, cuett, cudd, citte, tjuödie, 

tjuehtee, tjuohtie, tjuohte (sata).

Päivityksiä:

1.00. lisätty tietoa, lisätty kuvia, vaalittu läpi kerran, päivitetty ajatelmat.
1.01. lisätty karjalan kielen sanakirja osa 4 löydetyt tiedot.
1.02. lisätty suomen puolen kansanrunoista löydettyä tietoa.
1.03. lisätty suomen murteiden sanakirja osa 6 löydetyt tiedot.
1.04. lisätty suomen murteiden sanakirja osa 5 löydetyt tiedot.
1.05. lisätty karjalan kielen sanakirja osa 5 löydetyt tiedot.
1.06. lisätty samojedien emän osat ja luvut.
1.07. vaalittu läpi toisen kerran.

1.08. lisätty netistä löydettyä tietoa.

1.09. lisätty karjalan kielen sanakirja osa 6 löydetyt tiedot.

1.10. lisätty netistä löydettyä tietoa.

1.11. vaalittu läpi kolmannen kerran.